Croman laatikko hajoaa

Älä naurata, jos taas ei kyse samasta laatikosta niin älä vertaa! Croma on muutenkin kuin oluttölkissä istuisi, niin kovaa rapisee hiekka ohuisiin pelteihin, erittäin huono äänieristys!

Persiistä koko vehe kirjoitti:

Älä naurata, jos taas ei kyse samasta laatikosta niin älä vertaa! Croma on muutenkin kuin oluttölkissä istuisi, niin kovaa rapisee hiekka ohuisiin pelteihin, erittäin huono äänieristys!

Lue lisää

Getrag on valmistaja. Opi lukemaan. Ei samaksi laatikoksi tietenkään väitetty.

Et muuten ole tainnut käydä lähelläkään Cromaa, niin ufoilta nuo jutut kuullostaa.

Vertailes muuten Croman painoa samanpituisiin saksanseisojiin ja tule sitten puhumaan ohuista pelleistä uudestaan :) Ihan vaan vihjeenä: ei nykyautojen peltien paksuudessa ole eroa.

kgjkgjljlg kirjoitti:

Getrag on valmistaja. Opi lukemaan. Ei samaksi laatikoksi tietenkään väitetty.

Et muuten ole tainnut käydä lähelläkään Cromaa, niin ufoilta nuo jutut kuullostaa.

Vertailes muuten Croman painoa samanpituisiin saksanseisojiin ja tule sitten puhumaan ohuista pelleistä uudestaan :) Ihan vaan vihjeenä: ei nykyautojen peltien paksuudessa ole eroa.

Lue lisää

hei kana-aivo, ajappa joskus Cromalla hiekkatiellä ja käy sitten normi saksalaisella sama reitti, eroa on kuin yöllä ja päivällä! On se kuule poika aivan varma!
Jos kerrat kaikki getrakin laatikot ovat samasta muotista niin sitten kaikki Fiatitkin ovat, paskoja siis kaikki!

voi kiesus kirjoitti:

hei kana-aivo, ajappa joskus Cromalla hiekkatiellä ja käy sitten normi saksalaisella sama reitti, eroa on kuin yöllä ja päivällä! On se kuule poika aivan varma!
Jos kerrat kaikki getrakin laatikot ovat samasta muotista niin sitten kaikki Fiatitkin ovat, paskoja siis kaikki!

Lue lisää

Mulla on ollu 21 autoa joista huonoimmat on olleet Opel ja Volkswagen merkkisiä, siis niissä on ollu eniten korjaamista. Kun taas Nissaneissa vaan kuluvia osia on vaihdettu ja Renaulteissa ,3xScenic ei tarvinnu vaihtaa ,kuin yhteen sytytyspuola kaksi kertaa, muuten ei mitään vikoja eikä edes vuotoja. Fiatteja ei ole ollu ,kun yksi 240tkm ajettu Uno ,mutta ei sekään paha ollu. Tosiaan saksalaiset ovat olleet kaikista karvaimpia pettymyksiä :)

Persiistä koko vehe kirjoitti:

Älä naurata, jos taas ei kyse samasta laatikosta niin älä vertaa! Croma on muutenkin kuin oluttölkissä istuisi, niin kovaa rapisee hiekka ohuisiin pelteihin, erittäin huono äänieristys!

Lue lisää

Ooot tainnu istua oluttölkissä liian pitkään . Autoista sä et todennäköisesti tiedä mitään muuta ,kuin mitä kavereilta olet joskus kuullut. Älä kirjoittele jos et osaa asiallisesti vastailla. Vaikutat melko sivistymättömältä kaverilta.

Se on laatikko alimitoitettua paskaa, jos ei moottorin vääntöä kestä. Paljon on onnistuttu autoja valmistamaan niin, että on vaihdelaatikot kestäneet väännön, eikä ole ongelmia ilmennyt.

voi kiesus kirjoitti:

hei kana-aivo, ajappa joskus Cromalla hiekkatiellä ja käy sitten normi saksalaisella sama reitti, eroa on kuin yöllä ja päivällä! On se kuule poika aivan varma!
Jos kerrat kaikki getrakin laatikot ovat samasta muotista niin sitten kaikki Fiatitkin ovat, paskoja siis kaikki!

Lue lisää

Kannattaa siirtyä suoraan Sisu Polar hybrid mallin ohjaimiin ja unohtaa pienet henkilöautot. Ajamisen tunne on aivan eri tasolla.

diseleissä,on intialaiset Masilemaxin laatikot,poikii vikoja kuin naapurin poikivat lehmät.

-lue auto-spyderin testi 3/2010, rikkoutumisia jo alle 40 000 km,

... ole kuullut yhtäkään Croman vaihdelaatikkoa vielä hajonneen. Jospa joku, jolle semmoinen homma on oikeasti käynyt, kertoisi siitä täällä. Itselläni on 2,2 Automaatti, nyt 70 tkm mittarissa ja vaihteisto pelaa todella erinomaisesti. Eikä siinä ole ollut koko aikana mitään häiriöitä, kuten ei juuri muutenkaan koko autossa. Croma on mielestäni paras ja laadukkain Fiat mitä on koskaan tehty (no ehkä Fiat 130 v. 69 - -77 oli samaa maata..). Erittäin lähellä oikeita laatuautoja.

Jos Aisinissa on ongelmia Volvoissa, johtuneeko esim suuremmasta vääntömomentista vai mikä on? Tietääkö joku siitä oikeasti jotain?

Croma ei tietenkään ole äänieristykseltään esim. BMW:n veroinen, mutta hintaansa nähden ihan ok. Varsinkin kun valitsee oikeanlaiset renkaat.

Croma_2 kirjoitti:

... ole kuullut yhtäkään Croman vaihdelaatikkoa vielä hajonneen. Jospa joku, jolle semmoinen homma on oikeasti käynyt, kertoisi siitä täällä. Itselläni on 2,2 Automaatti, nyt 70 tkm mittarissa ja vaihteisto pelaa todella erinomaisesti. Eikä siinä ole ollut koko aikana mitään häiriöitä, kuten ei juuri muutenkaan koko autossa. Croma on mielestäni paras ja laadukkain Fiat mitä on koskaan tehty (no ehkä Fiat 130 v. 69 - -77 oli samaa maata..). Erittäin lähellä oikeita laatuautoja.

Jos Aisinissa on ongelmia Volvoissa, johtuneeko esim suuremmasta vääntömomentista vai mikä on? Tietääkö joku siitä oikeasti jotain?

Croma ei tietenkään ole äänieristykseltään esim. BMW:n veroinen, mutta hintaansa nähden ihan ok. Varsinkin kun valitsee oikeanlaiset renkaat.

Lue lisää

Croma on heikko italialainen viritelmä. Ovenkahvatkaan eivät kestä käyttöä. Ja laatikoissa tyyppivika. Sen tulet pian huomaamaan ja sitten rahaa palaa. Taksissakin oli jokunen, mutta luopuivat Cromasta, koska se ei kestänyt käyttöä. Makaronit eivät ole koskaan kyenneet tekemään toimivia autoja. Pelkkää halpispaskaa tehneet ihmisten kiusaamiseksi jo vuosisadan. Teknisesti Fiat on kusetusta alusta loppuun. Automaana italia on kaikista huonoin. Ainoastaan ranskalaiset osaavat mokailla lähes yhtä perusteellisesti, olla yhtä huolimattomia ja tyhmiä insinööritieteen alalla.

Croma_2 kirjoitti:

... ole kuullut yhtäkään Croman vaihdelaatikkoa vielä hajonneen. Jospa joku, jolle semmoinen homma on oikeasti käynyt, kertoisi siitä täällä. Itselläni on 2,2 Automaatti, nyt 70 tkm mittarissa ja vaihteisto pelaa todella erinomaisesti. Eikä siinä ole ollut koko aikana mitään häiriöitä, kuten ei juuri muutenkaan koko autossa. Croma on mielestäni paras ja laadukkain Fiat mitä on koskaan tehty (no ehkä Fiat 130 v. 69 - -77 oli samaa maata..). Erittäin lähellä oikeita laatuautoja.

Jos Aisinissa on ongelmia Volvoissa, johtuneeko esim suuremmasta vääntömomentista vai mikä on? Tietääkö joku siitä oikeasti jotain?

Croma ei tietenkään ole äänieristykseltään esim. BMW:n veroinen, mutta hintaansa nähden ihan ok. Varsinkin kun valitsee oikeanlaiset renkaat.

Lue lisää

Ei mitään ongelmia, ajettu noin 98000 km. Hiljainen ja mukava, 2,2 Business Aut. Vaihtaisin uuteen mikäli mahdollista. Näköjään joutuu tutkimaan Crossover vaihtoehtoja. Koeajettu on Peugeot 3008 Sport Aut. Taitaa olla seuraa peli vuoden 2010 alkaen.

