mihin hävisi

Opettaja-lehden artikkelista käyty mielenkiintoinen keskustelu?
23637
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 23

Vanhimmat

liikaa faktoja ja hyödyllisiä linkkejä? Kyllä mainokset pitää ottaa pois, mutta miksi asiallista keskustelua ei suvaita?

Äänestä

Ketju oli nisuiisun aloittama ja koska hän on rekisteröinyt käyttäjä, hän voi poistaa koko ketjun yhdellä napin painauksella, jollei pidä saamistaan vastauksista.

Ketjussa selvisi ainakin, että nisuiisun betaglukaanijuttuihinsa antamassa lähdeviitteessä ei edes mainittu sanaa betaglukaani.

Ketjuun oli kopioitu myös Salkinoja-Salosen Homehelvetti-kirjaan kirjoittamaa tekstiä, jonka loppulause kuului näin:

"Suomeksi sanottuna, elimistössä syntyy tulehdustila, joka jatkuessaan johtaa IgE:n välitteisen allergian syntyyn."

Nisuiisuhan on väittänyt jatkuvasti täysin päinvastaista eli :
" Kosteusvauriokohde ei ole vielä koskaan aiheuttanut kenellekään IgE-välittäistä allergiaa."

Taisi olla paljon muutakin mielenkiintoista. Ainakin muistuu mieleen linkki, joka todisti, että Putus on epidemiologi ja on kirjoittanut myös alan oppikirjoja, vaikka nisuiisu oli toista mieltä.

Äänestä
  • Siinä ketjussa taisi pudota pohja pois kaikista papan keskeisistä väitteistä. Ja vielä selkeästi todistettuina ja ihan oikeine lähdeviitteineenkin.

    Äänestä

  • homehtunut. kirjoitti:

    Siinä ketjussa taisi pudota pohja pois kaikista papan keskeisistä väitteistä. Ja vielä selkeästi todistettuina ja ihan oikeine lähdeviitteineenkin.

    kirjoittivat v. 1998 lääkärilehdessä alveoliitista eli homepölykeuhkosta näin:
    ALLERGINEN ALVEOLIITTI

    Allergisella alveoliitilla tarkoitetaan keuhkorakkuloiden ja hengitystiehyiden allergista sairautta, jonka aiheuttavat hienojakoiset (< 5 myym) biologiset pölyt, yleisimmin homesienten tai aktinomykeettien itiöt. Oireisiin kuuluvat 4-8 tunnin kuluttua altistuksesta alkava kuumeilu, jäsensäryt, yskä, rasitushengenahdistus. Pitkittyneeseen tautiin voi liittyä painonlasku. Altistumisen jatkuessa saattaa seurata keuhkofibroosi, joka on palautumaton ja aiheuttaa pysyvän keuhkojen toiminnan vajavuuden. Tyyppiesimerkki tästä taudista on viljelijän homepölykeuhkosairaus (farmarinkeuhko), jonka aiheuttaa homeinen heinänpöly. Allerginen alveoliitti on lähes aina ammattitauti.

    Taudinmääritys perustuu todettuun altistumiseen homepölylle (altistumistiedot ja spesifiset IgG- vasta-aineet), siihen liittyviin em. oireisiin sekä tautiin sopiviin löydöksiin keuhkojen toimintakokeissa, keuhkojen kuvantamistutkimuksissa ja keuhkoputkentähystystutkimuksessa otetuissa näytteissä. Erotusdiagnostisesti huomioitavia sairauksia ovat ODTS, ilmankostutinkuume, sarkoidoosi, keuhkokuume, sidekudossairaudet, lääkereaktiot ja maligniteetit. (9)

    Allergista alveoliittia kosteusvauriohomeista?

    Jos allergista alveoliittia epäillään, tulee henkilö lähettää alueen keuhkosairauksien yksikköön taudinmääritystä varten; vaikeista oireista kärsivä potilas täytyy lähettää kiireellisenä. Epäselvässä tapauksessa voidaan tehdä lyhyt työpaikka-altistuskoe, joka seuraa oireita, lämpöä, spirometriaa ja diffuusiokapasiteettia sairaalasta käsin (9).

    Äänestä

  • alveoliitti kirjoitti:

    kirjoittivat v. 1998 lääkärilehdessä alveoliitista eli homepölykeuhkosta näin:
    ALLERGINEN ALVEOLIITTI

    Allergisella alveoliitilla tarkoitetaan keuhkorakkuloiden ja hengitystiehyiden allergista sairautta, jonka aiheuttavat hienojakoiset (< 5 myym) biologiset pölyt, yleisimmin homesienten tai aktinomykeettien itiöt. Oireisiin kuuluvat 4-8 tunnin kuluttua altistuksesta alkava kuumeilu, jäsensäryt, yskä, rasitushengenahdistus. Pitkittyneeseen tautiin voi liittyä painonlasku. Altistumisen jatkuessa saattaa seurata keuhkofibroosi, joka on palautumaton ja aiheuttaa pysyvän keuhkojen toiminnan vajavuuden. Tyyppiesimerkki tästä taudista on viljelijän homepölykeuhkosairaus (farmarinkeuhko), jonka aiheuttaa homeinen heinänpöly. Allerginen alveoliitti on lähes aina ammattitauti.

    Taudinmääritys perustuu todettuun altistumiseen homepölylle (altistumistiedot ja spesifiset IgG- vasta-aineet), siihen liittyviin em. oireisiin sekä tautiin sopiviin löydöksiin keuhkojen toimintakokeissa, keuhkojen kuvantamistutkimuksissa ja keuhkoputkentähystystutkimuksessa otetuissa näytteissä. Erotusdiagnostisesti huomioitavia sairauksia ovat ODTS, ilmankostutinkuume, sarkoidoosi, keuhkokuume, sidekudossairaudet, lääkereaktiot ja maligniteetit. (9)

    Allergista alveoliittia kosteusvauriohomeista?

    Jos allergista alveoliittia epäillään, tulee henkilö lähettää alueen keuhkosairauksien yksikköön taudinmääritystä varten; vaikeista oireista kärsivä potilas täytyy lähettää kiireellisenä. Epäselvässä tapauksessa voidaan tehdä lyhyt työpaikka-altistuskoe, joka seuraa oireita, lämpöä, spirometriaa ja diffuusiokapasiteettia sairaalasta käsin (9).

    tässä lisää samasta artikkelista:
    ORGAANISEN PÖLYN AIHEUTTAMA TOKSINEN OIREYHTYMÄ (ORGANIC DUST TOXIC SYNDROME, ODTS)

    ODTS muistuttaa oireiltaan allergista alveoliittia, mutta sen oireet ovat lievemmät ja toisaalta yleisoireita esiintyy enemmän. Tauti on ohimenevä ja liittyy todennäköisesti altistumiseen mikrobien aineenvaihduntatuotteille, kuten endotoksiinille tai mykotoksiineille, joskin ilman allergiamekanismia. ODTS:n tyyppiesimerkki on viljelijöiden oireet puintiaikana tai viljavarastotyöntekijöiden oireet runsaassa viljanpölyssä. Oireiden vaikeusaste vaihtelee lievästä lämpöilystä hankaliin yleisoireisiin (yskä, hengenahdistus, lihaskivut, päänsärky, pahoinvointi). Lähes 40 %:lla sienimötyöntekijöistä on löydetty oireyhtymää. Kaikilla heillä oli oireena kuumeilu sekä lisäoireina järjestyksessä yleisyyden mukaan yskää, kurkunpään ärsytystä, väsymystä, lihasten ja nivelien särkyä, nuhaa ja nenän tukkoisuutta, ysköksiä, päänsärkyä, silmäoireita, hengenahdistusta, hengityksen vinkumista, ihon kutinaa ja punoitusta sekä laihtumista (9). Tauti eroaa ennusteeltaan allergisesta alveoliitista siten, että kroonistumista ei ole todettu.

    Kun potilaan kuumeilu ja oireet painottuvat keuhkoihin, tauti tutkitaan kuten allerginen alveoliitti (9). Löydökset ovat erilaiset: oireissa ei ole latenssiaikaa, IgG-vasta-aineita ei löydy taudinaiheuttajalle, keuhkokuvassa ei todeta muutoksia, keuhkojen toimintakokeissa ilmenee vain vähäistä huononemista ja akuutin vaiheen BAL-tutkimuksessa löytyy neutrofiliaa. Erotusdiagnostisesti tärkeimpiä ovat tulehdussairaudet, sidekudossairaudet ja maligniteetit.

    Lievä ODTS jää oiretasolle. ODTS katsotaan tautitilaksi ainakin silloin, kun kuumeilun lisäksi on hengitysteihin liittyviä oireita ja diffuusiokapasiteettimäärityksien osalta voidaan osoittaa merkittävä muutos, joka on johdonmukaisessa yhteydessä oireisiin. Jos kuumeilun lisäksi on yleisoireisiin painottuvia oireita ja voidaan todeta mikrobialitistumiseen liittyvä lämmönnousu, voinee kyseessä olla ODTS-tautitila varsinkin silloin, kun muut syyt on poissuljettu.

    ODTS kosteusvaurioaltistumisesta?

    Koska oireet sopivat myös allergiseen alveoliittiin, tulee tutkittava lähettää lähimpään keuhkoyksikköön alveoliittitutkimuksiin. Epäselvässä tapauksessa voidaan suorittaa työpaikan altistuskoe tai työpaikkaseuranta, jolloin seuraamalla oireita, lämpöilyä ja PEF-arvoja työ- ja vapaapäivinä sekä spirometria- ja diffuusiokapasiteettimittauksia työ- ja vapaa jaksojen jälkeen, saadaan tukea taudinmääritykselle (kuvio 2).

