Kannattaa lukea:
7 reasons why Linux won't succeed on the desktop
http://www.eetimes.com/news/latest/showArticle.jhtml?articleID=201807459
Why Linux isn’t popular
http://wordmunger.com/?p=823=1
Linuxin nousua työpöydille onn povattu linuxpiireissä jo pitkään... mutta ei... Vista voitti... W7 voitti. W7 sai parissa tunnissa suuremman markkinaosuuden kuin mihin Ubuntu on lähes kymmenessä vuodessa yltänyt. Täytyy olla todella lapsenuskoa jos enää jaksaa odottaa työpöytälinuxien nousua. Ei... W7 ei flopannut ja antanut linuxille tilaa... eikä näin käy seuraavankaan Windowsin kohdalla eikä senkään jälkeen!
Why Linux isn’t popular
15
203
Vastaukset
- yli 40 miljoonaa
haittaohjelmaa ei voi olla väärässä.
- TrustedSource
"The Fanboy alienation factor, or how Linux's biggest supporters drive away potential new users"
NIinpä. - --w--w--
http://www.netmarketshare.com/operating-system-market-share.aspx?qprid=8
On se hyvä, että linux on avointa koodia ja teinit jaksaa väkertää... kaupallisena olisi konkurssi tullut jo aikaa.- ..............
>On se hyvä, että linux on avointa koodia ja teinit jaksaa väkertää... kaupallisena olisi konkurssi tullut jo aikaa.<
Linux ei ole teinien väkerrystä, linuxin takana on ammattimaisiakin ihmisiä ja suuria yrityksiä, mm. IBM ja HP jotka molemmat ovat linuxin tukijoita JA kumpainenkin yksinäänkin on isompi firma kuin joku nakkikioski-Microsoft.
Jos linux olisi kaupallinen, se olisi varmasti taloudellinen menestys! Sitä nimittäin käytetään niin monissa servereissä ja netin servereistä sillä on enemmistö. Sopii niin älypuhelimiin, pc:hen, serverikoneisiin kuin supertietokoneisiin! Suomessa on mm. supertietokoneita joissa pyörii linux. .............. kirjoitti:
>On se hyvä, että linux on avointa koodia ja teinit jaksaa väkertää... kaupallisena olisi konkurssi tullut jo aikaa.<
Linux ei ole teinien väkerrystä, linuxin takana on ammattimaisiakin ihmisiä ja suuria yrityksiä, mm. IBM ja HP jotka molemmat ovat linuxin tukijoita JA kumpainenkin yksinäänkin on isompi firma kuin joku nakkikioski-Microsoft.
Jos linux olisi kaupallinen, se olisi varmasti taloudellinen menestys! Sitä nimittäin käytetään niin monissa servereissä ja netin servereistä sillä on enemmistö. Sopii niin älypuhelimiin, pc:hen, serverikoneisiin kuin supertietokoneisiin! Suomessa on mm. supertietokoneita joissa pyörii linux.Joo mitähän tekemistä tuollakin väitteellä on tavisten kotikoneiden kanssa? "Nakkikioski-Microsoft"...sä taidat olla tosi vihainen tai jotain. No, älä ala mulle ainakaan huutaa, Xubuntulta kirjoittelen. Sellainen asiallisuus vaan on täällä välillä yhtä vieras asia kuin hernekeitto jääkarhulle.
- viulisti
ThreeMice kirjoitti:
Joo mitähän tekemistä tuollakin väitteellä on tavisten kotikoneiden kanssa? "Nakkikioski-Microsoft"...sä taidat olla tosi vihainen tai jotain. No, älä ala mulle ainakaan huutaa, Xubuntulta kirjoittelen. Sellainen asiallisuus vaan on täällä välillä yhtä vieras asia kuin hernekeitto jääkarhulle.
edellinen viesti ja mihin sillä vastattiin. siinä minusta perusteltiin, että kaikki ei voi olla teinipoikien näpertelyä. asialliseen kysymykseen asiallinen vastaus ja toisinpäin. Ymmärtänet, että tämä on sodat palsta. On myös foorumeja jonne kaikkien on kirjauduttava ja niistä löytää enemmän asiallisuutta. Ettei menisi jaaritteluksi, totean vielä pikaisesti että windows on hanurista.
