Hallitus saa huonon arvosanan toiminnastaan. Yksikään talouspoliittinen päätavoitteista ei ole toteutumassa.
Iltalahden mukaan Matti Vanhasen (kepu) kakkoshallituksen ohjelman talousosiolla voisi heittää vesilintua. Yksikään talouspolitiikan päätavoitteista ei ole toteumassa.
Iltalehdessä arvioidaan hallituksen lupauksia ja miten ne ovat toteutuneet seuraavasti:
Mitä luvattiin?
- 80.000 - 100.000 uutta työpaikkaa
- EI toteutunut, työllisten määrä laskenut reippaasti
Mitä luvattiin?
- Työllisyysaste nousee 72 %:iin
-- Ei toteutunut, työllisyysaste on 68 % (2009)
Mitä luvattiin ?
- Vahvaa yrittäjyyttä
-- Ei toteutunut, yritysten määrä on kääntynyt laskuun
Mitä luvattiin?
- Työttömyys kestävästi alle 5 %
-- EI toteutunut, työttömyys on nousussa 8,2 % (2009)
Mitä luvattiin?
- Ylijäämä 1 % bruttokansantuotteesta
-- EI toteutunut, alijäämä on yli 5 % (2009)
Mitä luvattiin?
- Alijäämä korkeintaan 2,5 % bkt:sta
-- EI toteutunut, alijäämä on yli 5 % (2009)
"Seuraava hallitus saa todella huonon perinnön".
Ja miten hallitus valmistautuu tulevaan, kun "talous syöksyy, työttömyys kasvaa ja alijäämä on räjähtämässä käsiin".
Hallitus haluaa korjata taloussyöksyn antamalla yrityksille lisää verohuojennuksia
ja verottamalla kotitalouksia ja kuluttajia entistä enemmän
vaikka Suomessa on 700.000 pienituloista, joilla ei ole ostovoimaa, joten
kotimarkkinat eivät vedä.
Hallituksen asettama verotyöryhmä on laatinut aikataulun, jonka mukaan "uskottava veromalli" valmistuisi elokuun budjettiriiheen.
Verotyöryhmä etsii neutraalisesti ja tieteellisesti uskottavia, "puhtaita" veromalleja. "Tieteellisesti uskottava" ja "neutraalinen" veromalli tarkoittaa sitä, että veronmaksukyky ei ole veronkannon perusteena. Rikkailta peritään vain veroja, koska rikkaita (kavereita) on Suomessa kokoomuksen mukaan liian vähän verotettavaksi.
Valtiovarainministeri Kataisen ja verotyöryhmän suunta verotuksessa on se, että kulutus- ja ympäristöverot kasvavat mutta "tuloverotusta ei haluttaisi nostaa". Kyllä siinä tulot vähenevät, kun arvonlisävero, energiavero ja kiinteistövero nousevat - ihan varmasti. Suomalaisten heikko ostovoima vähenee entisestään. Asuminen kallistuu entisestään.
Yritysverojen laskua suunnitellaan siten, että yritysveroa pudotetan 26 %:sta 22 %:iin.
Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii yhteisöverokannan pudottamista 20 %:iin, jolloin Suomessa olisi vanhojen EU-maiden alhaisin yhteisöverokanta.
Työnantajien kela-maksujen poistaminen ei riitä yrityksille. Miljardin euron potti työntanjille ei riitä - haluavat vielä saada yhteisöveron vähennystä kuusi prosenttia.
Lisäksi EK vaatii tuotekehitysmenojen verohuojennuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö on budjetoinut tänä vuonna yritysten innovaatioihin ja kansainvälistymiseen 787,28 miljoonaa euroa. Eihän se riitä - verohuojennukset pitää saada vielä lisäksi.
Verotyöryhmä haluaa poistaa kotitalouksien verovähennykset ja omistusasuntojen korkovähennykset.
Veroasteen pitäisi kasvaa sitä mukaa kuin tulot kasvavat. Veroprosentin pitäisi kasvaa myös silloin, kun pääomatulot kasvat. Pääomatulojen ja ansiotulojen eriarvoinen kohtelu verotuksessa ei ole oikeudenmukaista. Myös kansainvälisesti arvostettu veroprofessori Matti Tuomala kannattaa progressiota pääomatuloon.
