Piimä kaatui lattialle. Ei lähde vuolten eikä nuolten eikä luudalla lakaisten. Mikä se on?
Vastaus: kuun tai auringon valoläikkä.
Minulta on kysytty, mikä olisi sellaista, joka saisi minut myöntämään, ettei Mormonin kirja ole muinaisen kansan pyhä kirjoitus. Vastasin etten voi edes kuvitella mitään sellaista. Siihen ilkuttiin, että koska en edes uskalla ajatella asiaa, mieleni on kovin rajoittunut.
Todistukseni Mormonin kirjasta on kuin auringon valo mielessäni. Kuten valoa ei saa lattialta pois millään, niin ei todistuskaan lähde mielestäni. En voi edes kuvitella, että alkaisin hangata valoläikkää lattialta tai että kuvittelisin todistukseni katoavan. Ainoa tapa saada läikkä pois lattialta on vetää verhot ikkunan eteen tai asettua itse tai joku esine valon esteeksi. Se ei poistaisi valon lähdettä. Jos sanoisin, ettei Mormonin kirja ole toinen todistus Kristuksesta, niin kieltäisin totuuden samoin kuin sanoisin ettei aurinko säteile vaikka se säteilee.
Hengelliset ja maalliset asiat kuuluvat eri kategoriaan kuten piimän läikkä lattialla ja auringon valo samassa paikassa.
Arvoitus
55
455
Vastaukset
- M.E.L.
... muinaisen kansan pyhä kirjoitus koska moista kansaa ei ole ollut ikinä olemassakaan.
Ei Amerikan historiassa todellakaan ole MK:n mentävää reikää tai epäselvää mutta Tapanin mieleen psyykatut valheet kyllä istuvat tiukassa kuin herpesvirus.
Tapanin mieli on totuuden suhteen TODELLA rajoittunut!- M.E.L.
Tapani1 kirjoitti:
MEL luulee tietävänsä, mutta pettää itseään ja on vetänyt verhon totuuden valon eteen.
...ja säälittävää.
Ja sitten jeesustelu senkuin jatkuu... - pappi,
M.E.L. kirjoitti:
...ja säälittävää.
Ja sitten jeesustelu senkuin jatkuu...poistuessaan poikakodista..
- se juttu
pappi, kirjoitti:
poistuessaan poikakodista..
jatkui.. :-DD
- Kuoropoika.
pappi, kirjoitti:
poistuessaan poikakodista..
Katolisillahan on ripittäytymiskopit, kuten tiedätte. Pappi ei näe ripittäytyjää eikä ripittäytyjä pappia, mutta puheyhteys toimii. Kerran katolinen pappi oli kopissa odottamassa ripittäytyjiä, mutta hänellä oli kova vessahätä, joten hän pyysi lähellä ollutta rakennusmiestä tuuraamaan vähäksi aikaa. Rakennusmies arasteli, että miten hän osaisi toimia, jos joku tulisi ripittäytymään. Pappi vastasi, että se on helppoa, koska hän on kirjoittanut seinille laittamiinsa paperilapuille erilaisia syntejä ja niille sopivia katumusharjoituksia.
Niinhän siinä kävi, että ripittäytyjä pian saapui. Hän kertoi olleensa anaaliyhdynnässä vaimonsa kanssa ja tunsi nyt suurta syyllisyyttä. Rakennusmies etsi lappusten joukosta sellaista, jossa mainittaisiin anaaliseksi, mutta ei löytänyt. Hän vilkaisi kopista ulos nähdäkseen, että eikö se pappi ole jo tulossa takaisin. Pappia ei näkynyt, mutta seurakunnan kuoropoika oli menossa juuri ohi. Rakennusmies vinkkasi tämän luokseen ja kysyi kuiskaten, että mitähän se pappi tavaliisesti antaa anaaliseksistä.
Poika vastasi: "Pussillisen chipsejä ja ison pullon Cokista."
- f.e.s.
Valon lähde on oma uskosi. Ei sen kummempaa. Rajoittuneisuutta taas osoitat tässäkin - olet jumiutunut joskus saamaasi mukavaan tunteeseen Mormonin kirjasta ja MAP-kirkosta, ettei mielesi kykene tuottamaan kyseenalaistavaa muotoa "mitä jos Mormonin kirja on Joseph Smithin nimiin laitettu kollaasi eri lähteistä".
Oikeasti vilpitön ja avoimin mielin tutkiva on milloin tahansa valmis luopumaan mistä tahansa uskomuksestaan...
"Jos sanoisin, ettei Mormonin kirja ole toinen todistus Kristuksesta, niin kieltäisin totuuden samoin kuin sanoisin ettei aurinko säteile vaikka se säteilee."
...ja tässä mainio esimerkki oman uskonsa sokaisemasta. Mikään eikä kukaan voi muuttaa olemassaolevaa uskoa, koska uskova ei suostu kohtaamaan ainuttakaan pientäkään epäilyä herättävää ajatusta. Tosin tuo on minusta kovin ymmärrettävä reaktio kun uskoo kirjaan, jonka totuudellisuus näyttää lepäävän vain ja ainoastaan lukijan uskossa.Et nähtävästi osaa erottaa hengellistä ja maallista toisistaan. Hengellisiä ei voi selittää maallisilla.
1. Kor. 2:13
ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.
1. Kor. 2:14
Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.- ???????????
Tapani1 kirjoitti:
Et nähtävästi osaa erottaa hengellistä ja maallista toisistaan. Hengellisiä ei voi selittää maallisilla.
1. Kor. 2:13
ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.
1. Kor. 2:14
Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.Smithin huuhaa-jutuilla on hengellisyyden kanssa?
- f.e.s.
Tapani1 kirjoitti:
Et nähtävästi osaa erottaa hengellistä ja maallista toisistaan. Hengellisiä ei voi selittää maallisilla.
1. Kor. 2:13
ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.
1. Kor. 2:14
Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.Päättelit niin mistä? Vai onko sattumoisin niin, ettei hengelliseen voi soveltaa kriittisyyttä? Vai koskeeko tuo kritiikittömyys vain nykyistä MAP-kirkkoa oppeineen?
Yksinkertainen kysymys. Jos sinulla on tuntemus, että MAP-kirkko on oikeassa ja minulla on tuntemus, että MAP-kirkko on väärässä, miten ratkaista se, kumpi meistä on oikeassa? Kummatkin ovat vilpittömin mielin tutkineet... - M.E.L.
f.e.s. kirjoitti:
Päättelit niin mistä? Vai onko sattumoisin niin, ettei hengelliseen voi soveltaa kriittisyyttä? Vai koskeeko tuo kritiikittömyys vain nykyistä MAP-kirkkoa oppeineen?
Yksinkertainen kysymys. Jos sinulla on tuntemus, että MAP-kirkko on oikeassa ja minulla on tuntemus, että MAP-kirkko on väärässä, miten ratkaista se, kumpi meistä on oikeassa? Kummatkin ovat vilpittömin mielin tutkineet...Jos se demokraattisesti menisi niin silloin katolinen kirkko olisi aivan ehdottomasti oikeassa koska meidän laillamme 'tuntevia' on noin 1,4 miljardia.
Joukkotappelussakin voittaisimme kaikki! :-D ( ja meillä on siihen vielä vanhat perinteetkin! )
P.S. Seinälläni roikkuu Toledossa teetetty autenttinen kopio konkistadori Francisco Pizarron miekasta. Aivan hirveä mela; on siinä ollut heiluttelemista Etelä-Ameriikan pöpelikössä! - lantakin on
M.E.L. kirjoitti:
Jos se demokraattisesti menisi niin silloin katolinen kirkko olisi aivan ehdottomasti oikeassa koska meidän laillamme 'tuntevia' on noin 1,4 miljardia.
Joukkotappelussakin voittaisimme kaikki! :-D ( ja meillä on siihen vielä vanhat perinteetkin! )
P.S. Seinälläni roikkuu Toledossa teetetty autenttinen kopio konkistadori Francisco Pizarron miekasta. Aivan hirveä mela; on siinä ollut heiluttelemista Etelä-Ameriikan pöpelikössä!herkkua, kai miljardit kärpäset tietävät sen :-) Vielä kerran ei määrä vaan laatu, se ratkaisee... Tuosta melan heilutuksesta, se on tainut kirkossasi heilua viime ajat ihan muualla kuin viidakossa, minkä muuten ripustat seinälle muistoksi nykyajasta? :-)))))
- M.E.L.
lantakin on kirjoitti:
herkkua, kai miljardit kärpäset tietävät sen :-) Vielä kerran ei määrä vaan laatu, se ratkaisee... Tuosta melan heilutuksesta, se on tainut kirkossasi heilua viime ajat ihan muualla kuin viidakossa, minkä muuten ripustat seinälle muistoksi nykyajasta? :-)))))
...muistan kuka toi kristinuskon Amerikkaan.
Pienenä vihjeenä: Eivät mormonit. - heilutus
on katolisiin verraten, alaikäisten kanssa kun sitä ei saisi tehdä lainkaan.. Pervoilussa ovat katoliset ihan omaa luokkaansa, ja miksei kun se jäsentenkin mielestä on ok..
- hyvin on
lantakin on kirjoitti:
herkkua, kai miljardit kärpäset tietävät sen :-) Vielä kerran ei määrä vaan laatu, se ratkaisee... Tuosta melan heilutuksesta, se on tainut kirkossasi heilua viime ajat ihan muualla kuin viidakossa, minkä muuten ripustat seinälle muistoksi nykyajasta? :-)))))
mela heilunut, ja ihan väärässä paikassa, jos nyt oikeassa ikinä..
- vapaaehtoisesti
M.E.L. kirjoitti:
...muistan kuka toi kristinuskon Amerikkaan.
Pienenä vihjeenä: Eivät mormonit.siitä halukkaille kertoivat, miten kukaan normaali ihminen voi kerskua tuollaisella asialla, tietäen metodit jotka olivat käytössä ristiretkillä. Kristinuskon levitys oli aivan toissijainen syy retkiin,pohjaton ahneus ja ihmisten hyväksikäyttö ohjasi retkiä, siitä oli raamatun opetukset kaukana.
- M.E.L.
vapaaehtoisesti kirjoitti:
siitä halukkaille kertoivat, miten kukaan normaali ihminen voi kerskua tuollaisella asialla, tietäen metodit jotka olivat käytössä ristiretkillä. Kristinuskon levitys oli aivan toissijainen syy retkiin,pohjaton ahneus ja ihmisten hyväksikäyttö ohjasi retkiä, siitä oli raamatun opetukset kaukana.
