Meitin poika on 1v4kk. Hän nukkuu yöt hyvin putkeen ja ovat 9-12tuntisia öitä.
Mutta nukkumaan meno on aivan yhtä helvettiä.
Olemme pitäytyneet rutiinin omaisissa illoissa; lelut kerätään pois, saatetaan lukea kirjaa, iltapala, hammaspesu ja yökkäri päälle ja sänkyyn. Ongelmana on se, että hän ei nukahda sänkyyn yksin. Vaan aina jompikumpi meistä vanhemmista täytyy ns. vahtia häntä kunnes uni tulee. Tassutusta kokeiltiin viikko tolkulla -tuloksetta.
Jos yrittää hipsiä pois ja poika hoksaa sen alkaa sen päiväinen itkuhuuto ja rauhoittelu vie kauan. Toisinaan hän vaan nousee pystyyn useita kertoja eikä pysy maate, vaikka kuinka laittaa takaisin ja puhuu hiljaisella äänellä, että nyt nukutaan.
Nukuttaminen voi viedä jopa 1,5h!
Nyt mies yleensä meneekin nyt pojan kanssa puol ysiltä nukkumaan (pinnasänky n. metrin päästä omastamme). Joilloin meillä ei yhteistä aikaa ole enää ollenkaan.
Meille syntyy seuraava heinäkuussa ja asuntomme on niin pieni ettei meillä ole mahdollisuutta pistää esikoista omaan huoneeseen. (Muuttoa suunnitellaan, kun alkaa omia ja karvalapsia olemaan liiaksi kaksioon.) Tässä on vielä jokunen kuukausi aikaa saada esikoinen nukahtamaan itsekseen.
Olisko vinkkejä, kokemuksia?
Mutta nukkumaan meno on aivan yhtä helvettiä.
Olemme pitäytyneet rutiinin omaisissa illoissa; lelut kerätään pois, saatetaan lukea kirjaa, iltapala, hammaspesu ja yökkäri päälle ja sänkyyn. Ongelmana on se, että hän ei nukahda sänkyyn yksin. Vaan aina jompikumpi meistä vanhemmista täytyy ns. vahtia häntä kunnes uni tulee. Tassutusta kokeiltiin viikko tolkulla -tuloksetta.
Jos yrittää hipsiä pois ja poika hoksaa sen alkaa sen päiväinen itkuhuuto ja rauhoittelu vie kauan. Toisinaan hän vaan nousee pystyyn useita kertoja eikä pysy maate, vaikka kuinka laittaa takaisin ja puhuu hiljaisella äänellä, että nyt nukutaan.
Nukuttaminen voi viedä jopa 1,5h!
Nyt mies yleensä meneekin nyt pojan kanssa puol ysiltä nukkumaan (pinnasänky n. metrin päästä omastamme). Joilloin meillä ei yhteistä aikaa ole enää ollenkaan.
Meille syntyy seuraava heinäkuussa ja asuntomme on niin pieni ettei meillä ole mahdollisuutta pistää esikoista omaan huoneeseen. (Muuttoa suunnitellaan, kun alkaa omia ja karvalapsia olemaan liiaksi kaksioon.) Tässä on vielä jokunen kuukausi aikaa saada esikoinen nukahtamaan itsekseen.
Olisko vinkkejä, kokemuksia?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Vaihtoehdot on kai siinä, että kuuntelette sitä huutoa päättäväisesti niin monta iltaa, että lapsi oppii nukahtamaan itsekseen - tai sitten vain kestätte tuota nukuttamisen vaivaa. Ei kuitenkaan niin, että ensin päätätte jotain ja sitten huutamalla 2 tuntia lapsi saa kuitenkin tahtonsa läpi, koska siinä opetatte kyllä lapsesta vain hyvän huutajan!
