Joihinkin muumikielisiin korkeakouluihin pääsee siis yli 100% hakijoista!
Ruotsinkielisiin korkeakouluihin pääsee 107% hakijoista!
95%
21248
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Osin lukemat ovat vielä hämmästyttävämpiä. Esim vuonna 2007 Helsingin yliopiston Social- och kommunalhögskolanin osalta hyväksyttyjen osuus (%) valintakokeisiin osallistuneista oli oppiaineittain seuraava:
Journalistik 25,6 %
Socialpsykologi och
psykologi 60,0 %
Socialt arbete 129,0 %
Sociologi 117,4 %
Statskunskap med
förvaltning 70,5 %
Lähde:
http://www.helsinki.fi/opiskelijaksi/tilasto2007.pdf
Suomenkielisiin oppiaineisiin vastaavt luvut olivat: Sosiaalityö 20% ja sosiologia 24,5% Ero on hämmästyttävän suuri. Ruotsinkieliselle linjalle on ilmeisesti valittu valintakokeeseen osallistuneiden lisäksi sattumalta ohikävelleet, posteljooni ja pitsalähetit. Muuten on vaikea selittää yli 100% osuuksia.
Suomenkielisiä houkutellaan ruotsinkielisiin kouluihin koska niihin on niin helppo päästä.
Suomalaiset ovat taistelleet suomen kielisen koulutuksen puolesta jo satoja vuosia. Ei ole oikein edelleenkään vaatia suomalaisia opiskelemaan vieraalla kielellä. Tasapainotilannetta ei siis olla saavutettu vieläkään koska suomalaiset joutuvat opiskelemaan ruotsiksi vielä satojen vuosien taistelun jälkeenkin.
"Ei ole oikein vaatia suomalaisia opiskelemaan vieraalla kielellä"
Käsittääkseni esimerkiksi korkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat ovat vapaaehtoisia. Onko joku vaatinut sinua opiskelemaan sellaisessa? Tuntuu erikoiselta kun yleensä niihin kai joutuu pyrkimään.
koulutus ohjelmat ovat vapaaehtoisia."
Miksi taas haluat sveko liero pinokkio olla tajuamatta, että kysehän on korkeakouluopetuksen pakkoruotsikursseista, joita ilman ei voi valmistua ?
RVM= muumi ruotsia ( tarpeeton Suomessa ) Vaille Maisteri.
Tämän kyllä toki tiedät mutta et kas kummaa hurrina " et näe " tätä todellisuutta.
Suomenkielisen korkeakouluopiskelijan tulee saada valmistau ilman tätä riesaruotsi kurssia.
Pakkoruotsista sinä sveko lakeija et tietenkään halua keskustella, kunhan repostelet toisten tekstejä, jankutat ja valehtelet.
MOT
Juu, taitaapa olla niin, että lähes kaikkiin tutkintoihin ja koulutuksiin Suomessa kuuluu mylös vieraita kieliä. Jos netti fennot haluavat täysin vieraista kielistä vapaata koulutusta niin kyllähän se vaikeaa on. Oppimateriaaleja pitäisi kääntää enemmän suomeksi vaikka painosmäärät jäävätkin vähäisiksi.
Ei tietenkään pääse. Tuo on vain netti fennojen höpötystä, joka perustuu mitä ilmeisimmin kyvyttömyyteen ymmärtää suomenkielistä tekstiä.
Mitenkäs Tapiå sitten luet tilastoa? Varo sveko pinokkio ettei nenä ala kasvamaan, kun taas valehtelet.
Luen sitä tietysti niinkuin siinä sanotaan. En siis esimerkiksi kuvittele, että kaikki hakijat ja valintakokeisiin osallistuneet olisivat sama asia.
Jäitkö taas kiinni höperehtimisestä, anttiör?
Lahjattomille ruotsinkielisille on näköjään varattu sellainen määrä opiskelupaikkoja, että hakijatkin loppuvat kesken. Uskomatonta tämä Pakkoruotsitus eri muodoissaan!
"hakijatkin loppuvat kesken"
Miten niin? Etkö ymmärrä suomea?
"*Osa hakijoista sai opiskelupaikan hakuasiakirjojen perusteella."
Mikä tuossa on liian vaikeaa ymmärrettäväksi?