    Äänestä

  • lukijaHämeestä kirjoitti:

    tässä lisää samasta artikkelista:
    ORGAANISEN PÖLYN AIHEUTTAMA TOKSINEN OIREYHTYMÄ (ORGANIC DUST TOXIC SYNDROME, ODTS)

    ODTS muistuttaa oireiltaan allergista alveoliittia, mutta sen oireet ovat lievemmät ja toisaalta yleisoireita esiintyy enemmän. Tauti on ohimenevä ja liittyy todennäköisesti altistumiseen mikrobien aineenvaihduntatuotteille, kuten endotoksiinille tai mykotoksiineille, joskin ilman allergiamekanismia. ODTS:n tyyppiesimerkki on viljelijöiden oireet puintiaikana tai viljavarastotyöntekijöiden oireet runsaassa viljanpölyssä. Oireiden vaikeusaste vaihtelee lievästä lämpöilystä hankaliin yleisoireisiin (yskä, hengenahdistus, lihaskivut, päänsärky, pahoinvointi). Lähes 40 %:lla sienimötyöntekijöistä on löydetty oireyhtymää. Kaikilla heillä oli oireena kuumeilu sekä lisäoireina järjestyksessä yleisyyden mukaan yskää, kurkunpään ärsytystä, väsymystä, lihasten ja nivelien särkyä, nuhaa ja nenän tukkoisuutta, ysköksiä, päänsärkyä, silmäoireita, hengenahdistusta, hengityksen vinkumista, ihon kutinaa ja punoitusta sekä laihtumista (9). Tauti eroaa ennusteeltaan allergisesta alveoliitista siten, että kroonistumista ei ole todettu.

    Kun potilaan kuumeilu ja oireet painottuvat keuhkoihin, tauti tutkitaan kuten allerginen alveoliitti (9). Löydökset ovat erilaiset: oireissa ei ole latenssiaikaa, IgG-vasta-aineita ei löydy taudinaiheuttajalle, keuhkokuvassa ei todeta muutoksia, keuhkojen toimintakokeissa ilmenee vain vähäistä huononemista ja akuutin vaiheen BAL-tutkimuksessa löytyy neutrofiliaa. Erotusdiagnostisesti tärkeimpiä ovat tulehdussairaudet, sidekudossairaudet ja maligniteetit.

    Lievä ODTS jää oiretasolle. ODTS katsotaan tautitilaksi ainakin silloin, kun kuumeilun lisäksi on hengitysteihin liittyviä oireita ja diffuusiokapasiteettimäärityksien osalta voidaan osoittaa merkittävä muutos, joka on johdonmukaisessa yhteydessä oireisiin. Jos kuumeilun lisäksi on yleisoireisiin painottuvia oireita ja voidaan todeta mikrobialitistumiseen liittyvä lämmönnousu, voinee kyseessä olla ODTS-tautitila varsinkin silloin, kun muut syyt on poissuljettu.

    ODTS kosteusvaurioaltistumisesta?

    Koska oireet sopivat myös allergiseen alveoliittiin, tulee tutkittava lähettää lähimpään keuhkoyksikköön alveoliittitutkimuksiin. Epäselvässä tapauksessa voidaan suorittaa työpaikan altistuskoe tai työpaikkaseuranta, jolloin seuraamalla oireita, lämpöilyä ja PEF-arvoja työ- ja vapaapäivinä sekä spirometria- ja diffuusiokapasiteettimittauksia työ- ja vapaa jaksojen jälkeen, saadaan tukea taudinmääritykselle (kuvio 2).

    tässä lainaus:
    KOKEMUKSIA HOMEUUTTEISTA

    Allergiadiagnostiikassa ei ennen vesivahinko-ongelmaa ole ollut tarvetta homeuutteiden käyttöön ja tuloksien tulkitsemiseen. Kaikki homeallergeeniuutteet ovat standardoimattomia, eikä niiden käytöstä ja diagnostisten menetelmien vastaavuudesta ole paljoa tietoa. Nilsson ja Aas tekivät lapsipotilaista Cladosporium herbarum-uutteilla (ALK) selvityksen, joka tutki ihopistotestien, spesifisen IgE:n ja keuhkoputkialtistuskoetuloksien vastaavuutta vuonna 1976 (10). Kokeen mukaan vastaavuus oli varsin hyvä. Ihopistotestin yhteneväisyys oli 83-96 % ja RAST-määrityksen 74-83 %. Kantaliuoksien aiheuttamia keuhkoputkireaktioita epäiltiin kuitenkin uutteen sisältämien ärsyttävien epäpuhtauksien aiheuttamiksi.

    Maassamme on käytössä yhden valmistajan (ALK A/S, Tanska) diagnostiset allergeeniuutevalmisteet. Useat tavanomaiset ympäristöallergeenit ovat jo standardoituja ja siten luotettavia. Kosteusvauriota ajatellen valikoima oli vähäinen, kunnes vuonna 1996 oli mahdollista saada ALK/Beneluxin homeallergeenivalmisteita, jotka sisälsivät erikseen ihopistotestit keuhko- ja nasaalialtistustestejä varten (ALK valmisteluettelo 1996). Niillä tehdyistä allergiatesteistä ei ollut kokemuksia. Keuhkoputkialtistustesteihin tarkoitetun vesiuutteen allergeenimääräksi ilmoitettiin 5 mg/ml, josta proteiinin osuus vaihteli 0,5-10 %. Vastaavan ALK-uutteen (100 w/v) proteiinipitoisuus oli mitattuna 0,12 mg/ml. Allergeeniaktiivisuuksista ei ollut tietoa. Proteiinimäärän perusteella päädyimme keuhkoputkialtistustesteissä käyttämään ALK/Beneluxin uutteissa 0,5 ml:n annosta.

    Selvittääksemme uutteiden laatua pyysimme endotoksiinimäärityksen (Limulus amebosyytti lysaatti -entsyymiin perustuva Bio Whittaker Kinetic-QCL -menetelmä) kahdesta erästä Aspergillus fumigatusta, Cladosporium cladosporioidesta sekä laimennusliuosta. Laimennusliuoksissa endotoksiinipitoisuus oli alle määritysrajan (0,005 EU/ml), A. fumigatus-uutteissa 0,12-0,56 ja C. cladosporioides-uutteissa 98-110 EU/ml. Kävi ilmi, ettei dia-gnostisten valmisteiden endotoksiinipitoisuudelle ole olemassa suosituksia. Valmistaja kontrolloi endotoksiinipitoisuuden jokaisesta kylmäkuivatusta homeuute-erästä ja pitää ylärajana 125 EU/ml:n pitoisuutta.

    Työhygieeniseksi raja-arvoksi, jolla ei ole vaikutusta, on ehdotettu pitoisuutta 0,01 mikrog/m3 (120 EU/m3) (11). Yritimme suhteuttaa tätä keuhkoputkialtistuskokeessa hengitettävään ilmamäärään ja päädyimme tulokseen, että C. cladosporioides -testissä saatu endotoksiinimäärä 0,5 ml:n annoksellakin olisi jopa nelinkertainen suositukseen verrattuna. Erilaisten mittausmenetelmien takia lukujen vertaaminen on epävarmaa. Päädyimme kuitenkin jättämään C. cladosporium -testistä kantaliuosvahvuuden pois. A. fumigatus
    -testissä olemme edenneet kantaliuokseen asti, koska endotoksiinimäärät olivat siinä pienet. Muuten olemme tehneet keuhkoputkialtistuskokeet noudattaen tavanomaista kaavaa ja käyttäen valmistajan ohjeen mukaan tehtyjä laimennuksia (0,008, 0,04, 0,2, 1 ja kantaliuos 5 mg/ml) (8). Jos ihopistotesti on positiivinen tai spesifistä IgE:tä on osoitettavissa, aloituslaimennus on 0,008, mutta muuten 0,04 mg/ml. Homeuutteen valintaperusteena ovat altistumistiedot (rakennenäytteet, IgG-vasta-ainemääritykset) sekä positiiviset tulokset ihopistokokeista ja spesifisten IgE-vasta-aineiden määrityksistä. Viimeksi mainituissa testeissä löytyy positiivisia tuloksia harvoin. Eniten olemme käyttäneet A. fumigatus -uutetta, joka on kosteusvaurioon viittaava home ja sitä on löytynyt lähes poikkeuksetta rakennemäärityksistä. Ellei altistumista sille ole osoitettu (rakennenäytteet ja IgG vasta-aineet) tai allergologisissa tutkimuksissa on todettu IgE-välitteinen C. cladosporium -allergia, on altistuskokeet tehty Cladosporiumilla. Lisäksi on muutamia testejä tehty Acremoniumilla samoin perustein.

    Vuonna 1996 Työterveyslaitoksen työlääketieteen osastolla tutkittiin ammattiastmaepäilyn takia 89 vesivauriotyöpaikassa työskennellyttä henkilöä, joista 21:llä todettiin ammattiastma altistustietojen, anamneesin, PEF-seurannan ja keuhkoputkialtistuskokeiden perusteella. Vain kolmella henkilöllä oli IgE-välitteinen allergia. Jos PEF-työpaikkaseuranta jäi negatiiviseksi, myös altistuskoe oli negatiivinen (taulukko 1). Yli kolmannekselle potilaista ei tehty PEF- työpaikkaseurantaa asianmukaisissa olosuhteissa tai riittävän tihein mittauksin, joten tukea ammattitautimääritykseen ei saatu.
    lainaus päättyy.