Veronmaksukyky on oikea veronkannon peruste.
Ei siis neutraalisuus tai tieteellinen uskottavuus (verotyöryhmän veronkannon peruste). Ei siis talvisodan henki (kepun vronkannon peruste). Ei siis veroluokkaan kuuluvien lukumäärä (kokoomuksen veronkannon peruste)
HS kirjoitti 28.2. pörssiyhtiöiden osinkokarnevaaleista. Helsingin pörssin isot yhtiöt maksoivat 13 % enemmän osinkoja viime vuodelta kuin toissa vuodelta. Jostain on syntynyt lähes miljardin euron verran rahaa, kun 49 suurimman pörssiyhtiön osinkojen määrä nousee 6,6 miljardista eurosta 7,5 miljardiin euroon.
Taas on pörssiyhtiöillä miljardi euroa enemmän osinkoja jaettavana ensi vuonna kun yritysten kela-maksut on poistettu. Jos yhteisöveroja lasketaan neljä prosenttia, osinkoja jaetaan puoli miljardia enemmän?
Suomen kilpailukyky ei ole puutteellinen silloin, kun osinkoja ja yritysten johtajien palkkoja ja palkkioita maksetaan.
Kilpailukykyä on huonossa jamassa silloin kun palkansaajat vaativat muutosturvaa tai kun pieniä palkkoja pitäisi korottaa, jotta palkallaan eläisi.
Iltalahden mukaan Matti Vanhasen (kepu) kakkoshallituksen ohjelman talousosiolla voisi heittää vesilintua. Yksikään talouspolitiikan päätavoitteista ei ole toteumassa.
Iltalehdessä arvioidaan hallituksen lupauksia ja miten ne ovat toteutuneet seuraavasti:
Mitä luvattiin?
- 80.000 - 100.000 uutta työpaikkaa
- EI toteutunut, työllisten määrä laskenut reippaasti
Mitä luvattiin?
- Työllisyysaste nousee 72 %:iin
-- Ei toteutunut, työllisyysaste on 68 % (2009)
Mitä luvattiin ?
- Vahvaa yrittäjyyttä
-- Ei toteutunut, yritysten määrä on kääntynyt laskuun
Mitä luvattiin?
- Työttömyys kestävästi alle 5 %
-- EI toteutunut, työttömyys on nousussa 8,2 % (2009)
Mitä luvattiin?
- Ylijäämä 1 % bruttokansantuotteesta
-- EI toteutunut, alijäämä on yli 5 % (2009)
Mitä luvattiin?
- Alijäämä korkeintaan 2,5 % bkt:sta
-- EI toteutunut, alijäämä on yli 5 % (2009)
"Seuraava hallitus saa todella huonon perinnön".
Ja miten hallitus valmistautuu tulevaan, kun "talous syöksyy, työttömyys kasvaa ja alijäämä on räjähtämässä käsiin".
Hallitus haluaa korjata taloussyöksyn antamalla yrityksille lisää verohuojennuksia
ja verottamalla kotitalouksia ja kuluttajia entistä enemmän
vaikka Suomessa on 700.000 pienituloista, joilla ei ole ostovoimaa, joten
kotimarkkinat eivät vedä.
Hallituksen asettama verotyöryhmä on laatinut aikataulun, jonka mukaan "uskottava veromalli" valmistuisi elokuun budjettiriiheen.
Verotyöryhmä etsii neutraalisesti ja tieteellisesti uskottavia, "puhtaita" veromalleja. "Tieteellisesti uskottava" ja "neutraalinen" veromalli tarkoittaa sitä, että veronmaksukyky ei ole veronkannon perusteena. Rikkailta peritään vain veroja, koska rikkaita (kavereita) on Suomessa kokoomuksen mukaan liian vähän verotettavaksi.
