SDP on tehnyt ehdotuksia valosta varjoon koulutuspolitiikassa.
Tähän kuuluu mm.
1. pakollisen oppimisvelvollisuuden nostaminen 18-ikävuoteen saakka.
2. lukio ja ammattikoulujen yhdistäminen nuorisokouluksi ja
3. kokeilujaksot korkeakouluissa, jonka jälkeen vain parhaiten menestyneet saisivat jatkaa.
1. Pakollisen oppivelvollisuuden nostaminen 18-ikävuoteen pitäisi tietyt jo peruskoulussa koulunkäynnin kanssa ongelmiin joutuvat koulupudokkaat ja häiriköt mukana nykyisissä vapaaehtoisissa jatkokoulutusohjelmissa. Miten nämä ongelmatapaukset saataisiin toden teolla pakotettua koulunkäyntiin vanhempana, kun se ei onnistu edes nuorempana. Pitäisikö näille koulupudokkaille säätää rangaistus oppivelvollisuuden välttelemisestä? Miten näiden koulunkäyntiin vastentahtoisesti suhtautuvien ja kenties häiriköivien nuorten pakottaminen koulunpenkille vaikuttaisi muiden opiskeluun?
2. Lukion ja ammattikoulun tasapäistäminen vastaa SDP:n yleistä politiikkaa. Kaikki vain samaan kouluun ja luokkiin, joissa opetustahti määräytyisi niin, että heikommatkin pysyisivät mukana. Ruotsissa sosialidemokraatit saivat tämän esityksen läpi ja se on johtanut koulutusvaatimusten laskemiseen. Tutkimusten mukaan tämä on johtanut tason laskuun myös lukiosta yliopisto-opintoihin jatkavien perustiedoissa ja opiskeluvalmiuksissa.
3. Kokeilujaksomahdollisuudet korkeakouluissa avaisivat oven sellaisille henkilöille "ihan vain kokeilun vuoksi", joilla ei ole tarkoitustakaan aloittaa opiskelua korkeakoulussa. Tämä edellyttäisi lisätilojen ja lisäopettajien hankkimista ja/tai ryhmäkokojen suurentamista. Myös opintotukea ja lainaa pitäisi varmaan tarjota samoin ehdoin myös kaikille kokeilujaksoon osallistuville. Ryhmäkokojen kasvattaminen ja/tai uusien vähemmän pätevien opettajien lisääminen sekä kokeilijoiden osallistuminen koulutukseen heikentäisi opiskelutuloksia kauttaaltaan. Samalla lisättäisiin yhteiskunnan kustannuksia ilman vastaavaa hyötyä.
SDP:n ehdotuksilla todella siirryttäisiin askel askeleelta valosta varjoon.
Tähän kuuluu mm.
1. pakollisen oppimisvelvollisuuden nostaminen 18-ikävuoteen saakka.
2. lukio ja ammattikoulujen yhdistäminen nuorisokouluksi ja
3. kokeilujaksot korkeakouluissa, jonka jälkeen vain parhaiten menestyneet saisivat jatkaa.
1. Pakollisen oppivelvollisuuden nostaminen 18-ikävuoteen pitäisi tietyt jo peruskoulussa koulunkäynnin kanssa ongelmiin joutuvat koulupudokkaat ja häiriköt mukana nykyisissä vapaaehtoisissa jatkokoulutusohjelmissa. Miten nämä ongelmatapaukset saataisiin toden teolla pakotettua koulunkäyntiin vanhempana, kun se ei onnistu edes nuorempana. Pitäisikö näille koulupudokkaille säätää rangaistus oppivelvollisuuden välttelemisestä? Miten näiden koulunkäyntiin vastentahtoisesti suhtautuvien ja kenties häiriköivien nuorten pakottaminen koulunpenkille vaikuttaisi muiden opiskeluun?