    Ottamatta kantaa poistettuun viestiketjuun, tässä siis teksti joka löytyy v 1998 Lääkärilehdestä. Kiitos siis poistetun ketjun aloittajalle, että asiat tulivat näin esiin. Eipä tarvi muistella että miten se menikään. Endotoksiinit tulevat siis bakteereista ja betaglukaanit homeista. Betaglukaania ei tässä artikkelissa mainita.

    Äänestä

  • alveoliitti kirjoitti:

    kirjoittivat v. 1998 lääkärilehdessä alveoliitista eli homepölykeuhkosta näin:
    ALLERGINEN ALVEOLIITTI

    Allergisella alveoliitilla tarkoitetaan keuhkorakkuloiden ja hengitystiehyiden allergista sairautta, jonka aiheuttavat hienojakoiset (< 5 myym) biologiset pölyt, yleisimmin homesienten tai aktinomykeettien itiöt. Oireisiin kuuluvat 4-8 tunnin kuluttua altistuksesta alkava kuumeilu, jäsensäryt, yskä, rasitushengenahdistus. Pitkittyneeseen tautiin voi liittyä painonlasku. Altistumisen jatkuessa saattaa seurata keuhkofibroosi, joka on palautumaton ja aiheuttaa pysyvän keuhkojen toiminnan vajavuuden. Tyyppiesimerkki tästä taudista on viljelijän homepölykeuhkosairaus (farmarinkeuhko), jonka aiheuttaa homeinen heinänpöly. Allerginen alveoliitti on lähes aina ammattitauti.

    Taudinmääritys perustuu todettuun altistumiseen homepölylle (altistumistiedot ja spesifiset IgG- vasta-aineet), siihen liittyviin em. oireisiin sekä tautiin sopiviin löydöksiin keuhkojen toimintakokeissa, keuhkojen kuvantamistutkimuksissa ja keuhkoputkentähystystutkimuksessa otetuissa näytteissä. Erotusdiagnostisesti huomioitavia sairauksia ovat ODTS, ilmankostutinkuume, sarkoidoosi, keuhkokuume, sidekudossairaudet, lääkereaktiot ja maligniteetit. (9)

    Allergista alveoliittia kosteusvauriohomeista?

    Jos allergista alveoliittia epäillään, tulee henkilö lähettää alueen keuhkosairauksien yksikköön taudinmääritystä varten; vaikeista oireista kärsivä potilas täytyy lähettää kiireellisenä. Epäselvässä tapauksessa voidaan tehdä lyhyt työpaikka-altistuskoe, joka seuraa oireita, lämpöä, spirometriaa ja diffuusiokapasiteettia sairaalasta käsin (9).

    Nyt eletään vuotta 2010. Uudet jutut. Ei tiputa kyydistä.

    1946 oltiin vielä enemmän tietämättömiä todellisuudesta.
    Kemiallista sodankäyntiä oli jo ollut ja kaasukammiot.

    Toksiinit mm. ja paljon muuta tauhkaa taivaalle.

    Lainaus alkaa:
    Kaasukammio on suljettu tila, jossa ihmisiä tai eläimiä tapetaan myrkkykaasulla.
    Lainaus loppu.

    Näistä uskalletaan nyt jo puhua -46 ei edes kansan keskuudessa tajuttu mistä oli kysymys. Ei ainakaan "rajaseuduilla".

    Äänestä

  • vertti-eetu kirjoitti:

    Nyt eletään vuotta 2010. Uudet jutut. Ei tiputa kyydistä.

    1946 oltiin vielä enemmän tietämättömiä todellisuudesta.
    Kemiallista sodankäyntiä oli jo ollut ja kaasukammiot.

    Toksiinit mm. ja paljon muuta tauhkaa taivaalle.

    Lainaus alkaa:
    Kaasukammio on suljettu tila, jossa ihmisiä tai eläimiä tapetaan myrkkykaasulla.
    Lainaus loppu.

    Näistä uskalletaan nyt jo puhua -46 ei edes kansan keskuudessa tajuttu mistä oli kysymys. Ei ainakaan "rajaseuduilla".

    ja diagnoosit eivät ole vuodesta 1998 mihinkään muuttuneet. Sori vaan. Toksiinien terveyshaitoista tunnetaan parhaiten endotoksiinit. Muiden toksiinien terveystutkimusta ei ole vielä edes aloitettu.

    Äänestä

  • vertti-eetu kirjoitti:

    Nyt eletään vuotta 2010. Uudet jutut. Ei tiputa kyydistä.

    1946 oltiin vielä enemmän tietämättömiä todellisuudesta.
    Kemiallista sodankäyntiä oli jo ollut ja kaasukammiot.

    Toksiinit mm. ja paljon muuta tauhkaa taivaalle.

    Lainaus alkaa:
    Kaasukammio on suljettu tila, jossa ihmisiä tai eläimiä tapetaan myrkkykaasulla.
    Lainaus loppu.

    Näistä uskalletaan nyt jo puhua -46 ei edes kansan keskuudessa tajuttu mistä oli kysymys. Ei ainakaan "rajaseuduilla".

    Ei vuoden 1998 jälkeen ole tullut juuri mitään uutta tälle rintamalle.

    En ymmärrä, miksi kuvittelet, että nämä myrkyt olisivat jokin uusi juttu. Kyllä niistä oli tuossa vuoden 1998 Majvikin suosituksessakin. Oli myös vuoden 1995 laajassa, suomalaisten alan lääkärien ja tutkijoiden ns. Miame -kirjoitussarjassakin. Ehkä nuo lehdissä nyt olleet myrkkyjutut ovat erehdyttäneet sinua, vaikka näitä myrkkyjuttuja on ollut mediassakin jo ainakin kymmenenkin vuotta sitten. Jos nisuiisu kertoo, että nämä myrkkyasiat on salattu ja että on olemassa oikein salaliitto sitä varten, niin älä hyvä ihminen ota sitä tosissasi. Oma lääkärintodistuksenikin on peräisin 1990-luvulta ja siinä on todettu tiettyjen oireideni olevan tyypillisiä mikrobitoksiineille altistuneilla.

    Tuossa ylempänä puhuttiin myös ODTS'ista. Se on lyhennys sanoista Organic Dust Toxic Syndrome. Eli toksiineista siinäkin on kysymys.

    Ei kuitenkaan sovi unohtaa, että hometaloissa on paljon muitakin epäpuhtauksia, jotka ovat vaaraksi ihmisten terveydelle. Pahinta on niiden kaikkien yhteisvaikutus.

    Äänestä

  • lukija Hämeestä kirjoitti:

    tässä lainaus:
    KOKEMUKSIA HOMEUUTTEISTA

    Allergiadiagnostiikassa ei ennen vesivahinko-ongelmaa ole ollut tarvetta homeuutteiden käyttöön ja tuloksien tulkitsemiseen. Kaikki homeallergeeniuutteet ovat standardoimattomia, eikä niiden käytöstä ja diagnostisten menetelmien vastaavuudesta ole paljoa tietoa. Nilsson ja Aas tekivät lapsipotilaista Cladosporium herbarum-uutteilla (ALK) selvityksen, joka tutki ihopistotestien, spesifisen IgE:n ja keuhkoputkialtistuskoetuloksien vastaavuutta vuonna 1976 (10). Kokeen mukaan vastaavuus oli varsin hyvä. Ihopistotestin yhteneväisyys oli 83-96 % ja RAST-määrityksen 74-83 %. Kantaliuoksien aiheuttamia keuhkoputkireaktioita epäiltiin kuitenkin uutteen sisältämien ärsyttävien epäpuhtauksien aiheuttamiksi.

    Maassamme on käytössä yhden valmistajan (ALK A/S, Tanska) diagnostiset allergeeniuutevalmisteet. Useat tavanomaiset ympäristöallergeenit ovat jo standardoituja ja siten luotettavia. Kosteusvauriota ajatellen valikoima oli vähäinen, kunnes vuonna 1996 oli mahdollista saada ALK/Beneluxin homeallergeenivalmisteita, jotka sisälsivät erikseen ihopistotestit keuhko- ja nasaalialtistustestejä varten (ALK valmisteluettelo 1996). Niillä tehdyistä allergiatesteistä ei ollut kokemuksia. Keuhkoputkialtistustesteihin tarkoitetun vesiuutteen allergeenimääräksi ilmoitettiin 5 mg/ml, josta proteiinin osuus vaihteli 0,5-10 %. Vastaavan ALK-uutteen (100 w/v) proteiinipitoisuus oli mitattuna 0,12 mg/ml. Allergeeniaktiivisuuksista ei ollut tietoa. Proteiinimäärän perusteella päädyimme keuhkoputkialtistustesteissä käyttämään ALK/Beneluxin uutteissa 0,5 ml:n annosta.

    Selvittääksemme uutteiden laatua pyysimme endotoksiinimäärityksen (Limulus amebosyytti lysaatti -entsyymiin perustuva Bio Whittaker Kinetic-QCL -menetelmä) kahdesta erästä Aspergillus fumigatusta, Cladosporium cladosporioidesta sekä laimennusliuosta. Laimennusliuoksissa endotoksiinipitoisuus oli alle määritysrajan (0,005 EU/ml), A. fumigatus-uutteissa 0,12-0,56 ja C. cladosporioides-uutteissa 98-110 EU/ml. Kävi ilmi, ettei dia-gnostisten valmisteiden endotoksiinipitoisuudelle ole olemassa suosituksia. Valmistaja kontrolloi endotoksiinipitoisuuden jokaisesta kylmäkuivatusta homeuute-erästä ja pitää ylärajana 125 EU/ml:n pitoisuutta.

