Sokea oli lähtenyt Aurajoen rantaan, jolta sitten putosikin veteen. Vammisjärjestö vaatii nyt kaupunkia vastuuseen ja vaarallisten paikkojen aitaamista ja varustamista varoituskyltein.
Mitä olisi auttanut, jos jokirannassa olisi ollut tuhkatiuhaan kylttejä, joissa oleva teksti varoittaa sokeita putoamasta jokeen? Pitäisikö vammaisille rakentaa ulkoiluaitauksia kuin koirille? Ei tietenkään: ne olisivat liian vaarallisia, koska joku saattaisi - paikalle pystytetyistä varoituskylteistä huolimatta - verkkoaidan sisällä mellastellessaan kompastua kiveen ja halkaista kallonsa. Tuskin edes joka nurkasta pehmustettu pomppulinna olisi kyllin turvallinen, vihan siinäkin kaatuessaan taittaa jäseniään?
Mitä muuta pitäisi aidata? Turussa ainakin kaikki jalkaäytävät, suojateistä puhumattakaan. Se olisi hyvää opetusta kaikille kaupunkilaisille, etteivät sinkoile sinne tänne miten sattuu. Miten muuten jalankulkija onnistuu välttämään viittäkymppiä jalkakäytävää pisin ajelevat aikuiset pyöräilijät?
Mitä olisi auttanut, jos jokirannassa olisi ollut tuhkatiuhaan kylttejä, joissa oleva teksti varoittaa sokeita putoamasta jokeen? Pitäisikö vammaisille rakentaa ulkoiluaitauksia kuin koirille? Ei tietenkään: ne olisivat liian vaarallisia, koska joku saattaisi - paikalle pystytetyistä varoituskylteistä huolimatta - verkkoaidan sisällä mellastellessaan kompastua kiveen ja halkaista kallonsa. Tuskin edes joka nurkasta pehmustettu pomppulinna olisi kyllin turvallinen, vihan siinäkin kaatuessaan taittaa jäseniään?
Mitä muuta pitäisi aidata? Turussa ainakin kaikki jalkaäytävät, suojateistä puhumattakaan. Se olisi hyvää opetusta kaikille kaupunkilaisille, etteivät sinkoile sinne tänne miten sattuu. Miten muuten jalankulkija onnistuu välttämään viittäkymppiä jalkakäytävää pisin ajelevat aikuiset pyöräilijät?
Vastaukset 11
Vanhimmat
talvisin ovat suojatiet vaarallisen liukkaita,kaiteet tarvitaan tukea antamaan. mallikuva löytyy eräästä pahkasika lehdestä..
Kesä tulossa ja jokirannat täynnä väkeä. Kännipäissään sitä sitten törmäillään niihin kaiteisiin.
Mitä siitä seuraa, kuhmuja ja mustelmia.
Kaiteet pitää ehdottomasti pehmustaa, jotta kaupunki välttyy korvausvaatimuksilta.
Turun saaristossa olisi meille kaidemiehille töitä lopuksi ikäämme! Telakkahommain takkuillessa kaiteidenrakennustyö on tervetullutta teräsalan työllistämistä.
Nyt kun maamme satamatkin on jo EU-direktiivien vaatimuksesta ympäröity teräsverkkoaidoin, voisimme siirtrya muille rannoille - ja niitähän meillä kyllä täällä tuhansien saarten ja järvien maassa riittää!? Voisivatko meppimme lobata ajatusta kiireesti siellä EU:n turvapaikkakokouksessa?
Voisimme jo ennen direktiivin hyväksymistä aloittaa pienistä kohteista. Kunhan hinnasta sovitaan aitaamme malliksi vaikkapa Märävahan vesiviivan. Sitten jatkaisimme muista lähiösaarista, kuten Hirvensalosta. Ensin esim. sillalta Saapaskallion rantaa pisin Papinsaareen. Sitten aitaisimme Papinsaaren rst-tolppiin pultatulla kuumakäsitellyllä koivupälkkiaidalla. Vähäarvoisemmilla alueilla kannattaisi tyytyä kuumasinkittyyn tai muovipäällystettyyn teräökseen ja painekyllästettyyn petäjäkuuseen.
Aurajoen varren kulttuurimaisema on aivan omaa luokkaaansa haastavuudessaan. On ilmeistä, että se olisi maisemallisista syistä aidattava pietyin takkirautapaasin ja takorautaisin kierretangoin. Entisen kaupunginkanslian edusta voitaisiin poikkeuksellisesti aidata nostalgisin mutta harmillisesti kovin lyhytikäisin risuaidoin. Halisten koskesta ylävirtaan riittäisi paikalla jo oleva piikkilankaeste. Ruissaloon sopisi, kuin nakki silmään, vesirajaan sijoitettu tiiliaita, joka samalla estäisi kuikkien maihinnousun likaamaan ruisrokille pyhitettyä rantahietikkoa. Aidan funktion varmistamiseksi sen päälle voitaisiin liimata ikkunalasinsiruja.
sitten nähnyt miten tapahtumat ovat menneet tuossa onnettomuudessa.
Onko ollut tottunut liikkuja turkulaisessa maisemassa jne.
No, pitäähän sitä aidat olla, vaikka matalammatkin - ei kun siihen voi kompastua ja mennä yli. Juu, parempi kun on niin korkeat muurit etteivät ne kapakkalaivatkaan näy....
Mainittu lauantai-iltapäivä oli kevään kaunein ja lämpimin päivä. Luultavasti rannassa tuolloin liikkui valtava määrä kaupunkilaisia. Jos joku näkin sokean kulkevan kohti rantaa, olisi ilman muuta pitänyt varoittaa häntä, mieluummin käännyttää pois joen reunalta! Jos näin ei ole tapahtunut, olisiko turkulaisia syytettävä lähimmäisensä heitteillejätöstä!?
Mikä se sellainen opaskoira on, joka opastettavansa ohjaa jokeen?
kirjoitus, mutta laitan silti, kun tuli tuosta ohjaamisesta mieleen:
Nimenomaan näkövammaisille on suunniteltu ääniopasteita, on mm. semmoinen puronsolinaa muistuttava ääni, joka saattaa olla jossain opastamassa ovelle, tai linnunlaulua muistuttava tai jotain muuta tällaista. Ettei vaan ollutkin Iriksessä juuri se puronsolina oven suunnan opastajana? Lirinää ja lorinaa...
pistekirjoituksella.
Vammaisjärjestö on tehnyt rikosilmoituksen Turun kaupungin Aurajoen aitaamatta jättämisen ja sen kautta aiheuttaman vaaratilanteen johdosta. Asia menee oikeuden ratkaistavaksi.
Hyvä näin, loppuu iänikuinen tappelu aidasta ja sen seipäistä! Jos päätös määrää Turun maksumieheksi ja aitaamaan joen, joen turvallisuuden parantaminen lienee helpoimmin hoidettavissa seuraavasti:
Vammaisten yhdistyksen voimahahmo näyttää olevan rakennusalan asiantuntija? Hän lieneekin rakentajien asialla? Jo aikanaan on esitetty, että Aurajoki pitäisi peittää kannella, jolle sitten voisi rakentaa asuinrakennuksia! Oikea tapa tieteinkin olisi kaavoittaa jokeen kunnolla rakennusoikeutta, joka sitten myytäisiin hyvällä voitolla kiinteistöjalostajille. Kaupunki suorastaan rikastuisi silmissä eikä tarvitsisi koko aika olla miettimässä siltakurjuutta, -ruuhkia tai tonttipulaa. Samanlaista menettelyä Turussa on käytetty menestyksellisesti aiemminkin: Kovasojan ja Kuninkojan putkituksen yhteydessä.
Ensimmäinen toimenpide olisi Aurajoen tontittaminen. Asemakaavalla määrättäisiin, että veden päälle rakennettaessa täytyy perustuksissa käyttää pelkästään joen suuntaisia seinämiä, jotka eivät estäisi veden virtausta. Sehän tarkoittaisi vain, että kellarikerros jäisi hyödyntämättä. Annettakoon rakentajille sen sijaan muutama ylimääräinen kerros ullakon yläpuolelle korvaukseksi. Keskustan tiivistämistä kestävän kehityksen parhain metodein? Rakennusten väliin, esimerkiksi ruutumaisen katuverkon jatkeille, jäisi helposti muutama ajokaista joen ylittämiseen, ilman erillisiä siltoja.
Vanhempien valvonnan alta liian kauaksi karannut lapsi oli pudonnut jyrkänteeltä. Nyt oikeus katsoi, että Suomenlinnan hoitokunta on korvausvelvollinen. Jotta valtavia korvauksia ei enää määrättäisi, Suomenlinnan rannoille ja raunioille rakennetaan kiiruusti kaiteita!
Ja eksyt satavarmasti! Ellei niistä kylteistä sitten ole tehty tarpeeksi tiuhaa aitaa, ettei ohi mahu, mutta sittenhän ne ovatkin ihan tarpeettomat - ainakin ne pisteet...