Keskustelu on vain täysi-ikäisille

Tämän keskustelualueen sisältö ei sovi alaikäisille. Jatka vain, jos olet täyttänyt 18 vuotta.

Missä tasa-arvo fetisheissä

Moros

Paljon on ollut mediassa ja muutenkin puhetta tasa-arvosta ja siitä kuinka naisten euro on niin paljon pienempi kuin miesten euro.
Mutta ei noita eroja voi edes verrata siihen, kuinka paljon paremmassa asemassa naiset ovat, kun tulee puhe fetisheistä ja niiden kokemisesta.

Kun tavallinen Suomalainen mies, kuten vaikkapa allekirjoittanut, haluaa toteuttaa jonkin fetishinsä naisen kanssa, on tie pitkä ja kivinen....eikä se välttämättä koskaan vie perille asti.
Tarvitaan kymmeniä seuranhaku ilmoituksia, lukematon määrä viestejä sekä myös säkää sen kanssa, että sattuisi törmäämään kinkyhenkiseen naishenkilöön.

Toista se on naisilla, heillä riittää se, että heittävät vaikkapa tälle boardille melkeinpä minkäläisen viestin tahansa, ja vastaajia ja tarjokkaita on enemmän kuin tarpeeksi.

Täällä käytiin jo hyvää keskustelua siitä, kun joku kinkyhenkinen nainen valitteli, ettei jaksa enää harrastaa dominointia, kun miehet eivät ole valmiita jatkamaan suhdetta pidemmän aikaa. No tuota, hän sentään pääsee harrastamaan fetishejään, ja sitä kautta kehittämään itseään scenessä.

Heitin tämän viestin tahallaan hieman kärjistäen, vaikka en kieltääkään voi, ettei hieman harmittaisi.

Kommentoikaahan rakkaat kanssa kirjoittelijat
12398
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

ottaa vakavasti.

"Jäsentä joka vastaisi nimimerkkiä dominaavailla ei löytynyt".

Eli siinä rapisi nettiluotettavuus.

Äänestä
  • Olen rekistöröitynyt käyttäjä, spostiosoitetta ei saa laittaa tuohon viestiin, niin mitä tässä nyt vielä vaaditaan?

    Äänestä

  • dominaavailla kirjoitti:

    Olen rekistöröitynyt käyttäjä, spostiosoitetta ei saa laittaa tuohon viestiin, niin mitä tässä nyt vielä vaaditaan?

    kone tunnistaisi sinut.

    Äänestä

Mies hankkii koiranpennun. Pentu on suloinen, tottelevainen ja viihdyttävä, mies kiintyy pentuun touhutessaan sen kanssa ja mies pitää siitä, että pentu seuraa häntä joka paikkaan hänen päivän toimissaan. Mies miettii iltaisin miten koirasta tulee hänelle toveri, seuralainen, joku joka odottaa häntä töistä kotiin aina yhtä iloisena ja suunnittelee mitä koiransa kanssa tekee ja mitä kaikkea opettaa sille kunhan koira kasvaa. Eräänä päivänä pentua ei näy missään...mies on suunniltaan huolesta, miettii mitä pennulle on tapahtunut ja mitä voisi tehdä saadakseen pentunsa takaisin...mies miettii pentuaan murheellisena ja ikävöiden ensin paljon, sitten harvemmin, mutta miettii seuraavat kuukaudet, kunnes lopulta on valmis hankkimaan uuden koiranpennun. Kuvio menee samalla lailla...jonkin ajan päästä uusi pentu häviää jäljettömiin, eikä mies taaskaan tiedä mihin pentu on mennyt ja miten se on ollut mahdollista. Mies suree ja ikävöi ja hankkii kuukausien jälkeen taas uuden pennun. Mies yrittää kaikkensa, hankkii pennulle paremman pannan, aitaa pihansa ja kaikin tavoin yrittää estää pennun katoamisen, mutta niin käy taas. Miehellä on suloisia muistoja pennustaan ja hän on kehittynyt koiranomistajana, mutta voidaanko häntä pitää koirien suhteen hyväosaisena niiden määrän takia ja montako pentua hän vielä hankkii? Ja jos joku häirikkö luulee tätä koira-aiheiseksi viestiksi, niin tämä on fetissi-aiheinen vertausviesti, eikä tätä tarvitse siirtää...