    Työhygieeniseksi raja-arvoksi, jolla ei ole vaikutusta, on ehdotettu pitoisuutta 0,01 mikrog/m3 (120 EU/m3) (11). Yritimme suhteuttaa tätä keuhkoputkialtistuskokeessa hengitettävään ilmamäärään ja päädyimme tulokseen, että C. cladosporioides -testissä saatu endotoksiinimäärä 0,5 ml:n annoksellakin olisi jopa nelinkertainen suositukseen verrattuna. Erilaisten mittausmenetelmien takia lukujen vertaaminen on epävarmaa. Päädyimme kuitenkin jättämään C. cladosporium -testistä kantaliuosvahvuuden pois. A. fumigatus
    -testissä olemme edenneet kantaliuokseen asti, koska endotoksiinimäärät olivat siinä pienet. Muuten olemme tehneet keuhkoputkialtistuskokeet noudattaen tavanomaista kaavaa ja käyttäen valmistajan ohjeen mukaan tehtyjä laimennuksia (0,008, 0,04, 0,2, 1 ja kantaliuos 5 mg/ml) (8). Jos ihopistotesti on positiivinen tai spesifistä IgE:tä on osoitettavissa, aloituslaimennus on 0,008, mutta muuten 0,04 mg/ml. Homeuutteen valintaperusteena ovat altistumistiedot (rakennenäytteet, IgG-vasta-ainemääritykset) sekä positiiviset tulokset ihopistokokeista ja spesifisten IgE-vasta-aineiden määrityksistä. Viimeksi mainituissa testeissä löytyy positiivisia tuloksia harvoin. Eniten olemme käyttäneet A. fumigatus -uutetta, joka on kosteusvaurioon viittaava home ja sitä on löytynyt lähes poikkeuksetta rakennemäärityksistä. Ellei altistumista sille ole osoitettu (rakennenäytteet ja IgG vasta-aineet) tai allergologisissa tutkimuksissa on todettu IgE-välitteinen C. cladosporium -allergia, on altistuskokeet tehty Cladosporiumilla. Lisäksi on muutamia testejä tehty Acremoniumilla samoin perustein.

    Vuonna 1996 Työterveyslaitoksen työlääketieteen osastolla tutkittiin ammattiastmaepäilyn takia 89 vesivauriotyöpaikassa työskennellyttä henkilöä, joista 21:llä todettiin ammattiastma altistustietojen, anamneesin, PEF-seurannan ja keuhkoputkialtistuskokeiden perusteella. Vain kolmella henkilöllä oli IgE-välitteinen allergia. Jos PEF-työpaikkaseuranta jäi negatiiviseksi, myös altistuskoe oli negatiivinen (taulukko 1). Yli kolmannekselle potilaista ei tehty PEF- työpaikkaseurantaa asianmukaisissa olosuhteissa tai riittävän tihein mittauksin, joten tukea ammattitautimääritykseen ei saatu.
    lainaus päättyy.

    Ottamatta kantaa poistettuun viestiketjuun, tässä siis teksti joka löytyy v 1998 Lääkärilehdestä. Kiitos siis poistetun ketjun aloittajalle, että asiat tulivat näin esiin. Eipä tarvi muistella että miten se menikään. Endotoksiinit tulevat siis bakteereista ja betaglukaanit homeista. Betaglukaania ei tässä artikkelissa mainita.

    että laitoit tämän uudestaan. Erityisesti harmitti sen katoaminen.

    Äänestä

  • tässä asiassa kirjoitti:

    Ei vuoden 1998 jälkeen ole tullut juuri mitään uutta tälle rintamalle.

    En ymmärrä, miksi kuvittelet, että nämä myrkyt olisivat jokin uusi juttu. Kyllä niistä oli tuossa vuoden 1998 Majvikin suosituksessakin. Oli myös vuoden 1995 laajassa, suomalaisten alan lääkärien ja tutkijoiden ns. Miame -kirjoitussarjassakin. Ehkä nuo lehdissä nyt olleet myrkkyjutut ovat erehdyttäneet sinua, vaikka näitä myrkkyjuttuja on ollut mediassakin jo ainakin kymmenenkin vuotta sitten. Jos nisuiisu kertoo, että nämä myrkkyasiat on salattu ja että on olemassa oikein salaliitto sitä varten, niin älä hyvä ihminen ota sitä tosissasi. Oma lääkärintodistuksenikin on peräisin 1990-luvulta ja siinä on todettu tiettyjen oireideni olevan tyypillisiä mikrobitoksiineille altistuneilla.

    Tuossa ylempänä puhuttiin myös ODTS'ista. Se on lyhennys sanoista Organic Dust Toxic Syndrome. Eli toksiineista siinäkin on kysymys.

    Ei kuitenkaan sovi unohtaa, että hometaloissa on paljon muitakin epäpuhtauksia, jotka ovat vaaraksi ihmisten terveydelle. Pahinta on niiden kaikkien yhteisvaikutus.

    mieltä.
    Lainaus alkaa:
    Pahinta on niiden kaikkien yhteisvaikutus
    Lainaus loppuu.

    Siihen asti kaikki oli keuhkojen kannalta vielä hyvin, mutta kun Kuivaus- ja kostutusvirman kaveri suihkutti "Homeentappajaa mitä teollisuus käyttää". Sertament Super 4 pros Meni keuhkot huonoon kuntoon. Miltähän vuodelta tuo kyseinen myrkky on lähtöisin. Onko vanhaa toksiinin poistajaa vai mitä. Anamppa tästä aineesta lisää tietoa.

    Toisen virman kaveri sitten tuli pelastavaksi enkeliksi. Jotain "Pintde Desingfektio". (Onko tämäkin vuodelta 1998).

    Soppa asunnossamme olikin sitten valmis. Isännöitsijällä varmaan oli jotain aavistuksia kun oli kaverille esittänyt, ettei kovin kovia myrkkyjä kun on kovia oireiluja asukkaalla.

    Taisi olla erehdys sanoi siili kun harjan pältä pois hyppäsi.

    Äänestä

  • lukija Hämeestä kirjoitti:

    tässä lainaus:
    KOKEMUKSIA HOMEUUTTEISTA

    Allergiadiagnostiikassa ei ennen vesivahinko-ongelmaa ole ollut tarvetta homeuutteiden käyttöön ja tuloksien tulkitsemiseen. Kaikki homeallergeeniuutteet ovat standardoimattomia, eikä niiden käytöstä ja diagnostisten menetelmien vastaavuudesta ole paljoa tietoa. Nilsson ja Aas tekivät lapsipotilaista Cladosporium herbarum-uutteilla (ALK) selvityksen, joka tutki ihopistotestien, spesifisen IgE:n ja keuhkoputkialtistuskoetuloksien vastaavuutta vuonna 1976 (10). Kokeen mukaan vastaavuus oli varsin hyvä. Ihopistotestin yhteneväisyys oli 83-96 % ja RAST-määrityksen 74-83 %. Kantaliuoksien aiheuttamia keuhkoputkireaktioita epäiltiin kuitenkin uutteen sisältämien ärsyttävien epäpuhtauksien aiheuttamiksi.

    Maassamme on käytössä yhden valmistajan (ALK A/S, Tanska) diagnostiset allergeeniuutevalmisteet. Useat tavanomaiset ympäristöallergeenit ovat jo standardoituja ja siten luotettavia. Kosteusvauriota ajatellen valikoima oli vähäinen, kunnes vuonna 1996 oli mahdollista saada ALK/Beneluxin homeallergeenivalmisteita, jotka sisälsivät erikseen ihopistotestit keuhko- ja nasaalialtistustestejä varten (ALK valmisteluettelo 1996). Niillä tehdyistä allergiatesteistä ei ollut kokemuksia. Keuhkoputkialtistustesteihin tarkoitetun vesiuutteen allergeenimääräksi ilmoitettiin 5 mg/ml, josta proteiinin osuus vaihteli 0,5-10 %. Vastaavan ALK-uutteen (100 w/v) proteiinipitoisuus oli mitattuna 0,12 mg/ml. Allergeeniaktiivisuuksista ei ollut tietoa. Proteiinimäärän perusteella päädyimme keuhkoputkialtistustesteissä käyttämään ALK/Beneluxin uutteissa 0,5 ml:n annosta.

    Selvittääksemme uutteiden laatua pyysimme endotoksiinimäärityksen (Limulus amebosyytti lysaatti -entsyymiin perustuva Bio Whittaker Kinetic-QCL -menetelmä) kahdesta erästä Aspergillus fumigatusta, Cladosporium cladosporioidesta sekä laimennusliuosta. Laimennusliuoksissa endotoksiinipitoisuus oli alle määritysrajan (0,005 EU/ml), A. fumigatus-uutteissa 0,12-0,56 ja C. cladosporioides-uutteissa 98-110 EU/ml. Kävi ilmi, ettei dia-gnostisten valmisteiden endotoksiinipitoisuudelle ole olemassa suosituksia. Valmistaja kontrolloi endotoksiinipitoisuuden jokaisesta kylmäkuivatusta homeuute-erästä ja pitää ylärajana 125 EU/ml:n pitoisuutta.

