Kirjoitin saman tekstin tuonne suhde-alueelle, mutta tänne kai tämä paremmin kuuluisi. No, asiaan:
Olen tapaillut hetken ikäistäni (28v) naista ja olemme päätyneet muutaman kerran harrastamaan seksiä. Pidän kyseisestä naisesta yllättävän paljon ottaen huomioon, että olen tuntenut hänet vasta pari kuukautta. Hän on fiksu, tyylikäs, keskustelutaitoinen, hyvännäköinen, yms. Suorastaan unelmieni nainen!
...mutta...
hän on kuitenkin todella estoinen sängyssä. Itselleni seksi on aina ollut postiivinen asia, missä on voinut kokeilla uusia juttuja, löytää yhteisiä suosikkeja, olla toisen edessä alasti niin fyysisesti kuin henkisestikin. Kosketella ja tulla kosketetuksi.
Kärjistettynä "pimeässä peiton alla lauantai-iltaisin kello kuusi" -rutiini ei vain miellytä minua, mutta hieman pelottaa, että olen tällaiseen suhteeseen nyt kuitenkin päätymässä.
Kysyisinkin, että onko kellään kokemusta, että tällainen tilanne olisi muuttunut ajan kanssa "paremmaksi"? Vai onko kyseisen naisen käytös jo niin pinttynyt hermoratoihin, että muutosta on turha ainakaan spontaanisti odottaa (en haluaisi siis painostaakaan)?
Seksi ja fyysinen läheisyys ovat kuitenkin minulle suhteessa erittäin tärkeitä ja mikäli olen nyt kiintymässä naiseen, jolle ne eivät ole merkittäviä seikkoja, niin olisi varmasti parempi laittaa poikki nyt eikä puolen vuoden päästä kun on hakannut päätään seinää tarpeeksi.
Olen tapaillut hetken ikäistäni (28v) naista ja olemme päätyneet muutaman kerran harrastamaan seksiä. Pidän kyseisestä naisesta yllättävän paljon ottaen huomioon, että olen tuntenut hänet vasta pari kuukautta. Hän on fiksu, tyylikäs, keskustelutaitoinen, hyvännäköinen, yms. Suorastaan unelmieni nainen!
...mutta...
hän on kuitenkin todella estoinen sängyssä. Itselleni seksi on aina ollut postiivinen asia, missä on voinut kokeilla uusia juttuja, löytää yhteisiä suosikkeja, olla toisen edessä alasti niin fyysisesti kuin henkisestikin. Kosketella ja tulla kosketetuksi.
Kärjistettynä "pimeässä peiton alla lauantai-iltaisin kello kuusi" -rutiini ei vain miellytä minua, mutta hieman pelottaa, että olen tällaiseen suhteeseen nyt kuitenkin päätymässä.
Kysyisinkin, että onko kellään kokemusta, että tällainen tilanne olisi muuttunut ajan kanssa "paremmaksi"? Vai onko kyseisen naisen käytös jo niin pinttynyt hermoratoihin, että muutosta on turha ainakaan spontaanisti odottaa (en haluaisi siis painostaakaan)?
Seksi ja fyysinen läheisyys ovat kuitenkin minulle suhteessa erittäin tärkeitä ja mikäli olen nyt kiintymässä naiseen, jolle ne eivät ole merkittäviä seikkoja, niin olisi varmasti parempi laittaa poikki nyt eikä puolen vuoden päästä kun on hakannut päätään seinää tarpeeksi.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Näytä avausteksti hänelle! Ette ole tainneet keskustella keskenänne asiasta vielä lainkaan?
Mielestäni oleellista olisi tietää, oletko hänelle ensimmäinen petikaveri, vai mitä on ollut ennen sinua?
Ja myös onko hänellä lapsuudesta tai nuoruudesta jääneitä estoja tai traumoja (siltä vähän tuntuisi).
Ei tältä pohjalta voi mitään tietää, päätellä eikä tuomita. En usko että käytös on pinttynyt hermoratoihin. Keskustelkaa asiasta! Tarvittaessa löytyy monenlaisia terapeutteja ja terapioita, jos naisystäväsi haluaa vapautua seksuaalisesti ja nauttia enemmän kanssasi. Ehkä hän puolestaan luulee, että haluat kunnollisen naisen, ja hillitsee itseään jotta ei vaikuttaisi riettaalta, tämäkin on mahdollista?