...Smithin kirjallinen tuotos olla esimerkiksi 'Jaguaarin kirja - toinen todistus Quetzalcoatlista' ilman Hernan Cortezin ja Francisco Pizarron iloisia veikkoja... :-D
- M.E.L.
heilutus kirjoitti:
on katolisiin verraten, alaikäisten kanssa kun sitä ei saisi tehdä lainkaan.. Pervoilussa ovat katoliset ihan omaa luokkaansa, ja miksei kun se jäsentenkin mielestä on ok..
...jäsenten mielestä se on ok?
Olet päästäsi sekaisin! - M.E.L.
lantakin on kirjoitti:
herkkua, kai miljardit kärpäset tietävät sen :-) Vielä kerran ei määrä vaan laatu, se ratkaisee... Tuosta melan heilutuksesta, se on tainut kirkossasi heilua viime ajat ihan muualla kuin viidakossa, minkä muuten ripustat seinälle muistoksi nykyajasta? :-)))))
...'laadusta' muuten puhut esim. mormonien ollessa kyseessä?
Kaikki ovat ainakin nukkuneet historiantunneilla ja kaikki olisivat juoppoja ja narkkareita ellei piispa katsoisi perään ja pitäisi kaiken aikaa kuria. :-)
Kravattisolmu on kuitenkin hyvin hanskassa!
Että en minä siitä laadusta tiedä... - ei ollut
M.E.L. kirjoitti:
...Smithin kirjallinen tuotos olla esimerkiksi 'Jaguaarin kirja - toinen todistus Quetzalcoatlista' ilman Hernan Cortezin ja Francisco Pizarron iloisia veikkoja... :-D
turhaan jossittelet. Rahanahneita raakalaisia he olivat kaukana "iloisista veikoista", no katolisten käsitys hauskanpidosta on vähintäänkin erikoista.
- et todellakaan
M.E.L. kirjoitti:
...'laadusta' muuten puhut esim. mormonien ollessa kyseessä?
Kaikki ovat ainakin nukkuneet historiantunneilla ja kaikki olisivat juoppoja ja narkkareita ellei piispa katsoisi perään ja pitäisi kaiken aikaa kuria. :-)
Kravattisolmu on kuitenkin hyvin hanskassa!
Että en minä siitä laadusta tiedä...laadusta tiedä, etkä varsinkaan ymmärrä :-)
- JOS katoliset
M.E.L. kirjoitti:
...jäsenten mielestä se on ok?
Olet päästäsi sekaisin!olisivat ryhtyneet toimiin jo paljon ennen kuin skandaali uutiset pääsivät maailmalle, olisi ymmärystä paremmin tapahtuneellekin. Vaikeneminen on hyväksymistä, noista teoista ovat katoliset Paavia myöten olleet selvillä, niistä vaan vaiettiin järjestelmällisesti. Suhtautuminen huumorilla katolisten historian tekoihin on lähinnä säälittävää, ei mm.mayojen kulttuurin ja kansojen tuhoamiseen osallistuminen ollut vitsikästä.
Jotenkin tulee natsit valitettavasti mieleen.. - M.E.L.
ei ollut kirjoitti:
turhaan jossittelet. Rahanahneita raakalaisia he olivat kaukana "iloisista veikoista", no katolisten käsitys hauskanpidosta on vähintäänkin erikoista.
Toveri räksy on edelleen pirteänä... :-)
Räksytystä riittää, asiaa ei koskaan.
- lavanpalvelija
Hengelliset ja maalliset asiat kuuuvat eri kategoriaan. Vuonna 1959 Tapani oli vilpittömästi ennakkoluuloton ja hänellä oli avoin mielentila omaksumaan uusia hengellisiä asioita. Otollinen case MAP lähetyssaarnaajille.
Mikä sai Tapanin mielen noin hermeettisesti lukkiutumaan?
Ei tuo toki ole mitenkään harvinaista, noin tuppaa käymään kaikille fundamentalistisille käännynnäisille absoluuttisen totuuden uskontokunnissa.Lukkiutumaanko? - E-hei! Mieleni avautui näkemään sen, mikä on uskonnollisesti totta.
Todistukseni luterilaisuus palstalle 15.12.2009:
Ennen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon liittymistä olin tavallinen passiivinen luterilainen. Iltarukoukseni pidin melko säännöllisesti. Olen uskonut Kristukseen niin kauan kuin muistan. Tuon uskon sain Evankelisluterilaisen kirkon kautta, koska asuin olosuhteissa, joissa ei juuri muusta kirkosta tai suunnasta ollut tietoa. Silloin tällöin kävi mielessäni alkukirkko ja huomasin, että Ev.-lut. kirkko ei kaikin osin ole samanlainen. En silti pysähtynyt tarkemmin ajattelemaan syitä erilaisuuteen. Tutkin kaikenlaista muutakin kuten teosofisia ajatuksia. Niitä minulle tarjoili äitini. Sain häneltä luettavaksi useita spiritualistisia kirjoja. Olen aina etsinyt totuutta, mutta en ole tietänyt mistä sen voi löytää.
Uskonnolliseen pohdiskeluun uudesta näkökulmasta minut herätti v. 1959 keväällä keskustelu MAP-kirkon lähetyssaarnaajien kanssa. He tulivat ovellemme. En ollut kotona, mutta vaimoni pyysi heitä tulemaan, kun olen paikalla. Tästä alkoi mielenkiintoinen vaihe elämässäni. Heti alussa huomasin, että nämä nuoret miehet olivat vakavissaan siitä, mitä he kertoivat. Tunsin, että heistä huokui totuudellisuus, jota kunnioitin ja jota olin itsekin tuntenut. Halusin saada selville, mitä he ajattelivat.
Kesän ajaksi heidän käynteihinsä tuli tauko. Heidän opetuksensa ei ollut saanut minussa vielä aikaan sydämen muutosta, vaan elin kuten ennenkin elämää, joka ei ollut evankeliumin mukaista. Syksyllä he palasivat. Nyt alkoi tapahtua. Ymmärsin, että Kristuksen alkukirkosta oli tapahtunut luopumus. Apostolista johtoa ei enää ollut, vaikka niin oli tarkoitus olla. Tästä oli osoituksena mm. se, että Juudaksen tilalle valittiin Mattias.
Aloin lukea Mormonin kirjaa. Muistin hyvin sen kohdan, että Kristus sanoi hänellä olevan myös muita lampaita, jotka saavat kuulla Hänen äänensä. - Siis: saavat tavata hänet. Mormonin kirjan kansaan sopi täydellisesti tuo maininta muista lampaista. Alettuani lukea Mormonin kirjaa havaitsin pian, ettei kukaan kirjoita sellaista kirjaa petosmielessä. Se kehotti kaikkeen hyvään ja uskomaan Kristukseen.
Tunsin, että Kristus oli jälleen kutsunut profeetan ja palauttanut kirkkonsa. Siinä on kaikki juuri niin kuin alkukirkossa. Halusin liittyä Kristuksen kirkkoon. Olin kova tupakkamies, mutta tupakointi oli lopetettava ennen kuin ketään kastetaan tähän kirkkoon. Sama koskee alkoholin käyttöä. Sain motivaation lopettaa haitallisten aineiden (myös kahvin ja mustan teen) käytön.Tapani1 kirjoitti:
Lukkiutumaanko? - E-hei! Mieleni avautui näkemään sen, mikä on uskonnollisesti totta.
Todistukseni luterilaisuus palstalle 15.12.2009:
Ennen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon liittymistä olin tavallinen passiivinen luterilainen. Iltarukoukseni pidin melko säännöllisesti. Olen uskonut Kristukseen niin kauan kuin muistan. Tuon uskon sain Evankelisluterilaisen kirkon kautta, koska asuin olosuhteissa, joissa ei juuri muusta kirkosta tai suunnasta ollut tietoa. Silloin tällöin kävi mielessäni alkukirkko ja huomasin, että Ev.-lut. kirkko ei kaikin osin ole samanlainen. En silti pysähtynyt tarkemmin ajattelemaan syitä erilaisuuteen. Tutkin kaikenlaista muutakin kuten teosofisia ajatuksia. Niitä minulle tarjoili äitini. Sain häneltä luettavaksi useita spiritualistisia kirjoja. Olen aina etsinyt totuutta, mutta en ole tietänyt mistä sen voi löytää.
Uskonnolliseen pohdiskeluun uudesta näkökulmasta minut herätti v. 1959 keväällä keskustelu MAP-kirkon lähetyssaarnaajien kanssa. He tulivat ovellemme. En ollut kotona, mutta vaimoni pyysi heitä tulemaan, kun olen paikalla. Tästä alkoi mielenkiintoinen vaihe elämässäni. Heti alussa huomasin, että nämä nuoret miehet olivat vakavissaan siitä, mitä he kertoivat. Tunsin, että heistä huokui totuudellisuus, jota kunnioitin ja jota olin itsekin tuntenut. Halusin saada selville, mitä he ajattelivat.
Kesän ajaksi heidän käynteihinsä tuli tauko. Heidän opetuksensa ei ollut saanut minussa vielä aikaan sydämen muutosta, vaan elin kuten ennenkin elämää, joka ei ollut evankeliumin mukaista. Syksyllä he palasivat. Nyt alkoi tapahtua. Ymmärsin, että Kristuksen alkukirkosta oli tapahtunut luopumus. Apostolista johtoa ei enää ollut, vaikka niin oli tarkoitus olla. Tästä oli osoituksena mm. se, että Juudaksen tilalle valittiin Mattias.
Aloin lukea Mormonin kirjaa. Muistin hyvin sen kohdan, että Kristus sanoi hänellä olevan myös muita lampaita, jotka saavat kuulla Hänen äänensä. - Siis: saavat tavata hänet. Mormonin kirjan kansaan sopi täydellisesti tuo maininta muista lampaista. Alettuani lukea Mormonin kirjaa havaitsin pian, ettei kukaan kirjoita sellaista kirjaa petosmielessä. Se kehotti kaikkeen hyvään ja uskomaan Kristukseen.
Tunsin, että Kristus oli jälleen kutsunut profeetan ja palauttanut kirkkonsa. Siinä on kaikki juuri niin kuin alkukirkossa. Halusin liittyä Kristuksen kirkkoon. Olin kova tupakkamies, mutta tupakointi oli lopetettava ennen kuin ketään kastetaan tähän kirkkoon. Sama koskee alkoholin käyttöä. Sain motivaation lopettaa haitallisten aineiden (myös kahvin ja mustan teen) käytön.Viittasin kapeakatseisuudella kykenemättömyydellä astumaan ulos omista mielipiteistään ymmärtääkseen toisten mielipiteet. Tämä on yksi empatian, samoin kuin älykkyyden, mitta.
