Kiestigin motti ja 1/kkk/JR 53

kk-komppanioista käytettiin joskus pataljoonien mukaista numerointia 1-3. Konekiväärit oli yleensä joukkueittain alistettu kiväärikomppanioille. Jos siis pataljoona ( I/JR 53) oli motissa oli myös kk:t. Tosin I P näyttäisi ainakin ajoittain olleen div:n reservinä ja yleensä erillään muusta rykmentistä, joten se olisi enimmäkseen(?) ollut varsinaisen motin ulkopuolella. Tilanteethan vaiohtelivat rajusti päivittäin.

Asian tarkistaminen vaatisi jonkun yksityiskohtaisen taisteluselostuksen läpikäyntiä. Sellainen voi löytyä Martti Turtolan Jussi Turtolan vaiheita kuvaavasta kirjasta "Kyllä tääkllä kaatuakin voidaan".

Että 1/kkk/JR 53. Joo, on se varmaan ollut siinä kinttaalla, onko tuotakaan yksikköä sen rytinän jälkeen olisi ollut enää olemassakaan. : (

Hyppy-Heikki kirjoitti:

Että 1/kkk/JR 53. Joo, on se varmaan ollut siinä kinttaalla, onko tuotakaan yksikköä sen rytinän jälkeen olisi ollut enää olemassakaan. : (

tuo konekiväärikomppanioiden numerointi jatkosodan alussa. Osa kulki numerolla 1-3KKK/JR jotain. Toiset 4, 8 ja 12/JR jotain. Siitäkin kannattaisi tehdä lista mitä numerointitapaa missäkin sovellettiin.

Rykmentin kirjoitti:

kk-komppanioista käytettiin joskus pataljoonien mukaista numerointia 1-3. Konekiväärit oli yleensä joukkueittain alistettu kiväärikomppanioille. Jos siis pataljoona ( I/JR 53) oli motissa oli myös kk:t. Tosin I P näyttäisi ainakin ajoittain olleen div:n reservinä ja yleensä erillään muusta rykmentistä, joten se olisi enimmäkseen(?) ollut varsinaisen motin ulkopuolella. Tilanteethan vaiohtelivat rajusti päivittäin.

Asian tarkistaminen vaatisi jonkun yksityiskohtaisen taisteluselostuksen läpikäyntiä. Sellainen voi löytyä Martti Turtolan Jussi Turtolan vaiheita kuvaavasta kirjasta "Kyllä tääkllä kaatuakin voidaan".

Lue lisää

Kirjat Kiestingin taisteluista ja tosiaan näyttää 1/kkk/JR53 olleen osittain motissa ja osittain koukkaamassa Lohivaarassa. Sen vain muistan, että komp, päällikkönä oli ollut (välillä) vänrikki/luutnantti Tala. Pataljoonan tie. "Tie suorin kulkee onnehen lähellä kuolon rantaa". Se tie kulki kesällä 1941 yli rajan kohti Valkeata Merta. Se oli ankara, verinen tie, joka Vienan saloilla vielä kauan julistaa matkamiehille: "Tämä tie on kunnian tie, tätä kerran sankarit kulkivat". ( 1/Jr 53:n sotapäiväkirjasta 29.6.41-7.9.41. Pataljoonan komentaja kapteeni B. K. Breitholtz). Kaatui majurina Lohivaarassa 21. 11. 1941.

Hyppy-Heikki kirjoitti:

Kirjat Kiestingin taisteluista ja tosiaan näyttää 1/kkk/JR53 olleen osittain motissa ja osittain koukkaamassa Lohivaarassa. Sen vain muistan, että komp, päällikkönä oli ollut (välillä) vänrikki/luutnantti Tala. Pataljoonan tie. "Tie suorin kulkee onnehen lähellä kuolon rantaa". Se tie kulki kesällä 1941 yli rajan kohti Valkeata Merta. Se oli ankara, verinen tie, joka Vienan saloilla vielä kauan julistaa matkamiehille: "Tämä tie on kunnian tie, tätä kerran sankarit kulkivat". ( 1/Jr 53:n sotapäiväkirjasta 29.6.41-7.9.41. Pataljoonan komentaja kapteeni B. K. Breitholtz). Kaatui majurina Lohivaarassa 21. 11. 1941.