Valtiovarainministeri Kataisen ja verotyöryhmän suunta verotuksessa on se, että kulutus- ja ympäristöverot kasvavat mutta "tuloverotusta ei haluttaisi nostaa". Kyllä siinä tulot vähenevät, kun arvonlisävero, energiavero ja kiinteistövero nousevat - ihan varmasti. Suomalaisten heikko ostovoima vähenee entisestään. Asuminen kallistuu entisestään.
Yritysverojen laskua suunnitellaan siten, että yritysveroa pudotetan 26 %:sta 22 %:iin.
Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii yhteisöverokannan pudottamista 20 %:iin, jolloin Suomessa olisi vanhojen EU-maiden alhaisin yhteisöverokanta.
Työnantajien kela-maksujen poistaminen ei riitä yrityksille. Miljardin euron potti työntanjille ei riitä - haluavat vielä saada yhteisöveron vähennystä kuusi prosenttia.
Lisäksi EK vaatii tuotekehitysmenojen verohuojennuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö on budjetoinut tänä vuonna yritysten innovaatioihin ja kansainvälistymiseen 787,28 miljoonaa euroa. Eihän se riitä - verohuojennukset pitää saada vielä lisäksi.
Verotyöryhmä haluaa poistaa kotitalouksien verovähennykset ja omistusasuntojen korkovähennykset.
Veroasteen pitäisi kasvaa sitä mukaa kuin tulot kasvavat. Veroprosentin pitäisi kasvaa myös silloin, kun pääomatulot kasvat. Pääomatulojen ja ansiotulojen eriarvoinen kohtelu verotuksessa ei ole oikeudenmukaista. Myös kansainvälisesti arvostettu veroprofessori Matti Tuomala kannattaa progressiota pääomatuloon.
Veronmaksukyky on oikea veronkannon peruste.
Ei siis neutraalisuus tai tieteellinen uskottavuus (verotyöryhmän veronkannon peruste). Ei siis talvisodan henki (kepun vronkannon peruste). Ei siis veroluokkaan kuuluvien lukumäärä (kokoomuksen veronkannon peruste)
HS kirjoitti 28.2. pörssiyhtiöiden osinkokarnevaaleista. Helsingin pörssin isot yhtiöt maksoivat 13 % enemmän osinkoja viime vuodelta kuin toissa vuodelta. Jostain on syntynyt lähes miljardin euron verran rahaa, kun 49 suurimman pörssiyhtiön osinkojen määrä nousee 6,6 miljardista eurosta 7,5 miljardiin euroon.
Taas on pörssiyhtiöillä miljardi euroa enemmän osinkoja jaettavana ensi vuonna kun yritysten kela-maksut on poistettu. Jos yhteisöveroja lasketaan neljä prosenttia, osinkoja jaetaan puoli miljardia enemmän?
Suomen kilpailukyky ei ole puutteellinen silloin, kun osinkoja ja yritysten johtajien palkkoja ja palkkioita maksetaan.
Kilpailukykyä on huonossa jamassa silloin kun palkansaajat vaativat muutosturvaa tai kun pieniä palkkoja pitäisi korottaa, jotta palkallaan eläisi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lähes koko hallitusohjelma toteutettu Keskustan tavoitteiden osalta. Tämä ohjelma vain ei kelpaa Hyvätuloisille ja Medioille. Siksi Mediat kapinoi hyvätuloisten puolesta.
Minimi eläkkeitä on nostettu
Lapsplisiä on korotettu
Kotihoidon tukea on korotettu minimi työttömyyspäivärahan tasolle
Työmarkkinatukea on korotettu ja tarveharkinta lopetettu. Lisätty 100 euron aktiivilisä kuukaudelle.
Ruoan ALV:a alennettu
Pienituloisille on kannallisveroon perustulonalennuksen korotus joka laskee pienituloisen verotuksen Euroopan alhaisimmaksi
Kuntien valtionosuuksia on korotettu
Opintotuke ja opiskelijan asumislisää on korotettu
Opintotuen vanhempien tulorajoja on korotettu
Harvaan asuttujen kuntien kuntalisiä korotettu, joka koskee 98% koko Suomen pinta-alasta