    Työhygieeniseksi raja-arvoksi, jolla ei ole vaikutusta, on ehdotettu pitoisuutta 0,01 mikrog/m3 (120 EU/m3) (11). Yritimme suhteuttaa tätä keuhkoputkialtistuskokeessa hengitettävään ilmamäärään ja päädyimme tulokseen, että C. cladosporioides -testissä saatu endotoksiinimäärä 0,5 ml:n annoksellakin olisi jopa nelinkertainen suositukseen verrattuna. Erilaisten mittausmenetelmien takia lukujen vertaaminen on epävarmaa. Päädyimme kuitenkin jättämään C. cladosporium -testistä kantaliuosvahvuuden pois. A. fumigatus
    -testissä olemme edenneet kantaliuokseen asti, koska endotoksiinimäärät olivat siinä pienet. Muuten olemme tehneet keuhkoputkialtistuskokeet noudattaen tavanomaista kaavaa ja käyttäen valmistajan ohjeen mukaan tehtyjä laimennuksia (0,008, 0,04, 0,2, 1 ja kantaliuos 5 mg/ml) (8). Jos ihopistotesti on positiivinen tai spesifistä IgE:tä on osoitettavissa, aloituslaimennus on 0,008, mutta muuten 0,04 mg/ml. Homeuutteen valintaperusteena ovat altistumistiedot (rakennenäytteet, IgG-vasta-ainemääritykset) sekä positiiviset tulokset ihopistokokeista ja spesifisten IgE-vasta-aineiden määrityksistä. Viimeksi mainituissa testeissä löytyy positiivisia tuloksia harvoin. Eniten olemme käyttäneet A. fumigatus -uutetta, joka on kosteusvaurioon viittaava home ja sitä on löytynyt lähes poikkeuksetta rakennemäärityksistä. Ellei altistumista sille ole osoitettu (rakennenäytteet ja IgG vasta-aineet) tai allergologisissa tutkimuksissa on todettu IgE-välitteinen C. cladosporium -allergia, on altistuskokeet tehty Cladosporiumilla. Lisäksi on muutamia testejä tehty Acremoniumilla samoin perustein.

    Vuonna 1996 Työterveyslaitoksen työlääketieteen osastolla tutkittiin ammattiastmaepäilyn takia 89 vesivauriotyöpaikassa työskennellyttä henkilöä, joista 21:llä todettiin ammattiastma altistustietojen, anamneesin, PEF-seurannan ja keuhkoputkialtistuskokeiden perusteella. Vain kolmella henkilöllä oli IgE-välitteinen allergia. Jos PEF-työpaikkaseuranta jäi negatiiviseksi, myös altistuskoe oli negatiivinen (taulukko 1). Yli kolmannekselle potilaista ei tehty PEF- työpaikkaseurantaa asianmukaisissa olosuhteissa tai riittävän tihein mittauksin, joten tukea ammattitautimääritykseen ei saatu.
    lainaus päättyy.

    Ottamatta kantaa poistettuun viestiketjuun, tässä siis teksti joka löytyy v 1998 Lääkärilehdestä. Kiitos siis poistetun ketjun aloittajalle, että asiat tulivat näin esiin. Eipä tarvi muistella että miten se menikään. Endotoksiinit tulevat siis bakteereista ja betaglukaanit homeista. Betaglukaania ei tässä artikkelissa mainita.

    voivat tulla sekä bakteereista ja homeista. Ne ovat mikrobin rakennemateriaaleista johtuvia myrkkyjä.

    Betagkukaania on kaikkien homeiden ulkokuoressa, mutta myös aktinobakteereiden.

    Sitten on olemassa sellaisia myrkkyjä, jotka on tyystin unohdettu esim. juuri tuossa ylläolevassa artikkelissa: On siis unohdettu mikrobien solujenja ulkopuolelle erittämät myrkyt. Näillä on hieno nimikin:
    eksotoksiini.

    Tunnetuimmat kosteusvauriossa syntyvät eksotoksiinit ovat valinomysiini, kereulidi ja amylosiini. Nämä myrkyt ovat juuri niitä, joita kannattaa metsäsätää kosteusvauriorakennuksen sisäilmasta. Ottakaa yhteys Inspector Sec Oy:öön, jos haluatte tietää, minkä vuoksi tulette todennäköisesti kuolemaan. Olette jo sairastunut niistä.

    Kukaan ei ole sairastunut suomalaisessa kosteusvauriossa hengitettyään sen paremmin home- kuin bakteeri-itiöitä. Kukaan ei ole myöskään vielä tähän päivään mennessä reagoinut positiivisesti altistuskokeessa, jota tuossa yllä TTL:n altistuskoeguru Henrik Nordman kuvailee. Nuo allergeenit eivät liity millään tavalla kosteusvauriosta sairastumisiin. Tässä vielä kerran TTL:n Harri Aleniuksen sanoin, mitä tapahtuu TTL:n altistuskokeessa:
    http://keskustelu.suomi24.fi/node/8917502

    Pekka Nikkola
    FM (biokemia)

    Äänestä

  • alveoliitti kirjoitti:

    kirjoittivat v. 1998 lääkärilehdessä alveoliitista eli homepölykeuhkosta näin:
    ALLERGINEN ALVEOLIITTI

    Allergisella alveoliitilla tarkoitetaan keuhkorakkuloiden ja hengitystiehyiden allergista sairautta, jonka aiheuttavat hienojakoiset (< 5 myym) biologiset pölyt, yleisimmin homesienten tai aktinomykeettien itiöt. Oireisiin kuuluvat 4-8 tunnin kuluttua altistuksesta alkava kuumeilu, jäsensäryt, yskä, rasitushengenahdistus. Pitkittyneeseen tautiin voi liittyä painonlasku. Altistumisen jatkuessa saattaa seurata keuhkofibroosi, joka on palautumaton ja aiheuttaa pysyvän keuhkojen toiminnan vajavuuden. Tyyppiesimerkki tästä taudista on viljelijän homepölykeuhkosairaus (farmarinkeuhko), jonka aiheuttaa homeinen heinänpöly. Allerginen alveoliitti on lähes aina ammattitauti.

    Taudinmääritys perustuu todettuun altistumiseen homepölylle (altistumistiedot ja spesifiset IgG- vasta-aineet), siihen liittyviin em. oireisiin sekä tautiin sopiviin löydöksiin keuhkojen toimintakokeissa, keuhkojen kuvantamistutkimuksissa ja keuhkoputkentähystystutkimuksessa otetuissa näytteissä. Erotusdiagnostisesti huomioitavia sairauksia ovat ODTS, ilmankostutinkuume, sarkoidoosi, keuhkokuume, sidekudossairaudet, lääkereaktiot ja maligniteetit. (9)

    Allergista alveoliittia kosteusvauriohomeista?

    Jos allergista alveoliittia epäillään, tulee henkilö lähettää alueen keuhkosairauksien yksikköön taudinmääritystä varten; vaikeista oireista kärsivä potilas täytyy lähettää kiireellisenä. Epäselvässä tapauksessa voidaan tehdä lyhyt työpaikka-altistuskoe, joka seuraa oireita, lämpöä, spirometriaa ja diffuusiokapasiteettia sairaalasta käsin (9).

    kuvatun kaltaista ei ole vielä koskaan tapahtunut suomalaisessa kosteusvauriossa sairastuneelle. Nordman kuvaa tuossa homepölykeuhkoa, jollainen voi syntyä vain massiivisesta home- ja bakteeripölystä, kuten esim. lämmenneen hakkeen luonnista tai märkää lämmennyttä heinäpaalia pöyhiessä (farmarinkeuhkot).

    Norman kirjoittaa:
    Taudinmääritys perustuu todettuun altistumiseen homepölylle (altistumistiedot ja spesifiset IgG- vasta-aineet), siihen liittyviin em. oireisiin sekä tautiin sopiviin löydöksiin keuhkojen toimintakokeissa, keuhkojen kuvantamistutkimuksissa ja keuhkoputkentähystystutkimuksessa otetuissa näytteissä.
    LAINAUS PÄÄTTYY

    Eikö kukaan ole lukenut, mitä siinä lukee? Siinähän lukee, että taudinmääritys perustuu altistumistietoihin ja IgG-vasta-aineisiin.

    Pitää olla siis helvetinmoinen mikrobipöly ja kuluu olla määrättyjen aktinobakteereiden ja Aspergillus fumigatuksen IgG:tä kaksi tai kolme plussaa (vanhan mittaustavan mukaan). Valitettavasti vain nuo mikrobit ovat lämpöhakuisia, jollaisia ei tavata lainkaan kosteusvauriossa.

    Suomalainen kosteusvaurio ei ole siis koskaan aiheuttanut homepölykeuhkoa, eikä ODTS:aa. Suomalainen kosteusvaurio tuottaa eksotoksiineja, jotka tuhoavat keyhkoja puolustavat valkosolut aikalailla vähiin. Tästä on tehty tutkimus ja josta voitte lukea enemmän tästä:
    http://keskustelu.suomi24.fi/node/8924833

    Pekka Nikkola

    Äänestä

  • tässä asiassa kirjoitti:

    Ei vuoden 1998 jälkeen ole tullut juuri mitään uutta tälle rintamalle.

