Olen menossa armeijaan nyt kesällä ja ajattelin, että mikäli olen tarpeeksi pätevä niin haen aukiin, ehkä jopa rukiin( siis jos enää intissä tollanen kiinnostaa) niin kysyisinkin nyt, että mikäli pääsee aukiin niin mitä se käytännössä tarkoittaa? Kaverini sano, että jos pääsee aukiin niin silloin käydään periaatteessa toi peruskoulutus uudestaan, mutta tälläkertaa keskitytään siihen, että miten itse osaa sen sitten opettaa uusille alokkaille, onko näin? Millaista on sitten kouluttaa aloikkaita? Onko aukin käyneenä paljonkin vastuuta armeijassa? Tuleeko aukin käyneestä ryhmänjohtaja ja rukin käyneestä joukkueenjohtaja vai mitkä "tittelit" ja sotilasarvot noista saa? Jos joku jaksaa vastata niin olisin kiinnostunut noista edellämainituista kysymyksistä myös rukin näkökulmasta, eli siis millaista on käydä rukki ja mitä joutuu tekemään tämän koulutuksen jälkeen kun siirtyy takaisin palvelupaikkaan josta on lähtenyt. Ps: Oon menossa santahaminaan mikäli sil nyt on jotain välii ja jotain kiinnostaa....
aukista ja rukista kysymyksiä.
jep
218136
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
jälkeen toimit ryhmänjohtajana yleensä korpraalin tai alikersantin arvolla. Muutamat ylennetään kersantiksi ennen kotiuttamista. RUK:n jälkeen toimit varajoukkeenjohtajana kokelaan arvolla. Kotiuttamisen yhteydessä sinut ylennetään vänrikiksi.
Eiköstä Auk:sta tulla aina alikersanteiksi ja siten johdettaisiin ryhmää alikersanttina. Ryhmän varajohtajana voi olla hyvin ansioitunut esim jääkäri, joka on sitten saanut korpin jämät. Mutta aliupseerikoulusta tullaan aliupseeriksi eli alikersantiksi, joka voi sitten ylentää kersantiksi, jos hyvin sattuu.
Näin meillä.
Nojoo oikaistaanpas hiukan...
Kokelaat toimivat joukkueenjohtajina ja varajoukkueenjohtajina. Sitten on "joukkueenjohtaja" joka on kapiainen, tunnetaan myös tittelillä joukkueen kouluttaja.
Rukin käyneillä on mahdollisuuksia myös tiedustelu-upseeriksi tai komppanian varapäälliköksi, voi myös joutua ryhmänjohtajiksi kuten sissi/tiedustelukoksut. Nämä ovat siis Sodan ajan tehtäviä..Pitää erottaa Rauhan ajan ja sodan ajan tehtävät
muutamia vuosia kun minä olin armeijassa ja AUK:ssa. Siihen aikaan osa oppilaista sai korpinjämät puolikurssin jälkeen ja osa kolmevartin kurssin jälkeen ja alikessun jämät ennen AUK:in loppua. Ne jotka ei saaneet korpin jämiä AUK:in kestäessä sai ne AUK:in loppuessa ja ylennettiin yleensä alikessuiksi omassa joukko-osatossaan ennen uuden alokas-ikäluokan saapumista.
Setä onkin vähän vanhempaa saapumiserää siis;)
Ovat tavat muuttuneet sen jälkeen. Taisit palvella siis ennen 6-9-12-palveluaikauudistusta?
minun aikana miehistö palveli 8kk ja erikoiskoulukseen komennetut 11kk.
Minun aikanani ei myöskään AUK:iin(siihen aikaan RAUK:iin) ja RUK:hon ei myöskään itse aktiivisesti haettu, vaan sinne komennettiin. Toimiiko se siis nykyään niin, että niihin haetaan itse?
Aliupseerikoulutuksen saanut ylennetään viimeistään alik.kun uudet alokkaat saapuvat,ellei sitten ole saanut rangaistusta että olisi nenettänyt korpraalin arvon.
Kyllä nykyään halukkuutta johtajakoulutukseen kysytään useampaan otteeseen peruskoulutuskauden aikana. Jos Kapteenilla ei tämän jälkeen ole riittävästi kyvykkäitä ja halukkaita nimiä listassa, joudutaan valitsemaan myös koulutukseen haluttomia. Lopullinen päätösvalta on edelleen perusyksikön päälliköllä. Lähes kaikki (ainakin omana aikanani) RUK:hon komennetut olivat jo alokkaana ilmoittaneet halukkuutensa johtajakoulutukseen. Näin ollen usein kuultu toteamus "En halua AUK:in, mutta jos joudun, haluan kyllä ehdottomasti RUK:in" on melko epärealistinen.
pyörähtää, niin tolle vänskällekin on vaihtoehto! MeriSk oli mukava paikka suomenlinnassa.
Terv res. Aliluutnantti
AUK:ssa käydään tosiaan ensin perusjääkärihommien koulutusta (AUK I-kurssin alku) läpi ryhmänjohtajan kannalta katsottuna (eli yksi on johtaja, muut ovat miehistöä. Hommia vaihdellaan tietenkin). Mikään uusi alokasaika se ei ole, mutta sykkiä sielläkin joutuu. Vitutus riippuu aika paljon myös oman linjan varusmiesjohtajista...
Sitten siirrytään erikoiskoulutukseen (AUK I-kurssin loppuaika) ja sisältö riippuu tietenkin aselajista (tiedustelu, tykistö, heittimet, jne. jne). AUK II-kurssilla sitten syvennetään ja vahvistetaan sitä oman alan tietoa kun RUK:uun menneet ovat pois tieltä.
RUK:ssa käydään samoin läpi jääkärijoukkueen johtajana toimiminen ja sitten aselajin mukainen toiminta. Usein myös AUK:ssa ennen uusien alokkaiden tuloa kerrataan pikaisesti tätä peruskoulutuskauden opetusta.
P-kaudella AUK:sta valmistuneet alikersantit (kaikki tulevat automatic alikessuiksi) toimivat ryhmäjohtajina ja RUK:sta tulevat kokelaat joukkueen johtajina. Erikoiskoulutuskauden tehtävät riippuvat jälleen aselajista, mutta vastuu alikessujen ja kokelaiden kesken pysyy suunnilleen samana. Esimerkiksi kokelas saattaa hyvinkin olla komppaniaupseeri ja komppanian varapäällikkö. Joukkueen yksi aliupseeri on yleensä varajoukkueenjohtaja.
Alokkaiden koulutus on vaikeaa eikä edes kovin palkitsevaa. Työtä tietenkin helpottaa oma auktoriteetti ja osaaminen, joten suurenkaan joukon edessä ei alussakaan juuri tarvi jännittää. Tietyissä aliupseerien tehtävissä vastuuta joutuu/saa ottaa hyvinkin paljon, mutta näihin hommiin yleensä valikoituvat sopivimmat yksilöt aliupseeristosta (koksuista ei paljon riitä enää valittavaksi).
Usein vielä J-kaudella palataan muutamassa harjoituksessa jääkäritoimintaan jos aselaji poikkeaa selvästi tuosta aiheesta. (tykistö jne. Jääkärikomppaniat tietenkin pysyvät vanhassa kaavassa).
Nykyään monet alikersantit ylennetään jossain vaiheessa palvelusta kersanteiksi. RUK:n käyneet ylennetään hieman ennen siviilien vaihtoa (valokuvan ehtii ottamaan:)) reservin vänrikeiksi.
Tositilanteessa hommat pysyy muuten ihan samana, mutta silloin saattaa aliupseeri joutua myös joukkueen johtajaksi, reservin upseeri komppanian päälliköksi ja miehistöön kuuluva ryhmänjohtajaksi (yleensä tarkoittaa siis miesvajausta!). In Real Life myös aliupseereiden ja varsinkin reservinupseereiden vastuu kasvaa ihan toisiin korkeuksiin verrattuna helppoon varusmiesaikaan...
Eli jos haluaa jäädä töihin armeijaan niin kannattaako sillon pyrkii ruk:ii vai miten sillon yleensä toimitaan? Mites toi maanpuolustuskorkeakoulu? Pitääkö sinne pyrkii jos haluaa jäädä armeijaan töihin ja mitä hyötyä oikestaan tosta mpkk on?
kannattaa pyrkiä RUK:on, jos aikoo armeija-uralle.
AUK:n käyminen riittää sotilasuralle.
riippuu siitä, miten pitkälle tähtää.
Kyllä Auk:n käyneestä voi tulla vaikka kenraali, nimittäin jos on vain res.au ja hakee maasotakouluun ja tulee valituksi niin ennen varsinaista koulun alkua käydään noin 3 vkoa kestävä joukkueen johtajankurssi. Että näin.
RUK:n pääsemisestä on monasti; ainakin aikaisemmin, ollut varsin kova skaba ja silloin mahdolliset urasuunnitelmat, ehdollisetkin, kannattaa kertoa. Valintojen ollessa usein aika tavalla saman tasoisista ehdokkaista mahdolliset jatkosuunnitelmat saattavat edesauttaa oman valinnan osalta.
Jos on sen verran tahvo ettei RUK:hon päädy ensimmäisessä jaossa, niin eipä taida Kenraalin leijonia kuulua..
minulla on sama mielikuva asiasta.
Oli muuten harvinaisen hyvä lisäys tuo "( siis jos enää intissä tollanen kiinnostaa)". Veikkaanpa että ei kiinnosta!
Intissä opiskellaan mielestäni tärkeitä asioita, mutta välillä niin naurettavan lapsellisen vittumaisella tavalla, että jo muutaman viikon päästä se koko touhu rupeaa tuntumaan täysin järjettömältä ja turhalta. Viimeistään AUKissa on monet kaverit tajunnu tehneensä virheen.
En suosittele.
Tässä on käsitelty lähinnä maavoimien ryhmänjohtajan ja joukkueenjohtajan tehtäviä. Näiden lisäksihän viestissä, pst:ssä, tykistössä ja etenkin ilmavoimien eri tehtävissä voi AUK:ssa tai RUK:ssa kouluttautua erikoistehtäviin. Erikoisupseerit ja erikoisaliupseerit eivät välttämättä toimi johtamistehtävissä, mutta koulutus ja tehtävän vaativuus edellyttävät AUK:n tai RUK:n läpikäymistä.