Mielenkiintoista että jotkut jaksaa oksentaa näillä sivuilla, tämä kyllä koskee muitakin merkkejä, ihan kun sama henkilö käy kirjoittelemassa mitä vaan kun ei ole mitään tekemistä.

antirooni kirjoitti:

Croma on heikko italialainen viritelmä. Ovenkahvatkaan eivät kestä käyttöä. Ja laatikoissa tyyppivika. Sen tulet pian huomaamaan ja sitten rahaa palaa. Taksissakin oli jokunen, mutta luopuivat Cromasta, koska se ei kestänyt käyttöä. Makaronit eivät ole koskaan kyenneet tekemään toimivia autoja. Pelkkää halpispaskaa tehneet ihmisten kiusaamiseksi jo vuosisadan. Teknisesti Fiat on kusetusta alusta loppuun. Automaana italia on kaikista huonoin. Ainoastaan ranskalaiset osaavat mokailla lähes yhtä perusteellisesti, olla yhtä huolimattomia ja tyhmiä insinööritieteen alalla.

Lue lisää

Suomen Tasavallan Presidentillä on ollut virka-autonaan Fiat. Mainitsemallasi automerkillä on eniten "vuoden auto"-titteleitä(typerät vitsin on jo kuultu). Fiat on edelläkävijä diesel-tekniikassa; kehittänyt yhteispaineruiskutuksen.
Miksi ostaa paskaa kalliilla, kun sen voi hoitaa edullisemminkin?
Italiasta olen kuullut saapasmaaksi sanottavan, automaa on outo käsite.

Fiat Funn kirjoitti:

Ei mitään ongelmia, ajettu noin 98000 km. Hiljainen ja mukava, 2,2 Business Aut. Vaihtaisin uuteen mikäli mahdollista. Näköjään joutuu tutkimaan Crossover vaihtoehtoja. Koeajettu on Peugeot 3008 Sport Aut. Taitaa olla seuraa peli vuoden 2010 alkaen.

Mielenkiintoista että jotkut jaksaa oksentaa näillä sivuilla, tämä kyllä koskee muitakin merkkejä, ihan kun sama henkilö käy kirjoittelemassa mitä vaan kun ei ole mitään tekemistä.

Lue lisää

sitä Cromaa vaihtoon tarjoamaan, et saa vaihdossa siitä juuri mitään.

kun menet kirjoitti:

sitä Cromaa vaihtoon tarjoamaan, et saa vaihdossa siitä juuri mitään.

No,entäs sitten. Ei ole sinun ongelmasi.

ddffjkjlö kirjoitti:

No,entäs sitten. Ei ole sinun ongelmasi.

Täällä kuule vaihdellaan ajatuksia. Siinä oli vain yksi asia mietittäväksi. Autoa kun yleensä aina vaihdetaan jossain vaiheessa ja yksi asia mitä kannattaa katsoa on myös se mitä siitä saa muutaman vuoden päästä kun taas vaihtaa uuteen. Croma ja Stilo uudemmista, brovo/brava vanhemmista joiden arvot laskee todella nopeasti.

ettei tule takkiin! kirjoitti:

Täällä kuule vaihdellaan ajatuksia. Siinä oli vain yksi asia mietittäväksi. Autoa kun yleensä aina vaihdetaan jossain vaiheessa ja yksi asia mitä kannattaa katsoa on myös se mitä siitä saa muutaman vuoden päästä kun taas vaihtaa uuteen. Croma ja Stilo uudemmista, brovo/brava vanhemmista joiden arvot laskee todella nopeasti.

Lue lisää

Sinun arvosi laskee todella nopeasti. Senkin TALIAIVO.

ghjgkhlö kirjoitti:

Sinun arvosi laskee todella nopeasti. Senkin TALIAIVO.

on, jos sanoo totuuden niin ei pidetä minään. No kunhan ikää tulee lisää sen verran ettei näppyjä ole enää naamassa niin alkaa ymmärtämään elämän totuuksia.

se tietenkin kirjoitti:

on, jos sanoo totuuden niin ei pidetä minään. No kunhan ikää tulee lisää sen verran ettei näppyjä ole enää naamassa niin alkaa ymmärtämään elämän totuuksia.

omistanut kaksi Fiiattia, Puntoja molemmat. Vanhempi malli Vm-98 oli parempi kuin seuraava malli joka alkoi jo 3-vuoden vanhana lahomaan kynsiin. Ei voi kyllä Fiiatin laatua kehua. Sen 5- vuotta ne kestää joten kuten sen jälkeen paaliin. Jos katsoo Puntojen kylkiä on niin ohutta peltiä ,että kyljeton kaikissa aivan pikku lommoa täynnä. Ei ikinä enään Fiiattia kun 3-vuotta vanha auto alkoi lahomaan kynsiin. SE RIITTÄÄ.

Vaginmies kirjoitti:

omistanut kaksi Fiiattia, Puntoja molemmat. Vanhempi malli Vm-98 oli parempi kuin seuraava malli joka alkoi jo 3-vuoden vanhana lahomaan kynsiin. Ei voi kyllä Fiiatin laatua kehua. Sen 5- vuotta ne kestää joten kuten sen jälkeen paaliin. Jos katsoo Puntojen kylkiä on niin ohutta peltiä ,että kyljeton kaikissa aivan pikku lommoa täynnä. Ei ikinä enään Fiiattia kun 3-vuotta vanha auto alkoi lahomaan kynsiin. SE RIITTÄÄ.

Lue lisää

Vai lahosi Puntosi jo 3 vuodessa? Minä ajoin -02:lla lähes seitsemän vuotta/yli 180 tkm ja oli pelleiltään ruosteeton ja muutenkin vielä huippusiisti. Katsastuksen yhteydessä kurkkasin myös alustaan ja ei sielläkään ollut ruostetta muuta kuin vähän hilseilyä öljypohjassa. Vahasin Punton kerran vuodessa ja kolmivuotiaana tein itse edullisen ruostesuojauksen; huuhtelin alustan ja annoin kuivua sen, jonka jälkeen sumutin 2 purkillista spray-massaa alustaan. Paljon ajavana vaihdoin vähän vanhempaan -99 Polo dieseliin, joka on kyllä pelleiltään ruosteisempi (vaikka kuittien mukaan joskus ruostesuojattu alan liikkeessä) ja talviautonakin huonompi Puntoon verrattuna (jäätyvät ovet, hidas lämpenemään, huono käynnistymään kovilla pakkasilla jos ei lämmitysmahdollisuutta). Mutta vielä on hyvin toiminut Polo vaikka onkin ajettu reilut satatuhatta enemmän kuin Puntolla ja on todella taloudellinen (keskikulutus vuoden ympäri 4.5 - 5 l/100 km. Viimeksi mittasin kulutuksen; tankkasin 40 €:lla = jotain 35,5 litraa ja ajoin sillä noin 790 km.

Vaginmies kirjoitti:

omistanut kaksi Fiiattia, Puntoja molemmat. Vanhempi malli Vm-98 oli parempi kuin seuraava malli joka alkoi jo 3-vuoden vanhana lahomaan kynsiin. Ei voi kyllä Fiiatin laatua kehua. Sen 5- vuotta ne kestää joten kuten sen jälkeen paaliin. Jos katsoo Puntojen kylkiä on niin ohutta peltiä ,että kyljeton kaikissa aivan pikku lommoa täynnä. Ei ikinä enään Fiiattia kun 3-vuotta vanha auto alkoi lahomaan kynsiin. SE RIITTÄÄ.

Lue lisää

"Muista aina, liikenteessä, monta Golfia ompi eessä..."

http://www.vartti.fi/artikkeli/af3f3734-537e-48ba-b369-d33db6fc09f6

On tainnut provo-petteriltä loppua palstat kesken. Eikö kukaan VW palstalla jaksanut enää innostua "DSG-laatikko ei kestä" aloituksista? No Fiat palstalta näet jo suoraan, että täällä ei tyyppivioista keskustella, koska niitä ei ole.

Muutenkin pelkästään merkkipalstoja lukemalla (mielellään muitakin kuin suoli24) pääse aika hyvin jyvälle, millä merkeillä on laatuongelmia. Tällä hetkellä kansan suosikki VW on aikamoisessa suossa. Tosin tuulipuku kansahan ei tätä huomaa.

GPsporty kirjoitti:

"Muista aina, liikenteessä, monta Golfia ompi eessä..."

http://www.vartti.fi/artikkeli/af3f3734-537e-48ba-b369-d33db6fc09f6

On tainnut provo-petteriltä loppua palstat kesken. Eikö kukaan VW palstalla jaksanut enää innostua "DSG-laatikko ei kestä" aloituksista? No Fiat palstalta näet jo suoraan, että täällä ei tyyppivioista keskustella, koska niitä ei ole.

