En keksinyt mitään järkevää otsikkoa, mutta fysiikkaan tämä liittyy (joka tuntuu aika monella olevan juuri se kompastuskivi tuonne lääkikseen). Itse olisi siis kiinnostunut hakemaan Turun hammaslääkiksen puolelle. Olen kyllä lukenut kaikki bilsan sekä kemian kurssit, mutta fysiikka uupuu. Matikka on lyhyt, mutta eihän sen tarvitse edes pitkä olla (ja tuo lyhyt on mennyt kyllä hyvin, ettei siinä mitään)? Bilsa on vahva ja kemia menettelee, mutta tuo fysiikkahan on se kaikista tärkein lääkikseen haettaessa? Tuota galeos:sta on tullut ahkerasti luettua, pakko sinne lääkikseen on yrittää ja jos ei nyt onnistu niin mennään välivuoden kautta (fysiikkaa) ja ens vuonna sitten uudestaan. Mutta kannattaisiko minun yrittää saada selvää lukion fysiikan kirjoista (ja mitkä kirjat ovat ne tärkeimmät?), vai olisiko olemassa jotain fysiikankirjaa, joka olisi keskittynyt juuri tuollaisiin lääkiksessä tarvittaviin laskuihin? Galeos kun ei selitä yhtään noita laskuja, joten ne on aika hepreaa mulle, joka ei ole fyssaa lukenut kuin sen yhden pakollisen kurssin. Yleensäkin kaverinikin (joka ne fysiikan kurssit on käynyt) sanoo, että noi laskut kyllä on juu haasteellisia. Hammaslääkikseen ei kuitenkaan pelkällä bilsalla ja kemialla pääse sisään? Kumminkin sekin haku on todella vaikea, vaikka lääkikseen tietty on vielä vaikeampi? (Eikös lääkiksen puolelle ne pisterajat ole korkeammat ja hakijoita melkoisesti enemmän.)
Piti muuten kysyä myös, löytyykö noita vanhoja hakukokeita mistään? Olisi kiva nähdä edes vähän, minkälaisia tehtäviä siellä yleensä on (siis kuinka paljon keskittyy bilsaan, fyssaan yms ja onko ne kysymyksetkin myös vähän kompa -tyyppisiä).
Piti muuten kysyä myös, löytyykö noita vanhoja hakukokeita mistään? Olisi kiva nähdä edes vähän, minkälaisia tehtäviä siellä yleensä on (siis kuinka paljon keskittyy bilsaan, fyssaan yms ja onko ne kysymyksetkin myös vähän kompa -tyyppisiä).
Vastaukset 1
Vanhimmat
Yhtenä vuonna pääsykoe oli pelkkää pitkää fysiikkaa. Se pitää todella olla, ei ainoastaan hanskassa, vaan täydellisesti hallinnassa niin, että sitä voi soveltaa kirjojen ulkopuolellekin. Pääsykokeen fysiikan tehtävät kun eivät ole suoraan lukion kirjoita kuin myöskään Galenoksesta. On laskettu, että noin 10 000 laskun jälkeen on tarvittava rutiini, jotta selviää pääsykokeiden aikapaineesta. Fysiikkaa siis kannattaa ehdottomasti mennä lukemaan iltalukioon, ja sanomattakin on selvää, että pitää käydä kaikki kurssit. Jos kurssien keskiarvo on väh. 9.5, on suuri todennäköisyys pärjätä pääsykokeissa. Tämän jälkeen kannattaa tilata vaikka Valmennuskeskuksesta lääketieteen kemian ja fysiikan laskukirjat (valmennuskurssia en muuten suosittele). Ne on täynnä lääketieteeseen sovellettuja laskuja ratkaisuineen. Sitten kun lukion kemian kirjatkin on kerrattu, ei muuta kun Galenos käteen ja niin helvetillinen ralli päälle. Perselihaksia ja pitkää pinnaa tarvitaan. Lukusuunnitelma on hyvä, jos siihen sisältyy esim. Galenosta 5h/pv. pari tuntia laskuharjoituksia. Sitä rallia 4-5 kk niin hyvää tulee taatusti. Vanhoja pääsykokeita saa tilattua tiedekunnista. Maksavat parikymppiä per koe.
Ja sitten muutama fakta, jota kannattaa miettiä. Ajattele rauhassa ja realistisesti, haluatko todella lääkikseen. Mitkä ovat motiivisi (ulkoiset vai sisäiset?) Työ ei ole niin mediaseksikästä kuin annetaan ymmärtää. Palkka kyllä on kohtalainen, juu, mutta koskaan ei kerrota, että suuri palkkapussi on vain niillä, jotka kahdeksan tunnin työvuorojen lisäksi tekevät päivystyksiä. Opiskelu ei valmistuneenakaan lopu käytännöllisesti koskaan. Ja lääkiksessä opiskelu... käy katsomassa tiedekunnan sivuilta. Löydät sieltä koko kuuden vuoden opintosuunnitelman sisältöineen. Löydät sieltä myös ne kirjat, tiiliskivet, jotka sinun on opiskelusi aikana omaksuttava. Huomaa, että suurin osa lukemisesta on tieteellistä englantia.