Toisaalta jos nukuttamiseen menee säännöllisesti noin kauan, niin lapsi ei ole tarpeeksi väsynyt nukahtaakseen (tai on vaihtoehtoisesti yliväsynyt pystyäkseen nukahtamaan!) ja on turha ruveta nukutustouhuun noin aikaisin. Nukkuuko vielä päiväunet? Voisiko niitä lyhentää pikkuisen tai aloittaa ne aiemmin? Aamun heräämisaikaa kannattaa myös miettiä.
että nukkumaanmenoajan myöhäistäminen esim. puolituntia voi jo muuttaa tilannetta. Sitten kun oppii nukahtamaan itse voi sitä alkaa pikkuhiljaa liirata takaisin jos tuntuu että haluaa sen saada aiemmin petiin.
Meillä oli tuota ongelmaa myös siinä vuoden paikkeilla vielä mutta sitten oppi kuin itsestään ja kerralla kun laitettiin vähän iltarutiineja isomman pojan mukaan. Nyt menee niin että iltapuuro ja maito tuntia ennen petiin menoa. Puurottelun jälkeen kaikessa rauhassa laitetaan pojan kanssa pojan huoneen verhot kiinni ja kerätään nalle ja tutit sänkyyn, sitten iltapesut, pyjaman pukemiset ja sitten sylitellään hämärässä valossa sohvalla ja luetaan kirjoja toisinsanoen katsellaan kuvia. Telkkari ei yleensä oo auki ettei huomio mene sinne. Sen huomaa että villikin lapsi rauhoittuu sylittelyyn ja kirjojen katselemiseen ja sitten vaan isi ja äiti pussaa poskelle ja toivottaa hyvät yöt, petiin ja sinne jää..
Alkoi tuottaa tulosta liki heti!
molemmat muksut alkoivat samanlaisen hermoja raastavan riekkumisen tuossa vaiheessa. Molemmat muksut saatiin päiväunia säännöstelemällä olemaan tarpeeksi väsyneitä nukkumaanmenoaikaan, iltapalaksi tuhti iltapuuroannos ja sänkyyn laitettiin vauva-ajan unilelu (en nyt muista miks sitä kutsutaan) josta narua vetämällä saa musiikkia. Huomio menee sillon siihen naruvetelyyn ja nukahtavat väsymystään puuhaan. Joinakin iltoina ,jos levottomia jään alkuun viereen vetelemään narua ja hyräilemään. Joillakin auttaa myös unilelun käyttöönotto. Joskus kyllä huomaan heti, että ei olla tarpeeksi väsyneitä nukkumiseen. Sillon mennään vielä hetkeksi puuhastelemaan jotain rauhallista ja yritetään puolen tunnin kuluttua uudestaan. Mieluummin teen näin, kuin epätoivoisesti yritän pitää sängyssään. Sitä oppii kyllä aika nopeasti näkemään, koska on turha stressata nukuttamisen kanssa. Kummatkaan eivät tuossa iässä tykänneet kosketuksesta tai paijailuista. Innostuivat vaan enemmän riekkumaan ja piristyivät.
Meillä nukutaan päiväunia noin kaksi tuntia ja herätään siinä kahdeksan maissa aamulla.
Olen yrittänyt pitää hirmuisasti "virikettä" päivisin. Olemme olleet nyt säiden suosiessa ulkona haravoimassa, leikkimässä, yms. Iltaisin nukkumaan meno on silti ollut hankalaa.
Päiväunille mentäessä ei ongelmia ole (hän nukkuu ne noin puolilta päivin viimeistään yhdeltä). Vaunuihin vain ja hän nukahtaa sinne yksikseen, sillä harvemmin lähden kävelylle.
Emme ole telkkari ihmisiä. Ja yleensä tv avataan vasta kun poika nukkuu. Harvoin on päällä silloin kun kaikki olemme jalkeilla.