Muutenkin pelkästään merkkipalstoja lukemalla (mielellään muitakin kuin suoli24) pääse aika hyvin jyvälle, millä merkeillä on laatuongelmia. Tällä hetkellä kansan suosikki VW on aikamoisessa suossa. Tosin tuulipuku kansahan ei tätä huomaa.

Lue lisää

Tää on oikein tonttujen palsta! Mitä virkaa sillä on mikä on jälleenmyyntiarvo. Pistä äkkiä kaupaksi jos alkaa huimata. Näillä arvosteluilla päinvastoin saadaan ostajat varovaisiksi. Mikä ihmeen vika siinä laatikossa on? Onko naapurilla sama? Nyt tuli hiljasta. Kyllä niitä vikoja etsimällä löytyy vaikka mistä. Osta mersu ja repullluinen etupään niveliä. Eipä siintä kukaan valita. YHTÄ SAMAA PASKAA KAIKKI. JOSKUS NIITÄ ON KORJATTAVA. Mitä vi...un väliä sillä on jos auto on käyttötarpeen mukainen. Ei kait kukaan ole ostanut autoa sijoituskohteeksi ? Kyllä sen arvo riippuu kysynnästä eikä miten se toimii. Tuntuu että monet on aika sokeita. Luullaan että 20000€ sijotus muutaman vuoden päästä poikii 30000€. Ei todellakaan. Joku fiksu väittää että helmapellit kolisee hiekkatiellä? Totta helvetissä ne kolisee jos ruostesuojausta ei ole tehty. Ja taas väitetään että kyseessä on merkki vika. Menkää vähän itseen ja miettikää mikä kannattaa.
Osta vene se kannattaa, älä pientä se ei kannata.

aratus kirjoitti:

Tää on oikein tonttujen palsta! Mitä virkaa sillä on mikä on jälleenmyyntiarvo. Pistä äkkiä kaupaksi jos alkaa huimata. Näillä arvosteluilla päinvastoin saadaan ostajat varovaisiksi. Mikä ihmeen vika siinä laatikossa on? Onko naapurilla sama? Nyt tuli hiljasta. Kyllä niitä vikoja etsimällä löytyy vaikka mistä. Osta mersu ja repullluinen etupään niveliä. Eipä siintä kukaan valita. YHTÄ SAMAA PASKAA KAIKKI. JOSKUS NIITÄ ON KORJATTAVA. Mitä vi...un väliä sillä on jos auto on käyttötarpeen mukainen. Ei kait kukaan ole ostanut autoa sijoituskohteeksi ? Kyllä sen arvo riippuu kysynnästä eikä miten se toimii. Tuntuu että monet on aika sokeita. Luullaan että 20000€ sijotus muutaman vuoden päästä poikii 30000€. Ei todellakaan. Joku fiksu väittää että helmapellit kolisee hiekkatiellä? Totta helvetissä ne kolisee jos ruostesuojausta ei ole tehty. Ja taas väitetään että kyseessä on merkki vika. Menkää vähän itseen ja miettikää mikä kannattaa.
Osta vene se kannattaa, älä pientä se ei kannata.

Lue lisää

Onhan niissä autojen äänieristyksissä isoja eroja, hiekka rapisee ikävästi, rengasäänet ulvoo korvia huumavasti Cromassa! Ei kuulu enää sen hintaluokan autoon mitä sekin maksoi uutena! Hinta laatu ei ollut kohdillaa ajomukavuuden kohdalla äänieristyksen saralla, paljon ajavalle varsin merkityksellinen seikka. Sellaiselle joka ajelee kaupunkinopeuksilla kulmilla ei niin merkityksellinen seikka. Toinen oli tuo arvon aleneminen, kyllä se vaan on niin että kun muka tekee järkivalinnan ja ostaa "edullisen luokan" auton kuten Fiatin niin kun takkiin tulee muihin saman hintaluokan autoihin nähden vaihtotilanteessa niin etu on silläkin saralla menetetty.

60 5d kirjoitti:

Vai lahosi Puntosi jo 3 vuodessa? Minä ajoin -02:lla lähes seitsemän vuotta/yli 180 tkm ja oli pelleiltään ruosteeton ja muutenkin vielä huippusiisti. Katsastuksen yhteydessä kurkkasin myös alustaan ja ei sielläkään ollut ruostetta muuta kuin vähän hilseilyä öljypohjassa. Vahasin Punton kerran vuodessa ja kolmivuotiaana tein itse edullisen ruostesuojauksen; huuhtelin alustan ja annoin kuivua sen, jonka jälkeen sumutin 2 purkillista spray-massaa alustaan. Paljon ajavana vaihdoin vähän vanhempaan -99 Polo dieseliin, joka on kyllä pelleiltään ruosteisempi (vaikka kuittien mukaan joskus ruostesuojattu alan liikkeessä) ja talviautonakin huonompi Puntoon verrattuna (jäätyvät ovet, hidas lämpenemään, huono käynnistymään kovilla pakkasilla jos ei lämmitysmahdollisuutta). Mutta vielä on hyvin toiminut Polo vaikka onkin ajettu reilut satatuhatta enemmän kuin Puntolla ja on todella taloudellinen (keskikulutus vuoden ympäri 4.5 - 5 l/100 km. Viimeksi mittasin kulutuksen; tankkasin 40 €:lla = jotain 35,5 litraa ja ajoin sillä noin 790 km.

Lue lisää

-soopaa -02 Punto oli minullakin joka alkoi lahoamaan tavaratilan pohjasta alapuolelta molemmista ulkoreunoista. Etulokasuojien takakulmat alhaalta ruostuu samaan malliin. Puntosta oli mm. Tekniikan Mailmassa kuva ja kirjoitus samasta aiheesta. Joten varmasti pitää paikkansa. Kannentiiviste alle 100 000 km on vakioremppa näissä vehkeissä. Pakoputki kestää n. 4 vuotta. Tosi löysää tavaraa, mutta onhan selvä ettei halvalla hääviä saa. Vrt. hintaero esim VW Poloon. Näkisitpä sen oman puntosi 3-vuotta jälkeenpäin ja vertaisit sitten ruostumista. Ei kuule puntoa ja poloa voi verrata millään osa-alueella toisiinsa. On Polo sentään eri luokkaa. Puntoa ei monestikkaan pidetä minään kun menee vaihtamaan, liikkeet ei maksa mitään. Katsoppas 2-3 vuotta vanhoja POLOJA hintapyynti on sama miltei kun uudella autolla ml. 20-40 tkm. Jälleenmyyntiarvo sanelee täysin auton kestävyyden ja halukkuuden. Ei se FIIATTI mikään auto ole tietenkin jos haluat sen ajaa 5- vuodessa sököksi ja sitten paaliin niin OK. Eikä se loppupeleissä edes tule niin edulliseksikaan kuin luulee, huonon jälleenmyyntiarvonsa takia.

Vaginmies kirjoitti:

-soopaa -02 Punto oli minullakin joka alkoi lahoamaan tavaratilan pohjasta alapuolelta molemmista ulkoreunoista. Etulokasuojien takakulmat alhaalta ruostuu samaan malliin. Puntosta oli mm. Tekniikan Mailmassa kuva ja kirjoitus samasta aiheesta. Joten varmasti pitää paikkansa. Kannentiiviste alle 100 000 km on vakioremppa näissä vehkeissä. Pakoputki kestää n. 4 vuotta. Tosi löysää tavaraa, mutta onhan selvä ettei halvalla hääviä saa. Vrt. hintaero esim VW Poloon. Näkisitpä sen oman puntosi 3-vuotta jälkeenpäin ja vertaisit sitten ruostumista. Ei kuule puntoa ja poloa voi verrata millään osa-alueella toisiinsa. On Polo sentään eri luokkaa. Puntoa ei monestikkaan pidetä minään kun menee vaihtamaan, liikkeet ei maksa mitään. Katsoppas 2-3 vuotta vanhoja POLOJA hintapyynti on sama miltei kun uudella autolla ml. 20-40 tkm. Jälleenmyyntiarvo sanelee täysin auton kestävyyden ja halukkuuden. Ei se FIIATTI mikään auto ole tietenkin jos haluat sen ajaa 5- vuodessa sököksi ja sitten paaliin niin OK. Eikä se loppupeleissä edes tule niin edulliseksikaan kuin luulee, huonon jälleenmyyntiarvonsa takia.

