kuntaliitokseen suhtautumisesta Haukiputaan kunnanhallituksen kokoukseen maanantaina:
"Haukiputaan kunta on sijainniltaan, väkipohjaltaan, ikärakenteeltaan ja kehittämismahdollisuuksiltaan vetovoimainen, kasvava ja elinvoimainen kunta. Vuonna 2005 laadittu kunnan talouden tervehdyttämisohjelma on tuottanut hyvää tulosta. Kunta on tehnyt vuosina 2007 - 2009 yhteensä noin 8,2 miljoonan euron ylijäämäisen tuloksen. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2011 - 2012 osoittavat kunnan talouden kehityksen pysyvän ylijäämäisenä ja kunta suoriutuu jäljellä olevan noin 3,6 miljoonan euron alijäämän kattamisesta viimeistään vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Erityisen kuntajakoselvityksen kuuden kunnan kuntakohtaisissa ennustelaskelmissa vuosille 2013 - 2020 Haukiputaan kunnan talous tulee olemaan ylijäämäinen ja tuloveroprosentti kohtuullinen myös tulevaisuudessa. Sen sijaan lainakanta/asukas nousee Haukiputaalla korkeammaksi kuin esitetyssä uudessa kunnassa. Selvitysosan taulukon 5 yhdistymislaskelmien mukaan kuuden kunnan muodostama uusi kunta näyttäisi olevan taloudellisesti selvästi vahvempi kuin Kiiminki, Muhos ja Oulunsalo ja jonkin verran vahvempi kuin Yli-Ii, mutta heikompi kuin Haukipudas ja Oulu (Selvitysosa taulukko 5 s.22 ja s.25).
Valtionvarainministeriön selvitysten ja eri tutkimusten mukaan kuntien väestöpohjan optimikoko vaihtelee eri palveluissa. Esimerkiksi päivähoidossa kuntakoolla ja yksikkökustannuksilla ei ole havaittu yhteyttä. Sen sijaan perusterveydenhuollossa väestöpohjalla on havaittu olevan kustannuksia laskeva vaikutus 25 000:een ja perusopetuksessa noin 24 000-37 000 asukkaaseen asti. Haukiputaan kunnan väestöpohja saavuttaa muutaman vuoden päästä kustannustehokkaan kunnan optimikoon. Tätä käsitystä tukee myös eri vertailut ja kunnan palvelurakenne on tällä hetkellä kohtuullisen tehokas. Kasvukuntana peruspalvelujen järjestämisessä on paineita ja kuntakonsernilla on kohtalaisen iso velkataakka hoidettavanaan. Kunnan palveluprosessien kehittämistä jatketaan kuntastrategian linjausten mukaisesti palveluprosesseja ja konserniohjausta kehittämällä. Investointien järjestämisestä vuosille 2010 - 2012 on meneillään projekti, jossa selvitetään kokonaistaloudellisesti paras tapa toteuttaa väestönkasvun ja palvelutarpeen vaatimat investoinnit.
Haukiputaan kunnalla on sijaintinsa, kuntakokonsa, ennakoitavan väestönkehityksen ja kehittämispotentiaalin perusteella hyvät mahdollisuudet vastata tulevaisuuden palvelu- ja kehittämistarpeisiin itsenäisenä kuntana. Haukiputaan kunnan näkökulmasta kuuden kunnan strateginen kehittävän yhdistymisen toimintamalli ja yhdistymissopimus ei tarjoa riittävän selkeitä linjauksia miten Haukiputaan aluetta, elinkeinoelämän edellytyksiä ja lähipalveluita perustettavaksi esitetyssä uudessa Oulussa kehitettäisiin. Kuntien yhdistymisen edut perustuvat useimmiten oletuksille uuden kunnan imagon, asukasluvun synnyttämän mielikuvan ja elinkeinopolitiikan vetovoiman lisääntymisestä. Tutkimusten mukaan kuntakoon kasvattaminen ei automaattisesti lisää kunnan kustannustehokkuutta ja kehittämiskykyä ja tutkimustieto kuntaliitoksen hyödyistä tai haitoista on toistaiseksi hyvin vähäistä."
Kommentteja:
Oulu vetoaa siihen, että kun sen asukasmäärä nousee yli 200.000 hlön, niin silloin sen imago on vetovoimaisempi. Myös yhteen hiileen puhaltaminen seudulla alkaa (kun Oulu ei enää estä liittyneitä kuntia kehittymästä).
