Tuottavuuden kasvulla perustellaan talouskasvua, jota saadaan hallituksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan "varakkaiden yritysten ja varakkaiden suomalaisten verohelpotuksilla ja nollaveroilla."
1970-luvulla tuottavuuden kasvusta saivat palkansaajatkin jotain. Yli puolet, eli noin 65 %.
Nyt tuottavuuden kasvun keräävät vauraat yritykset ja vauraat ihmiset, yritysten omistajat ja yritysjohtajat...
Suomalaista köyhyyttä kuvaavaa on se, että joka neljännes työssä käyvistä on asumistuen saaja. Joka neljännes suomalaisista ei pysty omalla työllään ja palkallaan kustantamaan itselleen edes asuntoa.
40.000 suomalaisen työntekijän pieni palkka ei riitä elinkustannuksiin.
Viime vuonna 146.000 suomalaista kääntyivät kirkon diakoniatyön puoleen terveysongelmissaan ja toimeentulo-ongelmissaan. Suuri on se syrjäytettyjen jukko, joka tippuu hyvinvointipalveluiden ulkopuolelle, vaikka leikkaukset eivät ole vielä edes alkaneet.
Ulkomailta otetaan Suomeen velkaa tänä vuonna lähes 400 % enemmän kui viime vuonna. Ja myös viime vuonna otettiin ulkomaan velka erittäin paljon.
Verotulot ovat tämän vuoden budjetissa noin viidenneksen eli noin kahdeksan miljardia euroa piennemät kuin vuoden 2009 budjetissa. Tänä vuonna verotulot ovat siis noin 8000 miljoonaa euroa pienemmät kuin viime vuonna... Viime vuoden tuloksen perusteella 49 suurinta pörssiyhtiötä jakoi osinkoina (matalasti verotettuna) suunnilleen saman summan yritysten omistajille eli 7,5 miljardia euroa (7500 miljoonaa euroa).
Siitä huolimatta Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii jäsenilleen, eli rikkaille yrityksille:
- pääomatulojen veroprosenttia ei saa nostaa 28 %:sta (tasavero)
- osinkoveroja uudistettaessa ei saa vaarantaa yrittämisen kannusteita (eli siis 7,5 miljardin euron osinkokarnevaaleja)
- verohuojennuksia on saatava yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan (esli siis 7,5 miljardin euron osinkoja ei käytetä yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan, vaan ne otetaan verorahoista ja ulkomaan velkana). Yritykset saavat työ- ja elinkeinoministeriön budjetista, jota nostettiin 57,5 %, 787,28 miljoonaa euroa yritysten innovaatioihin ja kansainvälistymiseen, alueiden kehittäminen ja rakennerahastot savat 594,24 miljoonaa euroa ja lisäksi vielä
TYÖLLISYYS- JA YRITTÄJYYS peräti 2,41 miljardia euroa eli 2.410 miljoonaa euroa.
Sekään ei siis riitä. Kolme miljardia yrityksille vastikkeettomasti. Kolme miljardia yrityksille, jotka siirtävät tuotantoaan halpatyövoiman maihin - ilman muutosturvaa suomalaisille työntekijöille.
EK vaatii, että kuntien on avattava markkinat yksityislle yrityksille.
EK vaatii, että työuria on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta.
Kenen niitä työuria pitää pidentää - olisivatko työnantajat tässä avainasemassa. Pitäisikö siis EK:n jäsenyritysten lakata irtisanomasta yli 50-vuotiaita? Pitäisikö ulkomaisen työvoiman sijaan palkata suomalaisia?
EK vaatii, että on arvioitava mihin kaikkeen verotulot riittävät MUTTA NEHÄN RIITTÄVÄT EK:N JÄSENYRITYSEN 3 MILJARDIN EURON TUKIAISIIN?
Pitäisikö hallituksen ja rahaministeri Kataisen ilmoittaa Elinkeinoelämän keskusliittolle, että valtion tukiaiset eivät ole vastikkeettomia. Että irtisanottujen ja lomautettujen on saatava samanlainen muutosturva kuin muissa EU-maissa, että tuotantoaan halpatyövoiman maihin siirtävien yritysten pitää palauttaa valtiolta saamansa tukiaiset?