Lue lisää

Kyllä me osataan kirjavinkkejä antaa kun vaan aiheita löytyisi!

Tuon saat vielä hommata sillä se on hyvä kirja. Sen kun luet, niin hommaat taatusti muutkin Pohjamon kirjat luettavaksesi.

Pohjamo Eino : Jänkäjääkärit JR 12:n taisteluja napapiirillä 1941-42
Karisto, 1979, 304 s., 1.p.

erinäisten varsin sekavien vaiheiden jälkeen alkuperäiseen 3. D:aan. Sen mukana JR 53 siirtyi Kannakselle keväällä -44 ja taisteli siellä kesän -44. Lopuksi 3. D sitten teki maihinnousun Tornioon ja päätti sotansa jonnekin Kittilän tienoille.

3. D:n ja JR 53:n vaiheet kyllä löytyvät esimerkiksi Suomen sota-teoksesta ja Jatkosodan historiasta, mutta onhan siinä työnsä. Lisäksi JR 53 joutui erittäin sekavaan organisaatiomyllyyn vuosina -42-43.

palautettiin kirjoitti:

erinäisten varsin sekavien vaiheiden jälkeen alkuperäiseen 3. D:aan. Sen mukana JR 53 siirtyi Kannakselle keväällä -44 ja taisteli siellä kesän -44. Lopuksi 3. D sitten teki maihinnousun Tornioon ja päätti sotansa jonnekin Kittilän tienoille.

3. D:n ja JR 53:n vaiheet kyllä löytyvät esimerkiksi Suomen sota-teoksesta ja Jatkosodan historiasta, mutta onhan siinä työnsä. Lisäksi JR 53 joutui erittäin sekavaan organisaatiomyllyyn vuosina -42-43.

Lue lisää

Isäni Väinö Mustonen oli JR53 miehiä Kiestinki , Sohjanankoski , Sohjana, Hevoskenkä ,Uhtuan kanava , 1944 Kuuterselkä , Muolaa, Vuosalmi, Revonkylä.
Lisäksi hän oli ns. tiedusteluporukassa mm. Eldanka johon hänet kuulemma määrättiin Uhtuan kanavan taistelujen aikana

Hannu M kirjoitti:

Isäni Väinö Mustonen oli JR53 miehiä Kiestinki , Sohjanankoski , Sohjana, Hevoskenkä ,Uhtuan kanava , 1944 Kuuterselkä , Muolaa, Vuosalmi, Revonkylä.
Lisäksi hän oli ns. tiedusteluporukassa mm. Eldanka johon hänet kuulemma määrättiin Uhtuan kanavan taistelujen aikana

Lue lisää

Nyt löysin Kansataisteli lehdestä 9/59 jutun Kiestingin Lohivaaran taisteluista, jossa oli myös 1/kkk/jr 53 mukana.
http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1959/Kansa_Taisteli_09_1959.pdf

Alampa lukaisemaan nämä läpi. Asiat on vanhoja ja ajat toiset, mutta jotenkin tuntuu tärkeältä tietää, mitä sillä minunkin isän raskaalla sotareissulla oikein tapahtuikaan.

Hyppy-Heikki kirjoitti:

Alampa lukaisemaan nämä läpi. Asiat on vanhoja ja ajat toiset, mutta jotenkin tuntuu tärkeältä tietää, mitä sillä minunkin isän raskaalla sotareissulla oikein tapahtuikaan.

Lue lisää

Osmo Hyvösen kirja on todella perusteellinen, aloita siitä.

Osmo Hyvönen : Kiestingin motti Sota Vienan Karjalassa 1941, Kiestingin sotatoimet 1941, 1.p 1986

Samoin Osmo Hyvösen toinen sotadokumenttikirja Tornion maihinnousu on myöskin todella perusteellinen. Niitä on jo aika vaikeaa löytää, mutta kyttäilyn jälkene sain ostettua molemmat.

HuutoNet:ssä noitakin kirjoja taitaa liikkua silloin tällöin, divareissa ei juurikaan.

Kiestinki kirjoitti:

Osmo Hyvösen kirja on todella perusteellinen, aloita siitä.