2. Lukion ja ammattikoulun tasapäistäminen vastaa SDP:n yleistä politiikkaa. Kaikki vain samaan kouluun ja luokkiin, joissa opetustahti määräytyisi niin, että heikommatkin pysyisivät mukana. Ruotsissa sosialidemokraatit saivat tämän esityksen läpi ja se on johtanut koulutusvaatimusten laskemiseen. Tutkimusten mukaan tämä on johtanut tason laskuun myös lukiosta yliopisto-opintoihin jatkavien perustiedoissa ja opiskeluvalmiuksissa.
3. Kokeilujaksomahdollisuudet korkeakouluissa avaisivat oven sellaisille henkilöille "ihan vain kokeilun vuoksi", joilla ei ole tarkoitustakaan aloittaa opiskelua korkeakoulussa. Tämä edellyttäisi lisätilojen ja lisäopettajien hankkimista ja/tai ryhmäkokojen suurentamista. Myös opintotukea ja lainaa pitäisi varmaan tarjota samoin ehdoin myös kaikille kokeilujaksoon osallistuville. Ryhmäkokojen kasvattaminen ja/tai uusien vähemmän pätevien opettajien lisääminen sekä kokeilijoiden osallistuminen koulutukseen heikentäisi opiskelutuloksia kauttaaltaan. Samalla lisättäisiin yhteiskunnan kustannuksia ilman vastaavaa hyötyä.
SDP:n ehdotuksilla todella siirryttäisiin askel askeleelta valosta varjoon.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suomalaiset oppilaat onkin menestyneet aivan liian hyvin kansainvälisisesti. vitun järkee lähtee muuttamaan toimivaa systeemiä. Taitaa olla taas veronkorotuksia tiedossa.
Todellista tuhoa tekee kokoomus,joka vuorineuvosten käsikassarana ajaa opiskelun muuttamista maksulliseksi.
Tuo sanomasi ei taida olla ihan totta.
Opetusministeriön lukukausimaksuja ehdottaneen työryhmän puheenjohtaja oli DEMARI (Anita Lehikoinen, SDP). Tämän demaripuheenjohtajan toimesta esitettiin jotakin, mitä kaikkien tiedettiin vastustavan. Aika hyvää myyräntyötä. Tämä työryhmä oli opetusministeriön sisäinen opintojen nopeuttamista selvittävä työ- ja ohjausryhmä. Tämän työryhmän jäseniä oli SAK:sta, STTK:sta, Akavasta sekä EK:sta ym. (aika monta demaria siis mukana työryhmässä).
Joka vähänkään asioista mitään ymmärtää, tietää että työryhmän esitys ei tarkoita yhtään mitään ja niin kuin nähtiin, niin Henna Virkkunen (opetusministeri Kok.) ja Matti Vanhanen (Kesk.) yms. puolueet ovat kaikki tyrmänneet lukukausimaksut. Joten asia on selvä ehkä kaikille muille kuin pitkäaikaisen aivopesun saaneille demareille.
Onko demarien mielestä oikein, että sosiaalityöntekijät, lastentarhanopettajat ja mm. kirjastonhoitajat käytännössä joutuisivat maksamaan "lukukausimaksuja" valmistumisensa jälkeen erikoiskorotetulla verotuksella. Tämän verotuksen uhriksi joutuisivat myös korkeamman koulutuksen hankkineet, mutta työttömiksi joutuneet. Kyllä on oikeudenmukaisuuskäsitys täysin hämärtynyt sillä, joka tällaista pitää oikeudenmukaisena. No SDP:n Kalevi Sorsa säätiö on tätä ehdottanut. Ehkä tätä SDP:n ilosanomaa voisikin nyt levittää ko. ryhmien keskuuteen, jotta tietäisivät että mitä puoluetta ei ainakaan kannata äänestää.
Käsi sydämelle demarit. Mikä on oikeus ja kohtuus. Onko oikeus ja kohtuus pienipalkkaisten, mutta tärkeää työtä tekevien ja väliinputoajien rankaiseminen lisäverolla, kun SAK on omille ydinjoukoilleen (paperiteollisuus ja ahtaajat) kiristänyt vuosikausien ajan muista työntekijöitä selvästi suuremmat edut ja palkat?