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että uskot Mormonin kirjan olevan totta. Sen sijaan minulla on sitä vastaan, että haluat pakottaa muut uskomaan että Mormonin kirja on totta ja siitä, että olet ylpeä siitä, että uskontosi opettaa sinulle tietävän enemmän kuin muut maailman ihmiset. Yhdestoista uskonkappale kuuluu näin: "Me vaadimme oikeutta palvella kaikkivaltiasta Jumalaa oman omantuntomme vaatimusten mukaan ja sallimme kaikille ihmisille saman oikeuden, palvelivatpa he miten, missä tai mitä tahansa." Kaikkien ateistien, agnostikkojen antiteistien puolesta pyydän, että tämä sama oikeus laajennettaisiin myös palvomatta olemiseen.
Jos olisimme sivistyneitä ihmisiä, jotka kykenisivät pitämään omat (uskonnolliset) fanatiansa irti keskustelusta, me kykenisimme tutustumaan muiden mielipiteisiin, oppimaan ymmärtämään toisiamme ja elämään rinta rinnan, kuten yhdestoista uskonkappale esittää. Ymmärrän hyvin, miksi MAP-kirkkoon kuuluvalle on vaikeaa hyväksyä muiden ihmisten valintoja. Teille opetetaan, että perhe on ikuinen ja jokainen kirkosta eronnut tuo teille paitsi ajallista, myös hengellistä tuskaa. Teille myös opetetaan, mikä on jumalattomuuden ja "luonnollisena ihmisenä elämisen" hinta ja olette usein vilpittömästi kauhistuneita siitä, mitä näette muiden ihmisten tekevän.
Kuitenkin, se on osa tätä elämää. Kukin meistä tekee päätöksensä niin tietonsa kuin tunteensa ohjaamana, tehden parhaansa elääkseen niin, kuin uskoo olevan oikein. Me kaikki yritämme tulla paremmiksi ihmisiksi, vakaamuksesta viis. Kunnioittakaamme toisiamme siitä.QotD kirjoitti:
Viittasin kapeakatseisuudella kykenemättömyydellä astumaan ulos omista mielipiteistään ymmärtääkseen toisten mielipiteet. Tämä on yksi empatian, samoin kuin älykkyyden, mitta.
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että uskot Mormonin kirjan olevan totta. Sen sijaan minulla on sitä vastaan, että haluat pakottaa muut uskomaan että Mormonin kirja on totta ja siitä, että olet ylpeä siitä, että uskontosi opettaa sinulle tietävän enemmän kuin muut maailman ihmiset. Yhdestoista uskonkappale kuuluu näin: "Me vaadimme oikeutta palvella kaikkivaltiasta Jumalaa oman omantuntomme vaatimusten mukaan ja sallimme kaikille ihmisille saman oikeuden, palvelivatpa he miten, missä tai mitä tahansa." Kaikkien ateistien, agnostikkojen antiteistien puolesta pyydän, että tämä sama oikeus laajennettaisiin myös palvomatta olemiseen.
Jos olisimme sivistyneitä ihmisiä, jotka kykenisivät pitämään omat (uskonnolliset) fanatiansa irti keskustelusta, me kykenisimme tutustumaan muiden mielipiteisiin, oppimaan ymmärtämään toisiamme ja elämään rinta rinnan, kuten yhdestoista uskonkappale esittää. Ymmärrän hyvin, miksi MAP-kirkkoon kuuluvalle on vaikeaa hyväksyä muiden ihmisten valintoja. Teille opetetaan, että perhe on ikuinen ja jokainen kirkosta eronnut tuo teille paitsi ajallista, myös hengellistä tuskaa. Teille myös opetetaan, mikä on jumalattomuuden ja "luonnollisena ihmisenä elämisen" hinta ja olette usein vilpittömästi kauhistuneita siitä, mitä näette muiden ihmisten tekevän.
Kuitenkin, se on osa tätä elämää. Kukin meistä tekee päätöksensä niin tietonsa kuin tunteensa ohjaamana, tehden parhaansa elääkseen niin, kuin uskoo olevan oikein. Me kaikki yritämme tulla paremmiksi ihmisiksi, vakaamuksesta viis. Kunnioittakaamme toisiamme siitä.Missä näet pakottamista? Vetoan vain ymmärryksees. Minkä tulkitset ylpeydeksi?
Jos olisin saanut kuulua kirkkoon koko ikäni, olisin nähdäkseni säästynyt monilta vääriltä valinnoilta. Minun on kutenkin vaikea asettua koko ikänsä kirkkoon kuuluneen asemaan. Sellaisen henkilön itsenäistymisprosessi eroaa varmaan paljon kirkkoon kuulumattoman kehitysvaiheista. Nykyisen tietämykseni mukaan selkeä uskonnollinen vakaumus lapsuudessani olisi ollut minulla hyvin arvokas elämäni suuntautumisen kannalta.- lavanpalvelija
Tapani1 kirjoitti:
Missä näet pakottamista? Vetoan vain ymmärryksees. Minkä tulkitset ylpeydeksi?
Jos olisin saanut kuulua kirkkoon koko ikäni, olisin nähdäkseni säästynyt monilta vääriltä valinnoilta. Minun on kutenkin vaikea asettua koko ikänsä kirkkoon kuuluneen asemaan. Sellaisen henkilön itsenäistymisprosessi eroaa varmaan paljon kirkkoon kuulumattoman kehitysvaiheista. Nykyisen tietämykseni mukaan selkeä uskonnollinen vakaumus lapsuudessani olisi ollut minulla hyvin arvokas elämäni suuntautumisen kannalta.Olen kanssasi täysin samaa mielä siitä, että käännynäisen ja kirkkoon koko ikänsä kuuluneen itsenäistymisprosessi on eroaa olennaisesti toisistaan.
No mitä tulee lapsuuden uskonnolliseen vakaumukseen se harkintakyky kypsyy siinä 22 ikävuoden vaiheilla ja yleensä muuttuu enemmän kulttuuriyhteisösidonnaiseksi ja usein jopa sanoudutaan irti lapsuuden ympyröistä.
22 vuotiaana olisit saattanut avoimin mielin liittyä johonkin toiseen yhden ainoan totuuden liikkeeseen riippuen taipumuksistasi. Tapani1 kirjoitti:
Missä näet pakottamista? Vetoan vain ymmärryksees. Minkä tulkitset ylpeydeksi?
Jos olisin saanut kuulua kirkkoon koko ikäni, olisin nähdäkseni säästynyt monilta vääriltä valinnoilta. Minun on kutenkin vaikea asettua koko ikänsä kirkkoon kuuluneen asemaan. Sellaisen henkilön itsenäistymisprosessi eroaa varmaan paljon kirkkoon kuulumattoman kehitysvaiheista. Nykyisen tietämykseni mukaan selkeä uskonnollinen vakaumus lapsuudessani olisi ollut minulla hyvin arvokas elämäni suuntautumisen kannalta.Tulkitsen ylpeydeksi sen, että sinä jo kolmannessa ketjussa haluat todistaa olevasi oikeassa sen sijaan, että tutustut vastapuolen näkemyksiin. Myös annat ymmärtää että väheksyt kykyäni tehdä rationaalisia päätöksiä sen perusteella että olen nuori enkä mielestäsi todella ymmärtänyt, mistä mormonismissa on kyse. Oletus siitä, että itsenäistymisprosessilla olisi mitään tekemistä eroamiseni kanssa, on väärä ja koen sen hyvin alentavana.
Samoin koko tämän ketjun syntyminen edustaa tietynlaista kyvyttömyyttä hyväksyä vastakkaiset mielipiteet ja antaa minulle mahdollisuuden toistaa, että uskontoonsa juuttuneilla on surullinen taipumus kapeakatseisuuteen.
Kuitenkin, tässä on minun todistukseni ja kehitystarinani alkaen siitä minkälainen se vielä silloin, kun halusin uskoa MAP-kirkon opetuksiin:
Ennen temppelissä käyntiä olin tutkinut innokkaaseen tapaani pyhiä kirjoituksia. Olin etsinyt ja tutkinut temppeliaiheisia kirjoituksia niin Raamatussa kuin Opin ja liittojen kirjassa. Tämän seurauksena saatuani endowmenttini ja puhuessani siitä jälkeenpäin temppelissä äitini kanssa, hän ihmetteli, kuinka saatoin olla häntä "kaksikymmentä vuotta hänen edellään" tiedossani. Minua vanhemmat jäsenet odottivat minulta hämmennystä ja ihmetystä, mutta minulle kaikki oli selvää. Olin aikaisemmin avointen ovien aikana kokenut hyvin syvän, erittäin yksityisen hengellisen kokemuksen temppelin Selestisessä huoneessa, mutta huomasin, että normaalina temppelipäivänä minulle ei edes sallittu etsiä sitä samaa rauhaa, jonka olin sieltä löytänyt. Samoin olin järkyttynyt siitä, millä huolimattomuudella ihmiset toimittivat syvällisiä, symbolisia hengellisiä rituaaleja.
Tätä en tietenkään sanonut kenellekään. En uskonut, että kukaan olisi todella voinut ymmärtää syvältä sisältäni kumpuavaa tarvetta ajaa kaikki ulos Herran talosta ja vihkiä paikka rauhan ja oppimisen hengelle, jollaiseksi se oli tarkoitettu.
Kaksi viikkoa myöhemmin minua pyydettiin pitämään puhe temppelikokemuksestani. Koska olen intellektuelli luonne, ajattelin että olisi mielenkiintoista yhdistää puheeseen myös temppeiden historiaa. Olin varma (ja olen vieläkin) että puheeni olisi syvällisempi ja tarjoaisi paljon enemmän, jos kykenisin perustelemaan miksi temppelissä tehdään mitä siellä tehdäänkään. Minulla oli selkeä visio, minkälainen puheeni tulisi olemaan. Kuitenkin mitä enemmän tutkin, sitä vahvemmin minusta tuntui, että jokin oli väärin. Opin, että endowmenttiin kuului aikaisemmin vain 2. Mooseksen kirjasta tuttu pappien vihkiminen. Se oli minulle henkilökohtaisesti ollut toimitusten kaikkein pyhin osuus. Olin jo aikaisemmin ymmärtänyt, että hyvin paljon toimituksista olivat puhdasta symboliikkaa, joten halusin korostaa tätä puheessani.
Kuitenkin jokin vaivasi minua. Tiesin, että näkemykseni oli ristiriidassa sen kanssa, mitä moni seurakuntalainen uskoi. Rukoilin epätoivoisesti Jumalaa, etsien rohkeutta seistä sen puolesta minkä tiesin olevan oikein. Jumalan vastaus oli yksiselitteinen: "Puhu vain sitä, mikä on totta. Puhu sitä, minkä tiedät olevan totta." Niin tein. Puolessa välissä puhettani tiesin mokanneeni kaiken ja saatuani puheeni loppuun laskeuduin mieheni viereen ja itkin. Minusta tuntui, kuin koko seurakunnan syyttävät katseet olisivat levänneet ylläni.
Myöhemmin minulle tuli tunne, että minun täytyi puhua piispan kanssa. Halusin jonkun sanovan minulle, että minun oli oikein tietää, että tietoni auttaisi minua kehityksessäni eteenpäin, aivan niin kuin minulle oli sanottu aina ennenkin. Yhä vain mielessäni kaikui ajatus "Puhu sitä, mikä on oikein." Minä tiesin, mikä oli oikein. Tunsin sen hengellisen ihmisen syvällä, epätoivoisella tiedolla, joka olisi halunnut huutaa pelastusta koko maailmaan. Halusin, että muutkin näkisivät toimituksissa sen syvyyden, jonka minä pystyin näkemään. Minä näin heistä, etteivät he todella ymmärtäneet.
Kukaan ei ymmärtänyt, paitsi kenties vanhempani, joita rakastin syvästi siitä. Kuitenkin tästä eteenpäin tietoni lisääntyi ja lisääntyi ja yhä vain ääni sanoi: "Puolusta sitä, minkä tiedät olevan totta." Kun se tieto oli ristiriidassa sen kanssa, mitä olin oppinut, olin valmis seisomaan sen puolella, koska tiesin, ettei minulla ollut vaihtoehtoa. Sitä, kuten ei sinunkaan uskoasi, kukaan ei tule pystymään viemään minulta pois.
Olin pitkään valmis jäämään kirkkoon. Lopulta en kestänyt enää ja päätin, että tämä saa nyt riittää. Minun uskoni on liian erilainen kuin sinun tai heidän ja olen valmis hyväksymään sen asian. Oletko sinä?- M.E.L.
lavanpalvelija kirjoitti:
Olen kanssasi täysin samaa mielä siitä, että käännynäisen ja kirkkoon koko ikänsä kuuluneen itsenäistymisprosessi on eroaa olennaisesti toisistaan.
No mitä tulee lapsuuden uskonnolliseen vakaumukseen se harkintakyky kypsyy siinä 22 ikävuoden vaiheilla ja yleensä muuttuu enemmän kulttuuriyhteisösidonnaiseksi ja usein jopa sanoudutaan irti lapsuuden ympyröistä.
22 vuotiaana olisit saattanut avoimin mielin liittyä johonkin toiseen yhden ainoan totuuden liikkeeseen riippuen taipumuksistasi....mielenkiintoinen kysymys se, että pystyykö koko ikänsä tällaiseen yhden totuuden ja tiukan kontrollin kulttiin malliin MAP kuulunut ihminen ylipäätään itsenäistymään?
Aina on joku 'auktoriteetti' kertomassa että miten sinun tulee ajatella ja käyttäytyä. Kenen kanssa saat seurustella, milloin ja millä tavalla. Mitä saat syödä ja juoda... etc.
Ihmisen terve ja normaali harkintakyky ja maalaisjärki tapetaan tyystin mitä kummallisimmilla säännöksillä ja kontrollilla.
Jos tällaiselta 'omaa tolkkua vailla' olevalta ihmiseltä sitten viedään se 'profeetta', guru ja sitä myötä kultin jäsenyyssekä kontrolli pois niin saattaa hyvinkin käydä huonosti...
Eihän tuommoinen pullossa kasvanut ihminen osaa ELÄÄ ITSE ja ITSENÄISESTI!
Eikö elämän kuitenkin pitänyt olla semmoinen koulu jossa opitaan?
Ei autoa opi ajamaan ellei ihan oikeasti saa ajaa autoa - kolareiden uhallakin. Mormonilogiikka menee kuitenkin niin, että ellei naapurin mummeli osaa ajaa hyvin autolla niin sitten se autoilu kielletäänkin tykkänään kaikilta. Aivan järjetöntä touhua. - M.E.L.
QotD kirjoitti:
Tulkitsen ylpeydeksi sen, että sinä jo kolmannessa ketjussa haluat todistaa olevasi oikeassa sen sijaan, että tutustut vastapuolen näkemyksiin. Myös annat ymmärtää että väheksyt kykyäni tehdä rationaalisia päätöksiä sen perusteella että olen nuori enkä mielestäsi todella ymmärtänyt, mistä mormonismissa on kyse. Oletus siitä, että itsenäistymisprosessilla olisi mitään tekemistä eroamiseni kanssa, on väärä ja koen sen hyvin alentavana.
Samoin koko tämän ketjun syntyminen edustaa tietynlaista kyvyttömyyttä hyväksyä vastakkaiset mielipiteet ja antaa minulle mahdollisuuden toistaa, että uskontoonsa juuttuneilla on surullinen taipumus kapeakatseisuuteen.
Kuitenkin, tässä on minun todistukseni ja kehitystarinani alkaen siitä minkälainen se vielä silloin, kun halusin uskoa MAP-kirkon opetuksiin:
Ennen temppelissä käyntiä olin tutkinut innokkaaseen tapaani pyhiä kirjoituksia. Olin etsinyt ja tutkinut temppeliaiheisia kirjoituksia niin Raamatussa kuin Opin ja liittojen kirjassa. Tämän seurauksena saatuani endowmenttini ja puhuessani siitä jälkeenpäin temppelissä äitini kanssa, hän ihmetteli, kuinka saatoin olla häntä "kaksikymmentä vuotta hänen edellään" tiedossani. Minua vanhemmat jäsenet odottivat minulta hämmennystä ja ihmetystä, mutta minulle kaikki oli selvää. Olin aikaisemmin avointen ovien aikana kokenut hyvin syvän, erittäin yksityisen hengellisen kokemuksen temppelin Selestisessä huoneessa, mutta huomasin, että normaalina temppelipäivänä minulle ei edes sallittu etsiä sitä samaa rauhaa, jonka olin sieltä löytänyt. Samoin olin järkyttynyt siitä, millä huolimattomuudella ihmiset toimittivat syvällisiä, symbolisia hengellisiä rituaaleja.
Tätä en tietenkään sanonut kenellekään. En uskonut, että kukaan olisi todella voinut ymmärtää syvältä sisältäni kumpuavaa tarvetta ajaa kaikki ulos Herran talosta ja vihkiä paikka rauhan ja oppimisen hengelle, jollaiseksi se oli tarkoitettu.
Kaksi viikkoa myöhemmin minua pyydettiin pitämään puhe temppelikokemuksestani. Koska olen intellektuelli luonne, ajattelin että olisi mielenkiintoista yhdistää puheeseen myös temppeiden historiaa. Olin varma (ja olen vieläkin) että puheeni olisi syvällisempi ja tarjoaisi paljon enemmän, jos kykenisin perustelemaan miksi temppelissä tehdään mitä siellä tehdäänkään. Minulla oli selkeä visio, minkälainen puheeni tulisi olemaan. Kuitenkin mitä enemmän tutkin, sitä vahvemmin minusta tuntui, että jokin oli väärin. Opin, että endowmenttiin kuului aikaisemmin vain 2. Mooseksen kirjasta tuttu pappien vihkiminen. Se oli minulle henkilökohtaisesti ollut toimitusten kaikkein pyhin osuus. Olin jo aikaisemmin ymmärtänyt, että hyvin paljon toimituksista olivat puhdasta symboliikkaa, joten halusin korostaa tätä puheessani.
Kuitenkin jokin vaivasi minua. Tiesin, että näkemykseni oli ristiriidassa sen kanssa, mitä moni seurakuntalainen uskoi. Rukoilin epätoivoisesti Jumalaa, etsien rohkeutta seistä sen puolesta minkä tiesin olevan oikein. Jumalan vastaus oli yksiselitteinen: "Puhu vain sitä, mikä on totta. Puhu sitä, minkä tiedät olevan totta." Niin tein. Puolessa välissä puhettani tiesin mokanneeni kaiken ja saatuani puheeni loppuun laskeuduin mieheni viereen ja itkin. Minusta tuntui, kuin koko seurakunnan syyttävät katseet olisivat levänneet ylläni.
Myöhemmin minulle tuli tunne, että minun täytyi puhua piispan kanssa. Halusin jonkun sanovan minulle, että minun oli oikein tietää, että tietoni auttaisi minua kehityksessäni eteenpäin, aivan niin kuin minulle oli sanottu aina ennenkin. Yhä vain mielessäni kaikui ajatus "Puhu sitä, mikä on oikein." Minä tiesin, mikä oli oikein. Tunsin sen hengellisen ihmisen syvällä, epätoivoisella tiedolla, joka olisi halunnut huutaa pelastusta koko maailmaan. Halusin, että muutkin näkisivät toimituksissa sen syvyyden, jonka minä pystyin näkemään. Minä näin heistä, etteivät he todella ymmärtäneet.
Kukaan ei ymmärtänyt, paitsi kenties vanhempani, joita rakastin syvästi siitä. Kuitenkin tästä eteenpäin tietoni lisääntyi ja lisääntyi ja yhä vain ääni sanoi: "Puolusta sitä, minkä tiedät olevan totta." Kun se tieto oli ristiriidassa sen kanssa, mitä olin oppinut, olin valmis seisomaan sen puolella, koska tiesin, ettei minulla ollut vaihtoehtoa. Sitä, kuten ei sinunkaan uskoasi, kukaan ei tule pystymään viemään minulta pois.
Olin pitkään valmis jäämään kirkkoon. Lopulta en kestänyt enää ja päätin, että tämä saa nyt riittää. Minun uskoni on liian erilainen kuin sinun tai heidän ja olen valmis hyväksymään sen asian. Oletko sinä?Ei voi elää niin, että valehtelee etenkin itselleen.
Sanovat siihen sitten muut mitä lystäävät....
Sehän on nimenomaan niiden muiden ongelma. QotD kirjoitti:
Tulkitsen ylpeydeksi sen, että sinä jo kolmannessa ketjussa haluat todistaa olevasi oikeassa sen sijaan, että tutustut vastapuolen näkemyksiin. Myös annat ymmärtää että väheksyt kykyäni tehdä rationaalisia päätöksiä sen perusteella että olen nuori enkä mielestäsi todella ymmärtänyt, mistä mormonismissa on kyse. Oletus siitä, että itsenäistymisprosessilla olisi mitään tekemistä eroamiseni kanssa, on väärä ja koen sen hyvin alentavana.
Samoin koko tämän ketjun syntyminen edustaa tietynlaista kyvyttömyyttä hyväksyä vastakkaiset mielipiteet ja antaa minulle mahdollisuuden toistaa, että uskontoonsa juuttuneilla on surullinen taipumus kapeakatseisuuteen.