Tuossa iässä ei mikään mahti muuta sitä persoonallisuutta mihin on kehittynyt, ikävin ristiriitaisuus on syntynyt kohdallani siitä, kun naisella on ollut voimakas sukupuolivietti, mutta en ole saanut selville, että mikä oikein vaivaa, sitä viettiään hän ei voinut mitenkään ilmaista.
mormooni, kun seksi ei suju nykytavoilla? Mormoonit sekstaavat vaatteet päällä ja jopa housut jalassa mutta heillä on luukku touhuja varten. Sitten peitto on välttämätön.
Ehkä naista vaan ujostuttaa aluksi uuden kumppanin kanssa? Ootko pitäny häntä ihan vaan hyvänä ja sanonu, kuinka nätti hän on yms.? Silloin kun tietää olevansa toisen mielestä haluttava, niin kykenee vaikka mihin.. ;P Ja ootko ottanu ns. johdon, että nyt vähä räväkämpää menoa? Eihän hän välttämättä tiedä, mitä haluat ja pelkää ehdotella, koska ei tiedä sun reaktiota?
Ja itse ainakin olin alussa vähä varovainen ja lähdin vaan mukaan, mutten itse varsinaisesti ollut aloitteellinen tai ehdottanut mitään. Sitten kuitenkin, kun se homma kerran ns. lähti käsistä, niin.. Noh, meno on aika vauhdikasta nykyään! :D Kyllä uusi kumppani on mulle ainakin aina uusi alku ja mä veikkaan, että sunkin naises kuoriutuu vielä sieltä peiton alta aika pedoks.. olettaen tietenkin, että saat hänet villiintyyn. ;D
onko kellään kokemusta, että tällainen tilanne olisi muuttunut ajan kanssa "paremmaksi"?
—luottamuksen kasvaessa tilanne paranee mukavasti kunhan et hölmöile painostamalla vaan kannustat, rohkaiset ja palkitset aina kun toiveesi toteutuu.
mulla kokemusta ettei muutu, estoinen on estoinen!
kymmenen vuotta kärvistelin ja puhuttiin ja puhuttiin (lähinnä vissiin minä puhuin) ja sitte vaihtu nainen ja tuli seksii..
taitaa olla aika kuiva tulevaisuus edessä. Naisesi on jo aikuinen, eikä enää tossa iässä niistä estoista taida päästä irti. Ja kokemuksesta voin sanoa, että tuollainen seksi alkaa ottamaan sua psyykkeen päälle ajan mittaan. Omalle seksuaalisuudelleen ei voi mitään.
Höpöhöpö. Nainen monesti vasta 30 jälkeen alkaa tuntea itsensä. Itselläni tuo avautuminen tapahtui kun olin noin 35-vuotias. Nyt nelikymppisenä menee vain parempaan suuntaan kun halutkin on ihan valtavat koko ajan! Ei kyse ole seksuaalisuudesta vaan naisen itsetuntemuksesta, ja myös itsevarmuudesta. Painostamalla tilanne menee vain pahempaan suuntaan, se on ainoa varma asia.
Mikään ei takaa että aloittajan naisystävälle kävisi samoin kuin mulle, tai ettei kävisi. Ei kukaan voi ennustaa eikä muiden kokemuksista voi päätellä yhtikäs mitään.
Olette tunteneet vasta hetken ja harrastaneet seksiä muutaman kerran, joten tuosta ei voi mitään päätellä!! Ehkä kannattaisi keskustella asiasta, mutta ei missään tapauksessa niin että "meidän seksi on tylsää, mä haluan muuta mutta kun sä olet niin estoinen".
Omasta kokemuksesta tiedän, että ei muutu paremmaksi.
(No - itse voit kyllä sopeutua, niin minä tein.)
Jos olisin ajoissa tiedostanut ongelman, olisin vaihtanut silloin kun siitä vielä olisi ollut jotain hyötyä.
Vaihda sinä nyt, heti, ennen kuin se käy liianhankalaksi.