Osmo Hyvönen : Kiestingin motti Sota Vienan Karjalassa 1941, Kiestingin sotatoimet 1941, 1.p 1986

Samoin Osmo Hyvösen toinen sotadokumenttikirja Tornion maihinnousu on myöskin todella perusteellinen. Niitä on jo aika vaikeaa löytää, mutta kyttäilyn jälkene sain ostettua molemmat.

HuutoNet:ssä noitakin kirjoja taitaa liikkua silloin tällöin, divareissa ei juurikaan.

Lue lisää

jo Turtolan kirjan ja luen nämä muutkin. Eipä ole ihme kun isä-ukko ei sotahommista juuri puhunutkaan, mitä nyt joskus lauleli Eldankaa ja näytti vanhaa tykkiä Oulussa ja kertoi, että tuo on poika Hyppy-Heikki, ei niillä mitään tehnyt. Tuo Siilasvuon rooli Kiestingin rintamalla laittaa kyllä synkkiä ajatuksia liikkeelle. Väsymys ja paine on ollut varmasti valtavaa niin johdolla, kuin rivimiehilläkin, mutta silti... hinta oli liian kova.

Hyppy-Heikki kirjoitti:

jo Turtolan kirjan ja luen nämä muutkin. Eipä ole ihme kun isä-ukko ei sotahommista juuri puhunutkaan, mitä nyt joskus lauleli Eldankaa ja näytti vanhaa tykkiä Oulussa ja kertoi, että tuo on poika Hyppy-Heikki, ei niillä mitään tehnyt. Tuo Siilasvuon rooli Kiestingin rintamalla laittaa kyllä synkkiä ajatuksia liikkeelle. Väsymys ja paine on ollut varmasti valtavaa niin johdolla, kuin rivimiehilläkin, mutta silti... hinta oli liian kova.

Lue lisää

armeijakuntineen oli alistettu saksalaisille ja Kiestinki oli ainoa paikka koko saksalaisten pitkällä rintamanosalla missä oli edes teoreettinen mahdollisuus päästä Muurmanin radalle. Paineet Siilasvuotakin kohtaan ovat olleet kovat ja mistään ei saanut vahvistuksia sekä käsky asemien pitämisestä oli ehdoton. Ei edes Jussi Turtolalle katsottu voitavan kertoa taustalla vaikuttaneista syistä.

Hyppy-Heikki kirjoitti:

jo Turtolan kirjan ja luen nämä muutkin. Eipä ole ihme kun isä-ukko ei sotahommista juuri puhunutkaan, mitä nyt joskus lauleli Eldankaa ja näytti vanhaa tykkiä Oulussa ja kertoi, että tuo on poika Hyppy-Heikki, ei niillä mitään tehnyt. Tuo Siilasvuon rooli Kiestingin rintamalla laittaa kyllä synkkiä ajatuksia liikkeelle. Väsymys ja paine on ollut varmasti valtavaa niin johdolla, kuin rivimiehilläkin, mutta silti... hinta oli liian kova.

Lue lisää

Vienan tykit oli juuri näitä hyppy-heikkejä. Saksalaiset nauroi avoimesti Suomen poikain tykeille. Ne oli valtavan raskaista ja äärimäisen kömpelöitä, mutta ne voitiin hajoittaa osiin, eli putki pois kuljetuksen ajaksi. Kapulateitä raahattaessa tasi monella pojalla tulla äitiä ikävä. Tykit oli valtavan raskaita.

Ainoa hyvä puoli oli suuri tarkkuus ja pitkä kantama ja ammuksia oli riittävästi. Kranaatit oli aika tehokkaita ja toimintavarmoja.

Pertti Tamminen : Vienan tykit. Tykistön taistelut Kiestingin ja Uhtuan suunnilla 1941-44.
Kirjassa on valokuvia ja karttapiiroksia Vienan saloilta. Tykistön veteraanin kirjoittama kirja.

Vienan tykit kirjoitti:

Vienan tykit oli juuri näitä hyppy-heikkejä. Saksalaiset nauroi avoimesti Suomen poikain tykeille. Ne oli valtavan raskaista ja äärimäisen kömpelöitä, mutta ne voitiin hajoittaa osiin, eli putki pois kuljetuksen ajaksi. Kapulateitä raahattaessa tasi monella pojalla tulla äitiä ikävä. Tykit oli valtavan raskaita.