Pitäisikö hallituksen ja rahaministeri Kataisen ilmoittaa Elinkeinoelämän keskusliitolle, että verotyöryhmän yksikään malli ei sisällä yhteisöveron pienentämistä tai poistamista. Jos EK:n vaatimus yhteisöveron vähentämisestä toteuttaisiin, Suomen yhteisöverokanta olisi Länsi-Euroopan maista (15 vanhaa maata) toisiksi alin. Vain Irlannissa yhteisövero olisi pienempi?
Työnantajien kela-maksut poistettiin, ja näin jouduttiin ottamaan lisää ulkomaan velkaa tuhat miljoonaa euroa eli miljardi.
Elinkeinoelämän keskusliitto on isojen yritysten tehokas edunvalvoja.
Kun vienti ei vedä, viennin varaan perustuva talouskasvu ei toteudu. Suomessa on aika alkaa panostaa kotimarkkinoihin. Osinkoruhtinaitten osinkokarnevaalien mahdollistamisen sijaan pitäisi satsata verokertymää 700.000 pienituloisen ostovoiman lisäämiseen. Perusturvan korotus 10 eurolla päivässä (netto) toisi lisää ostovoimaa niille, jotka kuluttavat suomalaisia elintarvikkeita, tuotteita ja palveluja, mikä maksaisi noin 400 miljoonaa euroa valtiolle eli vähemmän kuin puolet siitä, mitä yhteisöveron pienentäminen maksaisi.
Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii leikkauksia julkisiin menoihin mutta ei halua leikata
- 2,8 miljardin euron maataloustukiaisista (esim. Brjön Wahlroosin tukiaisista)
ei halua leikata isojen yritysten
- 3 miljardin euron tukiaisista
Pieni- ja keskituloisilta, jotka jo nyt maksavat yli 50 % (progressiivinen verotus), hallitus haluaa leikata vielä lisää, lisää, lisää... eikö olekin aika hullunkurista.
1970-luvulla tuottavuuden kasvusta saivat palkansaajatkin jotain. Yli puolet, eli noin 65 %.
Nyt tuottavuuden kasvun keräävät vauraat yritykset ja vauraat ihmiset, yritysten omistajat ja yritysjohtajat...
Suomalaista köyhyyttä kuvaavaa on se, että joka neljännes työssä käyvistä on asumistuen saaja. Joka neljännes suomalaisista ei pysty omalla työllään ja palkallaan kustantamaan itselleen edes asuntoa.
40.000 suomalaisen työntekijän pieni palkka ei riitä elinkustannuksiin.
Viime vuonna 146.000 suomalaista kääntyivät kirkon diakoniatyön puoleen terveysongelmissaan ja toimeentulo-ongelmissaan. Suuri on se syrjäytettyjen jukko, joka tippuu hyvinvointipalveluiden ulkopuolelle, vaikka leikkaukset eivät ole vielä edes alkaneet.
Ulkomailta otetaan Suomeen velkaa tänä vuonna lähes 400 % enemmän kui viime vuonna. Ja myös viime vuonna otettiin ulkomaan velka erittäin paljon.
Verotulot ovat tämän vuoden budjetissa noin viidenneksen eli noin kahdeksan miljardia euroa piennemät kuin vuoden 2009 budjetissa. Tänä vuonna verotulot ovat siis noin 8000 miljoonaa euroa pienemmät kuin viime vuonna... Viime vuoden tuloksen perusteella 49 suurinta pörssiyhtiötä jakoi osinkoina (matalasti verotettuna) suunnilleen saman summan yritysten omistajille eli 7,5 miljardia euroa (7500 miljoonaa euroa).