- ..............
ThreeMice kirjoitti:
Joo mitähän tekemistä tuollakin väitteellä on tavisten kotikoneiden kanssa? "Nakkikioski-Microsoft"...sä taidat olla tosi vihainen tai jotain. No, älä ala mulle ainakaan huutaa, Xubuntulta kirjoittelen. Sellainen asiallisuus vaan on täällä välillä yhtä vieras asia kuin hernekeitto jääkarhulle.
En mä ole sanonutkaan että tavikset supertietokoneita käyttäisi, luettelin vaan mihin kaikkeen linux sopii. Mutta supertietokoneiden työstä kyllä taviksetkin pääsee nauttimaan, esim. säätiedot on supertietokoneiden tuottamia, samoin monet lääketieteen jutut.
Mutta se nakkikioskijuttu on ihan sen takia että mikkis tosiaan ON pienempi putiikki kuin joku IBM.
"What now? Perhaps 2010 will finally be the year of desktop Linux. Unfortunately, I believe that that the seven arguments I've set forth in this piece make an airtight case that this isn't going to happen. "
Eli kun tuo artikkeli oli vuoden 2007 syyskuulta, niin nyt voitanee hieman tarkastella kirjoittajan ennusteen osuvuutta: ehkä vuosi 2010 on linuxin vuosi työpöydillä, mutta ei sittenkään, koska esitetyt 7 syytä estävät sen vedenpitävästi.
Pientä kasvua on mielestäni näkyvissä, mutta en sanoisi tätä vielä läpimurroksi työpöytäkäyttöön. Edelliset tekijöiden lisäksi mainitsen vielä kahdeksannen tekijän: linux ole saavuttanut lasten ja (ala)koulujen suosiota Suomessa, "kotimaassaan". Tätäkin voinee miettiä, että miksei?- naskaliantti
kun windowsiin on totuttu, niin esitellään sitä sitten oppilaillekkin. Minun lapseni alakoulussa on ubuntu.
Tässä vaan unohtui se, että vuosi 2007 OLI Linux Year of Desktop. Läpimurrosta vastasi pääasiassa Ubuntu ja linuxit levisi ammattikäytöstä tavalliselle tallaajalle vuoden 2007 aikana.
Linuxin leviämisen historia työpöytäkäyttöön on nähtävissä tästä aikajanalta:
1991 Linux julkaisiin. Keskeneräinen, mutta sai nopeasti tukea. Lähinnä hakkereiden kehitysalusta.
1994 Linux tuli valmiiksi, ja sitä alkoi vähitellen löytymään ammattilaisten ohjelmointiympäristönä.
1996 Linuxin läpimurto palvelinkäytössä. WWW:n yleistymisen myötä, Linux yleistyi palvelimissa. Ohjelmoijat kiinnostuu linuxeista ja avoimista työkaluista, etenkin kun Microsoftin työkalujen hinta nousi kattoon.
1998 Linux vakiinnuttaa asemansa pysyvästi IT-alalla. Suuryritykset alkaa tukemaan Linux-pohjaisia käyttöjärjestelmiä. Tähän mennessä on syntynyt varsinainen "Linux huuma" ja ajatus Linuxin leviämisestä työpöydälle aletaan povata. 90-luvun loppupuoli oli ns. pahinta aikaa.
Tässä vaiheessa markkinoille tuotiin isolla rahalla Linux-pohjaisia järjestelmiä työpöydälle ja pelejä alettiin siirtämään. Heiltä vaan unohtui yksi juttu...