"Haukiputaan kunta on sijainniltaan, väkipohjaltaan, ikärakenteeltaan ja kehittämismahdollisuuksiltaan vetovoimainen, kasvava ja elinvoimainen kunta. Vuonna 2005 laadittu kunnan talouden tervehdyttämisohjelma on tuottanut hyvää tulosta. Kunta on tehnyt vuosina 2007 - 2009 yhteensä noin 8,2 miljoonan euron ylijäämäisen tuloksen. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2011 - 2012 osoittavat kunnan talouden kehityksen pysyvän ylijäämäisenä ja kunta suoriutuu jäljellä olevan noin 3,6 miljoonan euron alijäämän kattamisesta viimeistään vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Erityisen kuntajakoselvityksen kuuden kunnan kuntakohtaisissa ennustelaskelmissa vuosille 2013 - 2020 Haukiputaan kunnan talous tulee olemaan ylijäämäinen ja tuloveroprosentti kohtuullinen myös tulevaisuudessa. Sen sijaan lainakanta/asukas nousee Haukiputaalla korkeammaksi kuin esitetyssä uudessa kunnassa. Selvitysosan taulukon 5 yhdistymislaskelmien mukaan kuuden kunnan muodostama uusi kunta näyttäisi olevan taloudellisesti selvästi vahvempi kuin Kiiminki, Muhos ja Oulunsalo ja jonkin verran vahvempi kuin Yli-Ii, mutta heikompi kuin Haukipudas ja Oulu (Selvitysosa taulukko 5 s.22 ja s.25).
Valtionvarainministeriön selvitysten ja eri tutkimusten mukaan kuntien väestöpohjan optimikoko vaihtelee eri palveluissa. Esimerkiksi päivähoidossa kuntakoolla ja yksikkökustannuksilla ei ole havaittu yhteyttä. Sen sijaan perusterveydenhuollossa väestöpohjalla on havaittu olevan kustannuksia laskeva vaikutus 25 000:een ja perusopetuksessa noin 24 000-37 000 asukkaaseen asti. Haukiputaan kunnan väestöpohja saavuttaa muutaman vuoden päästä kustannustehokkaan kunnan optimikoon. Tätä käsitystä tukee myös eri vertailut ja kunnan palvelurakenne on tällä hetkellä kohtuullisen tehokas. Kasvukuntana peruspalvelujen järjestämisessä on paineita ja kuntakonsernilla on kohtalaisen iso velkataakka hoidettavanaan. Kunnan palveluprosessien kehittämistä jatketaan kuntastrategian linjausten mukaisesti palveluprosesseja ja konserniohjausta kehittämällä. Investointien järjestämisestä vuosille 2010 - 2012 on meneillään projekti, jossa selvitetään kokonaistaloudellisesti paras tapa toteuttaa väestönkasvun ja palvelutarpeen vaatimat investoinnit.
Haukiputaan kunnalla on sijaintinsa, kuntakokonsa, ennakoitavan väestönkehityksen ja kehittämispotentiaalin perusteella hyvät mahdollisuudet vastata tulevaisuuden palvelu- ja kehittämistarpeisiin itsenäisenä kuntana. Haukiputaan kunnan näkökulmasta kuuden kunnan strateginen kehittävän yhdistymisen toimintamalli ja yhdistymissopimus ei tarjoa riittävän selkeitä linjauksia miten Haukiputaan aluetta, elinkeinoelämän edellytyksiä ja lähipalveluita perustettavaksi esitetyssä uudessa Oulussa kehitettäisiin. Kuntien yhdistymisen edut perustuvat useimmiten oletuksille uuden kunnan imagon, asukasluvun synnyttämän mielikuvan ja elinkeinopolitiikan vetovoiman lisääntymisestä. Tutkimusten mukaan kuntakoon kasvattaminen ei automaattisesti lisää kunnan kustannustehokkuutta ja kehittämiskykyä ja tutkimustieto kuntaliitoksen hyödyistä tai haitoista on toistaiseksi hyvin vähäistä."
Kommentteja:
Oulu vetoaa siihen, että kun sen asukasmäärä nousee yli 200.000 hlön, niin silloin sen imago on vetovoimaisempi. Myös yhteen hiileen puhaltaminen seudulla alkaa (kun Oulu ei enää estä liittyneitä kuntia kehittymästä).
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.