Äänestä
  • Menetykset tietenkin satuttavat, ja sitäkin enemmän, mitä kauemmin ja syvällisempiä muistoja on päässyt kumppanin kanssa keräämään.
    Mutta on tälläinen henkilö kuitenkin selvästi paremmassa asemassa, kuin sellainen, jolla ei ole edes ollut mahdollisuuksia päästä koiran omistajaksi...tai minun tapauksessa siksi suloiseksi vaikkakin hieman uhmaikäiseksi pennuksi.
    Sillä kuten mainitsit, ne muistot, hyvät ja suloiset eivät katoa, vaan ne ovat aina mukana...kun taas muilla ei ole mitään....paitsi toivo siitä, että jonain päivänä tulisi joku ihanainen ja vastaisi jo kellastuneeseen ilmoitukseen, jossa annetaan uskollinen ja sisäsiisti pentu hyvään kotiin.

    Niin ja tämäkin on samassa linjassa edelläolevan viestin kanssa, joten ei tarvitse siirtää, tätäkään

    Äänestä

  • dominaavailla kirjoitti:

    Menetykset tietenkin satuttavat, ja sitäkin enemmän, mitä kauemmin ja syvällisempiä muistoja on päässyt kumppanin kanssa keräämään.
    Mutta on tälläinen henkilö kuitenkin selvästi paremmassa asemassa, kuin sellainen, jolla ei ole edes ollut mahdollisuuksia päästä koiran omistajaksi...tai minun tapauksessa siksi suloiseksi vaikkakin hieman uhmaikäiseksi pennuksi.
    Sillä kuten mainitsit, ne muistot, hyvät ja suloiset eivät katoa, vaan ne ovat aina mukana...kun taas muilla ei ole mitään....paitsi toivo siitä, että jonain päivänä tulisi joku ihanainen ja vastaisi jo kellastuneeseen ilmoitukseen, jossa annetaan uskollinen ja sisäsiisti pentu hyvään kotiin.

    Niin ja tämäkin on samassa linjassa edelläolevan viestin kanssa, joten ei tarvitse siirtää, tätäkään

    On jokaisesta ihmisestä kiinni painavatko vaakakupissa enemmän hyvät muistot vai menetykset. Itse näen asian niin, että kokeiltuani olen vain enemmän tietoinen siitä mistä olen jäänyt paitsi, eli tässä tapauksessa täysipainoisesta, hyvin toimivasta alistussuhteesta. On helpompi olla ilman huumetta jos ei ikinä ole kokeillut sitä, kuin yrittää olla ilman sitä kokeiltuaan ja sen hyväksi havaittuaan. Vertaus huumeeseen ei muutenkaan tunnu kaukaiselta minun mielestäni...hetken hyvää oloa seuraa ongelmat, vieroitusoireet ja sisäinen taistelu siitä hankkiako lisää huumetta piittaamatta sen huonoista seurauksista vai ollakko ilman, mikä ei vaihtoehtona miellytä sekään. Hieman radikaalisti ehkä verrattu, mutta itselläni on ollut erittäin kurja olo noiden juttujen jälkeen johtuen nimenomaan tavoista joilla jutut päättyivät, ei niinkään siitä että ne päättyivät... Saattaisin olla valmis vaihtamaan muistoni siihen, että olisin välttänyt huonot fiilikset. No, pointtini lähinnä tässä ehkä viimein se, että on aika subjektiivista kumpi vaihtoehto tuntuu paremmalta, enkä koe itseäni juurikaan sinua onnekkaammaksi :) Ai niin, jos en vielä kertonut, niin tämäkin oli fetissi-aiheinen vertausviesti jos joku ei tajunnut...ei tarvitse poistaa/siirtää

