Niin,miten te pääsette lähtemään ulos?
Oon masen5tunut ja paniikkihäiriöinen,paniikkikohtaus tulee aina ulkona,voi olla että
pelko kohtauksista ne sitten aina laukaisee mutta olen toivoton olooni,
pian 4 vuotta sisällä =(
Citalopramia,nyt 50 mg pvä,olen popsinut noin kolmisen vuotta.
Helpotusta joissakin asioissa mutta tuo ulos meno ja siellä ulkona olo... =(
Oon masen5tunut ja paniikkihäiriöinen,paniikkikohtaus tulee aina ulkona,voi olla että
pelko kohtauksista ne sitten aina laukaisee mutta olen toivoton olooni,
pian 4 vuotta sisällä =(
Citalopramia,nyt 50 mg pvä,olen popsinut noin kolmisen vuotta.
Helpotusta joissakin asioissa mutta tuo ulos meno ja siellä ulkona olo... =(
Vastaukset 9
Vanhimmat
muka ollut 4v. vain sisätiloissa ? Miten sitten käyt lääkärissä, kaupassa tahi maksat laskusi yms.?
Tekeekö joku puolestasi kyseiset asiat? Jos Sinulla joku asioidenhoitaja onkin, niin tehnyt todellisen karhunpalveluksen!
Olen ollut sisällä :,(
Kävin terapiassa muutaman kerran,perhetyöntekijöiden taluttamana ja taksilla.
En käy kaupassa,en enää lääkärissä enkä terapiassa,mieheni tekee kaiken maailmalla puolestani.Kun en pysty.
Laskut maksan verkkopankissa.
Kun yritän itse,romahdan.
Romahdan,panikoin enkä kykene liikkumaan :,(
Eikä minulla ole enää muuta kuin mieheni ja tukehdun tähän tilanteeseeni.
Voisin alkaa voivottelemaan niin kuin kaikki muut täällä tekevät, mutta mitä apua siitä olisi? Joten kerron suoraan mikä minua auttoi joissain tilanteissa:
Kun tulee paha tilanne, esim. sinun tapauksessasi ulkona oleminen, niin itse kuvittelin olevani ison muovikuplan sisässä. Kuvittelin, ettei mikään voi satuttaa tai vahingoittaa, edes huomata minua, kun minut eristää maailmasta tämä kupla :) Tämä rauhoitti oloani vähän jossain tapauksessa.
Mutta, jos mielikuvitusta puuttuu ja ulos on lähdettävä, niin sitten vain yksinkertaisesti lähdet. Paniikkikohtauksen oireet eivät oikeasti näy juurikaan ulkopuolisesti, jos sitä pelkäät että ihmiset huomaisivat. Antaa katsoa. Hyvää kesää sinulle!
Voi kiitos kovasti :,(
kun saisin tuon oven avattua...jotenkin tuntuu ettei oo niin yksin kun on muitakin samaa tuntevia mutta miten rankkaa on kun ei oikein kukaan taida uskoa mua ja minä kärsin tästä :,(
kerro aloittaja lisää oireistasi
miksi et jaksa liikkua ja miksi et käy enää lääkärissä
mitä kipuja sinulla on
kognitiivisissä fobioissa altistushoito on kaikista tärkein.
Eli otat joka päivälle tavotteen, vaikka ekan viikon avaat ulko oven ja otat henkäyksen ja suljet oven, sitten tokan viikkoa astut kynnyksen toiselle puolen, otat henkäyksen ja menet takaisin sisälle. Tee tästä itsellesi rutiinia, paniikkihäiriöt laantuu kun ahdistavista tilanteista saa hiljalleen altistamalla tehtyä itselleen rutiinia, ei liikaa kerralla vaan ihan lapsen askelin...otat vaikka miehesi mukaan ovelle alkuun.
Jos on tällaisia oireita niin silloin puuttuu henkilökohtaiset rajat (personal boundaries). Käsitettä ei ilmeisesti oikein tunneta vielä suomessa. Psykologi Dr.Paul Dobransky on tehnyt hyviä videoita siitä youtubeen. Kannattaa katsoa.
Etkö pystyisi pienin askelin etenemällä menemään miehesi kanssa ulos? Turvallisen ihmisen kanssa harjoittelisit ja sitten jonain päivänä jo yksin?
kiitos!
Jotenkin kun löysin tänne ,sain hiukan rohkeutta avatakseni ulko-oven...tosi rankaa hommaa...mutta jos jotenkin pystyisin....