Kuitenkin, tässä on minun todistukseni ja kehitystarinani alkaen siitä minkälainen se vielä silloin, kun halusin uskoa MAP-kirkon opetuksiin:
Ennen temppelissä käyntiä olin tutkinut innokkaaseen tapaani pyhiä kirjoituksia. Olin etsinyt ja tutkinut temppeliaiheisia kirjoituksia niin Raamatussa kuin Opin ja liittojen kirjassa. Tämän seurauksena saatuani endowmenttini ja puhuessani siitä jälkeenpäin temppelissä äitini kanssa, hän ihmetteli, kuinka saatoin olla häntä "kaksikymmentä vuotta hänen edellään" tiedossani. Minua vanhemmat jäsenet odottivat minulta hämmennystä ja ihmetystä, mutta minulle kaikki oli selvää. Olin aikaisemmin avointen ovien aikana kokenut hyvin syvän, erittäin yksityisen hengellisen kokemuksen temppelin Selestisessä huoneessa, mutta huomasin, että normaalina temppelipäivänä minulle ei edes sallittu etsiä sitä samaa rauhaa, jonka olin sieltä löytänyt. Samoin olin järkyttynyt siitä, millä huolimattomuudella ihmiset toimittivat syvällisiä, symbolisia hengellisiä rituaaleja.
Tätä en tietenkään sanonut kenellekään. En uskonut, että kukaan olisi todella voinut ymmärtää syvältä sisältäni kumpuavaa tarvetta ajaa kaikki ulos Herran talosta ja vihkiä paikka rauhan ja oppimisen hengelle, jollaiseksi se oli tarkoitettu.
Kaksi viikkoa myöhemmin minua pyydettiin pitämään puhe temppelikokemuksestani. Koska olen intellektuelli luonne, ajattelin että olisi mielenkiintoista yhdistää puheeseen myös temppeiden historiaa. Olin varma (ja olen vieläkin) että puheeni olisi syvällisempi ja tarjoaisi paljon enemmän, jos kykenisin perustelemaan miksi temppelissä tehdään mitä siellä tehdäänkään. Minulla oli selkeä visio, minkälainen puheeni tulisi olemaan. Kuitenkin mitä enemmän tutkin, sitä vahvemmin minusta tuntui, että jokin oli väärin. Opin, että endowmenttiin kuului aikaisemmin vain 2. Mooseksen kirjasta tuttu pappien vihkiminen. Se oli minulle henkilökohtaisesti ollut toimitusten kaikkein pyhin osuus. Olin jo aikaisemmin ymmärtänyt, että hyvin paljon toimituksista olivat puhdasta symboliikkaa, joten halusin korostaa tätä puheessani.
Kuitenkin jokin vaivasi minua. Tiesin, että näkemykseni oli ristiriidassa sen kanssa, mitä moni seurakuntalainen uskoi. Rukoilin epätoivoisesti Jumalaa, etsien rohkeutta seistä sen puolesta minkä tiesin olevan oikein. Jumalan vastaus oli yksiselitteinen: "Puhu vain sitä, mikä on totta. Puhu sitä, minkä tiedät olevan totta." Niin tein. Puolessa välissä puhettani tiesin mokanneeni kaiken ja saatuani puheeni loppuun laskeuduin mieheni viereen ja itkin. Minusta tuntui, kuin koko seurakunnan syyttävät katseet olisivat levänneet ylläni.
Myöhemmin minulle tuli tunne, että minun täytyi puhua piispan kanssa. Halusin jonkun sanovan minulle, että minun oli oikein tietää, että tietoni auttaisi minua kehityksessäni eteenpäin, aivan niin kuin minulle oli sanottu aina ennenkin. Yhä vain mielessäni kaikui ajatus "Puhu sitä, mikä on oikein." Minä tiesin, mikä oli oikein. Tunsin sen hengellisen ihmisen syvällä, epätoivoisella tiedolla, joka olisi halunnut huutaa pelastusta koko maailmaan. Halusin, että muutkin näkisivät toimituksissa sen syvyyden, jonka minä pystyin näkemään. Minä näin heistä, etteivät he todella ymmärtäneet.
Kukaan ei ymmärtänyt, paitsi kenties vanhempani, joita rakastin syvästi siitä. Kuitenkin tästä eteenpäin tietoni lisääntyi ja lisääntyi ja yhä vain ääni sanoi: "Puolusta sitä, minkä tiedät olevan totta." Kun se tieto oli ristiriidassa sen kanssa, mitä olin oppinut, olin valmis seisomaan sen puolella, koska tiesin, ettei minulla ollut vaihtoehtoa. Sitä, kuten ei sinunkaan uskoasi, kukaan ei tule pystymään viemään minulta pois.
Olin pitkään valmis jäämään kirkkoon. Lopulta en kestänyt enää ja päätin, että tämä saa nyt riittää. Minun uskoni on liian erilainen kuin sinun tai heidän ja olen valmis hyväksymään sen asian. Oletko sinä?Tulkitsen ylpeydeksi sen, että sinä jo kolmannessa ketjussa haluat todistaa...
Oletko huomannut että tämän foorumin nimi on mormonismi? Miksi täällä kuunneltaisiin ja puhuttaisiin ateismista tai muista uskonnoista... niillä on omat sivustonsa.
Samoin olin järkyttynyt siitä... toisin sanoin närkästymiselläsi ei ollut mitääntekemistä uskonnon kanssa vaan ihmisten jotka sitä harjoittivat! Tunsit olevasi heidän yläpuolellan ja parempi kuin he.
Sisi koska koit, että olit ymmärtänyt paremmin asiat sinä jäit pois kirkosta? Koit että tiesit enemmän kuin muut. Eivät suinkaan kaikki kirjon jäsenet ole samalla askelmalla tiedon portaissa, mutta jokaisen on hyväksyttävä toisten erilaiset ajatukset ja kuitenkin pystyttävä elämään kirkossa kaikkien näiden eri tasolla olevien ihmisten kanssa. Ainoastaan se tieto joka meille on ilmoitettu on se minkä tiedämme kirkkona olevan totta. Meille annetut tiedot ja ilmoitukset ovat meille EI muille. Kirkko opettaa keskivertoa EI sitä mitkä on keskiverron ylä tai alapuolella. Jopa ilmoituksetkin annetaan siinä tahdissa, jonka keskitaso on valmis ottamaan vastaan. Luuletko että muilla ei ole samoja tunteita tai että jotkut eivät tiedä vieläkin enempää kuin sinä? Vahvana pysymisen salaisuus on nöyryydessä ja kärsivällisyydessä, opettajasta tulee palvelija.
Voisiko olla, että Kirkko ei ole tosi jos sen jäsenet ovat ymmärtämättömiä ja mallisia?QotD kirjoitti:
Viittasin kapeakatseisuudella kykenemättömyydellä astumaan ulos omista mielipiteistään ymmärtääkseen toisten mielipiteet. Tämä on yksi empatian, samoin kuin älykkyyden, mitta.
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että uskot Mormonin kirjan olevan totta. Sen sijaan minulla on sitä vastaan, että haluat pakottaa muut uskomaan että Mormonin kirja on totta ja siitä, että olet ylpeä siitä, että uskontosi opettaa sinulle tietävän enemmän kuin muut maailman ihmiset. Yhdestoista uskonkappale kuuluu näin: "Me vaadimme oikeutta palvella kaikkivaltiasta Jumalaa oman omantuntomme vaatimusten mukaan ja sallimme kaikille ihmisille saman oikeuden, palvelivatpa he miten, missä tai mitä tahansa." Kaikkien ateistien, agnostikkojen antiteistien puolesta pyydän, että tämä sama oikeus laajennettaisiin myös palvomatta olemiseen.
Jos olisimme sivistyneitä ihmisiä, jotka kykenisivät pitämään omat (uskonnolliset) fanatiansa irti keskustelusta, me kykenisimme tutustumaan muiden mielipiteisiin, oppimaan ymmärtämään toisiamme ja elämään rinta rinnan, kuten yhdestoista uskonkappale esittää. Ymmärrän hyvin, miksi MAP-kirkkoon kuuluvalle on vaikeaa hyväksyä muiden ihmisten valintoja. Teille opetetaan, että perhe on ikuinen ja jokainen kirkosta eronnut tuo teille paitsi ajallista, myös hengellistä tuskaa. Teille myös opetetaan, mikä on jumalattomuuden ja "luonnollisena ihmisenä elämisen" hinta ja olette usein vilpittömästi kauhistuneita siitä, mitä näette muiden ihmisten tekevän.
Kuitenkin, se on osa tätä elämää. Kukin meistä tekee päätöksensä niin tietonsa kuin tunteensa ohjaamana, tehden parhaansa elääkseen niin, kuin uskoo olevan oikein. Me kaikki yritämme tulla paremmiksi ihmisiksi, vakaamuksesta viis. Kunnioittakaamme toisiamme siitä.Hyvä kuin olet havainnut tuon.
"Teille opetetaan, että perhe on ikuinen ja jokainen kirkosta eronnut tuo teille paitsi ajallista, myös hengellistä tuskaa."
Ei tarvitse opettaa, kun sen kokeen niin tietää ja sen näkee niistä joille on niin käynyt. Ei sitä tarvitse edes opetta tuska on todellista ja se on rakkauden tähden kyseiseen ihmiseen. Kun tietää että tämä henkilö joskus voi katua ja harmitella sitä mitä teki. Vaikka on tosi että on turha itkeä pudonneita papuja. Pavuilla on hyvä siellä missä ovat ja he pääsevät juuri sinne minne halajavat, vaikka voi olla että se ei ole sama paikka minne surija pääsee.
Ehkäpä tuossa on hiven itsekkyyttä MAP kirkon jäsenten kohdalta, että he niin haluaisivat rakkaansa myös sinne, minne itsekkin yrittävät. Jos ei välitä, se on kuin jättäisi laspensa lstenkodin portaille. Tai ottaisi sen ainoan laskuvarjon ja hyppäisi jättäen apsensa konevikaiseen lentokoneeseen.- lavanpalvelija
M.E.L. kirjoitti:
...mielenkiintoinen kysymys se, että pystyykö koko ikänsä tällaiseen yhden totuuden ja tiukan kontrollin kulttiin malliin MAP kuulunut ihminen ylipäätään itsenäistymään?
Aina on joku 'auktoriteetti' kertomassa että miten sinun tulee ajatella ja käyttäytyä. Kenen kanssa saat seurustella, milloin ja millä tavalla. Mitä saat syödä ja juoda... etc.
Ihmisen terve ja normaali harkintakyky ja maalaisjärki tapetaan tyystin mitä kummallisimmilla säännöksillä ja kontrollilla.
