14.4.2010 16:44:00
Rotubiologian historia
esillä Tukholmassa
(O)mänskligt-näyttely kertoo kallonmittauksesta ja muusta rotuluokittelusta
Ruotsalaisen rotubiologian historiasta avattiin tänään näyttely, joka on esillä Tukholman etnografisessa museossa ja Elävän historian keskuksen tiloissa. Näyttelyn tarkoituksena on muistuttaa ajasta, jolloin tieteen avulla todisteltiin muun muassa kallonmuodon olevan merkki ihmisten henkisistä ominaisuuksista. Muun muassa saamelaiset ja suomalaiset luokiteltiin matalammalle arvostettuun lyhytkalloiseen ryhmään.
"Kaksi miestä tuli syynäämään päitä"
Helge Mikko muistaa, kuinka kallonmittaajat tulivat tornionlaaksolaiseen Parkalompolon kouluun 30-luvun lopussa.
- Tuli kaksi miestä ja sanottiin, että ne ovat lääkäreitä. Ja sitten riisuttiin alasti ja alettiin syynäämään päitä.
Lääkärit halusivat selvittää kuuluiko Helge Mikko 30-luvun rotubiologien korkealle arvostamaan germaaniseen rotuun, vai matalampaan lyhytkalloiseen ryhmään, johon kuuluivat niin saamelaiset kuin suomalaiset.
Keskiviikkona avatussa Tukholman etnografisen museon näyttelyssä valotetaan Ruotsin rotubiologisen tutkimuksen synkkää historiaa. Näyttelyn takana olevan Elävän historian keskuksen päällikkö Eskil Franck sanoo, että rotubiologian avulla pyrittiin ensinnäkin määrittämään, että oli olemassa erilaisia rotuja:
- Niistä toiset olivat parempia ja toiset huonompia, toiset lahjakkaampia ja toiset vähempilahjaisia. Rotubiologia kyseenalaisti yksinkertaisesti ihmisten samanarvoisuuden.
Kallonmittaukset ja niin kutsuttujen rotujen luokittelu muotoutui etenkin 30-luvulla tieteen nimissä tehdyksi rasismiksi. Ruotsin rotubiologisen instituutin tuolloisen johtajan Herman Lundborgin mielestä muun muassa lyhytkalloisten suomalaisten maahanmuutto ja pariutuminen germaaniseen rotuun kuuluvien ruotsalaisten kanssa tuli estää.
Elävän historian foorumin päällikkö Eskil Franck ei usko, että rotubiologisella ajattelulla oli suoraa vaikutusta Ruotsiin, mutta se inspiroi natsi-Saksan rotubiologista ajattelua. Se loi myös pohjan Ruotsin pakkosterilisoinneille, jotka jatkuivat 1970-luvulle saakka.
(O)mänskligt- niminen näyttely on suunnattu etenkin nuorille 15-25 -vuotiaille. Näyttelyssä käynyt lukiolainen Lisa Lofthagen ei tiennyt ruotsalaisen rotubiologian ja pakkosterilisoinnin synkästä historiasta aiemmin:
- Koulussa ei ole kerrottu kovin paljon rotubiologiasta. En tiennyt, että meillä oli pakkosterilisointeja vuoteen 1975 saakka. Se on omituinen ajatus.
SR Sisuradio/Pasi Myöhänen, Bertil Isaksson, SR Sameradio Jörgen Heikki
Rotubiologian historia
esillä Tukholmassa
(O)mänskligt-näyttely kertoo kallonmittauksesta ja muusta rotuluokittelusta
Ruotsalaisen rotubiologian historiasta avattiin tänään näyttely, joka on esillä Tukholman etnografisessa museossa ja Elävän historian keskuksen tiloissa. Näyttelyn tarkoituksena on muistuttaa ajasta, jolloin tieteen avulla todisteltiin muun muassa kallonmuodon olevan merkki ihmisten henkisistä ominaisuuksista. Muun muassa saamelaiset ja suomalaiset luokiteltiin matalammalle arvostettuun lyhytkalloiseen ryhmään.
"Kaksi miestä tuli syynäämään päitä"
Helge Mikko muistaa, kuinka kallonmittaajat tulivat tornionlaaksolaiseen Parkalompolon kouluun 30-luvun lopussa.
- Tuli kaksi miestä ja sanottiin, että ne ovat lääkäreitä. Ja sitten riisuttiin alasti ja alettiin syynäämään päitä.
Lääkärit halusivat selvittää kuuluiko Helge Mikko 30-luvun rotubiologien korkealle arvostamaan germaaniseen rotuun, vai matalampaan lyhytkalloiseen ryhmään, johon kuuluivat niin saamelaiset kuin suomalaiset.
Keskiviikkona avatussa Tukholman etnografisen museon näyttelyssä valotetaan Ruotsin rotubiologisen tutkimuksen synkkää historiaa. Näyttelyn takana olevan Elävän historian keskuksen päällikkö Eskil Franck sanoo, että rotubiologian avulla pyrittiin ensinnäkin määrittämään, että oli olemassa erilaisia rotuja:
- Niistä toiset olivat parempia ja toiset huonompia, toiset lahjakkaampia ja toiset vähempilahjaisia. Rotubiologia kyseenalaisti yksinkertaisesti ihmisten samanarvoisuuden.
Kallonmittaukset ja niin kutsuttujen rotujen luokittelu muotoutui etenkin 30-luvulla tieteen nimissä tehdyksi rasismiksi. Ruotsin rotubiologisen instituutin tuolloisen johtajan Herman Lundborgin mielestä muun muassa lyhytkalloisten suomalaisten maahanmuutto ja pariutuminen germaaniseen rotuun kuuluvien ruotsalaisten kanssa tuli estää.
Elävän historian foorumin päällikkö Eskil Franck ei usko, että rotubiologisella ajattelulla oli suoraa vaikutusta Ruotsiin, mutta se inspiroi natsi-Saksan rotubiologista ajattelua. Se loi myös pohjan Ruotsin pakkosterilisoinneille, jotka jatkuivat 1970-luvulle saakka.
(O)mänskligt- niminen näyttely on suunnattu etenkin nuorille 15-25 -vuotiaille. Näyttelyssä käynyt lukiolainen Lisa Lofthagen ei tiennyt ruotsalaisen rotubiologian ja pakkosterilisoinnin synkästä historiasta aiemmin:
- Koulussa ei ole kerrottu kovin paljon rotubiologiasta. En tiennyt, että meillä oli pakkosterilisointeja vuoteen 1975 saakka. Se on omituinen ajatus.
SR Sisuradio/Pasi Myöhänen, Bertil Isaksson, SR Sameradio Jörgen Heikki
Vastaukset 6
Vanhimmat
hienoa, että ruotsalaiset vihdoinkin kehtaavat myöntää harjoittaneensa avointa rasismia suomalaisia kohtaan,
mutta RKP ei puolestaan tätä tule koskaan myöntämään.
RKP jatkoi rasismitiedettä Suomessa siitä, mihin Ruotisi lopetti.
Åbo Akademi harjoittaa edelleen rasismitutkimusta.
Tohtoritutkija Fredrika Nykqistin teesi on, että ruotsia puhuvat ovat terveempiä ja pitkäikäisempiäkuin suomea puhuvat, jotka ovat lyhytikäisempiä ja sairaampia.
Ainoa syy, jonka ÅA ja Nykqvist ovat löytäneet, on kieli.
Päätelmä on siksi, että ruotsia puhuvat oavt parempia ja pakkoruotsia tulee pitää lisätä suomenkielisille.
Åbo Akademin mielestä suomen kieli siis tuottaa huonoutta ja lääke siihen on ruotsin kieli.
Toisen maailmansodan aikaan vain suomalaiset ja saksalaiset olivat pahoja. Tämä siis ruotsalaisen ja juutalaisen historian kirjoituksen mukaan.
Suomessa kalloja mittaili mm. Yrjö Kajava. Kajavan projektissa 10 vuoden aikana selvitettiin 8000 suomalaisen rotuominaissuudet ja kalloja keräiltiin hautausmailtakin. Jo 1923 anatomi Väinö Lassila julisti saamelaisten kallojen mittausten perusteella saamelaiset ”todennäköisesti alempiin rotuihin kuuluviksi”. Suomalaisista rotuoppineista lienee syytä mainita myös J.J.Karvonen. Mutta tämä on sitä historiaa, josta suomalaisuudenliittolaiset ja netti fennot haluavat vaieta.
Naapurimaassa sensijaan historia ja menneisyys tuodaan rehellisesti esiin.
Maailman ENSIMMÄINEN valtiollinen rotubologinen laitos perustettiin juuri Ruotsiin!
Eli ihmisten jaotteleminen kuuluu niin syvästi ruotsalaiseen kulttuuriin ja mentaliteettiin.
Ruotsalaisten mentaliteettiin kuuluu tietysti se, että he automaattisesti ja perustelematta laskevat itsensä ylimpään kastiin.
Ja sehän meitä suomalaisia naurattaa, koska me kenties tunnemme parhaiten ruotsalaiset. Tai ainakin heikäläisten heikkoudet.
RKP ja ÅA jatkavat sitä, mihin Ruotsissa päästiin.