Ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuudesta oli 1944 (suhteellisesti) noin 15% Uumajassa! Kuulostaako pahalta? Minusta se kuulostaa jo aika epäisänmaalliselta!
Tässä on pieni laskelma, jossa voi olla pientä tarkistamisen varaa lähinnä pataljoonien oletetuissa vahvuuksissa. Otsikko on hieman raflaava, mutta tarkastellaanpas lukemia hieman eri tavalla.
Ruotsinkielisiä oli tuohon aikana noin 9.5% Suomen koko väestöstä. Heitä lienee ollut samassa suhteessa myöskin sodassa. Kuten tuosta listasta huomaat, niin jalkaväkirykmenttejä näyttäisi Jatkosodassa olleen JR13, JR24, JR55 ja JR61. Erillisiä pataljoonia ErP 1, ErP 18 ja ErP 27. Loput ruotsinkieliset palvelivat tykistössä, ilmavoimissa ja merivoimissa. Nyt on kuitenkin muistettava, että tuossa listassa on kaikki Jatkosodan aikana jossain vaiheessa olleet ruotsinkieliset joukko-osastot, joita muodostettiin, muutettiin ja lakkautettiinkin.
1944 kesällä oli vain JR13 ja JR61 rykmentit erillispataljoonineen. JR24 lakkautettiin maaliskuussa 1944 ja JR 55 lakkautettiin jo joulukuussa 1941. Kentie oli jopa niin, että olikin vain yksi erillispataljoona eli Er.P 27 17.D:ssa. Silloin onkin 1 pataljoona vähemmän ja kovempi prosenttilukema!
Kesällä 1944 oli ruotsinkielisiä jalkaväkijoukkoja 2 rykmenttiä ja 2 erillistä pataljoonaa eli kaikkiaan 8 pataljoonaa. Nyt arvioidaan kesän 1944 kovissa taisteluissa jo kuluneen pataljoonan vahvuudeksi vaikkapa noin 500 miestä. Määrävahvuushan on noin 1000 miestä. Kuten tästä tarkastelusta huomaat, niin prosentuaalinen osuus Uumajan lohkolle muuttaneista ruotsinkielisistä jalkaväkijoukoista on melkoisesti suurempi kuin heidän prosentuaalinen osuutensa Suomen väestöstä!
8 (pataljoonaa) * 500 = 4000 ja kun tuohon määräään verrataan 600 ruotsinkielistä karkuria Uumajan lohkolla, niin sehän tekee 15%.
15% ruotsinkielisiä karkureita Uumajan lohkolla verrattuna ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuteen kesällä 1944!
Jatkosota 1941-1945 Ruotsinkieliset joukko-osastot.
Tämä linkki ei toimi enää, mutta nämä tiedot ruotsinkielisistä joukko-osastoista on sieltä peräisin.
http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/uudpr/historia_minnes_fi.dsp
(Nuo kaikki ei olleet samanaikaisesti olemassa, vaan kokoonpanoja muuteltiin sodan aikana ja osa yhtymistä lakkautettiin.)
JR 13, JärjPsto 1, JR 24, JärjPsto 4, JR 55, 10.ErJärPtri, JR 61, RsPsto 2, ErP 1, RsPsto 3, ErP 18, RsPsto 4, ErP 27, RsPsto 13, LinP 18, RsPsto 17, 27.KrhK, RsPsto 18, 59.TykK, RsPsto 21, SyvLinPsto 18, KvPsto 18, SyvLinPsto 1
Tässä on pieni laskelma, jossa voi olla pientä tarkistamisen varaa lähinnä pataljoonien oletetuissa vahvuuksissa. Otsikko on hieman raflaava, mutta tarkastellaanpas lukemia hieman eri tavalla.
Ruotsinkielisiä oli tuohon aikana noin 9.5% Suomen koko väestöstä. Heitä lienee ollut samassa suhteessa myöskin sodassa. Kuten tuosta listasta huomaat, niin jalkaväkirykmenttejä näyttäisi Jatkosodassa olleen JR13, JR24, JR55 ja JR61. Erillisiä pataljoonia ErP 1, ErP 18 ja ErP 27. Loput ruotsinkieliset palvelivat tykistössä, ilmavoimissa ja merivoimissa. Nyt on kuitenkin muistettava, että tuossa listassa on kaikki Jatkosodan aikana jossain vaiheessa olleet ruotsinkieliset joukko-osastot, joita muodostettiin, muutettiin ja lakkautettiinkin.
1944 kesällä oli vain JR13 ja JR61 rykmentit erillispataljoonineen. JR24 lakkautettiin maaliskuussa 1944 ja JR 55 lakkautettiin jo joulukuussa 1941. Kentie oli jopa niin, että olikin vain yksi erillispataljoona eli Er.P 27 17.D:ssa. Silloin onkin 1 pataljoona vähemmän ja kovempi prosenttilukema!
Kesällä 1944 oli ruotsinkielisiä jalkaväkijoukkoja 2 rykmenttiä ja 2 erillistä pataljoonaa eli kaikkiaan 8 pataljoonaa. Nyt arvioidaan kesän 1944 kovissa taisteluissa jo kuluneen pataljoonan vahvuudeksi vaikkapa noin 500 miestä. Määrävahvuushan on noin 1000 miestä. Kuten tästä tarkastelusta huomaat, niin prosentuaalinen osuus Uumajan lohkolle muuttaneista ruotsinkielisistä jalkaväkijoukoista on melkoisesti suurempi kuin heidän prosentuaalinen osuutensa Suomen väestöstä!
8 (pataljoonaa) * 500 = 4000 ja kun tuohon määräään verrataan 600 ruotsinkielistä karkuria Uumajan lohkolla, niin sehän tekee 15%.
15% ruotsinkielisiä karkureita Uumajan lohkolla verrattuna ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuteen kesällä 1944!
Jatkosota 1941-1945 Ruotsinkieliset joukko-osastot.
Tämä linkki ei toimi enää, mutta nämä tiedot ruotsinkielisistä joukko-osastoista on sieltä peräisin.
http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/uudpr/historia_minnes_fi.dsp
(Nuo kaikki ei olleet samanaikaisesti olemassa, vaan kokoonpanoja muuteltiin sodan aikana ja osa yhtymistä lakkautettiin.)
JR 13, JärjPsto 1, JR 24, JärjPsto 4, JR 55, 10.ErJärPtri, JR 61, RsPsto 2, ErP 1, RsPsto 3, ErP 18, RsPsto 4, ErP 27, RsPsto 13, LinP 18, RsPsto 17, 27.KrhK, RsPsto 18, 59.TykK, RsPsto 21, SyvLinPsto 18, KvPsto 18, SyvLinPsto 1
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Isänmaalliset" rantavahdit...
Eipä siis ihme että Vasabladet:ssa käytiin 1987-1988 ankaraa depattia tästäkin aiheesta ja jonka Harry Järv kokosi kirjaksi saakka.
Finland 1939-1945 - debatten i Vasabladet 1987-1988 på Vasa Krigsveterandistrikts uppdrag redigerad av Harry Järv
Vasa Krigsveterandistrikt - Vaasan Sotaveteraanipiiri, 1988, 421 s., painos: p1,
Oliskohan pitänyt opetella pakkoruotsia aikoinaan?
Surujen epäisänmaallisuus ja vastuun pakoilu hävettää. Vielä kun ottaa huomioon, että noiden ruotsinkielisten yksiköiden taisteluarvo oli ilmeisestikin aika olematon. Niiden kohdalta monesti rintama petti surujen lähtiessä juoksemaan.
Ee...eteen vie!