Jos tällaiselta 'omaa tolkkua vailla' olevalta ihmiseltä sitten viedään se 'profeetta', guru ja sitä myötä kultin jäsenyyssekä kontrolli pois niin saattaa hyvinkin käydä huonosti...
Eihän tuommoinen pullossa kasvanut ihminen osaa ELÄÄ ITSE ja ITSENÄISESTI!
Eikö elämän kuitenkin pitänyt olla semmoinen koulu jossa opitaan?
Ei autoa opi ajamaan ellei ihan oikeasti saa ajaa autoa - kolareiden uhallakin. Mormonilogiikka menee kuitenkin niin, että ellei naapurin mummeli osaa ajaa hyvin autolla niin sitten se autoilu kielletäänkin tykkänään kaikilta. Aivan järjetöntä touhua.Vahva lakihenkinen usko on ikäänkuin pakkopaita sen avulla elämänhallinta pysyy jollaintapaa koossa jos oma selkäranka on valuva lötkö tai selkärankaa ei ole lainkaan. Kaikki lähimmäisemme eivät tarvitse jäykkää oppihenkistä pakkopaitaa.
Normiväestön selkäranka on usein sellaista tekoa, että korsettikaan ei ole edes välttämätön. lavanpalvelija kirjoitti:
Olen kanssasi täysin samaa mielä siitä, että käännynäisen ja kirkkoon koko ikänsä kuuluneen itsenäistymisprosessi on eroaa olennaisesti toisistaan.
No mitä tulee lapsuuden uskonnolliseen vakaumukseen se harkintakyky kypsyy siinä 22 ikävuoden vaiheilla ja yleensä muuttuu enemmän kulttuuriyhteisösidonnaiseksi ja usein jopa sanoudutaan irti lapsuuden ympyröistä.
22 vuotiaana olisit saattanut avoimin mielin liittyä johonkin toiseen yhden ainoan totuuden liikkeeseen riippuen taipumuksistasi.kun sattuu löytymään vielä parempi niin sitten taas muuttaa toiseen vanhempana. Kun olin 22 meinasin ruveta Otrodoksiksi. Miksi? Koska sen liturgia ja ikonit oli niin kauniita... olipa syvällistä eikö totta. Onneksi havaitsin ajoissa, että mihinkään kirkkoon ei saisi liittyä siksi että se on niin kaunis ja rikas ja bramea.
Ei kyllä kaikkein parasta olisi jos yhteiskunta tukisi PERHEEN uskontoa ja lasten oman perheensä mukaista uskonopetusta. Sitten myöhemmin nämä lapset, jotka ovat saaneet hyvän ja rauhallisen uskonnollisen perustan lapsuudessaan voivat vanhempana vapaasti löytää muitakin kanavia. Nyt opetetaan että kaikki uskonnonopetus on väärin... eikä ees olla kommunisteja... tulos tulee olemaan sama kuin Neuvostoliitossa.
On kuitenkin valitettavaa, että niin monet lapset kärsivät vanhempiensa typeryydestä ja vääristä valinnoista. Minulla on kaksi lasta joista toiselle ei tarvi sanoa kuin puoli sanaa ja hän ymmärtää ja toiselle se olisi moukaroitava moukarilla sisään... ei tarvita, kuin yksi alkkariope, joka käsittelee väärin sitä, jolle puolisanaa riittää, niin hän saa traumoja ja jopa saa traumoja siitä, että toista lasta komennetaan.... saa nyt sit molemmat "oikealle tielle" traumoitta ...
Elämä ei ole vasta-alkajille.- lavanpalvelija
nenada kirjoitti:
Hyvä kuin olet havainnut tuon.
"Teille opetetaan, että perhe on ikuinen ja jokainen kirkosta eronnut tuo teille paitsi ajallista, myös hengellistä tuskaa."
Ei tarvitse opettaa, kun sen kokeen niin tietää ja sen näkee niistä joille on niin käynyt. Ei sitä tarvitse edes opetta tuska on todellista ja se on rakkauden tähden kyseiseen ihmiseen. Kun tietää että tämä henkilö joskus voi katua ja harmitella sitä mitä teki. Vaikka on tosi että on turha itkeä pudonneita papuja. Pavuilla on hyvä siellä missä ovat ja he pääsevät juuri sinne minne halajavat, vaikka voi olla että se ei ole sama paikka minne surija pääsee.
Ehkäpä tuossa on hiven itsekkyyttä MAP kirkon jäsenten kohdalta, että he niin haluaisivat rakkaansa myös sinne, minne itsekkin yrittävät. Jos ei välitä, se on kuin jättäisi laspensa lstenkodin portaille. Tai ottaisi sen ainoan laskuvarjon ja hyppäisi jättäen apsensa konevikaiseen lentokoneeseen.Uskoo pelastautuvansa amerikkalaisella laskuvarjolla joka ilmassa osoittautuukin tyhjäksi repuksi, jättäen lapsen konevikaiseen lentokoneeseen joka laskeutuu maankamaralle vioista huolimatta.
- .........
nenada kirjoitti:
Hyvä kuin olet havainnut tuon.
"Teille opetetaan, että perhe on ikuinen ja jokainen kirkosta eronnut tuo teille paitsi ajallista, myös hengellistä tuskaa."
Ei tarvitse opettaa, kun sen kokeen niin tietää ja sen näkee niistä joille on niin käynyt. Ei sitä tarvitse edes opetta tuska on todellista ja se on rakkauden tähden kyseiseen ihmiseen. Kun tietää että tämä henkilö joskus voi katua ja harmitella sitä mitä teki. Vaikka on tosi että on turha itkeä pudonneita papuja. Pavuilla on hyvä siellä missä ovat ja he pääsevät juuri sinne minne halajavat, vaikka voi olla että se ei ole sama paikka minne surija pääsee.
Ehkäpä tuossa on hiven itsekkyyttä MAP kirkon jäsenten kohdalta, että he niin haluaisivat rakkaansa myös sinne, minne itsekkin yrittävät. Jos ei välitä, se on kuin jättäisi laspensa lstenkodin portaille. Tai ottaisi sen ainoan laskuvarjon ja hyppäisi jättäen apsensa konevikaiseen lentokoneeseen.Et sinä saa houkuteltua kaikkea lähipiiriäsi kuitenkaan sinne Smithin konevikaiseen lentokoneeseen, vaikka kuinka kuvittelisit tekeväsi hyvän teon...
nenada kirjoitti:
Tulkitsen ylpeydeksi sen, että sinä jo kolmannessa ketjussa haluat todistaa...
Oletko huomannut että tämän foorumin nimi on mormonismi? Miksi täällä kuunneltaisiin ja puhuttaisiin ateismista tai muista uskonnoista... niillä on omat sivustonsa.
Samoin olin järkyttynyt siitä... toisin sanoin närkästymiselläsi ei ollut mitääntekemistä uskonnon kanssa vaan ihmisten jotka sitä harjoittivat! Tunsit olevasi heidän yläpuolellan ja parempi kuin he.
Sisi koska koit, että olit ymmärtänyt paremmin asiat sinä jäit pois kirkosta? Koit että tiesit enemmän kuin muut. Eivät suinkaan kaikki kirjon jäsenet ole samalla askelmalla tiedon portaissa, mutta jokaisen on hyväksyttävä toisten erilaiset ajatukset ja kuitenkin pystyttävä elämään kirkossa kaikkien näiden eri tasolla olevien ihmisten kanssa. Ainoastaan se tieto joka meille on ilmoitettu on se minkä tiedämme kirkkona olevan totta. Meille annetut tiedot ja ilmoitukset ovat meille EI muille. Kirkko opettaa keskivertoa EI sitä mitkä on keskiverron ylä tai alapuolella. Jopa ilmoituksetkin annetaan siinä tahdissa, jonka keskitaso on valmis ottamaan vastaan. Luuletko että muilla ei ole samoja tunteita tai että jotkut eivät tiedä vieläkin enempää kuin sinä? Vahvana pysymisen salaisuus on nöyryydessä ja kärsivällisyydessä, opettajasta tulee palvelija.
Voisiko olla, että Kirkko ei ole tosi jos sen jäsenet ovat ymmärtämättömiä ja mallisia?Koska oletan, ettet ole lukenut aikaisempia ketjuja, joissa tätä on käsitelty, sanon nyt sinullekin, että olen aina itse korostanut yksinomaan rakkautta. Samoin kuten äsken kerroin, hain hyväksyntää niin muilta seurakuntalaisilta kuin uskonnollisilta auktoriteeteiltäni, jotka kuitenkin hyvin tiukasti sanoivat, että olen väärässä. Toisin sanoen he tuomitsivat minut ja minusta on oikein, että tällaista toimintaa kritisoidaan. Koska, kuten huomaat, minun mieltäni ei voi saada muuttumaan, mutta olin valmis elämään rinta rinnan minua vähemmän tietävien kanssa, on minusta jälleen väärin että minulle, vilpittömälle uskovaiselle (vaikkakin kenties erilaiselle kuin muut) sanotaan, että se mitä tiedän, on Saatanasta.
Tunsin epätoivoa ja itkin sunnuntai toisensa perään. Jos ylpeä tuntee epätoivoa siitä, että on erilainen kuin muut, meillä kahdella on erilainen käsitys ylpeydestä. Kyllä, minä tiedän paljon asioita. Olen valmis jakamaan tietoani niille jotka haluavat sitä kuulla ja jätän ne rauhaan, jotka eivät halua kuulla. Miksi muilla ei olisi samaa velvollisuutta minua kohtaan? Missä on Kristuksen kaltainen rakkaus? Tiedän tältä palstalta ehkä yhden MAP-kirkon jäsenen, jonka uskoisin pystyvän keskustella sivistyneen ihmisen tavoin uskonnosta, ja se on Unski.nenada kirjoitti:
Hyvä kuin olet havainnut tuon.
"Teille opetetaan, että perhe on ikuinen ja jokainen kirkosta eronnut tuo teille paitsi ajallista, myös hengellistä tuskaa."
Ei tarvitse opettaa, kun sen kokeen niin tietää ja sen näkee niistä joille on niin käynyt. Ei sitä tarvitse edes opetta tuska on todellista ja se on rakkauden tähden kyseiseen ihmiseen. Kun tietää että tämä henkilö joskus voi katua ja harmitella sitä mitä teki. Vaikka on tosi että on turha itkeä pudonneita papuja. Pavuilla on hyvä siellä missä ovat ja he pääsevät juuri sinne minne halajavat, vaikka voi olla että se ei ole sama paikka minne surija pääsee.