Tuolla joku kirjoitti, että oletteko puhuneet asiasta. Mikäli naisesi on luonteeltaan minun kaltaiseni, voi hänen olla myös vaikea puhua näistä asioista mainitsemasi parin kuukauden seurustelun jälkeen. Itseni kohdalla ainakin vaaditaan syvää luottamusta kumppaniin ennen kuin pystyn avoimesti edes puhumaan näistä asioista (eli seksistä). Itseni kohdalla voisin kertoa, että minun "ongelmani" juurtavat lapsuudesta. ÄITINI on henkisesti lytännyt aikoinaan minut niin pohjalle (siis haukkunut rumaksi, lihavaksi, epänaiselliseksi yms.), että minun on ollut vaikea nousta niistä mudista. Vaati aikansa, ennen kuin aloin uskoa nykyistä kumppaniani hänen sanoessaan, että olen kaunis, viehättävä, seksikäs jne.. Mutta kun uskoni mieheni sanoihin "palautui", en ole enää hävennyt vartaloani (mikä nyt ei ole isoimmasta päästä), jonka myötä myös seksielämämme monipuolistui. Aikoina, jolloin häpesin itseäni ja vartaloani, ei missään nimessä kysymykseen tullut, että olisi koko vartaloni halunnut näyttää puolisolleni ilman rihman kiertämää. Saati, että olisin sängyssä antanut hänen antaa minulle suuseksiä tai nousta itse päälle ratsastamaan. Nykyään nämä ovat suuria suosikkejani.
Toisin sanoen, neuvoisin sinua keskustelemaan naisesi kanssa ja tutustumaan lisää. Tiedätkö mitään esimerkiksi hänen lapsuudestaan tai vanhemmistaan? Voisiko takana olla jotain samankaltaista kuin minulla? Aloita vaikka kertomalla, että haluat tutustua syvemmin ja että haluat tietää naisesi menneisyydestä, aina lapsuudesta alkaen. Tämän jälkeen voit kertoa omasta lapsuudestasi. Näytä naisellesi, että luotat häneen 100%:sti ja olet valmis jakamaan hänen kanssaan myös arkoja asioita. Tämä saattaa rohkaista naistasi ja hän saattaa esitellä kaikki kaapissaan piilottelemansa luurangot.
Nykyistä suhdettani (elän aviossa nykyään) aiemmat suhteet kestivät vain muutamia kuukausia, joten se ei todellakaan pönkittänyt huonoa itsetuntoani ainakaan positiivisella tavalla. Nykyisessä suhteessani alku aikoina seksiä oli, mutta se oli vähän samalla tavalla, kuten sanoit "pimeässä peiton alla lauantai-iltaisin kello kuusi" -rutiinilla. Kun mieheni muutaman kuukauden seurustelun jälkeen kysyi suoraan, miksi olen niin ujo ja arka alastomuuteni ym. suhteen, saimme keskustelun auki. Tuon syvällisen keskustelun jälkeen mieheni ei ole voinut enää kunnioittaa äitiäni, mutta he tulevat kuitenkin toimeen.
Ja vähät äitini ja mieheni väleistä, kun oma liitto kukoistaa, kuin myös seksielämä. ;) Mieheni sai minut jälleen uskomaan, että olen kaunis, naisellinen ja seksikäs, juuri sellainen nainen, mitä hän on aina halunnut.
Omasta kokemuksesta sanoisin, että pahin virhe minkä tuossa tilanteessa voi tehdä, on luulla seksuaalisesti halukasta ja aktiivista naista estoiseksi.
Itse olen aina nauttinut seksistä kovasti ja halunnut sitä paljon. Suhteeni ovat olleet seksuaalisen ilon ja kokeilunhalun täyttämiä. Sitten tapasin miehen, jolla oli hyvin erilaiset seksitavat kuin itselläni. Minun näkökulmastani seksi oli hänelle enemmän konemaista suorittamista kuin avointa ja kokeilevaa nautiskelua. Alun huumassa tämä ei niin haitannut, koska en tiennyt että hänen kanssaan se tulisi aina olemaan samanlaista ja kyllähän vaihtelu aina hetkeksi virkistää. Mutta kun sama meno jatkui kerrasta toiseen, menetinkin aika nopeasti kiinnostukseni.