Ainoa hyvä puoli oli suuri tarkkuus ja pitkä kantama ja ammuksia oli riittävästi. Kranaatit oli aika tehokkaita ja toimintavarmoja.

Pertti Tamminen : Vienan tykit. Tykistön taistelut Kiestingin ja Uhtuan suunnilla 1941-44.
Kirjassa on valokuvia ja karttapiiroksia Vienan saloilta. Tykistön veteraanin kirjoittama kirja.

Lue lisää

Tavallaan kuitenkin "haukkuivat hintansa", koska muukin tykkikalusto olisi ollut mahdotonta roudata. Tiedustelun puutteellisuus, koskien käytettävissä olevia tieuria tuntuu kyllä käsittämättömältä "mokalta". Mikäli näin on todella tapahtunut, jonkun "pään" olisi pitänyt pudota. No, muistan, että taistelijoilla ainakin oli selkäsuorana veteraanien marssilla 60-luvulla Oulussa.

Hyppy-Heikki kirjoitti:

Tavallaan kuitenkin "haukkuivat hintansa", koska muukin tykkikalusto olisi ollut mahdotonta roudata. Tiedustelun puutteellisuus, koskien käytettävissä olevia tieuria tuntuu kyllä käsittämättömältä "mokalta". Mikäli näin on todella tapahtunut, jonkun "pään" olisi pitänyt pudota. No, muistan, että taistelijoilla ainakin oli selkäsuorana veteraanien marssilla 60-luvulla Oulussa.

Lue lisää

Uuno Laukka ja hänen valokuvat kertovat tuosta sotareissusta

http://www.ouka.fi/ppm/laukka/hake/

Tuosta eteenpäin alkaa sotakuvien hakemistot

http://www.ouka.fi/ppm/laukka/tekstit/5561.ht

Uuno Laukka tuntuu ollee Hjalmarin hovikuvaajana.

http://www.ouka.fi/ppm/laukka/tekstit/5921.htm

Sekaan saatiin kevyempääkin kalustoa naapurilta:

http://www.ouka.fi/ppm/laukka/kuvat/7/6049.jpg


Välillä käydään Syvärilläkin:

http://www.ouka.fi/ppm/laukka/tekstit/6841.htm

Sotakuvat jatkuvat tänne saakka eli niitä on vajaa 3000 kpl

http://www.ouka.fi/ppm/laukka/tekstit/8221.htm

Ainoa todellinen harmi on, ettei niissä tunnu olevan mitään aika- tai paikkajärjestystä. Sotajuvia saattaa olla muissakin hakemistoissa. Samaten henkilötiedot puuttuu lähes täysin. Luin jostain että kuvien sisällön kertovat muistiinpanot olisi joutuneet hukkaan. Pitäneekö paikkansa...

Tuossa kuvassa on muuten "Pohjolan Rommel" eli Albert Puroma ja paikka on jossain pohjoisessa 1941.

http://www.ouka.fi/ppm/laukka/kuvat/6/5566.jpg

http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaak/janka02.htm

http://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_Puroma


Tämä on hieno sivusto mm. Kietingin taisteluista:

http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaakarit.htm

Vienan tykit kirjoitti:

Uuno Laukka ja hänen valokuvat kertovat tuosta sotareissusta

http://www.ouka.fi/ppm/laukka/hake/

Tuosta eteenpäin alkaa sotakuvien hakemistot

http://www.ouka.fi/ppm/laukka/tekstit/5561.ht

Uuno Laukka tuntuu ollee Hjalmarin hovikuvaajana.

http://www.ouka.fi/ppm/laukka/tekstit/5921.htm

Sekaan saatiin kevyempääkin kalustoa naapurilta:

http://www.ouka.fi/ppm/laukka/kuvat/7/6049.jpg


Välillä käydään Syvärilläkin:

http://www.ouka.fi/ppm/laukka/tekstit/6841.htm

Sotakuvat jatkuvat tänne saakka eli niitä on vajaa 3000 kpl

http://www.ouka.fi/ppm/laukka/tekstit/8221.htm

Ainoa todellinen harmi on, ettei niissä tunnu olevan mitään aika- tai paikkajärjestystä. Sotajuvia saattaa olla muissakin hakemistoissa. Samaten henkilötiedot puuttuu lähes täysin. Luin jostain että kuvien sisällön kertovat muistiinpanot olisi joutuneet hukkaan. Pitäneekö paikkansa...

Tuossa kuvassa on muuten "Pohjolan Rommel" eli Albert Puroma ja paikka on jossain pohjoisessa 1941.

http://www.ouka.fi/ppm/laukka/kuvat/6/5566.jpg

http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaak/janka02.htm

http://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_Puroma


Tämä on hieno sivusto mm. Kietingin taisteluista:

http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaakarit.htm

Lue lisää

Tämä on hieno sivusto mm. Kiestingin taisteluista ja Ihantalan taisteluista on myöskin aika hyvä kuvaus:

http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaakarit.htm

Painovirhe pois kirjoitti:

Tämä on hieno sivusto mm. Kiestingin taisteluista ja Ihantalan taisteluista on myöskin aika hyvä kuvaus:

http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaakarit.htm

Lue lisää

Hyvä näin, täytyy ajankanssa katsella kaikki lävitse. Kiinnostaisi myös käydä joskus katselemassa paikanpäällä, mikäli sopiva seurue ja asiaa tunteva opas sattuisi löytymään, sikäli mikäli siellä yleensäkään pystyy kulkemaan ?

linnoitustykistöön. Kuusamosta lähti kohti Kiestinkiä kaksipatterinen Linnoituspatteristo 6. Se osallistui Kiestingin suunnan torjuntataisteluihin kalustona lähinnä 120 K 78. Kiestingin taistelujen jälkeen patteristo koottiin Uhtualle keväällä -42.

Varsinainen kentrtätykistö oli joustolavettista.

STUKAT KIESTINGIN MOTISSA JA RYHMÄ J:N TUKENA

http://www.fsnordic.net/discussion/index.php/topic,86726.15.html

Tuolla mainitaan tuo


Tässä lisää

http://www.oulu.fi/astronomy/planetology/Karjala/Uhtua_2000/Uhtua_2000.html

Lukemista aiheesta:

Suomen rintamamiehet 1939-45. 3 Div. (1972)
Veikko Karhunen (1972): Raatteen tieltä Kostamukseen. Rajajääkäripataljoona 8 jatkosodassa
Veikko Karhunen (1976): Vienan sissit
Johannes Heilala (1982): Eldanka. Rintamalääkärinä Vienan sotatiellä.
Pentti Tamminen (1987): Vienan tykit
Lassi Saressalo (1987): Päämajan kaukopartiot jatkosodassa
Timo Kallioniemi (1992): Prikaati K. Heimosoturit jatkosodassa

Sieltäpä löytyikin erästäkin taistelupäivää koskevaa tietoa, joka kertoi sen, mitä isä ei itse halunnut tuoda esille. osittain olosuhteista johtuen harvasanaisia ja puutteellisia päiväkirjoja, mutta tosi mielenkiintoisia.

anteeks tyhmä kysymys mutta miten helwe...... noi sotapäiväkirjat on ku näkyy vain puolet yhestä sivusta.

selviää, milloin isäsi astui palvelukseen ja milloin hän oli missäkin yksikössä. Sen vaiheet taas selviävät sotapäiväkirjoista, jotka on kaikki digitoitu ja löytyvät Kansallisarkiston sivustoilta.
Ei niissä läheskään kaikkia miehiä nimiltä mainita, mutta kyllä erityiset ansioitumiset sekä usein haavoittumiset ja kaatumiset.

Haavoittumiset ovat lääkärintarkistuskortissa ( LT-kortti) , jonka omaisena saat entisestä sota-arkistosta.
Miehistöluetteloita voi löytyä ao. yhtymän ( DivJ) tai rykmentin ( JR 53) komentotoimiston asiakirjoista tai pataljoonien sotapäiväkirjojen liitteistä.

Nooh nooh. Nasuilla ei ollut talvi asiat hallinnas. Kuten Aatu sanoi että Saksa on kesäsodan kävijä. Eniten suututtaa kun näiden yli-ihmisten virheiden takia kuoli tuhansia suomalaisia ja ehkä myös saksalaisia joita oltaisi voitu käyttää muualla kuten vaikkapa Kannaksella.

