Esittelynsä jälkeen vuodesta -68 lähtien H-vene on tullut tutuksi monille nykyveneille, ellei omakohtaisesti niin ainakin ulkonäöltään.
Olisinkin kiinnostunut muista veneistä, joiden suunnitteluun H-vene olisi saattanut tavalla tai toisella vaikuttaa. Toki Hans Groopin muut H-veneet kuten H-26, H-Netta, H-323, H-35 ja H-Star ovat selviä sukulaisia vaan mitä muita ja muiden suunnittelijoiden veneitä tulee mieleen?
Vastaavasti, minkä ennen vuotta -68 suunniteltujen veneiden tunnette vaikuttaneen H-veneen suunnitteluun? Mieleen tulee itselläni äkkiseltään kotimaisten Hain ja Folkkarin lisäksi ainakin Solingit.
Kiitokset mikäli jotain keksitte.
Olisinkin kiinnostunut muista veneistä, joiden suunnitteluun H-vene olisi saattanut tavalla tai toisella vaikuttaa. Toki Hans Groopin muut H-veneet kuten H-26, H-Netta, H-323, H-35 ja H-Star ovat selviä sukulaisia vaan mitä muita ja muiden suunnittelijoiden veneitä tulee mieleen?
Vastaavasti, minkä ennen vuotta -68 suunniteltujen veneiden tunnette vaikuttaneen H-veneen suunnitteluun? Mieleen tulee itselläni äkkiseltään kotimaisten Hain ja Folkkarin lisäksi ainakin Solingit.
Kiitokset mikäli jotain keksitte.
Vastaukset 21
Vanhimmat
on out of design. Niels Jeppesen, Farr, Andreu etc on nykyaikaisia suunnitelijoita, jotka tekivät planaavia ja tarpeeksi purjealaa omaavia paatteja, jota sopii itämerelle merkittävästi paremmin kuin alirikatut h groopin veneet.
Lue uudestaan.
Targat, vaikka ovatkin matkapursien moottoripursimaisemmassa segmentissä, samaa ajatusta kuin H:ssa on joillain ruotsalaissuunnitelijoilla ollut - tulee mieleen Avancet ja Smaragd! H:n voi ostaa vaikka kakkosveneeksi hintansa puolesta, nuo Farrit ja muut kuitenkin tunnettuja enimmäkseen isommista kokoluokista, jos alennun viittaamaan edelliseen kommenttiin!!!...
Siis eikö mainitsemasi herrat enään suunnittele veneitä?
sopimatonta esittä mielipidettä, h groopin veneistä;-)
Smaragdhan vois hyvinkin olla peräänkuulutettu paatti, ainakin historiikista päätellen vene on tehty vasta H:n jälkeen:
http://www.smaragdforbundet.com/01Baten/Historik.html
Smaragdista kuvia ettiessä tuli vastaan tämmönen Omega 10 metre:
http://www.omega10.se/Bilder.htm
Vähän samaa ideaa mutta tää taitaa olla sen verran uus vene, että sukupuu on voinu katketa jossain välis.
Ja sitten on ainakin tanuvene bb10m mutta vaikea sanoa onko se tehty ennen vai jälkeen H:n:
http://www.bb10m.dk/
Onkohan jollakulla kokemusta mistään näistä tai muuta "sukupuutietoa"?
Ei, mutta aloita siitä oma ketju.
Tässä ketjussa puhutaan muusta asiasta.
Sorry, tuo aiempi viesti meni vastauksena väärään osoitteeseen
Siis:
Ei, mutta aloita siitä oma ketju.
Tässä ketjussa puhutaan muusta asiasta.
??
Juuri tostahan tässä on puhe, H:n suunnitteluun vaikuttaneista tai H:sta vaikutteita ottaneista veneistä..? Mitäs veneitä itse ajattelit?
Vuosi -67 taitaa olla täs vedenjakajana jossain määrin. Solingin itsetyhjentävä kaukalo tuli ainakin wikin mukaan H:n vastaavan jälkeen joskin H:n runko on muuten aika samanlainen. Niitä kai vähän kehiteltiin toisiinsa liittyen Elvströmin toimesta?
Miten kuvittelet H-veneen vaikuttaneen. Ihan absurdia, vaikka toki halpana yksityyppiluokkana sai kaupallisen suosion. Ei siinä mitään erikoista ja erinomaista ole ikinä ollut. Suomi on pieni maa ja H-vene on pieni vene.
Noo, kannattaa vähän paneutua taustoihin ennenkun avaa suunsa seurassa.
H-vene on Euroopan yleisin ja Maailman toiseksi yleisin yksityyppiköliveneluokka, taisi olla yli 5000 kappaletta. Edellä menee ilmeisesti J/24. Farrilla on tekemistä saada aikaan ihan samanlaista menestystä vaikka pätevä kaveri onkin, sillä ajat on armottomammat ja uusia veneluokkia liikaa kunnon yksityyppikisoja silmällä pitäen.
Se, että vene on edullinen (ei halpa, vaan edullinen) nyt, ei tarkoita että hinta olisi ollut nykyisellään aina. Suuri luokka päivittyi säännöllisesti uudempiin kisaveneisiin 90-luvun lamaan saakka ja vanhoiksi käyneet veneet siirtyivät retkipuolelle. Uusi maksaa edelleen 40k€, hyvä käytetty 10-20k€ ja retkivene 5k€ ylöspäin ja kaikille tuntuu löytyvän ottajia.
Koittakaas nyt päästä asiaan. On aivan ilmiselvää, että vene ei ole tullut tyhjästä, ts. sillä on omat taustavaikuttajansa. Jos jollakin on teorioita, olisin niistä kiinnostunut. Valitettavasti kaikille plaanareille, H on myös vaikuttanut muiden veneiden suunnitteluun myöhemmin, jopa osaltaan vaikuttanut siihen, että (alle 30-jalkaiset) veneet ovat kehittyneet selkeämmin rata- tai retkiveneiksi muttei molemmiksi kuten H?
Eli mikäli tämä aihe ei kiinnosta, valitkaa joku sopiva HSS-aihe urputuksillenne tai ottakaa joku tabletti joka auttaa keskittymään siihen mistä tässä nyt on kyse.
Kiitokset asiallisille vastaajille tähän mennessä.
Etsihän vanhoja S&S suubbitelmia niin näet mistä H:n linjat on kopsattu.
mikset kysy Hasselta itseltään?
Kaikista eniten H:n linjoihin on vaikuttanut Soling. Mikä osaltaan vaikutti H:n nopeaan leviämiseen Skandinaviaan ja Saksaan. Tanskalaiset ja saksalaiset Soling- purjehtijat (tuolloin olympialuokka) ottivat H-luokan omakseen Olympialaisten välivuosina. Ja missä on kovatasoisia kilpailuja siellä on kilpapurjehtijoista. H.sta kehittyikin Skandinavian, Pohjois-Euroopan sekä lisäksi (ainakin) Saksan,Itävallan ja Sveitsin suurin yksityyppiluokka.
Kiitoksia, tässä on selvää pointtia.
Vuosiluvuista selvittelin, että Soling olisi ollut valmis -65 ja H -67 joten voi olla, että noilla on ollut melko samat esikuvat muuta kautta. H:n suunnittelu tosin alkoi -65 joten Soling voi uutuutena hyvinkin ollut se mistä lähdettiin liikkeelle. Ensivaikutelman on siis täytynyt olla erittäin lupaava, Olympia-luokaksi Soling kuitenkin tuli vasta myöhemmin -72. Varmasti S&S on vaikuttanut molempiin osaltaan, mutta aika onnistuneesti pienempään muotoon siirrettynä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Soling
http://en.wikipedia.org/wiki/H-boat
En ole ihan varma, mutta muistaakseni ainakin Poul Elvströmin kautta näitä molempia olisi ikäänkuin kehitetty rinnan? H:hon tuli -77 muutoksia kehittelyn seurauksena jotka nivottiin ISAF-luokkasäännöksi.
Hassenkin kanssa olisi tarkoitus jutella aikanaan, mutta mielestäni on mielenkiintoista miten muut asian näkevät.
Elvströn kehitti H-luokkaa, ainakin peräsin muutettiiin syvemmäksi, ja hän ilmeisesti kehitti rikiä. Muutoin
vene muuttui jo aivan alkuaikoina siten, että kölipainoa lisättiin ja takaluukussa ollut perämoottorikaivo poistettiin. Myöhemmin Poul-Rchard Hök-Jensen kehitti H-venettä Botnian toimeksiannosta. lähinnä kansilay-out laitettiin uusiksi, keulan siäspuoliseen rakenteeseen tehtiin joitain muutoksia, samoin köli asetettiin lasikuitukoteloon ja jotain muuta pientä
Korjaanpa itse itseäni noiden wiki-sivujen tietojen pohjalta:
"H:hon tuli -77 muutoksia kehittelyn seurauksena jotka nivottiin ISAF-luokkasäännöksi. "
Eli muutokset tuli jo -72 mutta ISAF-sääntö -77 joten kehitys Solingin kanssa todella meni rinta rinnan.
H:n sisätilat ovat yllättävän samankaltaisia myös HR P28:n kanssa:
http://www.hallberg-rassy.com/P28/P-28.shtml
Sivun mukaan venettä tehtiin -55 - -73 joten se ainakin oli tuttu H:ta suunnitellessa. P28 on toki isompi mutta tuo pentterilipaston sijoittaminen keskelle venettä on H:ssakin. Nykyään se on useimmin veneen takaosassa veneen kokoluokasta riippumatta.
ja muka purjehtija, heh heh.
...ja mitäs lisättävää sulla tähän keskusteluun olikaan...?
Tarkottaakse se H,niin ku H-Moilanen?
Tossa tanskalaisten bb10m:ssä on kyllä eniten sukunäköä. Vaikka vene on isompi, on se kaiteeton ja kansikin on kovasti samaa näköä:
http://www.bb10m.dk/Fotogalleri/index.html
Tietty tiikkiä on käytetty estottomammin. :)
Pinnan allakin näyttäisi aika samalta (vipa sivu):
http://www.bb10m.dk/BB10m, Maaleskemaer 2005.pdf
Onko tommosia Suomessa nähty? Joku puhui yhdestä mutta ei oikein ollut varmuutta missäpäin.