Pitänee sitten vain kokeilla tuota huudattamista, niin julmalta kuin se kuullostaakin..
sitä mieltä ettei noin pienen tarvitse osata yksin nukahtaakkaan.Tuo nukuttamisaika on kyllä pitkä että jotain kantsii yrittää muuttaa.Ettei vaan ole yliväsynyt,monestihan sanotaan että nukkumaanmenon aikaistaminen auttaisi.Meillä on vanhempi lapsi mutta tuota nukahtamisen vaikeutta on vielä enemmän jos menee yliväsyneeksi.Tosin tiettyyn ikään liittyy vaan erilaisia asioita ja aika auttaa asiaan.Ja toiset lapset vaan tarvitsee enemmän aikuisen turvaa nukkumiseen.
Huudatus ei ainoastaan kuulosta julmalta, vaan se myös on julmaa. Kun taapero itkee ja huutaa, niin hän kokee sen todellisena hätänä josta vanhemmat eivät välitä. Mutta senkus huudatat jos hyvältä tuntuu, oma on asiasi.
Meillä on saman ikäinen tyttö. Pinnasängystä on yksi laita pois ja se on vedetty kiinni meidän vanhempien sänkyyn. Iltatoimien jälkeen lapsi viedään sivuvaunuun ja jompi kumpi meistä jää "valenukkumaan" lapsen kanssa. Hänelle sanotaan, että kylläpä väsyttää, hohhoijakkaa, nyt nukutaan. Muuta ei puhuta. Tyttö nousee kyllä pystyyn 30 kertaa ja tunkee kainaloon ja pussailee, mutta häntä ei mitenkään ajeta pois tai laiteta väkisin takaisin makuulle. Lapseen ei kosketa ollenkaan eikä reagoida hänen touhuihinsa vaan annetaan puuhailla omiaan. Touhut on selvästi sellaista unen hakemista ja silmät puolitangossa hihhulointia. Itsellä tietysti silmät kiinni ja huone pimeä. Noin 5-15 minuutin päästä tyttö on umpiunessa. Jos tyttö innostuu leikkimään esimerkiksi vanhemman tukalla tai tökkii silmiin, niin silloin käännetään kylkeä (lapsi näkee vain selän) mutta edelleen ollaan siinä vieressä, ikään kuin yhtenä pinnasängyn laitana.
Maksimissaan vartti ei ole minusta liikaa aikaa uhrata lapsen nukutukseen ja vieressä makaamiseen. Miksi noin pienen pitää osata nukahtaa yksin?
Mun reseptini on siis sellainen, ettei lapseen kiinnitetä huomiota. Ei laiteta takaisin makuulle, ei puhuta, ei kuiskutella. Antaa vaan puuhailla ja nousta pystyyn, älkää reagoiko hänen viestittelyihinsä mutta olkaa ihan siinä vieressä, vaikka ihokontaktissa jos lapsi siihen hakeutuu. Jos menee huutamiseksi, niin sitten pitää toki rauhoittaa, mutta ei mitään huudatuskouluja mitä moni suosittelee. Olkaa siis tavoitettavissa mutta täysin passiivisia, näytelkää nukkuvaa.
Meillä 1,4 vuotias nukahtaa aina omaan sänkyyn. joskus on helppoja iltoja toisinaan hankalampia (aika harvoin) pääsääntönä on ollut että syliin ei nosteta ollenkaan eikä väkisin laiteta makuulle. poika höpötelee välillä itsekseen ja yrittää välillä saada itkua aikaiseksi. jos nyt sitten saa sen itkun aikaiseksi niin käymme ensimmäisellä kerralla sanomassa uudestaan hyvät yöt ja istutetaan poika takaisin sänkyyn ja poistutaan sen kummemmin höpöttelemättä huoneesta. jos tulee vielä uudestaan itku saatetaan tarjota vettä jos on vaikka jano ja poistutaan sitten huoneesta. sen jälkeen jos tulee vielä itkuja ni käydään vaan huoneessa istuttamassa poika sänkyynsä ja sanotaan vain shhshh ja poistutaan huoneestaa... ei siis mitään muuta kontaktia. "äiti on täällä, ei hätää, nyt ei jutella nyt nukutaan"
tämä toimi meillä. aluksi oli muutamia iltoja kun jouduttiin käymään useamman kerran huoneessa. nykyään emme yleensä käy laisinkaan korkeintaan kerran.