Ehkäpä tuossa on hiven itsekkyyttä MAP kirkon jäsenten kohdalta, että he niin haluaisivat rakkaansa myös sinne, minne itsekkin yrittävät. Jos ei välitä, se on kuin jättäisi laspensa lstenkodin portaille. Tai ottaisi sen ainoan laskuvarjon ja hyppäisi jättäen apsensa konevikaiseen lentokoneeseen.Tottakai olen havainnut sen. Olen myös vilpittömästi pahoillani siitä uskonnollisesta pettymyksestä, jonka olen tuottanut perheelleni. Pystyn siis ymmärtämään ja hyväksymään heidän tuskansa, vaikken itse uskokaan siihen, että mormonismin esittämä taivas olisi olemassa. En siis ole välinpitämätön muiden ihmisten uskomuksia kohtaan.
Tehdäkseni vielä selväksi: kerroin tarinani siksi, ettei kenellekään jäisi sitä mielikuvaa, että olisin - Tapanin vertauskuvaa lainatakseni - vetänyt verhoja valoni eteen. Mormonismista irroittautumiseni oli syvällinen hengellinen ja henkinen, samoin kuin tiedollinen kamppailu, eikä se ollut helppo tie kulkea. Kuvailemani kehityksen jälkeen olen tutkinut asioita yhä tarkemmin, niin ulkoiselta kuin sisäiseltä kannalta ja näin päätynyt lopputulokseen, että mormonismin opetukset tuottavat ihmisille myös haittaa. Myöskin haluan korostaa, ettei ole vain yhtä tietä, vaan myös "jumalattomuus" voi olla, ja on, onnea. Tämä on asia, josta olen myös valmis väittelemään, kuten olen väitellytkin.QotD kirjoitti:
Koska oletan, ettet ole lukenut aikaisempia ketjuja, joissa tätä on käsitelty, sanon nyt sinullekin, että olen aina itse korostanut yksinomaan rakkautta. Samoin kuten äsken kerroin, hain hyväksyntää niin muilta seurakuntalaisilta kuin uskonnollisilta auktoriteeteiltäni, jotka kuitenkin hyvin tiukasti sanoivat, että olen väärässä. Toisin sanoen he tuomitsivat minut ja minusta on oikein, että tällaista toimintaa kritisoidaan. Koska, kuten huomaat, minun mieltäni ei voi saada muuttumaan, mutta olin valmis elämään rinta rinnan minua vähemmän tietävien kanssa, on minusta jälleen väärin että minulle, vilpittömälle uskovaiselle (vaikkakin kenties erilaiselle kuin muut) sanotaan, että se mitä tiedän, on Saatanasta.
Tunsin epätoivoa ja itkin sunnuntai toisensa perään. Jos ylpeä tuntee epätoivoa siitä, että on erilainen kuin muut, meillä kahdella on erilainen käsitys ylpeydestä. Kyllä, minä tiedän paljon asioita. Olen valmis jakamaan tietoani niille jotka haluavat sitä kuulla ja jätän ne rauhaan, jotka eivät halua kuulla. Miksi muilla ei olisi samaa velvollisuutta minua kohtaan? Missä on Kristuksen kaltainen rakkaus? Tiedän tältä palstalta ehkä yhden MAP-kirkon jäsenen, jonka uskoisin pystyvän keskustella sivistyneen ihmisen tavoin uskonnosta, ja se on Unski.Olisiko niin, ettet saanut tilaisuutta keskustella sellaisten henkilöiden kanssa, jotka tietävät enemmän? Minusta on sääli, ettei enää temppelissä opeteta ymmärtämään vertauskuvien tarkoitusta enemmän, vaan kehotetaan tutkimaan Hengen avulla. Sveitsin temppelissä annettiin opetusta, joka auttoi sisäistämään sitä, mitä milläkin tarkoitettiin.
Jos ajattelisit niitä liittoja, joita temppelissä tehdään, niin ne ovat kaikki selkeää evankeliumia ja kuuluvat jo kasteen liittoon vaikkakaan ei niin jäsentyneesti. Temppeli vahvistaa elämään lähimmäisiämme rakastaen.- lavanpalvelija
Tapani1 kirjoitti:
Olisiko niin, ettet saanut tilaisuutta keskustella sellaisten henkilöiden kanssa, jotka tietävät enemmän? Minusta on sääli, ettei enää temppelissä opeteta ymmärtämään vertauskuvien tarkoitusta enemmän, vaan kehotetaan tutkimaan Hengen avulla. Sveitsin temppelissä annettiin opetusta, joka auttoi sisäistämään sitä, mitä milläkin tarkoitettiin.
Jos ajattelisit niitä liittoja, joita temppelissä tehdään, niin ne ovat kaikki selkeää evankeliumia ja kuuluvat jo kasteen liittoon vaikkakaan ei niin jäsentyneesti. Temppeli vahvistaa elämään lähimmäisiämme rakastaen.Nämä tällaiset liitot joita temppelissä tehdään sementoi osapuolet ilmeisesti niin, että niitä on tavattoman epäkiitollista purkaa jos tulee myöhemmin toisiin aatoksiin.
- Joo-o.
QotD kirjoitti:
Tottakai olen havainnut sen. Olen myös vilpittömästi pahoillani siitä uskonnollisesta pettymyksestä, jonka olen tuottanut perheelleni. Pystyn siis ymmärtämään ja hyväksymään heidän tuskansa, vaikken itse uskokaan siihen, että mormonismin esittämä taivas olisi olemassa. En siis ole välinpitämätön muiden ihmisten uskomuksia kohtaan.
Tehdäkseni vielä selväksi: kerroin tarinani siksi, ettei kenellekään jäisi sitä mielikuvaa, että olisin - Tapanin vertauskuvaa lainatakseni - vetänyt verhoja valoni eteen. Mormonismista irroittautumiseni oli syvällinen hengellinen ja henkinen, samoin kuin tiedollinen kamppailu, eikä se ollut helppo tie kulkea. Kuvailemani kehityksen jälkeen olen tutkinut asioita yhä tarkemmin, niin ulkoiselta kuin sisäiseltä kannalta ja näin päätynyt lopputulokseen, että mormonismin opetukset tuottavat ihmisille myös haittaa. Myöskin haluan korostaa, ettei ole vain yhtä tietä, vaan myös "jumalattomuus" voi olla, ja on, onnea. Tämä on asia, josta olen myös valmis väittelemään, kuten olen väitellytkin.Olet vetänyt verhot sivuun. Toivoisi Tapaninkin tekevän niin. Se valo minkä Tapani näkee, tulee vain Smithin taskulampusta ja on melko pimeää valoa...
Tapani1 kirjoitti:
Olisiko niin, ettet saanut tilaisuutta keskustella sellaisten henkilöiden kanssa, jotka tietävät enemmän? Minusta on sääli, ettei enää temppelissä opeteta ymmärtämään vertauskuvien tarkoitusta enemmän, vaan kehotetaan tutkimaan Hengen avulla. Sveitsin temppelissä annettiin opetusta, joka auttoi sisäistämään sitä, mitä milläkin tarkoitettiin.
Jos ajattelisit niitä liittoja, joita temppelissä tehdään, niin ne ovat kaikki selkeää evankeliumia ja kuuluvat jo kasteen liittoon vaikkakaan ei niin jäsentyneesti. Temppeli vahvistaa elämään lähimmäisiämme rakastaen.Lähtekäämme liikkeelle siitä, että minä tiedän, että suuri osa temppelin symboliikasta on lainattu vapaamuurareilta. Tiedän myös, että vapaamuurarit ovat syntyneet vasta keskiajalla. Toisin sanoen, temppelin symboliikka ei ole Jumalan ilmoitusta ja se on minulle ihan ok.
Tiedän myös, että temppelisinetöinnit oli alun perin tarkoitettu vain moniavioisille. Samoin tiedän, että Selestistä huonetta käytettiin iltaisin tanssien järjestämiseen niille, jotka olivat käyneet endowmentin. Samoin olen tietoinen siitä, minkälainen temppelissä esitetty luomiskertomus jatkoliittoineen on ollut, alkaen protestanttisesta papista ja jatkuen vapaamuurariperinteen kurkun auki viiltämiseen. Jälleen, temppeliriitit eivät ole Jumalan ilmoitusta ja se on minulle ihan ok.
Samoin tiedän, että henkilöitä kuten Moosesta, Aabrahamia ja Aadamia ei ole koskaan ollut olemassakaan. Tooran syntyhistoria on minulle tuttu ja tiedän mitkä motiivit ihmisillä on ollut antaa ymmärtää, että tämännimisiä henkilöitä on ollut. Tämä luonnollisesti tarkoittaa, ettei myöskään Eedenin puutarhaa, syntiinlankeemusta tai edes juutalaisten uskottua yhteistä kantaisää Israelia ole koskaan ollut. Se on minulle ihan ok.
Kuitenkin, kaikki jäsenet joiden kanssa olen asioista syystä tai toisesta puhunut ensinkin uskovat kivenkovaan, että henkilö nimeltä Aadam on ollut olemassa. Samoin useimmat näyttävät uskovan, että temppelissä kerrottu versio luomiskertomuksesta on se, joka vastaa parhaiten totuutta. Näinollen heillä on taipumusta mm. kieltää evoluutio, maan todellinen ikä, universumin synty ja monia muita asioita. Kirkko myös tukee näitä näkemyksiä ja on mm. viimeksi 2003 (tai 2005, en jaksa tarkistaa) vakuuttanut että 1900-luvun alussa annettu julistus siitä, että Aadam on ihmiskunnan kantaisä, on yhä kirkon virallinen kanta.
Ergo, olen väärässä, mitä en kuitenkaan ole.
Samoin tiedän, ettei Brigham Youngin ollut tarkoitus olla Joseph Smithin seuraaja. Myös tiedän, että Mormonin kirja on uskonnollissävytteinen plagiaatti vain pari vuotta aiemmin julkaistussa "View of the Herbews"-teoksesta. Tiedän, että metodistit opettivat ihmisen kehityksestä jumalaksi ja tiedän, ettei Mormonin kirja sisällä mitään mm. temppelirituaaleista tai kolmesta taivasasteesta. Samoin olen tietoinen kirkon varhaisten johtajien virheistä ja henkilökohtaisista motiiveista samoin kuin siitä, että Emma Smith, profeetan vaimo, ei koskaan tukenut Brigham Youngia miehensä seuraajana. Myöskin Emmaa mustamaalattiin aina 70-luvulle asti, minkä jälkeen hänet nostettiinkin jälleen esikuvaksi kirkon naisille (Emmaa on aikaisemmin syytetty mm. miehensä myrkyttämisyrityksestä).