Lue lisää

- alapuolelta täysin käsittelemätön, vai valkoista pohjamaalia.

hiivatti kirjoitti:

Onhan niissä autojen äänieristyksissä isoja eroja, hiekka rapisee ikävästi, rengasäänet ulvoo korvia huumavasti Cromassa! Ei kuulu enää sen hintaluokan autoon mitä sekin maksoi uutena! Hinta laatu ei ollut kohdillaa ajomukavuuden kohdalla äänieristyksen saralla, paljon ajavalle varsin merkityksellinen seikka. Sellaiselle joka ajelee kaupunkinopeuksilla kulmilla ei niin merkityksellinen seikka. Toinen oli tuo arvon aleneminen, kyllä se vaan on niin että kun muka tekee järkivalinnan ja ostaa "edullisen luokan" auton kuten Fiatin niin kun takkiin tulee muihin saman hintaluokan autoihin nähden vaihtotilanteessa niin etu on silläkin saralla menetetty.

Lue lisää

noi jutut jo ostaessa. Tuskin vasta kotona.
Tohon ääni kysymykseen olen jäävi ottamaan kantaa. Kesät ajan mieluummin moottoripyörällä ja suhinaa, kohinaa, moottorin ääntä riittää omiin tarpeisiin.
Jos Croma ei ole hyvä ajaa niin mikäköhän sen pitäisi olla.
Se että kestääkö laatikko vai ei on hyvinkin käytöstä kiinni.
Olin 20v työssä missä oli huolehdittava 50 autoa ja 250 käyttäjää. Parhailla ajettiin 24 tuntia päivässä, yli 100000 km vuodessa. Kyllä oppi että maailmassa on monta ihmeellistä asiaa. Ei koskaan kukaan tullut valittamaan mistään auton ominaisuudesta. Joskus ihmeteltiin itäisen naapurin autoja 8O miten ne saatoi kestää kasassa 200 000 km ja omalla moottorilla poistoon.
Arvon aleneminen on ihan sivuseikka. Ei auto ole mikään sijoituskohde.
Alunperin Croma oli Fiatin, Saabin, Alffa Romeon ja Lancian yhteistyö tulos. Nää nuoremmat perustuu hyvin pitkälle GM Opel Vectran tekniikkaan.
En koskaan ole ostanut uutta autoa ilman että saan muutaman päivän ensin kokeilla sitä. Tää nykyinenkin kun kauppoja hierottiin niin sain viikonlopuksi samanlaisen, 100000 km, ajetun käyttöön. En halunnut uutta kun uusi on uusi. Käytetystä sai vähän tuntumaa mikä se on sitten vuosien ja kilometrien jälkeen. Liki 1000 km, asfaltti, santa, mökkitietä ja homma mielytti. Eikun paketti kotiin. Mielyttävä ostaa kun tiesi mitä saa.
Tossa ohi mennessä välillä käynyt myyjiä kiusaamassa. Nyt äitienpäivänä vien auton näytille ja saan viikonlopuksi uuden Chrysler 300 käyttöön :) Toi nyt ei ole ihankaan perus, varusteet kaikki . Alunperinkin tehty demo käyttöön.
Asioita voi hoitaa niin hirveen monella tavalla. Yks tykkää äidistä, toinen haluaa aina sen tyttären.

Vaginmies kirjoitti:

-soopaa -02 Punto oli minullakin joka alkoi lahoamaan tavaratilan pohjasta alapuolelta molemmista ulkoreunoista. Etulokasuojien takakulmat alhaalta ruostuu samaan malliin. Puntosta oli mm. Tekniikan Mailmassa kuva ja kirjoitus samasta aiheesta. Joten varmasti pitää paikkansa. Kannentiiviste alle 100 000 km on vakioremppa näissä vehkeissä. Pakoputki kestää n. 4 vuotta. Tosi löysää tavaraa, mutta onhan selvä ettei halvalla hääviä saa. Vrt. hintaero esim VW Poloon. Näkisitpä sen oman puntosi 3-vuotta jälkeenpäin ja vertaisit sitten ruostumista. Ei kuule puntoa ja poloa voi verrata millään osa-alueella toisiinsa. On Polo sentään eri luokkaa. Puntoa ei monestikkaan pidetä minään kun menee vaihtamaan, liikkeet ei maksa mitään. Katsoppas 2-3 vuotta vanhoja POLOJA hintapyynti on sama miltei kun uudella autolla ml. 20-40 tkm. Jälleenmyyntiarvo sanelee täysin auton kestävyyden ja halukkuuden. Ei se FIIATTI mikään auto ole tietenkin jos haluat sen ajaa 5- vuodessa sököksi ja sitten paaliin niin OK. Eikä se loppupeleissä edes tule niin edulliseksikaan kuin luulee, huonon jälleenmyyntiarvonsa takia.

Lue lisää

Jälleenmyyntiarvo ei sanele aina kestävyyttä. Ostaessani uutena -02 Punton, niidenkin uudempikoppaisten uudehkojen (-00 ja -01) Puntojen hinnat olivat lähes uusien hinnoissa. On hölmöä maksaa 2-3 vuotiaista vähän ajetuistakin lähes uuden hintaa. Sen kyllä volkkaristikin huomaa kun vaihtaa sen vaikkapa 6 vuotiaana eteenpäin. Serkkukin maksoi vanhasta Passatista ylihintaa ja kylläpä arvo romahti muutamassa vuodessa ja remonttiakin jo joutui tekemään. Käväsin juuri Poloakin arvuuttamassa autoliikkeissä, ei sillä vaihtoarvoa juurikaan ole, käyttöarvoa kylläkin ja aionkin ajella sillä vielä pitkään todella haaalpoja kilometrejä.
En todellakaan moiti volkkaria huonoksi autoksi ja käytön perusteella siinä on jotkin asiat parempia kuin Puntossa. Vääntävä ja vahva dieselmoottori, joka on mulla toiminut moitteettomasti kilometrit 241 000 - 286 000. Ei kuluta öljyä juuri lainkaan, nytkään ei tarvinnut vaihtovälillä, yli 20 000 km, lisätä yhtään! Lisäksi ollut luotettava ja todella taloudellinen. Jousitus on myös vähän mukavampi kuin Puntossa, vaikka kyllä tääkin montut tuntee. Jonkin edellisen omistajan asennuttama vakionopeudensäädin on mukava pitemmillä matkoilla.Istuinlämmitys toimii tehokkaasti, Puntossa se lakkasi toimimasta jossain 100 tkm:n kohdalla.
Kyllä Puntokin oli luotettava, moottori ei juurikaan kuluttanut öljyä. Kannentiiviste meni 132 tkm:ssa, mutta pakoputki kesti hyvin ja oli alkuperäinen vielä poisvaihdettaessa. (Poloon jouduin hitsaamaan katkenneen putken pian oston jälkeen.) Täällä joku kirjoitti tuosta kannentiivisteestä joskus että palaminen johtuu lohkolämmittimen asennuksen yhteydessä hankalasta FIRE-moottorin jäähdytysjärjestelmän ilmauksesta. Ainakin Autobildin 100 tkm:n kestotestissä ollutta Punton konetta kehuttiin todella lujaksi, eikä mitään kannentiivistevikaa ollut.

Polo on toiminut siis ihan hyvin. Kahdesta katsastuksesta on mennyt kerralla läpi. Ainosastaan tuon pakarin hitsauksen lisäksi on ollut käsijarruvaijerin vaihto ja takajarrujen putsaus ja säätö. Jakohihnan vaihto ja alkuperäinen vesipumppu samalla myös. Lisäksi tietenkin muutamia polttimoita, öljyt ja suodattimia on vaihdettu ja uudet kesärenkaat. Mutta huonompi talviautona tää Polo on vaikkakin istuinlämmitys toimii. Lämpiää hitaasti, eikä ole kovin lämmin. Samoin alusta on loskaisella tiellä levottomampi ja vähän tunnottomampi. Liikkeellelähtökyky liukkaalla huonompi ja hermoja raastavat jäätyvät ovimekanismit. Myös sisätiloiltaan Polo häviää Puntolle, vaikkakin tässä sedan mallissa onkin suuri tavaratila. Vaihteensiirto on myös jäykempi kuin Puntossa ja vaihteiston kesto onkin yksi pelättävä tyyppivika tälläisessa Polossa. Niitä on mennyt jonkin verran näistä Poloista. No, toivotaan että kestäisi vielä pitkään ja sitten kun hajoaa niin Polo menee paaliin..
Ps. Vielä tuosta ruostumisesta, kuten sanoin Puntoni oli parempi pelleiltään, siinä oli galvanoitu kori. Tään ikäisessä Polossa ei ole sinkittyä peltiä vaan samankorimallin -99 loppuvuonna tulleessa facelift-mallissa kylläkin ja ne ovatkin parempia koriltaan.

antirooni kirjoitti:

Croma on heikko italialainen viritelmä. Ovenkahvatkaan eivät kestä käyttöä. Ja laatikoissa tyyppivika. Sen tulet pian huomaamaan ja sitten rahaa palaa. Taksissakin oli jokunen, mutta luopuivat Cromasta, koska se ei kestänyt käyttöä. Makaronit eivät ole koskaan kyenneet tekemään toimivia autoja. Pelkkää halpispaskaa tehneet ihmisten kiusaamiseksi jo vuosisadan. Teknisesti Fiat on kusetusta alusta loppuun. Automaana italia on kaikista huonoin. Ainoastaan ranskalaiset osaavat mokailla lähes yhtä perusteellisesti, olla yhtä huolimattomia ja tyhmiä insinööritieteen alalla.

Lue lisää

...samalla, surkean ja olemattoman välimaastoon sijoittuvalla tasolla.

Jokainen akateeminen ihminen tietää, että Ranska on kylläkin Euroopan insinööritieteiden Mekka. Harvassa maailman maassa insinöörit ja insinööritieteet ovat niin kovassa kurssissa kuin Ranskassa. Esim. taloustieteilijät eivät ole insinöörien rinnalla mitään, vaikka tokihan taloustiedekin on keksitty Ranskassa. Insinöörien arvostuksesta kertonee jotain se, että Ranskassa insinöörien palkkataso on keskimäärin Euroopan korkein.

Ranskalaiset ovat ylpeitä insinööreistään, joita sikäläiset yliopistot valmistivat jo aikana, jolloin Suomen ainoasta yliopistosta - Turun akatemiasta - ei valmistunut kuin pappeja ja sotilasvirkamiehiä.

Ranskalainen insinööritiede viinan keitosta atomipommiin on aina ollut Euroopan kehittyneintä. Esimerkkeinä tästä vaikkapa luotijunat, Ariane-raketit, Mirage-hävittäjät, Exocet-ohjukset, Aérospatiale-helikopterit ja monet muut toimialat, joilla Ranska on ollut ainoa Eurooppalainen maa, joka on kyennyt kilpailemaan Yhdysvaltoja, Venäjää ja Japania vastaan.

Satojen vuosien ajan ranskalaiset insinöörit ovat vieneet teknistä kehitystä eteenpäin koko maailmassa. Puurakennusteknologiakin saa Suomessa kiittää ranskalaisten 1800-luvulla kehittämää lamellikaarirakennetta. Kuubalainen rommin valmistus lähti käyntiin ranskalaisten Haitista paenneiden insinöörien toimesta ja Norja saa kiittää vesivoimasta ranskalaisia insinöörejä, jotka 1834 keksivät vesiturbiiniin. Suomen ilmavoimien ensimmäinen hävittäjälentolaivue 1920-luvulla muodostui ranskalaisista Gourdou–Leseurre B.3 -koneista.

Ranskassa valmistuu insinöörejä yli 300 oppilaitoksesta. Ranskalaisten tavasta toteuttaa mekaanisia ja elektronisia ratkaisuja voi olla montaa mieltä, mutta joka ei tunnusta ranskalaista insinööritiedettä maailman huippuluokkaan kuuluvaksi, osoittaa vain oman tietämättömyytensä.

J... kirjoitti:

...samalla, surkean ja olemattoman välimaastoon sijoittuvalla tasolla.

Jokainen akateeminen ihminen tietää, että Ranska on kylläkin Euroopan insinööritieteiden Mekka. Harvassa maailman maassa insinöörit ja insinööritieteet ovat niin kovassa kurssissa kuin Ranskassa. Esim. taloustieteilijät eivät ole insinöörien rinnalla mitään, vaikka tokihan taloustiedekin on keksitty Ranskassa. Insinöörien arvostuksesta kertonee jotain se, että Ranskassa insinöörien palkkataso on keskimäärin Euroopan korkein.

Ranskalaiset ovat ylpeitä insinööreistään, joita sikäläiset yliopistot valmistivat jo aikana, jolloin Suomen ainoasta yliopistosta - Turun akatemiasta - ei valmistunut kuin pappeja ja sotilasvirkamiehiä.

Ranskalainen insinööritiede viinan keitosta atomipommiin on aina ollut Euroopan kehittyneintä. Esimerkkeinä tästä vaikkapa luotijunat, Ariane-raketit, Mirage-hävittäjät, Exocet-ohjukset, Aérospatiale-helikopterit ja monet muut toimialat, joilla Ranska on ollut ainoa Eurooppalainen maa, joka on kyennyt kilpailemaan Yhdysvaltoja, Venäjää ja Japania vastaan.

Satojen vuosien ajan ranskalaiset insinöörit ovat vieneet teknistä kehitystä eteenpäin koko maailmassa. Puurakennusteknologiakin saa Suomessa kiittää ranskalaisten 1800-luvulla kehittämää lamellikaarirakennetta. Kuubalainen rommin valmistus lähti käyntiin ranskalaisten Haitista paenneiden insinöörien toimesta ja Norja saa kiittää vesivoimasta ranskalaisia insinöörejä, jotka 1834 keksivät vesiturbiiniin. Suomen ilmavoimien ensimmäinen hävittäjälentolaivue 1920-luvulla muodostui ranskalaisista Gourdou–Leseurre B.3 -koneista.

Ranskassa valmistuu insinöörejä yli 300 oppilaitoksesta. Ranskalaisten tavasta toteuttaa mekaanisia ja elektronisia ratkaisuja voi olla montaa mieltä, mutta joka ei tunnusta ranskalaista insinööritiedettä maailman huippuluokkaan kuuluvaksi, osoittaa vain oman tietämättömyytensä.

Lue lisää

Pierre-Paul Rique suunnitteli vuosina 1666-1681 peräti 241 km pitkän kanavan. Canal du Midin, jossa on 103 sulkua ja 225 muuta rakennelmaa (siltoja, patoja, tunneleita). Suurin korkeusero on 190 metriä. Kanavasuunnitelma sisälsi kaikkien aikojen ensimmäisen tunnelissa kulkevan kanavaosuuden, 173 metriä kukkulan läpi tunnelissa Enserunessa. Kanavaan vettä syöttämään rakennettiin lukuisia arkkitehtonisia ja insinööritieteellisiä ratkaisuja, joiden kaltaisten suunnittelua ja toteuttamista pidetään haastellisena edelleen. Saksassa vastaavia kanavia kyettiin rakentamaan noin 200 vuotta myöhemmin. Suurin osa niistä ei ole säilynyt meidän päiviimme. Canal du Midi on sen sijaan edelleen käytössä.

Charles Dufay ( 1698 - 1739 ) keksi sähkön kaksinapaisuuden ja että erilaiset sähköt vetivät puoleensa ja samanlaiset sähköt erilleen. Vuonna hän tutki ensimmäisenä sähkön siirtoa yhdessä maanmiehensä Jean Antoine Nollét'n kanssa. Heidän johtimensa oli noin 400 metriä pitkä. He havaitsivat myös, että sähköä pystyi siirtämään ilman johtoakin jopa 30 cm matkan, jolloin "sähkövoima kulkee vapaasti ilmassa ilman mitään ainetta".

Nicolas Joseph Cugnot, rakensi vuonna 1769 tykinvetoon tarkoitetun kolmipyöräisen höyryvaunun, joka monissa lähteissä mainitaan maailman ensimmäisenä autona.

Claude Chappe kehitti 1790 optisen lennättimen mikä oli ensimmäinen optisen tiedonsiirron sovellus

André-Marie Ampère (1775-1836) on nimetty sähkömagnetismin isänä. Hän esitti nykyaikaisen sähkömagnetismin matemaattisen perusteorian: kaksi yhdensuuntaista virtajohdinta vaikuttavat aina toisiinsa magneettisella voimalla, joka on verrannollinen virranvoimakkuuksien tuloon ja kääntäen verrannollinen niiden väliseen etäisyyteen. Hän määritteli myös ensimmäisenä jännitteen ja virran käsitteet. Hänen nimensä elää mittayksikössä Ampeeri.

Gustave-Caspard Coriolis löysi 1835 ilmiön, joka tunnetaan nykyisin nimellä Coriolisvoima. Sen suuruus riippuu kappaleen liikenopeudesta ja leveyspiiristä. Suomessa coriolisvoima on 0.0001s^-1. Meillä siis 100km/h kulkeva kappale kaartuu oikealle coriolisvoiman vaikutuksesta kiihtyvyydellä 2.8mm/s^2, mikä on hyvin pieni luku. Coriolis-voimaa tarvitaan mm. tykin ammuksen lentoratoja laskettaessa.

