Ehdotan Noopelin Talouspalkintoa 2004 jaettavaksi suomalaiselle ensi asunnon ostajalle.
Perustelut:
Usemmat talousteoreetikot eivät osaa sanoa edes ensi vuodesta, vuodesta 2005 *MITÄÄN* todella varmaa.
Suomalainen ensi asunnon säästäjä amis sen sijaan lyö taloudellisesti vetoa seuraavista seikoista vailla epävarmuuden häivääkään:
- Oma ja puolison ansaitsemiskyky eivät muutu tulevien 25-30 vuoden aikana pätkääkään. Kiina, Intia tai vaikkapa Viro eivät vaikuta Suomen tai maailmantalouden työnjakoon mitään ja oma palkka ja palli pysyvät alla siirtyi Kiinaan tai Viroon työpaikkoja vaikka millä mitalla.
- Korot eivät nouse seuraavien 10-15 vuoden aikana juuri 1-2 % enempää (Sivukommentti: 20-30 vuoden laina ei lyhene alkuvuosina juuri lainkaan vaan se on lähinnä koronmaksua, siksi korkojen tietäminen ainakin 10 vuodeksi eteenpäin on tärkeä osa yhtälöä.)
- Oma tai puolison terveys tai avioliitto ei horju seuraavien 25-30 vuoden aikana.
Mikäli yksikään noista veikkauksista ei pidä, on maksuvaikeuksia tiedossa. Jos kaksi veikkausta kusee 25 vuoden aikana, niin tulee halpoja kämppiä myyntiin pakkohuutokauppoihin :-)
Herkkyysanalyysi paljastaa nimittäin seuraavaa: Ensi asunto amiksen kuukausipalkka on 2570 euroa ja hänen naisensa tienaa 2060 euroa. (Lähde: Tilastokeskus) Pks:llä on luonnollisesti hieman muuta maata paremmat palkat, sanotaan noin 20%. Perheen bruttotulot ovat siten 3084 ja 2472 euroa. Nettotuloja niistä jää noin 3084 * 64% ja 2472 * 68% = 3654 euroa. Pankkien vanhan säännön mukaan asunnon lainanhoitokulut eivät saisi ylittää 25% käytettävissä olevista nettotuloista, muutoin taakasta tulee helposti liian raskas kantaa. 3654 * 25% = 913 euroa.
Kuinka kalliiin asunnon 913 eurolla saa? 25 vuoden laina-ajalla ja 3% korolla saa 193000 euron lainan. Myytyjen asuntojen keskihinta Helsingissä on noin 2500 euroa, joten 193000 euron pelimerkkikassalla saa noin 77 neliötä eli käytännössä kolmion. Ensiasunnon ostajien mielenkiinto onkin siirtynyt käytännössä kolmioihin, tosin hintaluokka on hieman kevyempi (n. 160000-170000), koska ensiasunnonostajat usein ovat myös nuorehkoja työmarkkinoilla ja heillä on keskiarvoansioita pienemmät tulot.
Jos laina-aikaa jatketaan 30 vuoteen, niin "ostovoimaa" riittää 217000 euroon.
Vertailun vuoksi todettakoon, että 2%-yks. koron nousu vie lainaostovoimasta pois 47000 euroa, ts. 2% nousu on "väkevämpi" faktori kuin pitkän lainan laina-ajan venyttäminen 5 vuodella.
Mikäli toinen puolisoista sairastuu, jää pitkäaikaistyöttömäksi tai muutoin menettään tulonhankkimiskykynsä, on edessä todennäköisesti vain asunnon myynti.
Ehdotankin siis vuoden 2004 talous noobelia jaettavaksi suomalaisille ensi asunnon ostajille,koska kukaan muu ei näytä pystyvän ennustamaan talouden kehitystä 25-30 vuotta eteenpäin paitsi suomalainen ensi asunnon ostaja, joka pistää peliin jopa omat rahansa.
Perustelut:
Usemmat talousteoreetikot eivät osaa sanoa edes ensi vuodesta, vuodesta 2005 *MITÄÄN* todella varmaa.