    Äänestä

  • samakuinaiemmin kirjoitti:

    On jokaisesta ihmisestä kiinni painavatko vaakakupissa enemmän hyvät muistot vai menetykset. Itse näen asian niin, että kokeiltuani olen vain enemmän tietoinen siitä mistä olen jäänyt paitsi, eli tässä tapauksessa täysipainoisesta, hyvin toimivasta alistussuhteesta. On helpompi olla ilman huumetta jos ei ikinä ole kokeillut sitä, kuin yrittää olla ilman sitä kokeiltuaan ja sen hyväksi havaittuaan. Vertaus huumeeseen ei muutenkaan tunnu kaukaiselta minun mielestäni...hetken hyvää oloa seuraa ongelmat, vieroitusoireet ja sisäinen taistelu siitä hankkiako lisää huumetta piittaamatta sen huonoista seurauksista vai ollakko ilman, mikä ei vaihtoehtona miellytä sekään. Hieman radikaalisti ehkä verrattu, mutta itselläni on ollut erittäin kurja olo noiden juttujen jälkeen johtuen nimenomaan tavoista joilla jutut päättyivät, ei niinkään siitä että ne päättyivät... Saattaisin olla valmis vaihtamaan muistoni siihen, että olisin välttänyt huonot fiilikset. No, pointtini lähinnä tässä ehkä viimein se, että on aika subjektiivista kumpi vaihtoehto tuntuu paremmalta, enkä koe itseäni juurikaan sinua onnekkaammaksi :) Ai niin, jos en vielä kertonut, niin tämäkin oli fetissi-aiheinen vertausviesti jos joku ei tajunnut...ei tarvitse poistaa/siirtää

    Oi, olisipa tämä scene kuin huume, sillä sitä nyt on kaikille halukkaille tarjolla, ja yleensä ensimmäinen kerta vieläpä on ilmainen .)

    Tuostapa pääsenkin sitten näppärästi tuohon rahaan, eli tässäkin tapauksessa se ratkaisee lähes kaiken, ja tuo lähes tarkoittaa juuri sitä pientä eroa kokemuksessa.
    Sillä vaikka kuinka olisi ammattimainen domme, joka pitää työstään, on kokemus kuitenkin varmasti erilainen sellaisen ihmisen kanssa, joka tekee samaa pelkästään oman nautintonsa takia.

    Mutta lopetanpa tähän mainostamisen siitä, kuinka kivaa olisi, jos minut lemmikiksesi ottaisit...sillä se on varmaankin jo pariin otteeseen tullut selväksi...kukaanhan ei pidä yksilöistä jotka valittavat liikaa .)

    Ja loppuun vielä koiravertaus...olethan tietoinen siitä, että koira on laumaeläin joka hakee paikkaansa arvoasteikossa?
    Ehkäpä pennuille on tullut uhmaikä, ja paikka laumassa Sinun allasi, ei tullut heille täysin selväksi?

    Niin ja samalla linjalla taas mennään, eli fetishistä vieläkin tässä kyse

    Äänestä

  • dominaavailla kirjoitti:

    Oi, olisipa tämä scene kuin huume, sillä sitä nyt on kaikille halukkaille tarjolla, ja yleensä ensimmäinen kerta vieläpä on ilmainen .)

    Tuostapa pääsenkin sitten näppärästi tuohon rahaan, eli tässäkin tapauksessa se ratkaisee lähes kaiken, ja tuo lähes tarkoittaa juuri sitä pientä eroa kokemuksessa.
    Sillä vaikka kuinka olisi ammattimainen domme, joka pitää työstään, on kokemus kuitenkin varmasti erilainen sellaisen ihmisen kanssa, joka tekee samaa pelkästään oman nautintonsa takia.