Siitä huolimatta Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii jäsenilleen, eli rikkaille yrityksille:
- pääomatulojen veroprosenttia ei saa nostaa 28 %:sta (tasavero)
- osinkoveroja uudistettaessa ei saa vaarantaa yrittämisen kannusteita (eli siis 7,5 miljardin euron osinkokarnevaaleja)
- verohuojennuksia on saatava yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan (esli siis 7,5 miljardin euron osinkoja ei käytetä yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan, vaan ne otetaan verorahoista ja ulkomaan velkana). Yritykset saavat työ- ja elinkeinoministeriön budjetista, jota nostettiin 57,5 %, 787,28 miljoonaa euroa yritysten innovaatioihin ja kansainvälistymiseen, alueiden kehittäminen ja rakennerahastot savat 594,24 miljoonaa euroa ja lisäksi vielä
TYÖLLISYYS- JA YRITTÄJYYS peräti 2,41 miljardia euroa eli 2.410 miljoonaa euroa.
Sekään ei siis riitä. Kolme miljardia yrityksille vastikkeettomasti. Kolme miljardia yrityksille, jotka siirtävät tuotantoaan halpatyövoiman maihin - ilman muutosturvaa suomalaisille työntekijöille.
EK vaatii, että kuntien on avattava markkinat yksityislle yrityksille.
EK vaatii, että työuria on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta.
Kenen niitä työuria pitää pidentää - olisivatko työnantajat tässä avainasemassa. Pitäisikö siis EK:n jäsenyritysten lakata irtisanomasta yli 50-vuotiaita? Pitäisikö ulkomaisen työvoiman sijaan palkata suomalaisia?
EK vaatii, että on arvioitava mihin kaikkeen verotulot riittävät MUTTA NEHÄN RIITTÄVÄT EK:N JÄSENYRITYSEN 3 MILJARDIN EURON TUKIAISIIN?
Pitäisikö hallituksen ja rahaministeri Kataisen ilmoittaa Elinkeinoelämän keskusliittolle, että valtion tukiaiset eivät ole vastikkeettomia. Että irtisanottujen ja lomautettujen on saatava samanlainen muutosturva kuin muissa EU-maissa, että tuotantoaan halpatyövoiman maihin siirtävien yritysten pitää palauttaa valtiolta saamansa tukiaiset?
Pitäisikö hallituksen ja rahaministeri Kataisen ilmoittaa Elinkeinoelämän keskusliitolle, että verotyöryhmän yksikään malli ei sisällä yhteisöveron pienentämistä tai poistamista. Jos EK:n vaatimus yhteisöveron vähentämisestä toteuttaisiin, Suomen yhteisöverokanta olisi Länsi-Euroopan maista (15 vanhaa maata) toisiksi alin. Vain Irlannissa yhteisövero olisi pienempi?
Työnantajien kela-maksut poistettiin, ja näin jouduttiin ottamaan lisää ulkomaan velkaa tuhat miljoonaa euroa eli miljardi.
Elinkeinoelämän keskusliitto on isojen yritysten tehokas edunvalvoja.
Kun vienti ei vedä, viennin varaan perustuva talouskasvu ei toteudu. Suomessa on aika alkaa panostaa kotimarkkinoihin. Osinkoruhtinaitten osinkokarnevaalien mahdollistamisen sijaan pitäisi satsata verokertymää 700.000 pienituloisen ostovoiman lisäämiseen. Perusturvan korotus 10 eurolla päivässä (netto) toisi lisää ostovoimaa niille, jotka kuluttavat suomalaisia elintarvikkeita, tuotteita ja palveluja, mikä maksaisi noin 400 miljoonaa euroa valtiolle eli vähemmän kuin puolet siitä, mitä yhteisöveron pienentäminen maksaisi.
Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii leikkauksia julkisiin menoihin mutta ei halua leikata
- 2,8 miljardin euron maataloustukiaisista (esim. Brjön Wahlroosin tukiaisista)
ei halua leikata isojen yritysten
- 3 miljardin euron tukiaisista
Pieni- ja keskituloisilta, jotka jo nyt maksavat yli 50 % (progressiivinen verotus), hallitus haluaa leikata vielä lisää, lisää, lisää... eikö olekin aika hullunkurista.
Vastaukset 1
Vanhimmat
tulee euron heilahteluista, EU:n tukiasia, Co2 veroja, korkoja törkeän suuret summat. Miksi?