M. V. Regnault keksi vuonna 1838 PVC-muovin.

Jean Joseph Etienne Lenoir suunnitteli vuonna 1859 maailman ensimmäisen sisäisen polttomoottorin. Se oli yksisylinterinen, kaksitahtinen ja hiilikaasulla toimiva. Moottori sytytti puristamattoman ilman ja hiilikaasun seoksen Lenoirin itse suunnitteleman sytytysjärjestelmän avulla. Lenoir patentoi ensimmäisen moottorinsa vuonna 1860. Viisi vuotta myöhemmin tällä moottorilla varustettuja ajoneuvoja kulki Ranskan teillä jo useita. Yleensä Lenoirin moottoreita käytettiin kuitenkin tehtaissa voimanlähteinä. Niitä valmistettiin tuhansia. Tuohon aikaan Japanissa ei ollut valmistunut vielä yhtään polttomoottoria.

Alphonse Beau de Rochas julkaisi ja patentoi 1862 polttomoottorin nelitahtisen työtavan periaatteen, jossa puristus ja palaminen tapahtuu samassa sylinterissä.

Fernand de Lesseps rakensi Suezin kanavan 1859-1869. Tämän jälkeen hän suunnitteli Panaman kanavan. Sortuva maa ja 10 metrin vedenkorkeusero olivat haaste, jota kukaan aiemmin ei ollut kyennyt ratkaisemaan, vaikka suunnitelmia oli ollut 1500-luvun lopulta lähtien ja toden teolla 1820-luvulta asti.

Alexandre Gustave Eiffel (1832-1923) oli kuuluisa sillanrakennusinsinööri, jonka 1800-luvulla rakentamat sillat ovat edelleen kovassa käytössä Ranskan rautateillä. Eiffelin näyttävimpiä luomuksia ovat kuitenkin Eiffelintorni Pariisissa, Vapaudenpatsas New Yorkissa ja Valassaaren majakka Vaasan edustalla.

Marie Curie (1867-1934) tutki metalliseosten magneettisia ominaisuuksia, ja aloitti väitöskirjassaan tutkimaan uraanin lähettämää spontaania säteilyä. Hän löysi kolme uutta säteilyä lähettävää alkuainetta: polonium, radium ja aktinium. Marie tutki myös röntgensäteiden lääketieteellisiä käyttömahdollisuuksia ja luennoi paljon ympäri maailmaa.

Pierre Curie (1859–1906) keksi radioaktiivisuuden. Lisäksi häntä pidetään pietsosähköilmiön, magnetismin ja kristallografian tutkimuksen pioneerina. Yhdessä vaimonsa Marien sekä Henri Becquerelin kanssa Pierre Curielle myönnettiin Nobelin fysiikan palkinto vuonna 1903.

Henri Becuerellin mukaan on nimetty mittayksikkö Bq.

Clement Adler esitteli kaksisuuntaisen puhelinkuulokkeen 1881. Viisi vuotta myöhemmin hän alkoi rakentaa höyryllä käyvää lentokonetta, jolla hän lensi 9.10. 1890. noin 50 metrin matkan noin 6 tuuman korkeudella maasta (siis ennen wrightin veljeksiä, mutta heidän koneensa vasta luetaan lentokoneeksi, koska se oli ohjattavissa oleva kone ja sikäli periaatteiltaan valmis itsenäiseksi kulkuneuvoksi).

J.. kirjoitti:

Pierre-Paul Rique suunnitteli vuosina 1666-1681 peräti 241 km pitkän kanavan. Canal du Midin, jossa on 103 sulkua ja 225 muuta rakennelmaa (siltoja, patoja, tunneleita). Suurin korkeusero on 190 metriä. Kanavasuunnitelma sisälsi kaikkien aikojen ensimmäisen tunnelissa kulkevan kanavaosuuden, 173 metriä kukkulan läpi tunnelissa Enserunessa. Kanavaan vettä syöttämään rakennettiin lukuisia arkkitehtonisia ja insinööritieteellisiä ratkaisuja, joiden kaltaisten suunnittelua ja toteuttamista pidetään haastellisena edelleen. Saksassa vastaavia kanavia kyettiin rakentamaan noin 200 vuotta myöhemmin. Suurin osa niistä ei ole säilynyt meidän päiviimme. Canal du Midi on sen sijaan edelleen käytössä.

Charles Dufay ( 1698 - 1739 ) keksi sähkön kaksinapaisuuden ja että erilaiset sähköt vetivät puoleensa ja samanlaiset sähköt erilleen. Vuonna hän tutki ensimmäisenä sähkön siirtoa yhdessä maanmiehensä Jean Antoine Nollét'n kanssa. Heidän johtimensa oli noin 400 metriä pitkä. He havaitsivat myös, että sähköä pystyi siirtämään ilman johtoakin jopa 30 cm matkan, jolloin "sähkövoima kulkee vapaasti ilmassa ilman mitään ainetta".

Nicolas Joseph Cugnot, rakensi vuonna 1769 tykinvetoon tarkoitetun kolmipyöräisen höyryvaunun, joka monissa lähteissä mainitaan maailman ensimmäisenä autona.

Claude Chappe kehitti 1790 optisen lennättimen mikä oli ensimmäinen optisen tiedonsiirron sovellus

André-Marie Ampère (1775-1836) on nimetty sähkömagnetismin isänä. Hän esitti nykyaikaisen sähkömagnetismin matemaattisen perusteorian: kaksi yhdensuuntaista virtajohdinta vaikuttavat aina toisiinsa magneettisella voimalla, joka on verrannollinen virranvoimakkuuksien tuloon ja kääntäen verrannollinen niiden väliseen etäisyyteen. Hän määritteli myös ensimmäisenä jännitteen ja virran käsitteet. Hänen nimensä elää mittayksikössä Ampeeri.

Gustave-Caspard Coriolis löysi 1835 ilmiön, joka tunnetaan nykyisin nimellä Coriolisvoima. Sen suuruus riippuu kappaleen liikenopeudesta ja leveyspiiristä. Suomessa coriolisvoima on 0.0001s^-1. Meillä siis 100km/h kulkeva kappale kaartuu oikealle coriolisvoiman vaikutuksesta kiihtyvyydellä 2.8mm/s^2, mikä on hyvin pieni luku. Coriolis-voimaa tarvitaan mm. tykin ammuksen lentoratoja laskettaessa.

M. V. Regnault keksi vuonna 1838 PVC-muovin.

Jean Joseph Etienne Lenoir suunnitteli vuonna 1859 maailman ensimmäisen sisäisen polttomoottorin. Se oli yksisylinterinen, kaksitahtinen ja hiilikaasulla toimiva. Moottori sytytti puristamattoman ilman ja hiilikaasun seoksen Lenoirin itse suunnitteleman sytytysjärjestelmän avulla. Lenoir patentoi ensimmäisen moottorinsa vuonna 1860. Viisi vuotta myöhemmin tällä moottorilla varustettuja ajoneuvoja kulki Ranskan teillä jo useita. Yleensä Lenoirin moottoreita käytettiin kuitenkin tehtaissa voimanlähteinä. Niitä valmistettiin tuhansia. Tuohon aikaan Japanissa ei ollut valmistunut vielä yhtään polttomoottoria.

Alphonse Beau de Rochas julkaisi ja patentoi 1862 polttomoottorin nelitahtisen työtavan periaatteen, jossa puristus ja palaminen tapahtuu samassa sylinterissä.

Fernand de Lesseps rakensi Suezin kanavan 1859-1869. Tämän jälkeen hän suunnitteli Panaman kanavan. Sortuva maa ja 10 metrin vedenkorkeusero olivat haaste, jota kukaan aiemmin ei ollut kyennyt ratkaisemaan, vaikka suunnitelmia oli ollut 1500-luvun lopulta lähtien ja toden teolla 1820-luvulta asti.

Alexandre Gustave Eiffel (1832-1923) oli kuuluisa sillanrakennusinsinööri, jonka 1800-luvulla rakentamat sillat ovat edelleen kovassa käytössä Ranskan rautateillä. Eiffelin näyttävimpiä luomuksia ovat kuitenkin Eiffelintorni Pariisissa, Vapaudenpatsas New Yorkissa ja Valassaaren majakka Vaasan edustalla.

Marie Curie (1867-1934) tutki metalliseosten magneettisia ominaisuuksia, ja aloitti väitöskirjassaan tutkimaan uraanin lähettämää spontaania säteilyä. Hän löysi kolme uutta säteilyä lähettävää alkuainetta: polonium, radium ja aktinium. Marie tutki myös röntgensäteiden lääketieteellisiä käyttömahdollisuuksia ja luennoi paljon ympäri maailmaa.

Pierre Curie (1859–1906) keksi radioaktiivisuuden. Lisäksi häntä pidetään pietsosähköilmiön, magnetismin ja kristallografian tutkimuksen pioneerina. Yhdessä vaimonsa Marien sekä Henri Becquerelin kanssa Pierre Curielle myönnettiin Nobelin fysiikan palkinto vuonna 1903.

Henri Becuerellin mukaan on nimetty mittayksikkö Bq.