JR 53:n ensimmäisestä konekiväärikomppaniasta eli ensimmäisen pataljoonan 4. komppaniasta toisen (virallisen) numerointitavan mukaan.

Talvisodassa numeroitiin tuolla tavalla. Se muutettiin välitrauhan aikana juoksevaksi, mutta käsky ei läheskään kaikissa papereissa mennyt läpi, kun vanhaan oli totuttu.

Se on lyhenne kirjoitti:

JR 53:n ensimmäisestä konekiväärikomppaniasta eli ensimmäisen pataljoonan 4. komppaniasta toisen (virallisen) numerointitavan mukaan.

Talvisodassa numeroitiin tuolla tavalla. Se muutettiin välitrauhan aikana juoksevaksi, mutta käsky ei läheskään kaikissa papereissa mennyt läpi, kun vanhaan oli totuttu.

Lue lisää

mistä sä sen MUKA näet että se on ensimäinen.

pöllööömpi pöllö kirjoitti:

mistä sä sen MUKA näet että se on ensimäinen.

numero 1 tarkoittaa samaa kuin ensimmäinen, Samoin 2 tarkoittaa yleensä toinen.

Mutta jos sinulla on muut tiedot, niin mikäs siinä. Ehkä sinun tiedoissasi 1 tarkoittaa samaa kuin kolmas?

No, yleensä kirjoitti:

numero 1 tarkoittaa samaa kuin ensimmäinen, Samoin 2 tarkoittaa yleensä toinen.

Mutta jos sinulla on muut tiedot, niin mikäs siinä. Ehkä sinun tiedoissasi 1 tarkoittaa samaa kuin kolmas?

Lue lisää

mulla on vaa kova ihmetys.

1/kkk/ vai 1. kkk
eiks kumminki konekivääri kompanjan eka joukkue.
koska miksi 1/kkk kkk tarkoittaa konekivääri kompanjaa eli eikö 1. kkk/patalioona/rykmentti.

No, yleensä kirjoitti:

numero 1 tarkoittaa samaa kuin ensimmäinen, Samoin 2 tarkoittaa yleensä toinen.

Mutta jos sinulla on muut tiedot, niin mikäs siinä. Ehkä sinun tiedoissasi 1 tarkoittaa samaa kuin kolmas?

Lue lisää

jos et tajunnu.

sun mielestä 1/kkk on eka kkk. WTF

tos on yksinkertaistettuna eka ja eka eli 1/1/jr53

pöllöööpöllö kirjoitti:

jos et tajunnu.

sun mielestä 1/kkk on eka kkk. WTF

tos on yksinkertaistettuna eka ja eka eli 1/1/jr53

eli tos sanotaan kahteen kertaan ekan kompanjan olevan eka kompanja.

niigö

viisaana vänkäät vaikkei näytä olevan hajuakaan asiasta.

Tuommoista mikä kysymyksessä esitetään eli 1/kkk/JR 53 ei tietenkään ole vaan se on 1.kkk/JR53

Esmes JR 53 ja JR11 oli vuoden 41 aikana vielä konekiväärikomppaniat merkittyinä 1.kkk/53 tai 2.kkk/JR11 jne...ilmeisesti monissa muissakin rykmenteissä oli vastaavat merkinnät.

Kummassakin poppoossa oli kolme konekiväärikomppaniaa ja ne muutettiin viimeistään 42 vuoden alkupuolella pataljooniensa neljänsiksi komppanoiksi joka taas tarkoittaa että komppaniat oivat 4. 8. 12. /JR53.

Selvennykseksi tietenkin on lisättävä että komppaniat 1-4 kuuluivat
I pataljoonaana ja 5-8 II pataljoonaan jne...
Tykkikomppania muutettiin ilmeisesti samoihin aikoihin ja se oli jos en väärin muista 13. komppaniaksi rykmentissä.

Tutkailkaapa sotapäiväkirjoja niin niistä löytyy merkinnät ja jopa liitekin juuri tuosta muutoksesta.

Sie sitä kirjoitti:

viisaana vänkäät vaikkei näytä olevan hajuakaan asiasta.

