Vai voitinko?! En usko minkään oikeuden tai sosiaalitoimen päätöksen olevan voitto narsusta, jota joudun pelkäämään koko loppuelämäni ajan. Mitä hän tulee tekemään minulle (tappouhkaukset ja kotiväkivalta alla), lapsellemme (josta hän ei ole KOSKAAN huolehtinut) ja koko suvulleni ja ystäväpiirilleni (valheet, manipulointa, juoruilu)?!
Miten hemmetissä saan sen sairaan olion pois elämästäni?! Miten koskaan voin aloittaa uutta suhdetta?! Koska muka olen edes valmis siihen (erosta melkein 2v) ja miten voin saada palautettua luottamuksen ihmisiin?!
Narsu voitti niin totaalisesti. Hihkuu esiripun laskiessa. Sai vaikutettua elämääni niin paljon, etten voi enää elää.
Onko kokemuksia selviämisestä?!
Miten hemmetissä saan sen sairaan olion pois elämästäni?! Miten koskaan voin aloittaa uutta suhdetta?! Koska muka olen edes valmis siihen (erosta melkein 2v) ja miten voin saada palautettua luottamuksen ihmisiin?!
Narsu voitti niin totaalisesti. Hihkuu esiripun laskiessa. Sai vaikutettua elämääni niin paljon, etten voi enää elää.
Onko kokemuksia selviämisestä?!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Keskustelua narsismista:
http://www.narsistienuhrit.info/
Meinasin jo huutaa sinua apuun, mutta ehdit ensin :D
Irti päästäminen. Totaalinen luovuttaminen. Millään ei saa olla sinulle merkitystä. Sinulla ei saa olla mitään tärkeää elämässäsi, mistä sinua voisi vedättää. Edes oma elämäsi ei saa olla tärkeä itsellesi. Itse olin valmis tappamaan itseni. Sitä seinää vasten kaupankäynti ehdoista oli mahdollista -- sen ehdoilla. Jos olisin esittänyt mitään vahvuutta millään alueella, ei olis onnannut. Mutta sen täytyy olla uskottavaa -- niin syvällä en ole koskaan elämässäni ollut. Itse itseni sinne ajoin. Mutta opin paljon elämästä. Parasta mitä minulle on koskaan tapahtunut. Pohdin vain, oliko se hän, vai olinko se minä itse, joka itseni sinne rajalle lopulta ajoi? Ja tätä epävarmuutta monen uhrin on vaikea hyväksyä -- luulen tietäväni myös syyn siihen -- monella ei ole varaa epäillä itseään. Minulla jostain syystä on, koska tiedän, että minulla on erittäin hyvä pakokeino käytössä, jota voin tarvittaessa käyttää: sekoaminen. Mutta minun lähtökohtani olivat erilaiset kuin sinun. Joissain tapauksissa mielisairas sukulainen voi olla voimavara. Niin hassulta kuin se kuulostaakin. Seinä, johon voi nojata.
Paikkakunnalta poismuutto, niin pitkälle ettei narsku pääsisi vaikuttamaan. Olisiko se mahdollisuus? Totaalinen elämänmuutos, uusi ystäväpiiri, uudet työtoverit, naapurit, kaikki uusiksi, niin ei tarvitsisi selitellä. Uusi elämänkumppani olisi hyvä alku jatkaa tasapainoisempaa elämää, tarvitsisit toista ihmistä tukemaan sinua ja auttamaan sinua elämäsi muutoksessa. Yksin voi olla vaikea päästä eteenpäin tuosta tilanteesta.
Aloittaja voisi valaista meitä vähän lisää elämäntilanteestaan ...
Niin, itse mietin tuota samaa. Voisi olla helpompaa keskustella asiasta, jos siitä olisi vähän enemmän tietoa. Tiedä sitten haluaako kaikki kertoa niin kokonaisvaltaisesti elämäntilanteestaan?
En minä ainakaan :-) Netissä. Luulen, että oikea osoite on sosiaalihuolto ... lastensuojeluviranomaiset. Mutta näyttöä väkivallasta tottakai pitää olla. Muuten menee manipuloinnin jne. piikkiin. Juuripa oli tuosta yhden ystävän kanssa tänään puhetta... joutui viranomaisten ennakkoluulojen ja ymmärtämättömyyden uhriksi. Niinkin voi käydä. Mutta asia korjaantui ajan ja kohtuullisen pitkän oikeusprosessin kautta. Pojat siinä vaan joutu kärsimään, kun eivät saaneet isäänsä tavata.
Niin, en minäkään tarkoittanut että yksityiskohtaisesti alettaisiin kertomaan, mutta pääpiirteittäin millainen tilanne on kysymyksessä. Jollakin voi olla samanlainen tilanne ja voi kertoa miten hän on selvinnyt ja menetellyt vastaavassa tilanteessa. Millaista uhkailua?, kuinka kongreettista, millaista väkivaltaa?, jne..
Todellakin poismuutto paikkakunnalta ja uusien yhteytietojen täydellinen salaaminen. Uusi elämä, uusi ympäristö ja vain "turvallisia" ihmisiä ympärille. Salaa puhelinnumero tai käytä vain prepaid-puhelinta. Salaa yhteystietosi maistraatin kautta. Jos sinulla on auto, salaa autoon liittyvät omistajatiedot (eli yhteystietosi) - ja katso ettei esimerkiksi nettiin pääse mitään kautta minkäänlaista sinuun liittyvää tietoa.
Kannattaisiko jopa vaihtaa nimensä ? Ymmärtäisin senkin olevan mahdollista.