Clement Adler esitteli kaksisuuntaisen puhelinkuulokkeen 1881. Viisi vuotta myöhemmin hän alkoi rakentaa höyryllä käyvää lentokonetta, jolla hän lensi 9.10. 1890. noin 50 metrin matkan noin 6 tuuman korkeudella maasta (siis ennen wrightin veljeksiä, mutta heidän koneensa vasta luetaan lentokoneeksi, koska se oli ohjattavissa oleva kone ja sikäli periaatteiltaan valmis itsenäiseksi kulkuneuvoksi).

Lue lisää

Alberto Santos-Dumont rakensi ensimmäisen ohjattavan eurooppalaisen lentokoneen, joka lensi syyskuussa 1906 Pariisissa 221 metriä.

Louis Renault rakensi kaikkien aikojen ensimmäisen vaihdelaatikon Pariisissa vuonna 1898.

Louis Blériot lensi ensimmäisenä ihmisenä yli Englannin kanaalin kehittämällään yksitasolla. Roland Garros lensi koneellaan Välimeren yli Etelä-Ranskasta Tunisiaan 1913.

André Citroen 1878-1935 patentoi kaksoiskartiohammaspyörän ja kaasu-neste-jousituksen ja toi markkinoille ensimmäisen, nykyaikaisen sovelluksen etuvetoisesta autosta.

Georges Imbert kehitti puukaasuttimen eli ns. häkäpöntön 1920. Vuonna 1026 hän voitti 5000 kilometrin pituisen autokilpailun puukaasuttimella varustetulla linja-autolla. Vuonna 1931 Imbert myi kaasuttimiensa valmistuslisenssin ja yrityksensä saksalaiselle Johannes Linnebornille. Sotavuonna 1942 häkäkaasulla kävi Saksassa 155 000 autoa,

Henri Mignet suunnitteli 1934 maailman ensimmäisen jokamiehen lentokoneen "Taivaankirpun" (Mignet HM-14 "Pou Du Ciel"). Konetta myytiin rakennussarjana ja siitä tuli aikanaan hyvin suosittu.

Jacques Cousteau (1910-1997) kehitteli toimiviksi muun muassa sukeltajan paineilmalaitteet 1943. Lisäksi hän ideoi propulsio-periaatteella toimivan yhden miehen sukellusveneen ja vedenalaisen miehitetyn tutkimusaseman. Jo 11-vuotiaana Jacques rakensi pienoisnosturin ja pari vuotta myöhemmin akkukäyttöisen auton

Guy Negre patentoi ilmalla toimivan auton vuonna 1997. Moottori tuottaa pakokaasuja vain käynnistyksessä. Bensiinin palaminen korvataan lyhytkestoisella paineiskulla. Auton käynti on tasainen ja hiljainen. Ilma-auton huippunopeus on noin 100km/h. Tankillisella voidaan ajaa noin 200km. Yhden tankkauksen sähkölasku on noin 2 €.

hiivatti kirjoitti:

Onhan niissä autojen äänieristyksissä isoja eroja, hiekka rapisee ikävästi, rengasäänet ulvoo korvia huumavasti Cromassa! Ei kuulu enää sen hintaluokan autoon mitä sekin maksoi uutena! Hinta laatu ei ollut kohdillaa ajomukavuuden kohdalla äänieristyksen saralla, paljon ajavalle varsin merkityksellinen seikka. Sellaiselle joka ajelee kaupunkinopeuksilla kulmilla ei niin merkityksellinen seikka. Toinen oli tuo arvon aleneminen, kyllä se vaan on niin että kun muka tekee järkivalinnan ja ostaa "edullisen luokan" auton kuten Fiatin niin kun takkiin tulee muihin saman hintaluokan autoihin nähden vaihtotilanteessa niin etu on silläkin saralla menetetty.

Lue lisää

Olet tainnut istua Scoda Octaviassa tai VW-konsernin tuotteessa, niissä rengasmelu on kyllä huumaava

hiivatti kirjoitti:

Onhan niissä autojen äänieristyksissä isoja eroja, hiekka rapisee ikävästi, rengasäänet ulvoo korvia huumavasti Cromassa! Ei kuulu enää sen hintaluokan autoon mitä sekin maksoi uutena! Hinta laatu ei ollut kohdillaa ajomukavuuden kohdalla äänieristyksen saralla, paljon ajavalle varsin merkityksellinen seikka. Sellaiselle joka ajelee kaupunkinopeuksilla kulmilla ei niin merkityksellinen seikka. Toinen oli tuo arvon aleneminen, kyllä se vaan on niin että kun muka tekee järkivalinnan ja ostaa "edullisen luokan" auton kuten Fiatin niin kun takkiin tulee muihin saman hintaluokan autoihin nähden vaihtotilanteessa niin etu on silläkin saralla menetetty.

Lue lisää

tätä:

VW Passat vuonna 06 uutena samoin varustein kuin Croma 45 000€
Hyvitys 80000 km ajettuna 2010 20 000€

Arvonalennus 25 000€

Croma 2,2 Business Aut 06 32 000€
Hyvitys 2010 14 000€

Arvonalennus 18 000€

Kummassa tapauksessa perheelle jäi 7 000 € enemmän muuhun käyttöön?

Croma_2 kirjoitti:

tätä:

VW Passat vuonna 06 uutena samoin varustein kuin Croma 45 000€
Hyvitys 80000 km ajettuna 2010 20 000€

Arvonalennus 25 000€

Croma 2,2 Business Aut 06 32 000€
Hyvitys 2010 14 000€

Arvonalennus 18 000€

Kummassa tapauksessa perheelle jäi 7 000 € enemmän muuhun käyttöön?

Lue lisää

jäi vaan kertomatta että croman mitttarissa ei juuri kilometrejä ollut ja miten autot olivat pidettyjä eli oliko lommoja ym! Renkaiden kunto, milloin viimeksi huollettu ym huoltohistoria. Pyyntihintakaan ei kerro kaikkea, volkkari lähtee helposti markkinoille mutta Croma on erittäin vaikea myytävä käytettynä, ei vaan liiku!

myyjän kommentti kirjoitti:

jäi vaan kertomatta että croman mitttarissa ei juuri kilometrejä ollut ja miten autot olivat pidettyjä eli oliko lommoja ym! Renkaiden kunto, milloin viimeksi huollettu ym huoltohistoria. Pyyntihintakaan ei kerro kaikkea, volkkari lähtee helposti markkinoille mutta Croma on erittäin vaikea myytävä käytettynä, ei vaan liiku!

Lue lisää

... joku huomannut, että mikään muu kuin auton merkki, malli ja vuosimalli vaikuttaisi vaihdossa annettuun hyvitykseen (pl se MIHIN AUTOON vaihdat)? Se on aina jostain autokauppiaiden kartellijärjestelmästä saatu (nykyisin helvetin huono) hinta. Kilometrit, varusteet tms eivät tunnu vaikuttavan siihen yhtään. Ulosmyynnissä se näkyy kyllä...

Cromien myyntiä voi seurailla vaikkapa autotallista, hyvinhän nuo menevät kaupaksi. Niinkuin yleensäkin 13 - 18 k€ käytetty on helppo myydä, mutta yli 50k€ vaihdokki puolestaan ei ole. Lisäksi Cromasta saa edullisesti hyvän ja tilavan auton...

myyjän kommentti kirjoitti:

jäi vaan kertomatta että croman mitttarissa ei juuri kilometrejä ollut ja miten autot olivat pidettyjä eli oliko lommoja ym! Renkaiden kunto, milloin viimeksi huollettu ym huoltohistoria. Pyyntihintakaan ei kerro kaikkea, volkkari lähtee helposti markkinoille mutta Croma on erittäin vaikea myytävä käytettynä, ei vaan liiku!

Lue lisää

Niimpä, ostin mielummin croman. Passatti 270000 km ajettu ja Croma 134000 ajettu. Hinta sama, vuosimalli sama, kaupan päälle vetokoukku asennettuna ja huolto tehtynä täydellisellä huoltokirjalla. Tervetuloa valintojen maailmaan!

antirooni kirjoitti:

Croma on heikko italialainen viritelmä. Ovenkahvatkaan eivät kestä käyttöä. Ja laatikoissa tyyppivika. Sen tulet pian huomaamaan ja sitten rahaa palaa. Taksissakin oli jokunen, mutta luopuivat Cromasta, koska se ei kestänyt käyttöä. Makaronit eivät ole koskaan kyenneet tekemään toimivia autoja. Pelkkää halpispaskaa tehneet ihmisten kiusaamiseksi jo vuosisadan. Teknisesti Fiat on kusetusta alusta loppuun. Automaana italia on kaikista huonoin. Ainoastaan ranskalaiset osaavat mokailla lähes yhtä perusteellisesti, olla yhtä huolimattomia ja tyhmiä insinööritieteen alalla.