Tuommoista mikä kysymyksessä esitetään eli 1/kkk/JR 53 ei tietenkään ole vaan se on 1.kkk/JR53

Esmes JR 53 ja JR11 oli vuoden 41 aikana vielä konekiväärikomppaniat merkittyinä 1.kkk/53 tai 2.kkk/JR11 jne...ilmeisesti monissa muissakin rykmenteissä oli vastaavat merkinnät.

Kummassakin poppoossa oli kolme konekiväärikomppaniaa ja ne muutettiin viimeistään 42 vuoden alkupuolella pataljooniensa neljänsiksi komppanoiksi joka taas tarkoittaa että komppaniat oivat 4. 8. 12. /JR53.

Selvennykseksi tietenkin on lisättävä että komppaniat 1-4 kuuluivat
I pataljoonaana ja 5-8 II pataljoonaan jne...
Tykkikomppania muutettiin ilmeisesti samoihin aikoihin ja se oli jos en väärin muista 13. komppaniaksi rykmentissä.

Tutkailkaapa sotapäiväkirjoja niin niistä löytyy merkinnät ja jopa liitekin juuri tuosta muutoksesta.

Lue lisää

"""Tuommoista mikä kysymyksessä esitetään eli 1/kkk/JR 53 ei tietenkään ole vaan se on 1.kkk/JR53"""
kehtaat väittää minun vängkäävän, VAIKKA MINÄ OLIN OIKEESSA.
1.kkk/xxx on ihan eri kuin 1/kkk/xxxx

mikä on tykki komppanja, noh joo ei tosta tatvii vängätä kyl sä tajuut.

olen katsonut narci'n sivuilla sotapäiväkirjoja ja osaat varmaan kertoa miksi niistä näkyy vain noin vajaa puolet sivusta.
väitätkö että sotapäiväkirjassa sanotaan että konekiväärikompanja oli sielä ja tuola.
seisooko muka jonkun jv kompanjan päiväkirjas etttä konekiväärikompanja tuli auttamaan.
talvisodan aikan se olisi tarkoittanut että kaikki kylän miehet on saanut kk koulutuksen.

pöllööö vaa kirjoitti:

"""Tuommoista mikä kysymyksessä esitetään eli 1/kkk/JR 53 ei tietenkään ole vaan se on 1.kkk/JR53"""
kehtaat väittää minun vängkäävän, VAIKKA MINÄ OLIN OIKEESSA.
1.kkk/xxx on ihan eri kuin 1/kkk/xxxx

mikä on tykki komppanja, noh joo ei tosta tatvii vängätä kyl sä tajuut.

olen katsonut narci'n sivuilla sotapäiväkirjoja ja osaat varmaan kertoa miksi niistä näkyy vain noin vajaa puolet sivusta.
väitätkö että sotapäiväkirjassa sanotaan että konekiväärikompanja oli sielä ja tuola.
seisooko muka jonkun jv kompanjan päiväkirjas etttä konekiväärikompanja tuli auttamaan.
talvisodan aikan se olisi tarkoittanut että kaikki kylän miehet on saanut kk koulutuksen.

Lue lisää

"olen katsonut narci'n sivuilla sotapäiväkirjoja ja osaat varmaan kertoa miksi niistä näkyy vain noin vajaa puolet sivusta."

Näytössä on kuvio, jota klikkaamalla saat koko sivun näkyville.

pöllööö vaa kirjoitti:

"""Tuommoista mikä kysymyksessä esitetään eli 1/kkk/JR 53 ei tietenkään ole vaan se on 1.kkk/JR53"""
kehtaat väittää minun vängkäävän, VAIKKA MINÄ OLIN OIKEESSA.
1.kkk/xxx on ihan eri kuin 1/kkk/xxxx

mikä on tykki komppanja, noh joo ei tosta tatvii vängätä kyl sä tajuut.

olen katsonut narci'n sivuilla sotapäiväkirjoja ja osaat varmaan kertoa miksi niistä näkyy vain noin vajaa puolet sivusta.
väitätkö että sotapäiväkirjassa sanotaan että konekiväärikompanja oli sielä ja tuola.
seisooko muka jonkun jv kompanjan päiväkirjas etttä konekiväärikompanja tuli auttamaan.
talvisodan aikan se olisi tarkoittanut että kaikki kylän miehet on saanut kk koulutuksen.