Niin, mikset ymmärrä yksinkertaisia tilastoja Tapio? Socialt arbete 129,0 % ,Sociologi 117,4 % jne. Mitä et ymmärrä Tapio, sanoja vai prosenttilukuja?
Rautalabion ällillä ei päässyt sisään edes tuossa 129 pros. vaihtoehdossa, hylkäsivät Tabsa- rassun. Rautalabio haluaisikin sisäänpääsyprosentiksi 450, että sekin pääsisi opiskelemaanmuualle kuin RKP: n politrukkikouluun.
Törkeää ja käsittämätöntä 2000 luvun suomessa... (nimim. korkeakouluun hakenut suomalainen)
"Socialist-och kommunisthögskolanin" sosiaalityön opetusohjelmaan haki 81 hakijaa, joista pääsykokeeseen osallistui 31 hakijaa. Opetusohjelmaan hyväksyttiin 40 hakijaa, joista paikan otti vastaan 25. Hyväksymisprosentti koko hakijoiden määrästä oli siis 49,4 %. Hyväksyttyjen 40 hakijan prosenttiosuus valintakokeisiin osallistuneista 23 hakijasta oli siis tuo 129,0 %. 81 hakijasta jäi ulkopuolelle 41 hakijaa.
Sosiologian osalta hakijoita oli 102, joista pääsykokeeseen osallistui 23. Opetusohjelmaan hyväksyttiin 102 hakijasta 27 eli 26,5 %. Opiskelupaikan otti vastaan 15. Hyväksyttyjen 27 hakijan osuus 23:sta valintakokeeseen osallistuneesta oli 117,4 %. 102 hakijasta jäi ulkopuolelle 75.
Siis osa hakijoista valittiin hakuasiakirjojen eli koulutodistusten perusteella. Kaikkia hakijoita ei edes kutsuttu valintakokeeseen.
Muuten verratkaapa vaikka HY:n matemaattis-luonnontieteellisten opetusohjelmien hakijatilastoja ja katselkaa yhteneväisyyksiä. Yrittäkää ymmärtää lukemanne.
"Kaikkia hakijoita ei edes kutsuttu valintakokeeseen."
Olivatko ruotsinkieliset hakijat siis niin surkeita etteivät olisi selvinneet edes pääsykokeista?
Tuntuu aika ikävältä jos suomenkieliset nuoret tankkaavt pääsykokeisiin ja taistelevat verisesti opiskelupaikoista, mutta ruotsinkielisillä on taas oma ohituskaista. Törkeää.
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on myös sellainen,jossa osa hakijoista valitaan suoraan "papereiden perusteella". Esimerkiksi matematiikan koulutusohjelmaan hyväksyttiin 1074 hakijasta 476 eli 44,3 %. Valintakokeeseen osallistui 488 hakijaa. Tässäkin kohden hyväksyttyjen osuus valintakokeisiin osallistuneista oli 97,5 %. Kyse ei ole ruotsinkielisestä koulutusohjelmasta.
Muuten. Ruotsinkielisen lääketieteen koulutusohjelman hyväksymisprosentti oli 10,3 % ja suomen kielisen 8,9 %. Muitakin vertailukohtia löytyy mielenkiintoista tilastoa lukemalla.
En ymmärrä, miksi valehtelet prosenttien olevan laskettu hakijoiden määrästä vaikka tilastosta käy aivan selvästi ilmi ettei niin ole. Onko kyseessä puoleltasi ymmärtämättömyys vai tarkoituksellinen valehtelu?
No niin, sinne sitten vain. Kyllä siihen ruotsiinkin pian harjaantuu, kun on pakko. Ja sopii jatkaa kielenopiskelua heti isäänpääsyn varmistuttua.
Suomalaiset ovat taistelleet suomen kielisen koulutuksen puolesta jo satoja vuosia. Ei ole oikein edelleenkään vaatia suomalaisia opiskelemaan vieraalla kielellä. Tasapainotilannetta ei siis olla saavutettu vieläkään koska suomalaiset joutuvat opiskelemaan ruotsiksi vielä satojen vuosien taistelun jälkeenkin.
Mutta jos tilanne pysyy tällaisena, niin sitä on koetettava kääntää edukseen kuvaamallani tavalla. Kunhan vain opiskelija käyttää ruotsin kieltä vain taktisista syistä ja pysyy suomenkielisenä ja -mielisenä.