Lue lisää

Turussa oli kaksi Cromaa taksina, kummallakin ajettiin n. 240 000 km, niin kuin muillakin uatoilla. Jarrut (palat ja levyt) taisi mennä muutaman kerran tuolla matkalla kovassa taksikäytössä, mutta muuten pelittivät hyvin. Tietääkseni kumpikin olisi ottanut uuden croman, jos vaan olisi saanut (tämä toisen käden tietoa).

1,9 JTD, manuaali, vm -09 aj.70tkm, vaihdelaatikko uusittu 40tkm kohdalla
http://vaihtoautot.delta.fi/auto/fiat/croma/170683

Koettu naapurustossa tapaus (vm08), jossa laatikko aloitti jurnuttamisen 68tkm kohdalla. Nähty kolmas yksilö korjaamon nosturilla 86tkm.

Minun silmille aivan liikaa, kun ottaa huomioon rekisteröintimäärät ja sen että en edes hakeudu peto-autojen pariin.

No, vaihtaako ne tilalle juuri samanlainen aski vai onko niissä jotain muutettu?

antirooni kirjoitti:

Croma on heikko italialainen viritelmä. Ovenkahvatkaan eivät kestä käyttöä. Ja laatikoissa tyyppivika. Sen tulet pian huomaamaan ja sitten rahaa palaa. Taksissakin oli jokunen, mutta luopuivat Cromasta, koska se ei kestänyt käyttöä. Makaronit eivät ole koskaan kyenneet tekemään toimivia autoja. Pelkkää halpispaskaa tehneet ihmisten kiusaamiseksi jo vuosisadan. Teknisesti Fiat on kusetusta alusta loppuun. Automaana italia on kaikista huonoin. Ainoastaan ranskalaiset osaavat mokailla lähes yhtä perusteellisesti, olla yhtä huolimattomia ja tyhmiä insinööritieteen alalla.

Lue lisää

Tarinoita näistä etelänhetelmistä riittää. Yhestäkin Fiatista oli takaluukun saranat revenneet irti. Semmosta hepposta tekoa kun ovat. Ranskalaiset ovat kanssa semmosia, etten alkais niiden kaa onneani kokeilee.

Jännää, miten jotkut kuvittelevat saman merkin ja mallinimen antavan aiheen olettaa autojen olevan vertailukelpoisia neljännesvuosisadan jälkeenkin...

Duoda, Croman automaatissa on _ongelmia_. Itsellä n. 146 000 km v. 2006 1.9 businessi diisseli. Kun laatikon öljyt lämpenevät tuonne 85 asteen tienoille alkaa vaihtaminen 'tökkiä'. Eteenkin 2->3 ja harvemmin 3->4. Vaihtohetkellä vapauttaa kakkosen, mutta ei kytke heti kolmosta. Kierrokset kerkeävät nousta, koska on kaasua ja ei vaihdetta . Sitten äkkiä vaihtaa kolmoselle ja kuuluu äänekäs pamaus. Tämä ilmiö on minun Cromassa erittäin helposti tapahtuva toiminto, kun tullaan 120 km motori vauhdista kaupunki nopeuksiin ja lähdetään esim. liikennevaloista liikkeelle.

Kylmillä 'öljyillä' ei ole ko. ongelmaa. Tosin tämän kanssa tulee toimeen, kun tietää asian. Tarkkailee vaihtamiskohtien kierroslukumittarin lukemia, ja jos kierrokset nousee äkkiä, heittää vaihteen vapaalle ja hetken kulutta takaisin D-asentoon, eip kuuulu 'pamausta'.

Syy on Aisinin laatikon jonkunlainen suunnittelumoka. Esiintyy mm. Volvoilla, Saabeilla, Sitikoilla, Opeleilla ja muilla, jotka käyttävät ko. laatikkoa. Parhaimmillaan vai pitäsikö sanoa pahimmillaan jopa jo 60 tkm kohdalla.

http://en.wikipedia.org/wiki/AWTF-80_SC ja sitten kuukkeloimaan laatikko-ongelmia...

Remppa 3000e -> riippuen missä tekee. Ihan heti en tee, kun tuolla vapaalle heittämällä pärjää hyvin, ja ongelma lähinnä kuumien laatikkoöljyjen kohdalla . Pitäisi kuitenkin tehdä _täydellinen_ automaatti zydemin öljyjen vaihto lähiaikoina jos vaikka ongelma vähenisi. Pelkkä laatikko osan öljyjen vaihto ei ole riittävä.

PS. Tipolla 240 tkm, 8v , Stilolla 180tkm 6v, Croma2 145tkm 6v

Niin... tosin meillä näyttää olevan eri versio laatikosta. 2,2 bensakoneessa on 5 -vaihteinen.

Ostin Croman n 2009, vuosimallia 2007 150 vh businesess mallin (diesel). Silloin kilometrejä 42 000, nyt 211 000km. Mahtava auto ajaa, ei YHTÄÄN sähkövikaa, ellei palaneita polttimoita lasketa.

Tomaattiöljyt vaihdoin, vaikkei huolto-ohjelmassa ollutkaan, 150 tkm paikkeilla ja uudelleen vuoden päästä. Aisini pelittää edelleen kuin uusi. Puhumattakaan FIATin omasta common rail diesel koneesta josta jo kokemusta sain kun ajoin stilo dieselillä 250 tkm.

Jos auto pitää saman luotettavuustason jatkossakin, en vaihda seuraavaan sataan tuhanteen kilsaan. Moottoriin en ole koskaan lisännyt öljyä (huom WV ja Audi kuskit) ei ole ollut mitään sähköhäiriöitä, auto on lämmin (kiitos SAAB lämmityslaitteen) ja sairaan hyvä ajaa (SAAB). Lämmitys ja ajettavuus on muuten aivan eri tasolla kuin stilossa.

Plus tilaa on enemmän kuin V70:ssä.

Mitä enemmän voi toivoa kunnei elin kasva automerkkien mukana, testattu on.

Mistä näitä sikiää?

Siis Cromalla, Chromalla.

hoooota ei kirjoitti:

Siis Cromalla, Chromalla.

Turhaa moittimista, hyvällä pidolla auto kuin auto kestää. Monet eivät vaan
huollata autoansa säännöllisesti, sen auton huoltokirjan mukaan. Asiantuntijaliikkeissä.
Kun se huolto ei ole mitään halpaa puuhaa, missään autossa.
Croma on ihan samaa peltiä kuoriltaan kuin joku ns.premium auto.
Kyllä vahteistonkin saa rikki, jos ajokäytös on mitä on.

Niin. Voin allekirjoittaa havainnot myös noin 100 000 km pidemmältä matkalta. Nokkaketjusta vaan täytyy pitää huolta - ehkä vaihtaa noin 150 000 km kohdalla ja huolehtia riittävän tiheistä öljynvaihdoista.

Nuo jutut entiseen Cromaani täytyy tosin seuraavan omistajan tehdä.

Autolla ajaminen maksaa.

Osta rullasukset kirjoitti:

Autolla ajaminen maksaa.

Ja tunnetta pitää ajamisessa olla ettei ajele noilla tuulipukusakuilla ja muilla. Forza Italia, Forza Fiat.

Köyhät voin vain haaveilla laatuautoista. Hyvin tehdystä huollosta laatutarvikkeineen pitääkin maksaa. Jos hinta olisi volkkarinhalpa, epäilisin käytetyn mätänetin osia. Laatuun tottuneelle kauhistus.
Ja tehokasta autoa tulee huoltaa useasti. Tiedätkö mitkä ovat F1 tai WRC-auton huoltovälit tai kustannukset? Voima maksaa.
Kartanoherroista ja sikariportaasta olen samaa mieltä.Fiateissa on se hienoa että tietää omistajien kuuluvan samaan yhteiskuntaluokkaan.

Ennen vanhaan joskus 1920-luvulla Fiat oli juuri rikkaiden kartanoherrojen auto. Rahvas ajeli hevosilla tai korkeintaan T-Fordeilla.

Oliko 2.2 diesel ja paljonko mittarissa kilometrejä?

Valitettavasti Croma on vielä niitä malleja, joissa manuaalivaihteisto on General Mistake M32. Lisätietoja vaikka Opel palstalta.

Provepetterin kannattaa seuraavaksi opiskella äitinsä, isosinkon tms. paremman autoasiantuntijan johdolla, mitä eroa on moottorilla ja vaihteistolla.

Joo multa kans hajoo, pitää ääntä sen verran, mutta ehkä sen aikakin on jo, mittarissa 420tkm, ostin vajaa 3v sitten kytkinvikaisena mittarissa silloin 335tkm, maksoi 1400€, kytkinremppaan meni 600. Aika halpoja kilometrejä loistoautolla.