2000-2002 Linux-kupla puhkesi. Caldera lopetettiin, Loki Software meni konkkaan, Word Perfectin kehitys hyytyi yms. Unohtivat kiirreessä sen, että Linux-pohjaisia käyttöjärjestelmiä ei oltu tässä vaiheessa kehitetty työpöytäkäyttöön juuri yhtään eikä mitään oltu standardoitu. Jokainen käyttöjärjestelmä oli binääritasolla periaatteessa yhteensopimaton! Homman kruunasi se, että Windows jyräsi 90-luvun puolivälistä eteenpäin sellaisella voimalla, että Applekin meinasi mennä konkurssiin. Tämä oli Loki Softwaren pahin virhe. Aivan liian aikaisin, ei binääriyhteensopivuutta ja lisäksi Windows oli pelaajalle defacto, joten peleistä haluttiin silloin lähinnä porttaus linuxeille Windowsversion yhteydessä.
Samaan aikaan kyllä sitten luotiin TODELLISET perustukset linuxien jyräämiselle työasemissa tulevaisuudessa. Nimittäin standardointi. Standardoinnin ansiosta Applen tietokoneetkin ovat raudaltaan samaa tavaraa kuin muilla merkeillä kun raudassa PC-yhteensopivuus jyräsi 10v takaperin. Organisaatiot on kuitenkin rakentaneet infransa tässä vaiheessa Windows 2000/XP pohjalle ja niillä mennään.
2003 Ensimmäiset kunnolliset työasemakäyttöön soveltuvat linuxit julkaistaan. Linuxit leviää ohjelmoijilta laajemmin työpöytäkäyttöön ammattilaisille, sekä myös oppilaitoksiin, yleisökoneisiin yms.
2004 Linuxit kypsyvät harrastajien tehokäyttöjärjestelmiksi. Linuxeilla saadaan TV:n katselu, HTPC:t yms. mediakoneet parhaimmiksi. Ohjelmistokehittäjien imu on käynyt niin suureksi, että uusimmat teknologiat ja uutuudet tulee kokoajan selvästi useammin linuxeille. Tavallinen tallaaja näkee tämän ensisijaisesti linuxeille tehdyjen ohjelmien vyörynä Windowseihin. Esimerkkeinä vaikka Firefox, GIMP, OpenOffice, Xvid, VLC Player jne. Sarevaret vaihtuu linuxeista tuttuun avoimeen koodiin.
2006 Linuxit kypsyy tavallisen tallaajan työpöytäkäyttöjärjestelmiksi. Käytännössä Suse 10, Ubuntu 6.06 ja Red Hat Enterprise 4. Tietokonetta voi käyttää omalla äidinkielellä, ohjelmistot löytyy ~joka asiaan, Linux-pohjaisten käyttöjärjestelmien perustukset ja teknologia ovat huimasti edellä Windowsia, samoin käytettävyys. Lisälaitteiden tuki ja laitteistoyhteensopivuus on heikompaa, että pitää vähän katsoa mihin koneeseen asentaa. Läppäreissä etenkin jotka ei ole ihan niin standardirautaa kuin perus ATX-pönttö-PC:t joten läppäreissä Mac OS X ja Windows olivat lähes aina parempia vaihtoehtoja.
2007 Ubuntu yleistyy hurjasti tavallisen tallaajan tietokoneissa. Samaan aikaan tulee miniläppärit joissa Linuxia myydään miljoonia. Linuxin läpimurtovuosi työpöydällä. Jotkut miniläppärivalmistajat/toimittajat mokaili tuotteistusta kun läppärien hinta oli alhaisimmillaan.
2008 Linuxit toimii nyt oletuksena läppäreissäkin kunnolla. Yleisistä laitteista ATI on suunnilleen ainoaa roskaa. Laiteyhteensopivuus on mennyt Windowsista jo ohi. Tärkein syy siihen, että Linux-ydintä kehitetään peräti 5000 kehittäjän voimin ja huomattavasti suuremmilla resursseilla kuin Windowsin ydintä. Windows on jäänyt kehityksessä valtavasti jälkeen, kiitos Vista -pommin joka vielä myöhästyi. Jotkut sissit vielä kuvittelee XP:n olevan kova.
Linuxeille pelitarjonta on kasvanut räjähdysmäisesti. Etenkin indiepeleissä.M-Kar kirjoitti:
Tässä vaan unohtui se, että vuosi 2007 OLI Linux Year of Desktop. Läpimurrosta vastasi pääasiassa Ubuntu ja linuxit levisi ammattikäytöstä tavalliselle tallaajalle vuoden 2007 aikana.
Linuxin leviämisen historia työpöytäkäyttöön on nähtävissä tästä aikajanalta:
1991 Linux julkaisiin. Keskeneräinen, mutta sai nopeasti tukea. Lähinnä hakkereiden kehitysalusta.
1994 Linux tuli valmiiksi, ja sitä alkoi vähitellen löytymään ammattilaisten ohjelmointiympäristönä.
1996 Linuxin läpimurto palvelinkäytössä. WWW:n yleistymisen myötä, Linux yleistyi palvelimissa. Ohjelmoijat kiinnostuu linuxeista ja avoimista työkaluista, etenkin kun Microsoftin työkalujen hinta nousi kattoon.
1998 Linux vakiinnuttaa asemansa pysyvästi IT-alalla. Suuryritykset alkaa tukemaan Linux-pohjaisia käyttöjärjestelmiä. Tähän mennessä on syntynyt varsinainen "Linux huuma" ja ajatus Linuxin leviämisestä työpöydälle aletaan povata. 90-luvun loppupuoli oli ns. pahinta aikaa.
Tässä vaiheessa markkinoille tuotiin isolla rahalla Linux-pohjaisia järjestelmiä työpöydälle ja pelejä alettiin siirtämään. Heiltä vaan unohtui yksi juttu...
2000-2002 Linux-kupla puhkesi. Caldera lopetettiin, Loki Software meni konkkaan, Word Perfectin kehitys hyytyi yms. Unohtivat kiirreessä sen, että Linux-pohjaisia käyttöjärjestelmiä ei oltu tässä vaiheessa kehitetty työpöytäkäyttöön juuri yhtään eikä mitään oltu standardoitu. Jokainen käyttöjärjestelmä oli binääritasolla periaatteessa yhteensopimaton! Homman kruunasi se, että Windows jyräsi 90-luvun puolivälistä eteenpäin sellaisella voimalla, että Applekin meinasi mennä konkurssiin. Tämä oli Loki Softwaren pahin virhe. Aivan liian aikaisin, ei binääriyhteensopivuutta ja lisäksi Windows oli pelaajalle defacto, joten peleistä haluttiin silloin lähinnä porttaus linuxeille Windowsversion yhteydessä.
Samaan aikaan kyllä sitten luotiin TODELLISET perustukset linuxien jyräämiselle työasemissa tulevaisuudessa. Nimittäin standardointi. Standardoinnin ansiosta Applen tietokoneetkin ovat raudaltaan samaa tavaraa kuin muilla merkeillä kun raudassa PC-yhteensopivuus jyräsi 10v takaperin. Organisaatiot on kuitenkin rakentaneet infransa tässä vaiheessa Windows 2000/XP pohjalle ja niillä mennään.
2003 Ensimmäiset kunnolliset työasemakäyttöön soveltuvat linuxit julkaistaan. Linuxit leviää ohjelmoijilta laajemmin työpöytäkäyttöön ammattilaisille, sekä myös oppilaitoksiin, yleisökoneisiin yms.