Lue lisää

ensin käyt jonkinlaisen kurssin tietotekniikan käytöstä asioiden ja asiointien helpottamiseksi eri tahoilla niin sitten tutkaile sotapäiväkirjoja jos ei sittenkään vielä selviä mistä niissä on kyse noin periaatteellisella tasolla niin kokeile vaikka vauhditonta pituushyppelyä.

Kun nyt kirjoitti:

ensin käyt jonkinlaisen kurssin tietotekniikan käytöstä asioiden ja asiointien helpottamiseksi eri tahoilla niin sitten tutkaile sotapäiväkirjoja jos ei sittenkään vielä selviä mistä niissä on kyse noin periaatteellisella tasolla niin kokeile vaikka vauhditonta pituushyppelyä.

Lue lisää

jo on törkee pas-ka. itelläs on luetun ymmärtäminen pikkasen haKUSES.
tai oot vain idiootti.

empäs ookkaa kirjoitti:

jo on törkee pas-ka. itelläs on luetun ymmärtäminen pikkasen haKUSES.
tai oot vain idiootti.

......hehe ehehhehee-e ......BHUAHAHAHAHAAAaaaa...aah hahahhaa ....... armoa... armoa....pitäs sitä...heheheee... pikkasen ajatella ....bhuahhahaahaaa...ehhehe eh...muitakin ennenkuin....ihan.... hehehe eheh hee...itestäsä pellen tekee...hehehhe..huu-huu-u....jookosta?

Kalu oli siellä nasujen kanssa? Vaatiko entiset SA-upseerit kannikan lämmittelyä Kallelta Röhmiä muistellen.

kulleko kirjoitti:

Kalu oli siellä nasujen kanssa? Vaatiko entiset SA-upseerit kannikan lämmittelyä Kallelta Röhmiä muistellen.

tulee hyvin esille se miten paniikissa jotkut ylemmät upseerit olivat."Alkaako luutnantti pitämään tässä luentoa",tulee mieleen ulkomuistista everstin karjunta.

Kallen kirjassa kirjoitti:

tulee hyvin esille se miten paniikissa jotkut ylemmät upseerit olivat."Alkaako luutnantti pitämään tässä luentoa",tulee mieleen ulkomuistista everstin karjunta.

Haluatko todella pelata tätä peliä. Kyllä se Stalininkin poika aika paniikissa tuntui olevan pihtihyökkäyksen jälkeen vangiksi jäätyään motissa. Oikein piti juutalainen Solomon Perel olla tulkkaamassa nasuille venäjää jotta roiston henkilöllisyys selviäisi. Perelin mukaan nasut luulivat Yakovia juutalaiseksi.

Kallen kirjassa kirjoitti:

tulee hyvin esille se miten paniikissa jotkut ylemmät upseerit olivat."Alkaako luutnantti pitämään tässä luentoa",tulee mieleen ulkomuistista everstin karjunta.

Ja se everstiluutnatti oli Jussi Turtola ja vierellä seisoi ev.ltn. Oras Selinheimo (Kallen kirjoissa Heimonmaa)

Mun Isä oli JR53 /3 seitsemäs kompania.

masi53 kirjoitti:

Mun Isä oli JR53 /3 seitsemäs kompania.

Eli oikeesti: 7/III/JR53 eli siis Jalkaväkirykmentti 53:n kolmannen pataljoonan seitsemäs komppania. Mutta sitten tullaan ongelmiin. III:ssa Pataljoonassa kun ei ollut seitsemättä komppaniaa vaan komppaniat 5. (jalkaväki komppania), 6. (jalkaväki komppania), 7. (jalkaväki komppania) sekä 8. komppania eli Konekiväärikomppania. Isäsi siis palveli III/7/II/JR53 eli Jalkaväkirykmentti 53:n toisenpataljoonan seitsemännen komppanian kolmannessa joukkueessa.

Tämä saattaa selventää koko sotkua: http://80.246.169.132/jr50/kokoonpanoja.php .

Ps. Kunnia isällesi ja kaikille niille miehille (pojille) jotka uhrauksillaan mahdollistivat maamme Itsenäisyyden säilymisen.