    Mutta lopetanpa tähän mainostamisen siitä, kuinka kivaa olisi, jos minut lemmikiksesi ottaisit...sillä se on varmaankin jo pariin otteeseen tullut selväksi...kukaanhan ei pidä yksilöistä jotka valittavat liikaa .)

    Ja loppuun vielä koiravertaus...olethan tietoinen siitä, että koira on laumaeläin joka hakee paikkaansa arvoasteikossa?
    Ehkäpä pennuille on tullut uhmaikä, ja paikka laumassa Sinun allasi, ei tullut heille täysin selväksi?

    Niin ja samalla linjalla taas mennään, eli fetishistä vieläkin tässä kyse

    Tuon otan harkintaan...että minun pitäisi vielä selvemmin osoittaa alistettavalleni hänen paikkansa. Kaikkea voi aina kokeilla, eihän sitä tiedä mikä sitten toimii. Nyt olen luullakseni itsekin valittanut aivan tarpeeksi tämän palstan väelle huonoja kokemuksiani, keskityn tästä eteenpäin muuhun kuin valittamiseen, mutta kiitos mielipiteistänne. Mitä muuten luulet, mahtaako Suomessa olla ammattitaitoisia miesDomeja rahalla saatavissa jos joku nainen sellaista sattuu haluamaan? En väitä etteikö ajatus uudesta lemmikistä kiehtoisi...vieroitusoireet ovat kovat juuri nyt, mutta...ei sitä koskaan tiedä :)

    Äänestä

  • samakuinaiemmin kirjoitti:

    Tuon otan harkintaan...että minun pitäisi vielä selvemmin osoittaa alistettavalleni hänen paikkansa. Kaikkea voi aina kokeilla, eihän sitä tiedä mikä sitten toimii. Nyt olen luullakseni itsekin valittanut aivan tarpeeksi tämän palstan väelle huonoja kokemuksiani, keskityn tästä eteenpäin muuhun kuin valittamiseen, mutta kiitos mielipiteistänne. Mitä muuten luulet, mahtaako Suomessa olla ammattitaitoisia miesDomeja rahalla saatavissa jos joku nainen sellaista sattuu haluamaan? En väitä etteikö ajatus uudesta lemmikistä kiehtoisi...vieroitusoireet ovat kovat juuri nyt, mutta...ei sitä koskaan tiedä :)

    Miesdommeja, ja vielä ammattitaitoisa...niissä saattaa tarjonta olla vielä pienempää kuin ammattitaitoissa naisdommeissa, koska uskoisin myös kysynnän olevan huomattavasti pienempää...ja eikös naisia jo jonkin verran alisteta "tavallisen" parisuhteen seksissäkin? .)

    Mutta hmm, Iran kautta noita varmaan kannattaisi kysellä, sillä uskon hänen pitävän melko korkeata tasoa sen suhteen, ketkä saavat hänen tiloissaan työskennellä. Ja jos masterit ovat lähelläkään Iran tasoa, ovat myös naissubit hyvissä käsissä.

    Kaikkihan on paljon kiinni siitä, mitä masterilta vaatii. Ihan perusfantasioiden, kuten vaikkapa tuhman koulutytön leikkimisen ja siitä seuraavan rangaistuksen varmaan saa melkoisen moneltakin....mutta jos aletaan hakemaan pidempää ja syvällisempää sessiointia...no päädytään siihen mihin edellisessä viestissäni viittasin.
    Eli sen viimeisen hitusen tunnetta joka tekee sessioista täydellisen, sen saamiseen maksulliselta dominalta en usko....vaikka varmaan aika lähelle päästäänkin. Niin ja voinhan olla tuossakin väärässä, kun en ole muita kuin prodommeja päässyt kokeilemaan.