Eipä aikaakaan, kun aloimme riidellä asiasta ja mies alkoi haukkua minua estoiseksi ja epäseksuaaliseksi. Yritin selittää hänelle, että kyseessä oli väärinkäsitys, mutta aika pahaksi tämä konflikti pääsi ennen kuin hän alkoi pitää edes mahdollisena että puheissani voisi olla totuuden siementä.
Sitä miten tarina päättyy, en vielä tiedä. Mutta vuosia olen nyt tämän miehen kanssa yrittänyt opetella sellaista seksiä, josta saisimme molemmat nautintoa. On vain hyvin vaikeaa opettaa spontaanin eroottisia nautintoja ihmiselle, joka aikatauluttaa, suunnittelee, organisoi ja suorittaa elämässään kaiken, seksi mukaan lukien. Emme ole vielä onnistuneet ratkaisemaan yhtälöä, mutta yhdessä olemme silti. Riidat ja epäseksuaaliseksi haukkuminen kalvavat edelleen mieltäni, vaikka mies on sittemmin niitä pyytänyt anteeksi. Älä siis ainakaan syytä naistasi frigidiksi ellet ole asiasta aivan varma (tai no, älä siltikään, koska tuskin se silloinkaan hyvää hänelle tekee).
Pari viimeisintä tekstiä osuvat mielestäni naulan kantaan! Kirjoitin juuri tälle samalle palstalle uuden topicin omasta tilanteestani, ja voisin sanoa, että se on täsmälleen sama kuin sinulla nyt - paitsi että minä olen se toinen osapuoli.
Pidän itseäni hyvin seksuaalisena ihmisenä, seksi on minulle tärkeää ja olisin mielelläni rohkea ja uskalias, mutta koskaan seksin aikana tai sen jälkeen ei poikaystäväni ole kommentoinut toimintaa mitenkään. Lopulta hän vain hermostuneena syytti minua passiiviseksi ja töksäytti seksin olevan tylsää. Nyt emme ole harrastaneet seksiä kuukauteen - eivätkä poikaystäväni syyttävät sanat todellakaan poistu mielestäni. Hän kasvatti paineitani niin, että nyt uskon itse olevani täysin syyllinen tämänhetkiseen tilanteeseemme seksin suhteen.
Muuten suhteemme on mahtava, rakastamme toisiamme ja meillä on todella hauskaa yhdessä. Pikkuhiljaa tämä ongelma alkaa kuitenkin kasvaa niin suureksi, ettei sitä voi enää ohittaa. Siksi tuolla toisaalla kyselenkin paraikaa, että mitä tässä olisi tehtävä. Tiedän olevani ujo sängyssä, mutta nyt noiden sanojen ja syytösten jälkeen tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta olla aloitteellinen ja aktiivinen.
Kehotankin sinua toimimaan juuri niin kuin tämä pari viestiä ylempänä kirjoitellut käyttäjä totesi. Puhu, ja kerro mistä tykkäät, kehu naista seksikkääksi - sillä tiedän, että se auttaisi omassa tilanteessani. Riidellessämmme aiheesta muutama päivä sitten, sanoin poikaystävälleni, etten tunne itseäni lainkaan seksikkääksi, vaikka pidän itseäni kauniina, koska poikaystäväni ei koskaan ole erityisemmin kehunut minua. Tämän kuultuaan poikaystäväni oli aivan ymmällään ja sanoi pitävänsä minua todella seksikkäänä jne, ja vaikka tämä tulikin sanotuksi riitatilanteessa, huomasin heti, että se auttoi todella paljon.
Te olette vielä alussa, (me olemme olleet yhdessä jo vuoden verran) kehotan ehdottomasti puhumaan varovasti naisen kanssa, kehumaan ja kaivamaan hänestä se seksuaalinen nainen esiin, aivan varmasti hänessä se on. Kukaan ei vain ole sitä koskaan ilmeisesti löytänyt. Saatat löytää vaikka mitä, jos vain jaksat hieman nähdä vaivaa!!
olen toki teitä muutaman vuoden nuorempi, mutta en missään tapauksessa usko, että iällä olisi tässä asiassa merkitystä, varsinkin kun kumminkin olette nuoria. viiskymppisenä asia voisi olla eri, muttei silloinkaan toivoton!