    En ymmärrä, miksi kuvittelet, että nämä myrkyt olisivat jokin uusi juttu. Kyllä niistä oli tuossa vuoden 1998 Majvikin suosituksessakin. Oli myös vuoden 1995 laajassa, suomalaisten alan lääkärien ja tutkijoiden ns. Miame -kirjoitussarjassakin. Ehkä nuo lehdissä nyt olleet myrkkyjutut ovat erehdyttäneet sinua, vaikka näitä myrkkyjuttuja on ollut mediassakin jo ainakin kymmenenkin vuotta sitten. Jos nisuiisu kertoo, että nämä myrkkyasiat on salattu ja että on olemassa oikein salaliitto sitä varten, niin älä hyvä ihminen ota sitä tosissasi. Oma lääkärintodistuksenikin on peräisin 1990-luvulta ja siinä on todettu tiettyjen oireideni olevan tyypillisiä mikrobitoksiineille altistuneilla.

    Tuossa ylempänä puhuttiin myös ODTS'ista. Se on lyhennys sanoista Organic Dust Toxic Syndrome. Eli toksiineista siinäkin on kysymys.

    Ei kuitenkaan sovi unohtaa, että hometaloissa on paljon muitakin epäpuhtauksia, jotka ovat vaaraksi ihmisten terveydelle. Pahinta on niiden kaikkien yhteisvaikutus.

    yhtään mitään.
    Lainaus alkaa:
    En ymmärrä, miksi kuvittelet, että nämä myrkyt olisivat jokin uusi juttu
    Lainaus loppu.

    Mistä sellainen nyt oikein päähäsi pälkähti. Uudet jutut, uudet rakennusmateriaalit, uudet ongelmat ja UUDET TUTKIMUKSET. Miksei vielä uudet toksiinit ja solumyrkkyjäkin. Mitä vielä pahempaa en kyllä halua paljoa edes arvailla. Ulkoavaruudesta tullu pienen pieni humadoid siimahäntineen jonkin kivilohkareen mukana.

    Minulle nämä myrkyt ovat todellakin aivan uusi juttu. Uusi kova kokemus. En silti väitä, että olisin joku "kaiken kokenut".

    Kaveri joka on alalla oli sitä mieltä, että 4 vuotta vanha asunto joka on perusteellisesti tutkittu on oireeton ja turvallinen asua. Minun ja toistenkin jotka ovat altistuneet pahoin.

    Omat lääkärintodistukseni kertovat sen, että olen ollut viimeisen viiden vuoden aikana tulehduskierteessä. Kahden myrkyllisen asunnon sisäilman vuoksi.

    Poskiontelotulehdus 6 kk. ja päälle leikkaus, Paksusuolen tulehdus, pakari silloin kunnossa vielä,
    jonkinlainen otsaontelotulehdus, keuhkotulehdus alkoi 2.12. 2009.

    28.12. 2009 lääkäri totesi "Homesairaus pois kotoa". Viime viikolla eturauhasongelma toivon mukaan toksiinien aiheuttama tulehdus. Vielä on pientä toivoa olemassa.

    En ole väittänytkään, että myrkyt olisivat uusi juttu. Kerron tuossa jutussani, että jo ennen vuotta 1998 niitä on jo käytetty. Luehan juttu uudestaan.

    Olen erehtyväinen. Myönnän sen. Joskus.
    Toksiineista olen kiinnostunut ja haluaisin niistä viimeisintä tietoa. Anna sitä tänne tulla.

    Jättäkää nyt tuo Pekka rauhaan. Joku on huolestunut kun Pekka kirjoittaa juttuja tänne. Toinen on enempi siitä huolissaan kun ei vähään aikaan niitä kirjoita. Mietippä tätäkin.

    Äänestä

  • lukija Hämeestä kirjoitti:

    tässä lainaus:
    KOKEMUKSIA HOMEUUTTEISTA

    Allergiadiagnostiikassa ei ennen vesivahinko-ongelmaa ole ollut tarvetta homeuutteiden käyttöön ja tuloksien tulkitsemiseen. Kaikki homeallergeeniuutteet ovat standardoimattomia, eikä niiden käytöstä ja diagnostisten menetelmien vastaavuudesta ole paljoa tietoa. Nilsson ja Aas tekivät lapsipotilaista Cladosporium herbarum-uutteilla (ALK) selvityksen, joka tutki ihopistotestien, spesifisen IgE:n ja keuhkoputkialtistuskoetuloksien vastaavuutta vuonna 1976 (10). Kokeen mukaan vastaavuus oli varsin hyvä. Ihopistotestin yhteneväisyys oli 83-96 % ja RAST-määrityksen 74-83 %. Kantaliuoksien aiheuttamia keuhkoputkireaktioita epäiltiin kuitenkin uutteen sisältämien ärsyttävien epäpuhtauksien aiheuttamiksi.

    Maassamme on käytössä yhden valmistajan (ALK A/S, Tanska) diagnostiset allergeeniuutevalmisteet. Useat tavanomaiset ympäristöallergeenit ovat jo standardoituja ja siten luotettavia. Kosteusvauriota ajatellen valikoima oli vähäinen, kunnes vuonna 1996 oli mahdollista saada ALK/Beneluxin homeallergeenivalmisteita, jotka sisälsivät erikseen ihopistotestit keuhko- ja nasaalialtistustestejä varten (ALK valmisteluettelo 1996). Niillä tehdyistä allergiatesteistä ei ollut kokemuksia. Keuhkoputkialtistustesteihin tarkoitetun vesiuutteen allergeenimääräksi ilmoitettiin 5 mg/ml, josta proteiinin osuus vaihteli 0,5-10 %. Vastaavan ALK-uutteen (100 w/v) proteiinipitoisuus oli mitattuna 0,12 mg/ml. Allergeeniaktiivisuuksista ei ollut tietoa. Proteiinimäärän perusteella päädyimme keuhkoputkialtistustesteissä käyttämään ALK/Beneluxin uutteissa 0,5 ml:n annosta.

    Selvittääksemme uutteiden laatua pyysimme endotoksiinimäärityksen (Limulus amebosyytti lysaatti -entsyymiin perustuva Bio Whittaker Kinetic-QCL -menetelmä) kahdesta erästä Aspergillus fumigatusta, Cladosporium cladosporioidesta sekä laimennusliuosta. Laimennusliuoksissa endotoksiinipitoisuus oli alle määritysrajan (0,005 EU/ml), A. fumigatus-uutteissa 0,12-0,56 ja C. cladosporioides-uutteissa 98-110 EU/ml. Kävi ilmi, ettei dia-gnostisten valmisteiden endotoksiinipitoisuudelle ole olemassa suosituksia. Valmistaja kontrolloi endotoksiinipitoisuuden jokaisesta kylmäkuivatusta homeuute-erästä ja pitää ylärajana 125 EU/ml:n pitoisuutta.

    Työhygieeniseksi raja-arvoksi, jolla ei ole vaikutusta, on ehdotettu pitoisuutta 0,01 mikrog/m3 (120 EU/m3) (11). Yritimme suhteuttaa tätä keuhkoputkialtistuskokeessa hengitettävään ilmamäärään ja päädyimme tulokseen, että C. cladosporioides -testissä saatu endotoksiinimäärä 0,5 ml:n annoksellakin olisi jopa nelinkertainen suositukseen verrattuna. Erilaisten mittausmenetelmien takia lukujen vertaaminen on epävarmaa. Päädyimme kuitenkin jättämään C. cladosporium -testistä kantaliuosvahvuuden pois. A. fumigatus
    -testissä olemme edenneet kantaliuokseen asti, koska endotoksiinimäärät olivat siinä pienet. Muuten olemme tehneet keuhkoputkialtistuskokeet noudattaen tavanomaista kaavaa ja käyttäen valmistajan ohjeen mukaan tehtyjä laimennuksia (0,008, 0,04, 0,2, 1 ja kantaliuos 5 mg/ml) (8). Jos ihopistotesti on positiivinen tai spesifistä IgE:tä on osoitettavissa, aloituslaimennus on 0,008, mutta muuten 0,04 mg/ml. Homeuutteen valintaperusteena ovat altistumistiedot (rakennenäytteet, IgG-vasta-ainemääritykset) sekä positiiviset tulokset ihopistokokeista ja spesifisten IgE-vasta-aineiden määrityksistä. Viimeksi mainituissa testeissä löytyy positiivisia tuloksia harvoin. Eniten olemme käyttäneet A. fumigatus -uutetta, joka on kosteusvaurioon viittaava home ja sitä on löytynyt lähes poikkeuksetta rakennemäärityksistä. Ellei altistumista sille ole osoitettu (rakennenäytteet ja IgG vasta-aineet) tai allergologisissa tutkimuksissa on todettu IgE-välitteinen C. cladosporium -allergia, on altistuskokeet tehty Cladosporiumilla. Lisäksi on muutamia testejä tehty Acremoniumilla samoin perustein.

    Vuonna 1996 Työterveyslaitoksen työlääketieteen osastolla tutkittiin ammattiastmaepäilyn takia 89 vesivauriotyöpaikassa työskennellyttä henkilöä, joista 21:llä todettiin ammattiastma altistustietojen, anamneesin, PEF-seurannan ja keuhkoputkialtistuskokeiden perusteella. Vain kolmella henkilöllä oli IgE-välitteinen allergia. Jos PEF-työpaikkaseuranta jäi negatiiviseksi, myös altistuskoe oli negatiivinen (taulukko 1). Yli kolmannekselle potilaista ei tehty PEF- työpaikkaseurantaa asianmukaisissa olosuhteissa tai riittävän tihein mittauksin, joten tukea ammattitautimääritykseen ei saatu.
    lainaus päättyy.