Suomalainen ensi asunnon säästäjä amis sen sijaan lyö taloudellisesti vetoa seuraavista seikoista vailla epävarmuuden häivääkään:
- Oma ja puolison ansaitsemiskyky eivät muutu tulevien 25-30 vuoden aikana pätkääkään. Kiina, Intia tai vaikkapa Viro eivät vaikuta Suomen tai maailmantalouden työnjakoon mitään ja oma palkka ja palli pysyvät alla siirtyi Kiinaan tai Viroon työpaikkoja vaikka millä mitalla.
- Korot eivät nouse seuraavien 10-15 vuoden aikana juuri 1-2 % enempää (Sivukommentti: 20-30 vuoden laina ei lyhene alkuvuosina juuri lainkaan vaan se on lähinnä koronmaksua, siksi korkojen tietäminen ainakin 10 vuodeksi eteenpäin on tärkeä osa yhtälöä.)
- Oma tai puolison terveys tai avioliitto ei horju seuraavien 25-30 vuoden aikana.
Mikäli yksikään noista veikkauksista ei pidä, on maksuvaikeuksia tiedossa. Jos kaksi veikkausta kusee 25 vuoden aikana, niin tulee halpoja kämppiä myyntiin pakkohuutokauppoihin :-)
Herkkyysanalyysi paljastaa nimittäin seuraavaa: Ensi asunto amiksen kuukausipalkka on 2570 euroa ja hänen naisensa tienaa 2060 euroa. (Lähde: Tilastokeskus) Pks:llä on luonnollisesti hieman muuta maata paremmat palkat, sanotaan noin 20%. Perheen bruttotulot ovat siten 3084 ja 2472 euroa. Nettotuloja niistä jää noin 3084 * 64% ja 2472 * 68% = 3654 euroa. Pankkien vanhan säännön mukaan asunnon lainanhoitokulut eivät saisi ylittää 25% käytettävissä olevista nettotuloista, muutoin taakasta tulee helposti liian raskas kantaa. 3654 * 25% = 913 euroa.
Kuinka kalliiin asunnon 913 eurolla saa? 25 vuoden laina-ajalla ja 3% korolla saa 193000 euron lainan. Myytyjen asuntojen keskihinta Helsingissä on noin 2500 euroa, joten 193000 euron pelimerkkikassalla saa noin 77 neliötä eli käytännössä kolmion. Ensiasunnon ostajien mielenkiinto onkin siirtynyt käytännössä kolmioihin, tosin hintaluokka on hieman kevyempi (n. 160000-170000), koska ensiasunnonostajat usein ovat myös nuorehkoja työmarkkinoilla ja heillä on keskiarvoansioita pienemmät tulot.
Jos laina-aikaa jatketaan 30 vuoteen, niin "ostovoimaa" riittää 217000 euroon.
Vertailun vuoksi todettakoon, että 2%-yks. koron nousu vie lainaostovoimasta pois 47000 euroa, ts. 2% nousu on "väkevämpi" faktori kuin pitkän lainan laina-ajan venyttäminen 5 vuodella.
Mikäli toinen puolisoista sairastuu, jää pitkäaikaistyöttömäksi tai muutoin menettään tulonhankkimiskykynsä, on edessä todennäköisesti vain asunnon myynti.
Ehdotankin siis vuoden 2004 talous noobelia jaettavaksi suomalaisille ensi asunnon ostajille,koska kukaan muu ei näytä pystyvän ennustamaan talouden kehitystä 25-30 vuotta eteenpäin paitsi suomalainen ensi asunnon ostaja, joka pistää peliin jopa omat rahansa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
asunnonostolle on asunnon tarve.
Muut myönteiset ja kielteiset argumentit ovat perusteetonta humpuukia.
Asunnonostoa rajoittavista tekijöistä on tietysti muistettava ennen muuta rahattomuus ja menetetty luottokelpoisuus.
Nimimerkki "Nopel" tuntuu kärsivän molemmista.
Tavallisen kuolevaisen ehkä ainoa ja tärkein, siksi oston ajoitus on pirun tärkeää.
Väärä ajoitus vaarantaa koko elinkaarivarallisuuden kehittymisen.
Kun hinnat romahtavat, ovat velat varoja suuremmat, silloin ei voi paljon varallisuudesta puhua. Pelivara nollissa siinä tilanteessa, realisointi pistää tilin miinukselle.
Paino sanalla "KUN".. Tai siis sehän olikin "JOS" Romahtaa, mitä ei tapahdu, ei nyt eikä syksyllä.
Ideaali vaihtoehto olisi, ettei asu loppuelämänsä aikana missään, ajatteleppa mitkä rahatkin siinä amis säästää! Eikä tule otettua riskiä!
Niinpä, niin, kyllä se oma asunto pidemmän päälle tulee kuitenkin kaikkein edullisimmaksi, siinähän lainaa lyhentäessä maksat kuitenkin asuntoa omaksesi kun taas vuokralla ollessasi se sama raha menee toiselle. On sitä ennenkin otettu riskejä ja lainaa ja niin vain kummasti niistä on selvinnyt vaikka on ollut työttömyyttä ja avioeroja ja yksinhuoltajuutta.nimimerkki: kokemusta on.
en tiedä, mistä tempaisit tuon 25% suosituksen asumiskuluista, mutta esimerkkisi mukaan se ei pk-seudulla ainakaan ole käytössä, jossa keskimääräiset asumismenot ovat 46% nettotuloista. Voisi jäädä monelta pankilta lainarahat myymättä, mikäli noudattaisivat orjallisesti sääntöäsi.
Pitäisi siis asua mielummin vuokralla, vai? Mihin ylimääräiset rahat sitten pannaan jos ei asuntoon? Moni tuhlaa, mutta fiksu säästäisi vaikkapa rahastoihin.
Jos sitten tulot romahtavat ja joudut toimeentulotukiluukulle, joudut realisoimaan rahastosijoituksesi. Omistusasuntoa sen sijaan ei tarvitse myydä. Johtopäätös: jos pelkäät, että menisi oikein huonosti, osta asunto ja laita kaikki liikenevät säästöt kiinni siihen (tai säästä sukanvarteen)!
Asunto myydään tappiolla ja velat jää ikäänkuin muistoksi.
Asut vuokralla ja maksat asuntovelkaa - korkojen kera.
Miksi myytäisiin? Pakkohan sitä on jossain asua, ei vuokrallakaan ilmaiseksi voi asua.
Huomaat sijoituksesi tuottaneen pernettoa, turhauttavaa. Rahet olisi kannattanut sijoittaa toisin, ja ostaa asunto alen aikana.
Romahdus tulossa, OK!
Annatko vielä tarkan päivämäärän niin tiedän milloin ollaan ihan pohjalla. Myyn sitten taas parin vuoden päästä kun ollaan uudestaan huipulla, ostan taas kun ollaan pohjalla jne. Muuttaminen on ihan kivaa hommaa! Lapset saa vaihtaa koulua/tarhaa (jee!) ja vaimo ostaa uusia verhoja niillä romahduksessa tienatuilla miljoonilla.
Tai mieluiten siten että välillä omistaa ja välillä vuokraa samaa asuntoa, silleen on vielä parempi.
Kiva kun tulee näitä sijoitusneuvoja ihan ilmaiseksi! Mikseihän me kaikki olla jo miljonäärejä?
varmaan huomaat sen itsekkin miksei ,kaikki ole miljonäärejä eräät on ja vetää matalaa profiilii.
muutan rahastosijoitukseni asunnoksi. Ei sen asian kanssa tarvitse hosua. Noo, taitavat nuo rahasto-osuudet muuttua joka tapauksessa asunnoksi, mutta silloin ovat asuntojen hinnat jo selvästi nykyistä alempana :-)
Herkkyysanalyysisi ontuu hieman. Taitavat nimittäin nuo mainitsemasi palkat olla kaikien työntekijöiden keskiarvopalkkoja, joilla ei ole kovin paljoa tekemistä ensiasunnon ostajien keskipalkkojen kanssa. Eikä tuo pk-seudun lisä palkoissa todellakaan ole mitään 20 prosenttia. Esim. meidän perheessä toinen tienaa korkeakoulutasoisella koulutuksella ja 5 vuoden työkokemuksella 2300 brutto ja toinen vastaavasti opistotason koulutuksella ja 6 vuoden työkokemuksella 1600 brutto.
Ja ainut mikä on varmaa on se, että em. tuloilla ei kyllä todellakaan osteta pk-seudulta mitään perheasuntoa nykyisillä hinnoilla. Tuskinpa pankitkaan myöntäisivät noilla tuloilla paljon yli 125 tuhannen lainaa.