kannattaa siirtää lapsen sänky yhdessä hänen kanssaan omaan huoneeseen ja sitten koko päivä puhutaan sittä että nyt pekka nukkuukin omassa huoneessa, onpa kivaa... jne. isopoika juttuja.
illalla sitten sinne normaalisti nukutus, vieressä voi vaikka istua tuolilla kunnes nukahtaa. kun hän ensin tottuu tuohon muutokseen niin sitten joka ilta siirrätte sitä tuolia aina pikkuisen kauemmas siten että loppujen lopuksi tuoli on huoneen ulkopuolella.
itkuja voi tulla mutta tuon ikäinen lapsi ymmärtää jo jos hänelle sanoo että nyt on yö, pää tyynylle ja silmät kiinni, nyt nukutaan.
jos lapsi ei ole riittävän väsynyt illalla niin päiväunien vähentäminen voisi myös jeesata nukahtamisessa.
itse otan pienokaisen iltatoimien jälkeen syliin, laitamme yhdessä valot pois ja oven kiinni, sitten halin häntä vähän aikaa sylissä ja toivottelen hyvät yöt ja sanon että mennään nukkumaan, jonka jälkeen lasken hänet sängylleen. joskus hän saattaa nousta istumaan tai seisomaan mutta katsomatta häneen pyydän laittamaan pään tyynylle ja silmät kiinni ja vähän suhisen hyssytykset.
1.6 v poju on aivan mainio mallitaapero vaikka EI-vaihe menossa. Kaikkea vastustetaan alkuun, mutta vastustelusta huolimatta asia tehdään niin kuin aikuinen on päättänyt, vaihtoehtoja ei anneta ja asiat hyväksytään. Kiukunpuuska menee ohi 2 minuutissa ja nukuttamista meilleä ei tunnetakaan. Vauvelista 6 kk alkaen nukkuu omassa huoneessa, omassa pinnasängyssä ja toisinaan on huutanut esim 10 min muutamana iltana ja sitten tajunnut sen että nyt pitäisi nukkua. Meillä ei ole nukkumaanmenoaikoja, vaan nukkumaan mennään sitten kun siltä tuntuu, kun poika näyttää väsyneeltä. Ottaa tuttipullosta, johon leikattu 1 cm kokoinen imuaukko velliä jopa kaksi purkillista ja nukkuu makeasti 12-14 tuntia.
Eihän sitä vieressä istumista nukuttaessa voi oikein ymmärtää. Jos lapsi on väsynyt ja kylläinen niin hän kyllä nukahtaa tuttuun paikkaan, lähellä oleva vanhempi vain piristää häntä tai häiritsee nukahtamista.
Jos ei ole fysiologista tarvetta nukkua, niin sitten valvoo ja kuikkuilee, lalisee ja sitä ei tehdä sängyssä.
Kyllä taapero jaksaa joskus valvoa vaikka 12 tuntiakin, ja hetken ennen nukahtamista huutaa väsymystään, ei nukuttajaa.
vaan on erilaisia että vaikka oma lapsesi nukahtaa helposti yksin niin kaikki eivät.
Samat sanat sinnepäin, mukavia nukutus-valvojaisia erilaisten taaperoiden vanhemmille.
Mä taas en ymmärrä, miten annatte puolitoistavuotiaan ison taaperon lutkuttaa tuttipulloa. Eikö neuvolassa ole kerrottu, että tuon ikäinen juo tavallisesta mukista tai korkeintaan nokkamukista? Velliä vauvojen pullosta, olettepa tosiaan päättäväisiä vanhempia, heh heh.