Olen 22-vuotias tyttö, ja olen seurustellut lähes vuoden verran tämänhetkisen poikakaverini kanssa. Kaikki muu suhteessamme on hyvin - paitsi seksin saralla. Jo suhteemme alussa seksi oli aika väkinäistä, ja pitkän pohdinnan jälkeen olen keksinyt syyksi meidän täysin erilaiset käsityksemme seksistä. Poikaystäväni (minua pari vuotta vanhempi) seurustelee nyt ensimmäistä kertaa elämässään, mutta on aikaisemmin ollut kova naistenmies. Hänen seksinsä on miltei akrobatiaa, mikä tuntuu minusta todella oudolta ja vieraalta, enkä oikein pysty rentoutumaan.
Nyt olemme tulleet siihen pisteeseen, että emme ole kuukauteen harrastaneet seksiä. Toin pari päivää sitten asian esiin, mikä kuohutti tunteita, aihe kun on selvästi arka meille kummallekin. Lopulta poikakaverini syytti minua passiivisuudesta ja pamautti, että seksistä on mennyt maku, eikä häntä siksi ole pitkään aikaan huvittanut.
Minulle tämän kuuleminen ei ollut yllätys, mutta kolahti silti pahasti, sillä minulle on tärkeää olla poikaystävälleni "haluttava". Tunnistan kyllä syytöksen passiivisuudesta, sillä olen hyvin ujo, enkä kovinkaan oma-aloitteinen seksin suhteen.
Minulla on takanani pari pidempää seurustelusuhdetta, joissa olen toiminut samoin kuin nytkin, mutta ex-poikaystävät eivät koskaan valittaneet. Kerran exäni kanssa (tällöin olin vasta 18v) yritin jotain runkkaamista tm. esileikkiä, ja sain kuulla vain huvittuneita haukkuja toiminnastani. Sen jälkeen en ole yrittänyt.
Niin, kysymykseni siis on se, että osaako joku neuvoa, miten voisin rohkaista itseäni makuukammarin puolella? Miten kaikkien näiden keskustelujen jälkeen uskaltautuisin tehdä aloitteen ilman paineita? Mistä voisin aloittaa harjoitteluni? Onko jollakin samanlaisia kokemuksia, ja kuinka asiat setviytyivät?
jännä juttu on se, että minulla on ollut yksi seksisuhde elämäni aikana, ja silloin olin jostain syystä aivan villinä. Tein pojalle asioita, joita en voisi kuvitellakaan tekeväni nyt poikaystäväni kanssa - ja kummallakin oli todella hauskaa. En yhtään ymmärrä, miksi.
Nyt olemme tulleet siihen pisteeseen, että emme ole kuukauteen harrastaneet seksiä. Toin pari päivää sitten asian esiin, mikä kuohutti tunteita, aihe kun on selvästi arka meille kummallekin. Lopulta poikakaverini syytti minua passiivisuudesta ja pamautti, että seksistä on mennyt maku, eikä häntä siksi ole pitkään aikaan huvittanut.
Minulle tämän kuuleminen ei ollut yllätys, mutta kolahti silti pahasti, sillä minulle on tärkeää olla poikaystävälleni "haluttava". Tunnistan kyllä syytöksen passiivisuudesta, sillä olen hyvin ujo, enkä kovinkaan oma-aloitteinen seksin suhteen.
Minulla on takanani pari pidempää seurustelusuhdetta, joissa olen toiminut samoin kuin nytkin, mutta ex-poikaystävät eivät koskaan valittaneet. Kerran exäni kanssa (tällöin olin vasta 18v) yritin jotain runkkaamista tm. esileikkiä, ja sain kuulla vain huvittuneita haukkuja toiminnastani. Sen jälkeen en ole yrittänyt.
Niin, kysymykseni siis on se, että osaako joku neuvoa, miten voisin rohkaista itseäni makuukammarin puolella? Miten kaikkien näiden keskustelujen jälkeen uskaltautuisin tehdä aloitteen ilman paineita? Mistä voisin aloittaa harjoitteluni? Onko jollakin samanlaisia kokemuksia, ja kuinka asiat setviytyivät?
jännä juttu on se, että minulla on ollut yksi seksisuhde elämäni aikana, ja silloin olin jostain syystä aivan villinä. Tein pojalle asioita, joita en voisi kuvitellakaan tekeväni nyt poikaystäväni kanssa - ja kummallakin oli todella hauskaa. En yhtään ymmärrä, miksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.