2004 Linuxit kypsyvät harrastajien tehokäyttöjärjestelmiksi. Linuxeilla saadaan TV:n katselu, HTPC:t yms. mediakoneet parhaimmiksi. Ohjelmistokehittäjien imu on käynyt niin suureksi, että uusimmat teknologiat ja uutuudet tulee kokoajan selvästi useammin linuxeille. Tavallinen tallaaja näkee tämän ensisijaisesti linuxeille tehdyjen ohjelmien vyörynä Windowseihin. Esimerkkeinä vaikka Firefox, GIMP, OpenOffice, Xvid, VLC Player jne. Sarevaret vaihtuu linuxeista tuttuun avoimeen koodiin.
2006 Linuxit kypsyy tavallisen tallaajan työpöytäkäyttöjärjestelmiksi. Käytännössä Suse 10, Ubuntu 6.06 ja Red Hat Enterprise 4. Tietokonetta voi käyttää omalla äidinkielellä, ohjelmistot löytyy ~joka asiaan, Linux-pohjaisten käyttöjärjestelmien perustukset ja teknologia ovat huimasti edellä Windowsia, samoin käytettävyys. Lisälaitteiden tuki ja laitteistoyhteensopivuus on heikompaa, että pitää vähän katsoa mihin koneeseen asentaa. Läppäreissä etenkin jotka ei ole ihan niin standardirautaa kuin perus ATX-pönttö-PC:t joten läppäreissä Mac OS X ja Windows olivat lähes aina parempia vaihtoehtoja.
2007 Ubuntu yleistyy hurjasti tavallisen tallaajan tietokoneissa. Samaan aikaan tulee miniläppärit joissa Linuxia myydään miljoonia. Linuxin läpimurtovuosi työpöydällä. Jotkut miniläppärivalmistajat/toimittajat mokaili tuotteistusta kun läppärien hinta oli alhaisimmillaan.
2008 Linuxit toimii nyt oletuksena läppäreissäkin kunnolla. Yleisistä laitteista ATI on suunnilleen ainoaa roskaa. Laiteyhteensopivuus on mennyt Windowsista jo ohi. Tärkein syy siihen, että Linux-ydintä kehitetään peräti 5000 kehittäjän voimin ja huomattavasti suuremmilla resursseilla kuin Windowsin ydintä. Windows on jäänyt kehityksessä valtavasti jälkeen, kiitos Vista -pommin joka vielä myöhästyi. Jotkut sissit vielä kuvittelee XP:n olevan kova.
Linuxeille pelitarjonta on kasvanut räjähdysmäisesti. Etenkin indiepeleissä.2010 Linuxit ovat vakioituneet myös suurimpien laitevalmistajien tietokonemalleihin joita myydään ja markkinoidaan myös loppukäyttäjille. Kaupallisten työasemasovellusten määrä jotka ei ole open sourcea alkavat yleistyä linuxeilla. Viimeisetkin härölaitteet alkaa olla yhteensopivia Linuxien kanssa. Ubuntu kuroo Mac OS X:n etumatkan käytettävyydessä lähes täysin umpeen missä on vielä ollut jäljessä. Monissa asioissa kun on ollut vuosikausia edellä. Avoimen lähdekoodin ylivoimaisesti nopeampi kehitytahti alkaa valjeta tynnyrissä eläville Windowshölmöille jotka tekee itsensä lähinnä naurettavaksi selittäessään jostain 5v takaperin toimimattomasta WLAN:sta.
2012-2015 Windows XP häviää ja miniläppäreitä aletaan myymään operaattorikylkiäisenä, luonnollisesti hinta painettuna alas jolloin koneissa alkaa näkyä ARM arkkitehtuuria, ehkä MIPS:iä myös joihin Windows ei edes mene. Etenkin julkinen sektori vaihtaa Windows XP:tä valtavasti linuxeihin, myös jotkut yritykset vaikka suurin osa meneekin Windows 7:n. Kevyimmissä mobiililaitteissa on linuxit jyränneet rajusti Symbianin ja Windows Mobilen.
Tässä vaiheessa mikään kusetustilasto ei onnistu enää peittelemään laput silmillä ja korvilla eläviä faktalta kuinka linuxia on työpöytäkäytössä jokapuolella. LSB standardin mukaiset kirjastot ja rajapinnat, ja unix-arkkitehtuuri jotka linuxeista löytyy on olleet standardi ohjelmistoissa vuodesta 2001 lähtien, siinä missä IBM PC-yhteensopivien jälkeläiset ovat olleet raudassa.
"linux ole saavuttanut lasten ja (ala)koulujen suosiota Suomessa, "kotimaassaan". Tätäkin voinee miettiä, että miksei?"
Korruptio.- hyvä suoritus.
M-Kar kirjoitti:
2010 Linuxit ovat vakioituneet myös suurimpien laitevalmistajien tietokonemalleihin joita myydään ja markkinoidaan myös loppukäyttäjille. Kaupallisten työasemasovellusten määrä jotka ei ole open sourcea alkavat yleistyä linuxeilla. Viimeisetkin härölaitteet alkaa olla yhteensopivia Linuxien kanssa. Ubuntu kuroo Mac OS X:n etumatkan käytettävyydessä lähes täysin umpeen missä on vielä ollut jäljessä. Monissa asioissa kun on ollut vuosikausia edellä. Avoimen lähdekoodin ylivoimaisesti nopeampi kehitytahti alkaa valjeta tynnyrissä eläville Windowshölmöille jotka tekee itsensä lähinnä naurettavaksi selittäessään jostain 5v takaperin toimimattomasta WLAN:sta.
2012-2015 Windows XP häviää ja miniläppäreitä aletaan myymään operaattorikylkiäisenä, luonnollisesti hinta painettuna alas jolloin koneissa alkaa näkyä ARM arkkitehtuuria, ehkä MIPS:iä myös joihin Windows ei edes mene. Etenkin julkinen sektori vaihtaa Windows XP:tä valtavasti linuxeihin, myös jotkut yritykset vaikka suurin osa meneekin Windows 7:n. Kevyimmissä mobiililaitteissa on linuxit jyränneet rajusti Symbianin ja Windows Mobilen.
Tässä vaiheessa mikään kusetustilasto ei onnistu enää peittelemään laput silmillä ja korvilla eläviä faktalta kuinka linuxia on työpöytäkäytössä jokapuolella. LSB standardin mukaiset kirjastot ja rajapinnat, ja unix-arkkitehtuuri jotka linuxeista löytyy on olleet standardi ohjelmistoissa vuodesta 2001 lähtien, siinä missä IBM PC-yhteensopivien jälkeläiset ovat olleet raudassa.
"linux ole saavuttanut lasten ja (ala)koulujen suosiota Suomessa, "kotimaassaan". Tätäkin voinee miettiä, että miksei?"
Korruptio.Onhan se jo yhden prosentin nurkilla.
hyvä suoritus. kirjoitti:
Onhan se jo yhden prosentin nurkilla.
Taitaa kasvu olla 400% vuodessa kun Microsoftin mukaan olisi 4%.
- erherherh
M-Kar kirjoitti:
Taitaa kasvu olla 400% vuodessa kun Microsoftin mukaan olisi 4%.
Niin joo... kyllähän 1% sisällä on mahdollisuus 400% kasvuun ovathan lähtökohdat perin vaatimattomat.
erherherh kirjoitti:
Niin joo... kyllähän 1% sisällä on mahdollisuus 400% kasvuun ovathan lähtökohdat perin vaatimattomat.
Eli linuxeja on kotikoneiden työpöydillä jo 8%:lla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1292178
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu261738Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti121339Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis701211Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett121177- 88992
- 83876
- 17867
Kuin sonnilauma
Taas on Virkatiellä kova meteli keskellä päivää. Ei siinä kyllä toisia asukkaita yhtään ajatella. Tullaan yhden asuntoon16761Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa
Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks107701