    Ottamatta kantaa poistettuun viestiketjuun, tässä siis teksti joka löytyy v 1998 Lääkärilehdestä. Kiitos siis poistetun ketjun aloittajalle, että asiat tulivat näin esiin. Eipä tarvi muistella että miten se menikään. Endotoksiinit tulevat siis bakteereista ja betaglukaanit homeista. Betaglukaania ei tässä artikkelissa mainita.

    pyynnöstäni ALK:n uutteiden tuoteselosteen, jossa tietysti todetaan, että altistuskokeen positiivinen tulos johtuu allergeenin (annetaan uutteessa) ja jo kehossa olevan vastaavan IgE-vasta-aineen kanssa. Kellään ei ole kuitenkaan ollut tuon uutteen IgE:tä, mutta silti TTL on suoltanut positiivisia tuloksia kuin liukuhihnalta.

    Olen laittanut jo aikoja sitten tämän tuoteselosteen tälle palstalle. Tämän lisäksi Lääkelaitos kirjoitti lausunnon, jossa todetaan, että kyseinen uute on tosiaan tarkopitettu IgE-allergian tutkimiseen.

    Allergeeniuutetta ei saa laittaa kuin NENÄÄN ja SILMIIN. TTL on toiminut rikollisella tavalla väärin, koska on laittanut sitä altistettavan keuhkohin.

    Tästä samasta Lääkärilehdestä selviää, että lääketehdas ALK sponsoroi tuota Majvik-kokousta. Ei siis mikään ihme, että TTL käytti heidän uutetta todella ahkerasti ja täysin ohjeiden vastaisesti. Kuten me kaikki tiedämme, niin maamme tavaksi on nyt paljastunut korruptio. Korruption kärjessä on kepu, joten vanhan kansan sanonta "kepu pettää aina" pitänee paikkansa. Tosin hyvänä kakkosena tulee Suomen lääkäriliitto, kuten tämä Majvik-I -tapauskin osoittaa lahjomattomasti.

    Pekka Nikkola

    Äänestä

  • alalla ollut kirjoitti:

    ja diagnoosit eivät ole vuodesta 1998 mihinkään muuttuneet. Sori vaan. Toksiinien terveyshaitoista tunnetaan parhaiten endotoksiinit. Muiden toksiinien terveystutkimusta ei ole vielä edes aloitettu.

    on parhaiten tutkittu beta-glukaani, joka yksin ei tee mitään, mutta aiheutta yhdessä kehossa olevien myrkkyjen kanssa valtavan tulehduksen:
    http://keskustelu.suomi24.fi/node/8917502

    Beetaglukaania on homeiden lisäksi aktinobakteereissa eli sädesienissä.

    Kannattaa jo uskoa, mitä TTL:n Harri Alenius kirjoittaa. TTL:lla Kristiina Sirola on tehnyt pro gradun valinomysiini-myrkyn vaikutuksesta valkosoluihin. Kyse on jo siis eksotoksiineita eli solun ulkoupuolelle erittyvistä aineita. Endotoksiinit ovat mikrobin rakennekomponentteja.

    Kirjoitit:
    Muiden toksiinien terveystutkimusta ei ole vielä edes aloitettu.
    LAINAUS PÄÄTTYY

    Se on täyttä potaskaa, koska Mirja S-S tutkimusryhmineen on tehnyt sitä jo vuodesta 1994 alkaen.

    Pekka Nikkola

    Äänestä

  • lukija Hämeestä kirjoitti:

    tässä lainaus:
    KOKEMUKSIA HOMEUUTTEISTA

    Allergiadiagnostiikassa ei ennen vesivahinko-ongelmaa ole ollut tarvetta homeuutteiden käyttöön ja tuloksien tulkitsemiseen. Kaikki homeallergeeniuutteet ovat standardoimattomia, eikä niiden käytöstä ja diagnostisten menetelmien vastaavuudesta ole paljoa tietoa. Nilsson ja Aas tekivät lapsipotilaista Cladosporium herbarum-uutteilla (ALK) selvityksen, joka tutki ihopistotestien, spesifisen IgE:n ja keuhkoputkialtistuskoetuloksien vastaavuutta vuonna 1976 (10). Kokeen mukaan vastaavuus oli varsin hyvä. Ihopistotestin yhteneväisyys oli 83-96 % ja RAST-määrityksen 74-83 %. Kantaliuoksien aiheuttamia keuhkoputkireaktioita epäiltiin kuitenkin uutteen sisältämien ärsyttävien epäpuhtauksien aiheuttamiksi.

    Maassamme on käytössä yhden valmistajan (ALK A/S, Tanska) diagnostiset allergeeniuutevalmisteet. Useat tavanomaiset ympäristöallergeenit ovat jo standardoituja ja siten luotettavia. Kosteusvauriota ajatellen valikoima oli vähäinen, kunnes vuonna 1996 oli mahdollista saada ALK/Beneluxin homeallergeenivalmisteita, jotka sisälsivät erikseen ihopistotestit keuhko- ja nasaalialtistustestejä varten (ALK valmisteluettelo 1996). Niillä tehdyistä allergiatesteistä ei ollut kokemuksia. Keuhkoputkialtistustesteihin tarkoitetun vesiuutteen allergeenimääräksi ilmoitettiin 5 mg/ml, josta proteiinin osuus vaihteli 0,5-10 %. Vastaavan ALK-uutteen (100 w/v) proteiinipitoisuus oli mitattuna 0,12 mg/ml. Allergeeniaktiivisuuksista ei ollut tietoa. Proteiinimäärän perusteella päädyimme keuhkoputkialtistustesteissä käyttämään ALK/Beneluxin uutteissa 0,5 ml:n annosta.

    Selvittääksemme uutteiden laatua pyysimme endotoksiinimäärityksen (Limulus amebosyytti lysaatti -entsyymiin perustuva Bio Whittaker Kinetic-QCL -menetelmä) kahdesta erästä Aspergillus fumigatusta, Cladosporium cladosporioidesta sekä laimennusliuosta. Laimennusliuoksissa endotoksiinipitoisuus oli alle määritysrajan (0,005 EU/ml), A. fumigatus-uutteissa 0,12-0,56 ja C. cladosporioides-uutteissa 98-110 EU/ml. Kävi ilmi, ettei dia-gnostisten valmisteiden endotoksiinipitoisuudelle ole olemassa suosituksia. Valmistaja kontrolloi endotoksiinipitoisuuden jokaisesta kylmäkuivatusta homeuute-erästä ja pitää ylärajana 125 EU/ml:n pitoisuutta.

    Työhygieeniseksi raja-arvoksi, jolla ei ole vaikutusta, on ehdotettu pitoisuutta 0,01 mikrog/m3 (120 EU/m3) (11). Yritimme suhteuttaa tätä keuhkoputkialtistuskokeessa hengitettävään ilmamäärään ja päädyimme tulokseen, että C. cladosporioides -testissä saatu endotoksiinimäärä 0,5 ml:n annoksellakin olisi jopa nelinkertainen suositukseen verrattuna. Erilaisten mittausmenetelmien takia lukujen vertaaminen on epävarmaa. Päädyimme kuitenkin jättämään C. cladosporium -testistä kantaliuosvahvuuden pois. A. fumigatus
    -testissä olemme edenneet kantaliuokseen asti, koska endotoksiinimäärät olivat siinä pienet. Muuten olemme tehneet keuhkoputkialtistuskokeet noudattaen tavanomaista kaavaa ja käyttäen valmistajan ohjeen mukaan tehtyjä laimennuksia (0,008, 0,04, 0,2, 1 ja kantaliuos 5 mg/ml) (8). Jos ihopistotesti on positiivinen tai spesifistä IgE:tä on osoitettavissa, aloituslaimennus on 0,008, mutta muuten 0,04 mg/ml. Homeuutteen valintaperusteena ovat altistumistiedot (rakennenäytteet, IgG-vasta-ainemääritykset) sekä positiiviset tulokset ihopistokokeista ja spesifisten IgE-vasta-aineiden määrityksistä. Viimeksi mainituissa testeissä löytyy positiivisia tuloksia harvoin. Eniten olemme käyttäneet A. fumigatus -uutetta, joka on kosteusvaurioon viittaava home ja sitä on löytynyt lähes poikkeuksetta rakennemäärityksistä. Ellei altistumista sille ole osoitettu (rakennenäytteet ja IgG vasta-aineet) tai allergologisissa tutkimuksissa on todettu IgE-välitteinen C. cladosporium -allergia, on altistuskokeet tehty Cladosporiumilla. Lisäksi on muutamia testejä tehty Acremoniumilla samoin perustein.

    Vuonna 1996 Työterveyslaitoksen työlääketieteen osastolla tutkittiin ammattiastmaepäilyn takia 89 vesivauriotyöpaikassa työskennellyttä henkilöä, joista 21:llä todettiin ammattiastma altistustietojen, anamneesin, PEF-seurannan ja keuhkoputkialtistuskokeiden perusteella. Vain kolmella henkilöllä oli IgE-välitteinen allergia. Jos PEF-työpaikkaseuranta jäi negatiiviseksi, myös altistuskoe oli negatiivinen (taulukko 1). Yli kolmannekselle potilaista ei tehty PEF- työpaikkaseurantaa asianmukaisissa olosuhteissa tai riittävän tihein mittauksin, joten tukea ammattitautimääritykseen ei saatu.
    lainaus päättyy.