    Suomi yleensäkin on hieman huono maa tälläisen scenen kehittymiseen, koska täällä ollaan hirveän ennakkoluuloisia ja pelätään sitä, että tuomitaan jotenkin omituiseksi.
    Ja koska väkeä on vähän ja työyhteiset sekä kaupungit pieniä, ei "virheisiin" hirveästi ole varaa.

    Syvällä sisimmässäni haluaisin uskoa, että Suomessa kuitenkin on enemmän alan harrastajia....tulkaa aluksi vaikkapa vain tämän palstan kautta tuomaan asianne julki.

    No niin, tulipa tuota tekstiä taas paljon. Kiitokset siitä jos jaksoit kaiken lukea ja vieläpä ajatuksella, ja vielä isompi kiitos kaikille jos keskustelu tästä vielä jatkuu

    Äänestä

Naisen euro on 80 centtiä. Onko se tasa-arvoa, kun miehelle jää vain 20?

Äänestä

Ihan hyvä pointti tässä kirjoituksessasi, mutta eiköhän tuo liity aika vahvasti seksiin yleisesti. Naiset ovat hyvin paljon paremmassa asemassa kuin miehet halutessaan seksiä, vaikka fetissipuoli unohdettaisiin :)

Jos tätä koettaa tarkastella täysin objektiivisesti niin se tuntuu aika omituiselta.. miehiä ja naisia on kuitenkin osapuilleen saman verran. Ja ei kai yleisessä seksihalukkuudessakaan voi niin suurta eroo olla vai onko? Mistä tää ero pohjimmiltaan oikein tulee? Niin ja miten se tasa-arvo saadaan tähän? :D

Äänestä
  • Totta, mutta tuossa "normaalin" seksin saralla on muutosta naisten asenteissa viimeisinä vuosina tapahtunut roimasti, ja tällä hetkellä on tilanne sellainen, että jos vain yhden illan seksisuhdetta lähtee radalle etsimään...ei sieltä hirveän usein tyhjin käsin kotia tule.
    Pidempiaikaiset suhteet tietenkin vaativat molemmilta enemmän panostusta.

    Eli olisiko tässä myös toivoa siitä, että kunhan taas aika kuluu, tulevat naisetkin yhä useammin ulos sieltä fetishikaapista, ja saumat päästä toteuttamaan mielihaluja näinollen kasvavat?
    Minä ainakin pidän sormet ristissä ja toivon parasta

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


dominaavailla kirjoitti:

Moros

Paljon on ollut mediassa ja muutenkin puhetta tasa-arvosta ja siitä kuinka naisten euro on niin paljon pienempi kuin miesten euro.
Mutta ei noita eroja voi edes verrata siihen, kuinka paljon paremmassa asemassa naiset ovat, kun tulee puhe fetisheistä ja niiden kokemisesta.

Kun tavallinen Suomalainen mies, kuten vaikkapa allekirjoittanut, haluaa toteuttaa jonkin fetishinsä naisen kanssa, on tie pitkä ja kivinen....eikä se välttämättä koskaan vie perille asti.
Tarvitaan kymmeniä seuranhaku ilmoituksia, lukematon määrä viestejä sekä myös säkää sen kanssa, että sattuisi törmäämään kinkyhenkiseen naishenkilöön.

Toista se on naisilla, heillä riittää se, että heittävät vaikkapa tälle boardille melkeinpä minkäläisen viestin tahansa, ja vastaajia ja tarjokkaita on enemmän kuin tarpeeksi.

Täällä käytiin jo hyvää keskustelua siitä, kun joku kinkyhenkinen nainen valitteli, ettei jaksa enää harrastaa dominointia, kun miehet eivät ole valmiita jatkamaan suhdetta pidemmän aikaa. No tuota, hän sentään pääsee harrastamaan fetishejään, ja sitä kautta kehittämään itseään scenessä.

Heitin tämän viestin tahallaan hieman kärjistäen, vaikka en kieltääkään voi, ettei hieman harmittaisi.

Kommentoikaahan rakkaat kanssa kirjoittelijat

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu