Hei kaikki psykiatrilla tai sairaanhoitajalla kävijät, oletteko olleet tyytyväisiä psykoterapian laatuun?
Minusta taasen tuntuu, että kun käyn tällaisen pikkukunnan psykiatrisessa hoidossa, on auttaminen keskitasoa. En tiedä, olenko löytänyt väärän henkilön auttamaan minua, vai meneekö meillä vain sukset aina ristiin. Pääsemme keskustelemaan ehkä noin 15 min (sekin melko pinnallista ja jäykkää, kysellään tulevasta työpaikastaa ja koulutusmahdollisuuksista), hän katselee minua kyseenalaisesti rypyt kulmakarvojen välissä ja pian hän keskusteleekin kanssani jo seuraavaa tapaamisajan ajankohtaa (jossa menee sitten toinen vartti). Koko käynnin aikana hänellä puhelin soi muutaman kerran, mitä pidin hieman häiritsevänä. Sitten hän palasi "niin mihinkäs me jäimmekään?" Hän ei muista mitään edeltävistä käynneistä, mitä hänelle kerroin, vaikka oli mukamas jotain ylös pistänyt. Oloni ei ole käynnin jälkeen mitenkään helpottunut, päinvastoin, masentunut ja pettynyt.
Toisessa paikassa psykoterapeutti (siis eri ihminen) toisti joka kerta sitä tyhmää lausetta, luullen että se iskostuu päähäni. Sitten hän otti paperia ja maalaustarvikkeet esille (joka psykokäynneillä) ja käski minun maalaamaan jotain. Kun maalasin kirkkailla väreillä, hän sanoi "tässähän on iloiset värit, olet selvästi siis onnellinen nykyiseen elämäntilanteeseesi". En pitänyt hänen tavastaan, joten päätin lopettaa käynnit siellä.
Olen käynyt eri psykoterapeuteilla, kerran jouduin odottamaan puoli tuntia, ennenkuin psykiatrian tohtori tuli paikalle (oli siis törkeästi myöhässä!) ja nakkasi eteeni testimonisteen masennuksen tasosta. Olen täyttänyt ennenkin tuon samaisen lapun kolme kertaa (ainakin!)
Tutullani oli myös pahoja (siis hyvin pahoja mielenterveydellisiä ongelmia) ja hän päätti mennä hoitoon. Noh, psykiatria ei missään kuulunut, vaikka hän odotti sitä vaikka kuinka kauan. Sitten kun hän ei enää jaksanut odottaa, hän päätti sitten lähteä pois. Myöhemmin hän sekosi ihan tosissaan ja joutui suljetulle.
Tällaistako on nykyajan Suomen psykiatrinen hoito? En voi ymmärtää...
Minusta taasen tuntuu, että kun käyn tällaisen pikkukunnan psykiatrisessa hoidossa, on auttaminen keskitasoa. En tiedä, olenko löytänyt väärän henkilön auttamaan minua, vai meneekö meillä vain sukset aina ristiin. Pääsemme keskustelemaan ehkä noin 15 min (sekin melko pinnallista ja jäykkää, kysellään tulevasta työpaikastaa ja koulutusmahdollisuuksista), hän katselee minua kyseenalaisesti rypyt kulmakarvojen välissä ja pian hän keskusteleekin kanssani jo seuraavaa tapaamisajan ajankohtaa (jossa menee sitten toinen vartti). Koko käynnin aikana hänellä puhelin soi muutaman kerran, mitä pidin hieman häiritsevänä. Sitten hän palasi "niin mihinkäs me jäimmekään?" Hän ei muista mitään edeltävistä käynneistä, mitä hänelle kerroin, vaikka oli mukamas jotain ylös pistänyt. Oloni ei ole käynnin jälkeen mitenkään helpottunut, päinvastoin, masentunut ja pettynyt.
Toisessa paikassa psykoterapeutti (siis eri ihminen) toisti joka kerta sitä tyhmää lausetta, luullen että se iskostuu päähäni. Sitten hän otti paperia ja maalaustarvikkeet esille (joka psykokäynneillä) ja käski minun maalaamaan jotain. Kun maalasin kirkkailla väreillä, hän sanoi "tässähän on iloiset värit, olet selvästi siis onnellinen nykyiseen elämäntilanteeseesi". En pitänyt hänen tavastaan, joten päätin lopettaa käynnit siellä.
Olen käynyt eri psykoterapeuteilla, kerran jouduin odottamaan puoli tuntia, ennenkuin psykiatrian tohtori tuli paikalle (oli siis törkeästi myöhässä!) ja nakkasi eteeni testimonisteen masennuksen tasosta. Olen täyttänyt ennenkin tuon samaisen lapun kolme kertaa (ainakin!)
Tutullani oli myös pahoja (siis hyvin pahoja mielenterveydellisiä ongelmia) ja hän päätti mennä hoitoon. Noh, psykiatria ei missään kuulunut, vaikka hän odotti sitä vaikka kuinka kauan. Sitten kun hän ei enää jaksanut odottaa, hän päätti sitten lähteä pois. Myöhemmin hän sekosi ihan tosissaan ja joutui suljetulle.
Tällaistako on nykyajan Suomen psykiatrinen hoito? En voi ymmärtää...
Vastaukset 1
Vanhimmat
tosiaankin ollut psykoterapiassa? Kirjoituksestasi tulee ennemminkin mieleen joku keskusteluapau esim. sairaanhoitajan tai psykiatrin kanssa ). Eli olet varma että kaikilla noilla henkilöillä on ollu _psykoterapeutin_ koulutus? Sillä psykiatrillakin? Eli hän on opiskellut lääk.ja erikoistumisensa lisäksi itsensä psykoterapautiksi?
Olen, olen tyytyväinen terapiaani, käyn analyyttisessä, kolme kertaa viikossa, vuosi on nyt takana, ainakin kaksi edessä. Kallista mutta kannattavaa.