Hei kaikki
Luettuani tätä palstaa havahduin ongelmaani. En ennen ajatellut, että tämä pakonomainen tarkastamisen tarve olisi mitenkään epänormaalia, mutta se on kuitenkin vaivannut minua jo jonkin aikaa ja aiheuttanut stressiä elämääni. Mieheni on terveyden alan ammattilainen (vielä opiskelija) ja on sanonut minulle, että tämä on jo mielenterveysongelma.
Ongelmiani eivät ole sähkölaitteet, eivätkä muutkaan asiat kuten ovet kotona , MUTTA:
- HERÄTYSKELLO: Minun on aivan pakko laittaa se soimaan ennen nukkumaan menoa ja tarkastaa että se varmasti soi. Sen jälkeen jatkuvasti, muutaman minuutin välein täytyy tarkastaa että aika on asetettu oikein ja että kellon kuva näkyy. Tämä on todella ärsyttävää, koska juuri kun olen saamassa unen päästä kiinni, joudun taas heräämään ja katsomaan herätyskelloa. Jos joku koskee puhelimeeni, täytyy taas asettaa kello soimaan, että kuulen itse että se soi. Olen välillä laittanut kaksikin kelloa soimaan yhtä aikaa, mutta ei auta asiaa, silloin joudun vaan tekemään tuplasti töitä kun tarkistan molemmat kellot.
- AVAIMET: Säilytän avaimiani laukussani vetoketjullisessa taskussa. Töistä/kotoa lähtiessäni tarkastan onko avaimeni siellä, kun pääsen ulko-ovesta ulos, tarkastan avaimeni, kun menen bussiin, tarkastan avaimeni, kun istahdan bussin penkille, tarkastan avaimeni, matkan aikana tarkastan varmaaan 10 kertaa avaimeni, kun poistun bussista, tarkastan avaimeni..... Kotona ennen nukkumaanmenoa on n. 5 kertaa tarkastettava,että avaimet on paikoillaan. Joudun välillä nousemaan kesken unien, vain katsomaan avaimiani.
Lisäksi mm. laukku, työpaikan ovet, maksu- ja bussikortit tuottavat ongelmia. Vaikka laukku olisi autossa etupenkillä vieressäni kun ajan, sitä on kesken ajon pakko tunnustella, että se on varmasti siinä. Näitä muitakin asioita tarkastelen samaan tapaan, vaikka tiedän, että kaikki on OK (ja hoen myös tätä itselleni) on vain PAKKO tarkistaa, ja useasti. Niin raivostuttavaa. Tämä oikeasti haittaa jo elämääni.
Onko tällaiseen mitään hoitokeinoa?
Luettuani tätä palstaa havahduin ongelmaani. En ennen ajatellut, että tämä pakonomainen tarkastamisen tarve olisi mitenkään epänormaalia, mutta se on kuitenkin vaivannut minua jo jonkin aikaa ja aiheuttanut stressiä elämääni. Mieheni on terveyden alan ammattilainen (vielä opiskelija) ja on sanonut minulle, että tämä on jo mielenterveysongelma.
Ongelmiani eivät ole sähkölaitteet, eivätkä muutkaan asiat kuten ovet kotona , MUTTA:
- HERÄTYSKELLO: Minun on aivan pakko laittaa se soimaan ennen nukkumaan menoa ja tarkastaa että se varmasti soi. Sen jälkeen jatkuvasti, muutaman minuutin välein täytyy tarkastaa että aika on asetettu oikein ja että kellon kuva näkyy. Tämä on todella ärsyttävää, koska juuri kun olen saamassa unen päästä kiinni, joudun taas heräämään ja katsomaan herätyskelloa. Jos joku koskee puhelimeeni, täytyy taas asettaa kello soimaan, että kuulen itse että se soi. Olen välillä laittanut kaksikin kelloa soimaan yhtä aikaa, mutta ei auta asiaa, silloin joudun vaan tekemään tuplasti töitä kun tarkistan molemmat kellot.
- AVAIMET: Säilytän avaimiani laukussani vetoketjullisessa taskussa. Töistä/kotoa lähtiessäni tarkastan onko avaimeni siellä, kun pääsen ulko-ovesta ulos, tarkastan avaimeni, kun menen bussiin, tarkastan avaimeni, kun istahdan bussin penkille, tarkastan avaimeni, matkan aikana tarkastan varmaaan 10 kertaa avaimeni, kun poistun bussista, tarkastan avaimeni..... Kotona ennen nukkumaanmenoa on n. 5 kertaa tarkastettava,että avaimet on paikoillaan. Joudun välillä nousemaan kesken unien, vain katsomaan avaimiani.
Lisäksi mm. laukku, työpaikan ovet, maksu- ja bussikortit tuottavat ongelmia. Vaikka laukku olisi autossa etupenkillä vieressäni kun ajan, sitä on kesken ajon pakko tunnustella, että se on varmasti siinä. Näitä muitakin asioita tarkastelen samaan tapaan, vaikka tiedän, että kaikki on OK (ja hoen myös tätä itselleni) on vain PAKKO tarkistaa, ja useasti. Niin raivostuttavaa. Tämä oikeasti haittaa jo elämääni.
Onko tällaiseen mitään hoitokeinoa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
hoitokeinoja. Varaa aika psykiatrilta, siitä sitten eteenpäin asian kanssa, esim. terapia jne.
Minulla on ihan samanlaista. Ärsyttävät toistuvat "menot" esim. iltaisin tai tavarat laukkuun pakattuani. Onko nyt varmasti kaikki, omia silmiään ei voi uskoa... Minulla on lisäksi pakkoajatuksia toisinaan, ole iloinen jos sinulla ei niitä ole. Huomattavasti ahdistavampia minun mielestäni, kuin nuo tarkistukset, jotka saa sentään tarpeeksi monta kertaa tarkistettuaan selviksi.
Hoitokeinoksi en osaa sanoa muuta kuin oireita ja ajatuksia vastaan taistelemisen. Vaikka asia miten vaivaisi, päätät, että kaikki on ok. Järjellä ajateltuna tietää, että asia on näin. Ajatus voi vaivata hetken, mutta helpottaa, ja pikkuhiljaa oppii taas ainakin hetkeksi irti tarkistelusta. Ja on palkitsevaa todeta, että se lompakko todella oli tallessa, sitten kun sitä oikeasti tarvitsee, vaikka en tsekannutkaan asiaa kymmentä kertaa niinkuin tavallisesti.