    Ottamatta kantaa poistettuun viestiketjuun, tässä siis teksti joka löytyy v 1998 Lääkärilehdestä. Kiitos siis poistetun ketjun aloittajalle, että asiat tulivat näin esiin. Eipä tarvi muistella että miten se menikään. Endotoksiinit tulevat siis bakteereista ja betaglukaanit homeista. Betaglukaania ei tässä artikkelissa mainita.

    Eli nisuiisun antama lähdeviite siihen, että ttl:n uutteet ovat betaglukaanin saastuttamia.

    Valitettavasti vain siitä ei löydy kertaakaan betaglukaani -sanaa. Eli se siis niistä nisuiisun lähdeviitteistä.

    Äänestä

  • alveoliitti kirjoitti:

    kirjoittivat v. 1998 lääkärilehdessä alveoliitista eli homepölykeuhkosta näin:
    ALLERGINEN ALVEOLIITTI

    Allergisella alveoliitilla tarkoitetaan keuhkorakkuloiden ja hengitystiehyiden allergista sairautta, jonka aiheuttavat hienojakoiset (< 5 myym) biologiset pölyt, yleisimmin homesienten tai aktinomykeettien itiöt. Oireisiin kuuluvat 4-8 tunnin kuluttua altistuksesta alkava kuumeilu, jäsensäryt, yskä, rasitushengenahdistus. Pitkittyneeseen tautiin voi liittyä painonlasku. Altistumisen jatkuessa saattaa seurata keuhkofibroosi, joka on palautumaton ja aiheuttaa pysyvän keuhkojen toiminnan vajavuuden. Tyyppiesimerkki tästä taudista on viljelijän homepölykeuhkosairaus (farmarinkeuhko), jonka aiheuttaa homeinen heinänpöly. Allerginen alveoliitti on lähes aina ammattitauti.

    Taudinmääritys perustuu todettuun altistumiseen homepölylle (altistumistiedot ja spesifiset IgG- vasta-aineet), siihen liittyviin em. oireisiin sekä tautiin sopiviin löydöksiin keuhkojen toimintakokeissa, keuhkojen kuvantamistutkimuksissa ja keuhkoputkentähystystutkimuksessa otetuissa näytteissä. Erotusdiagnostisesti huomioitavia sairauksia ovat ODTS, ilmankostutinkuume, sarkoidoosi, keuhkokuume, sidekudossairaudet, lääkereaktiot ja maligniteetit. (9)

    Allergista alveoliittia kosteusvauriohomeista?

    Jos allergista alveoliittia epäillään, tulee henkilö lähettää alueen keuhkosairauksien yksikköön taudinmääritystä varten; vaikeista oireista kärsivä potilas täytyy lähettää kiireellisenä. Epäselvässä tapauksessa voidaan tehdä lyhyt työpaikka-altistuskoe, joka seuraa oireita, lämpöä, spirometriaa ja diffuusiokapasiteettia sairaalasta käsin (9).

    alveoliitissa on erittäin paljon valkosoluja eli siis liikaa. Imuunipuolustus käy ylikierroksilla ja tämä alveoliitin muoto johtuu siis siitä, että keuhkoihin on joutunut liikaa bakteeri- ja homeitiöitä.

    Keskisen ja Nordmanin olisi pitänyt laittaa kirjoitukseensa rehellisesti se, että kosteusvaurio ei aiheuta tälläistä sairautta. He ilmaisevat tuon em. sanonnan kieroilemalla, kun totevat tyyppiesimerkin olevan maanviljelijöiden homepölykeuhkosairaus (farmarinkeuhkot).

    TTL:n laiton altistuskoe myös aiheuttaa tämän tyyppisen allergisen alveoliitin. Sillä vain peitetään todellisuudessa oleva valkosoluvaje. Tämä edustaa kyllä valkokaulusrikollisuuden huippua ja voi vain arvailla, mitä siitä seuraa, jos siitä kärähtää. Uskoisin, että elinkautinen.

    Pekka Nikkola

    Äänestä

  • huom- kirjoitti:

    Eli nisuiisun antama lähdeviite siihen, että ttl:n uutteet ovat betaglukaanin saastuttamia.

    Valitettavasti vain siitä ei löydy kertaakaan betaglukaani -sanaa. Eli se siis niistä nisuiisun lähdeviitteistä.

    juuri endotoksiini. Betaglukaania on homeiden ja aktinobakteereiden kuorikerroksessa.

    Tuohan olisi hullua, jos Henrik Nordman paljastaisi tuossa artikkelissaan sen, mihin heidän huijauksensa perustuu. TTL:n altistuskokeessa reagoidaan betaglukaanin ja kehossa olevien mikrobimyrkkyjen yhteisvaikutukseen. Betaglukaani yksin ei aiheuta mitään.

    PN

    Äänestä

  • nisuiisu kirjoitti:

    kuvatun kaltaista ei ole vielä koskaan tapahtunut suomalaisessa kosteusvauriossa sairastuneelle. Nordman kuvaa tuossa homepölykeuhkoa, jollainen voi syntyä vain massiivisesta home- ja bakteeripölystä, kuten esim. lämmenneen hakkeen luonnista tai märkää lämmennyttä heinäpaalia pöyhiessä (farmarinkeuhkot).

    Norman kirjoittaa:
    Taudinmääritys perustuu todettuun altistumiseen homepölylle (altistumistiedot ja spesifiset IgG- vasta-aineet), siihen liittyviin em. oireisiin sekä tautiin sopiviin löydöksiin keuhkojen toimintakokeissa, keuhkojen kuvantamistutkimuksissa ja keuhkoputkentähystystutkimuksessa otetuissa näytteissä.
    LAINAUS PÄÄTTYY

    Eikö kukaan ole lukenut, mitä siinä lukee? Siinähän lukee, että taudinmääritys perustuu altistumistietoihin ja IgG-vasta-aineisiin.

    Pitää olla siis helvetinmoinen mikrobipöly ja kuluu olla määrättyjen aktinobakteereiden ja Aspergillus fumigatuksen IgG:tä kaksi tai kolme plussaa (vanhan mittaustavan mukaan). Valitettavasti vain nuo mikrobit ovat lämpöhakuisia, jollaisia ei tavata lainkaan kosteusvauriossa.

    Suomalainen kosteusvaurio ei ole siis koskaan aiheuttanut homepölykeuhkoa, eikä ODTS:aa. Suomalainen kosteusvaurio tuottaa eksotoksiineja, jotka tuhoavat keyhkoja puolustavat valkosolut aikalailla vähiin. Tästä on tehty tutkimus ja josta voitte lukea enemmän tästä:
    http://keskustelu.suomi24.fi/node/8924833

    Pekka Nikkola

    lapsellinen käytös.
    Olet tosi halpaisesti menetellyt kun poistit keskusteluketjun, joka alkoi käydä mielenkiintoiseksi.
    Etkö tosiaan osaa keskustella tällä palstalla ilman että lähdet poistamaan jotain keskusteluketjuja.
    Ei herran tarvitse lähteä esiintymään minkäänlaisena ylijumalana, joka määrää mitä kukakin saa kirjoittaa.
    Tosi alhaista toimintaa!!

    Äänestä

otattanut sen pois, niin kyllä se todennäköisesti professori Tuula Putus. Sitä paitsi tuosta artikkelista oli jo keskustelua silloin, kun tuo lehti ilmestyi. Se ei ollut siis uutta tietoa. Tuo artikkeli paljasti sen, että Tuula Putus on alunperin tuon tiedon alullepanija, jossa väitetään kosteusvaurion aiheuttavan astmaa. Voi veljet ja sisaret, olisipa kyseessä vain astma!

Pekka Nikkola

Äänestä
  • Sinä näet nyt putuksia joka puolella. Ei taida olla elämäsi helppoa.

    SINÄ poistit viestiketjun, koska:

    Ketjussa selvisi ainakin, että nisuiisun betaglukaanijuttuihinsa antamassa lähdeviitteessä ei edes mainittu sanaa betaglukaani.

    Ketjuun oli kopioitu myös Salkinoja-Salosen Homehelvetti-kirjaan kirjoittamaa tekstiä, jonka loppulause kuului näin:

    "Suomeksi sanottuna, elimistössä syntyy tulehdustila, joka jatkuessaan johtaa IgE:n välitteisen allergian syntyyn."

    Nisuiisuhan on väittänyt jatkuvasti täysin päinvastaista eli :
    " Kosteusvauriokohde ei ole vielä koskaan aiheuttanut kenellekään IgE-välittäistä allergiaa."

    Taisi olla paljon muutakin mielenkiintoista. Ainakin muistuu mieleen linkki, joka todisti, että Putus on epidemiologi ja on kirjoittanut myös alan oppikirjoja, vaikka nisuiisu oli toista mieltä.

    Äänestä

  • omia tekosiasi toisten syyksi.
    Mikä mies oikein luulet olevasi.
    Taidan käydä kaupassa ja ostan hamekankaan ja tuon sen sinulle.
    Ala olla jo mies joka kirjoittaa ja vastaa vain omista kirjoituksistaan, eikä ole nurjake joka haluaa poistaa itselleen epämieluiset kirjoitukset.
    Jos et kestä erimielisyyttä niin silloin on jo korkea aika katsoa peiliin ja miettiä onko kaikki kohdallaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


outoa ja kummaa kirjoitti:

Opettaja-lehden artikkelista käyty mielenkiintoinen keskustelu?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu