Tyttöystäväni sairastui pahaan masennukseen reilut pari kuukautta sitten. Alas tultiin kovaa ja korkealta. Hän oli itkuinen ja tuskainen ja viimein hakeutui lääkäriin. Hänelle määrättiin Sepram-nimistä lääkettä ja alkuun se vain pahensi hänen tilaansa. Ahdistus oli erittäin voimakasta ja hän sai sitä vastaan jotain diapam-tyyppistä lääkettä, en nyt muista nimeä. Hän on nyt ollut lääkityksellä kuukauden verran, eikä positiivisia vaikutuksia ole juurikaan ollut. Alkuvaiheen itkuisus ja ahdistueisuus on kyllä kadonnut, mutta muuten hän on kuin varjo entisestä. Tuntuu kuin lääkitys olisi latistanut persoonan. Hän toimii mekaanisesti kuin joku zombi eikä häneen tunnu saavan tunnetasolla minkäänlaista yhteyttä. Voi vastata kysyttäessä, mutta ei itke eikä naura eikä muutenkaan tunnu tuntevan mitään. Jos esimerkiksi läväyttäisin kunnon "pommin" päin naamaa täysin puun takaa, sanoisin esimerkiksi: "Se on loppu nyt, jätän sinut", vastaus olisi varmasti lakoninen "no jos sinusta tuntuu siltä". Eipä tuntisi häntä samaksi ihmiseksi jos ei omin silmin näkisi. Saa nähdä tuleeko tuosta enää kalua.
Toipuminen&lääkkeiden sivuvaikutukset
sdwertyuio
4260
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Se on rankka katseltavaa.
Pidä huoli omasta jaksamisestasi ja harrasta omia juttujasi ja tapaa ystäviäsi jne.
Ajan myötä näkyy tulokset.
Käykö hän jossain keskusteluavussa? Saisitko sinä tulla sinne mukaan.?
masennukseen? Oli kai siihen jokin syy?
Ei niin mitään järkevää syytä miksi sairastui. Itse asiassa se psykiatri dignosoi häneltä 2-suuntaisen mielialahäiriön, mutta kirjoitin nyt tänne masennuspalstalle, koska masennusvaihe on päällä ja lääkärin mukaan se pitää hoitaa masennuslääkkeellä pois ennen kuin voidaan aloittaa varsinainen lääkitys tuohon 2-suuntaiseen.
On kyllä erittäin totta, ettei ole mitään mukavaa katseltavaa tuo, mutta pitää vain yrittää luottaa siihen, että hän tulee vielä kuntoon. Mitenköhän kauan muuten masennuksesta kestää parantua? Pitää vissiin olla kärsivällinen ja ottaa välillä omaa aikaa ja tehdä mukavia juttuja. On nimittäin todellinen vaara että masentuu itsekin, jos ei niin tee.
Mahtavaa että haet vertaistukea ja neuvoja tilanteessanne. Onkohan lääke sopiva? Zombie ei luulisi olevan oikea reaktio?
Lääkkeitä on muitakin kuin Sepram eli SSRI-lääke, mua itseäni piristää Efexor ja Edronax. Toki tunnen joskus ahdistusta, masennusta ja epätoivoa mutta viimeistään hyvin nukutun yön jälkeen olen taas okei.
Oikeasti, pitää löytää henkilölle oikea lääke ja jotkut joutuvat kokeilemaan moniakin, valitettavasti.
Hoida todellakin itseäsi, ota omaa aikaa ja nuku kunnolla, älä nipistä yöunista. Voisit vaikka käydä lääkärillä tyttöystävän mukana, sinne saa mennä. Olen itse ollut 2 muun henkilön kanssa lääkärissä, tosin lääkäri naurahti "Sullahan on oikein saattue mukana" :)