Voisit kysyä poliisilta mahdollisuutta saada turvakielto,jolloin viranomaisetkaan eivät saa Sinun hteystietojasi käyttöönsä - eli tiedot eivät voi vuotaa narsistille. Tuohon turvakieltoon sen veran lisäystä, että poliisi ja verottaja saavat yhteystietosi aina, mutta muut viranomaiset eivät saa, jos turvakielto on "päällä".
Selviää kun on narsua vahvempi eikä anna kaiken maailman superidioottien pilata elämää tai työpaikkaa.
Narsistille kuuluu just toi takana ilkkuminen ja voitonjuhlien pitäminen ja varmasati tuo narsutyyppi on saanut sukulaisesi omalle puolelleen..koska hänellä on helpompi toimia sitä kautta.
Narsu menee aina sieltä mistä aita on matalin.
Hyviä ohjeita sait edellä!
Ota iisisti oman elämäsi kanssa. Moni on sanonut että eron jälkeen on ollut vaikeeta, otti pari vuotta ennenkuin tuskat unohtui, ja sä olet ehkä lähellä tuota käännekohtaa.
Koita päästää irti. Tää voi tuntua hullulta ehdotukselta, vanha intiaanishamaani jolla oli ongelma, poimi kiven maasta, ja pisti taskuunsa. Hän kantoi sitä niin kauan kuin oli ratkaissut ongelman mielessään, sitten hän pudotti kiven takaisin maahan. Päästi irti ongelmistaan. Kokeile? =)
Kävin pitkän ja uuvuttavan tien. Jaksoin lasteni vuoksi. Kaikki kääntyi päälaelleen, kun lapset otettiinkin huostaan äidiltään ja sijoitettiin minulle. Nyt ei suostu tekemään minkäänlaista sopimusta, ei tapaa lapsia lainkaan säännöllisesti. Yrittää päivän varoitusajalla saada lapsia silloin kun hänelle sopii.
Ehdottomasti paras keino narsistia vastaan on; Älä huomio häntä enää mitenkään, eihän hänkään huomio sinua. Älä suostu hänen yksipuolisiin ehtoihinsa. Älä enää välitä hänen loputtomista provoista ja haukkumisistaan. Ymmärrä että SINÄ päätät nyt omasta elämästäsi kaikella tasolla! Se oli minullekin aluksi vaikeaa oivaltaa, kun niin monta vuotta olin alistettu.
Nyt elämämme hymyilee, on täysin hänen oma murheensa jos ei minua halua kuunnella, ei voi mitään.
Kiitos kun kirjoitit omasta selviytymisestäsi!
Raahauduin eron jälkeen viimeisillä voimillani kriisikeskukseen saamaan apua. Ja sain. Ulkopuolinen ihminen auttoi ratkaisemaan ongelmiani, itse elin niin lähellä ongelmaa että en pystynyt keksimään mistä päästä aloittaisin ja miten saisin turvallisuudentunteeni palautettua. Olin valmis kuolemaan. Minut ensimmäisen vuoden hengissä piti tahto olla antamatta hänelle sitä mitä hän haluaa, eli tuhota minut ja ajaa minut kuolemaan. En antanut periksi, tappelelin elämäni puolesta. Nyt vuotta myöhemmin olen katkaissut kaikki minulle haitalliset sukulaisuussuhteet. Olen katkaissut suhteet vanhoihin kavereihin. Olen vaihtanut hiustyyliäni, panostanut ulkonäkööni, vaihtanut vaatekaapin sisältöä. En ole ottanut kavereikseni uusia ihmisiä ellen ole ollut täysin varma siitä että kyseessä on terve ihminen. Muutto riittävän pitkälle auttaa kun huolehtii ennakkoon että uusi sijainti ei livahda salausten ohi tietoon. Tosin sukulaiseni oli salannut tietonsa maistraattiin ja ajoneuvopuolelle, mutta narsistiexänsä onki viranomaiskontakteillaan osoitteen selville ja tässä tapahtui virkavirhe. Salaisen numeron hankkiminen omaan henkilökohtaiseen elämän on hyvä, vanha numero vain lasta koskevien asioiden hoitamiseen. Se mitä tarvitset on pari sinua rakastavasti kohtelevaa ihmistä elämääsi. Esim. samaa sukupuolta oleva empaattinen ihminen. Harrastus, jossa tunnet olosi tosi hyväksi, kotiin hyvää oloa ja turvallisuudentunnetta tuovia pikku juttuja esim. sisustuksen kautta. Hyvää olo tuovaa musiikkia. Kyllästät itsesi hyvällä ja poistat minimiin kaiken minkä näkeminen, kuuleminen tai tekeminen saa voimaan huonosti. Uutta suhdetta kipaan mutta en ole valmis. Lapsetkin rajoittavat mahdollisuuttani uuteen suhteeseen, he ovat olleet aivan yhtä rikki kuin minäkin ja uusi mies pahentaisi heidänkin vointiaan. Ensin kotipesä kuntoon ja sitten vasta uusia tuulia haistamaan. On ollut katkeraa huomata, miten hidasta paraneminen on, mutta kun ajattelee että uusi suhde tuo lisää ongelmia, olen jaksanut.
Hyvä, tällaisia kertomuksia täällä tarvitaan! Kun on aivan palasina, ei näe mitään toivoa elämässä, näkee vaan sen tuhon pyörteen. Mutta kun onnistuu kiipeämään mäen päälle niin alkaa kokonaisuus hahmottumaan ja se pyörre on vaan yksi osa maisemaa.
Olen samaa mieltä että uuteen suhteeseen ei kannata syöksyä ennen kuin on sinut itsensä kanssa, sitä vaan pilaisi sen uuden suhteen omalla katkeruudellaan, ja se olisi väärin sille uudelle puolisolle!