Myöskin tiedän, että kirkko - ei kaikkein vähiten edesmennyt profeetta Gordon B. Hinkey - on pyrkinyt peittelemään noloja tapauksia historiastaan, ei kaikkein vähäisimpänä Mountain Meadowsin joukkosurman, kirjapainon polton, joka johti Smithin kuolemaan ja niihin lukuisiin aikaisempiin (ja ristiriitaisiin) versioihin ensimmäisestä näystä. Lista jatkuu.
Ongelmat mormonismissa ovat syvällä sen syntyvaiheissa. Sen kehityskaari, oppien rakenne ja organisaation motiivit ovat väistämättä johtaneet sen siihen, ettei siitä synny paljoakaan hyvää tähän maailmaan. Se, että minulle alussa kertyi ristiriitaista tietoa (huomatkaa, hyvät lukijat, ei kysymyksiä) johti vähitellen hyvin luonnollisesti, tietenkin myös johtuen kirkon ja sen jäsenten suhtautumisesta minunlaisiini "vääräoppisiin", siihen päätökseen, mihin päädyin. Ja vaikka tiedän, että kirkon tukijat yrittävät selittää nämä kaikki parhain päin, totuus on, etteivät ne selitykset ole vedenkestäviä. Kirkon tutkijat lainaavat toisiaan sillä välin, kun muun maailman tutkijoilla on hyvin selkeä käsitys siitä, mitä todella tapahtui.
Luonnollisesti tiedon lisääntyessä olen myös irroittautunut perinteisistä kristillisistä käsityksistä Jumalan luonteesta tutustuttuani niiden syntytarinaan ja löytänyt oman tieni sen ulkopuolelta. Koska tästä eteenpäin väittelymme tulisi ajautumaan lähinnä sen kyseenalaistamiseen, olenko oikeassa vai en, totean vain että turha siitä on väitellä, koska kumpikaan taho ei ole aikeissa muuttaa mieltään. Samoin olen jo Absinttikeiju-nimimerkin takaa käynyt Tapanin kanssa läpi ne filosofiset ja loogiset ajatusrakennelmat, joista uskonto itsensä rakentaa.
Olen jo tehnyt pointtini selviksi, samoin kuin argumentin nimissä pistänyt hyvin henkilökohtaisia kokemuksiani likoon. Näinollen pyydän mahdollisia vastaanväittäjiä ensin tutustumaan muihin postauksiini, ennen kuin jatkavat mahdollista väittelyään.- M.E.L.
nenada kirjoitti:
kun sattuu löytymään vielä parempi niin sitten taas muuttaa toiseen vanhempana. Kun olin 22 meinasin ruveta Otrodoksiksi. Miksi? Koska sen liturgia ja ikonit oli niin kauniita... olipa syvällistä eikö totta. Onneksi havaitsin ajoissa, että mihinkään kirkkoon ei saisi liittyä siksi että se on niin kaunis ja rikas ja bramea.
Ei kyllä kaikkein parasta olisi jos yhteiskunta tukisi PERHEEN uskontoa ja lasten oman perheensä mukaista uskonopetusta. Sitten myöhemmin nämä lapset, jotka ovat saaneet hyvän ja rauhallisen uskonnollisen perustan lapsuudessaan voivat vanhempana vapaasti löytää muitakin kanavia. Nyt opetetaan että kaikki uskonnonopetus on väärin... eikä ees olla kommunisteja... tulos tulee olemaan sama kuin Neuvostoliitossa.
On kuitenkin valitettavaa, että niin monet lapset kärsivät vanhempiensa typeryydestä ja vääristä valinnoista. Minulla on kaksi lasta joista toiselle ei tarvi sanoa kuin puoli sanaa ja hän ymmärtää ja toiselle se olisi moukaroitava moukarilla sisään... ei tarvita, kuin yksi alkkariope, joka käsittelee väärin sitä, jolle puolisanaa riittää, niin hän saa traumoja ja jopa saa traumoja siitä, että toista lasta komennetaan.... saa nyt sit molemmat "oikealle tielle" traumoitta ...
Elämä ei ole vasta-alkajille.Ehkä olisi lapsille paras pitää semmoinen uskonnollinen rauhoitusaika niin pitkään kunnes ovat kykeneviä itse päättämään uskonnollisen suuntautumisensa.
Voisi tulla vähiten kolhuja, törmäyksiä ja traumoja.
Lapset ovat yksilöitä ja yleensä vielä paljon aikuisia herkempiä.
Lapsia tulee suojella turhalta uskonnolliselta tuputukselta. - Mitenhän
M.E.L. kirjoitti:
Ehkä olisi lapsille paras pitää semmoinen uskonnollinen rauhoitusaika niin pitkään kunnes ovat kykeneviä itse päättämään uskonnollisen suuntautumisensa.
Voisi tulla vähiten kolhuja, törmäyksiä ja traumoja.
Lapset ovat yksilöitä ja yleensä vielä paljon aikuisia herkempiä.
Lapsia tulee suojella turhalta uskonnolliselta tuputukselta.tuo on onnistunut kirkossasi? Älä nyt viitsi.
- lavanpalvelija
QotD kirjoitti:
Lähtekäämme liikkeelle siitä, että minä tiedän, että suuri osa temppelin symboliikasta on lainattu vapaamuurareilta. Tiedän myös, että vapaamuurarit ovat syntyneet vasta keskiajalla. Toisin sanoen, temppelin symboliikka ei ole Jumalan ilmoitusta ja se on minulle ihan ok.
Tiedän myös, että temppelisinetöinnit oli alun perin tarkoitettu vain moniavioisille. Samoin tiedän, että Selestistä huonetta käytettiin iltaisin tanssien järjestämiseen niille, jotka olivat käyneet endowmentin. Samoin olen tietoinen siitä, minkälainen temppelissä esitetty luomiskertomus jatkoliittoineen on ollut, alkaen protestanttisesta papista ja jatkuen vapaamuurariperinteen kurkun auki viiltämiseen. Jälleen, temppeliriitit eivät ole Jumalan ilmoitusta ja se on minulle ihan ok.
Samoin tiedän, että henkilöitä kuten Moosesta, Aabrahamia ja Aadamia ei ole koskaan ollut olemassakaan. Tooran syntyhistoria on minulle tuttu ja tiedän mitkä motiivit ihmisillä on ollut antaa ymmärtää, että tämännimisiä henkilöitä on ollut. Tämä luonnollisesti tarkoittaa, ettei myöskään Eedenin puutarhaa, syntiinlankeemusta tai edes juutalaisten uskottua yhteistä kantaisää Israelia ole koskaan ollut. Se on minulle ihan ok.
Kuitenkin, kaikki jäsenet joiden kanssa olen asioista syystä tai toisesta puhunut ensinkin uskovat kivenkovaan, että henkilö nimeltä Aadam on ollut olemassa. Samoin useimmat näyttävät uskovan, että temppelissä kerrottu versio luomiskertomuksesta on se, joka vastaa parhaiten totuutta. Näinollen heillä on taipumusta mm. kieltää evoluutio, maan todellinen ikä, universumin synty ja monia muita asioita. Kirkko myös tukee näitä näkemyksiä ja on mm. viimeksi 2003 (tai 2005, en jaksa tarkistaa) vakuuttanut että 1900-luvun alussa annettu julistus siitä, että Aadam on ihmiskunnan kantaisä, on yhä kirkon virallinen kanta.
Ergo, olen väärässä, mitä en kuitenkaan ole.
Samoin tiedän, ettei Brigham Youngin ollut tarkoitus olla Joseph Smithin seuraaja. Myös tiedän, että Mormonin kirja on uskonnollissävytteinen plagiaatti vain pari vuotta aiemmin julkaistussa "View of the Herbews"-teoksesta. Tiedän, että metodistit opettivat ihmisen kehityksestä jumalaksi ja tiedän, ettei Mormonin kirja sisällä mitään mm. temppelirituaaleista tai kolmesta taivasasteesta. Samoin olen tietoinen kirkon varhaisten johtajien virheistä ja henkilökohtaisista motiiveista samoin kuin siitä, että Emma Smith, profeetan vaimo, ei koskaan tukenut Brigham Youngia miehensä seuraajana. Myöskin Emmaa mustamaalattiin aina 70-luvulle asti, minkä jälkeen hänet nostettiinkin jälleen esikuvaksi kirkon naisille (Emmaa on aikaisemmin syytetty mm. miehensä myrkyttämisyrityksestä).
Myöskin tiedän, että kirkko - ei kaikkein vähiten edesmennyt profeetta Gordon B. Hinkey - on pyrkinyt peittelemään noloja tapauksia historiastaan, ei kaikkein vähäisimpänä Mountain Meadowsin joukkosurman, kirjapainon polton, joka johti Smithin kuolemaan ja niihin lukuisiin aikaisempiin (ja ristiriitaisiin) versioihin ensimmäisestä näystä. Lista jatkuu.
Ongelmat mormonismissa ovat syvällä sen syntyvaiheissa. Sen kehityskaari, oppien rakenne ja organisaation motiivit ovat väistämättä johtaneet sen siihen, ettei siitä synny paljoakaan hyvää tähän maailmaan. Se, että minulle alussa kertyi ristiriitaista tietoa (huomatkaa, hyvät lukijat, ei kysymyksiä) johti vähitellen hyvin luonnollisesti, tietenkin myös johtuen kirkon ja sen jäsenten suhtautumisesta minunlaisiini "vääräoppisiin", siihen päätökseen, mihin päädyin. Ja vaikka tiedän, että kirkon tukijat yrittävät selittää nämä kaikki parhain päin, totuus on, etteivät ne selitykset ole vedenkestäviä. Kirkon tutkijat lainaavat toisiaan sillä välin, kun muun maailman tutkijoilla on hyvin selkeä käsitys siitä, mitä todella tapahtui.
Luonnollisesti tiedon lisääntyessä olen myös irroittautunut perinteisistä kristillisistä käsityksistä Jumalan luonteesta tutustuttuani niiden syntytarinaan ja löytänyt oman tieni sen ulkopuolelta. Koska tästä eteenpäin väittelymme tulisi ajautumaan lähinnä sen kyseenalaistamiseen, olenko oikeassa vai en, totean vain että turha siitä on väitellä, koska kumpikaan taho ei ole aikeissa muuttaa mieltään. Samoin olen jo Absinttikeiju-nimimerkin takaa käynyt Tapanin kanssa läpi ne filosofiset ja loogiset ajatusrakennelmat, joista uskonto itsensä rakentaa.
Olen jo tehnyt pointtini selviksi, samoin kuin argumentin nimissä pistänyt hyvin henkilökohtaisia kokemuksiani likoon. Näinollen pyydän mahdollisia vastaanväittäjiä ensin tutustumaan muihin postauksiini, ennen kuin jatkavat mahdollista väittelyään.Kiitos ymmärrys avautui paljon. Tällainen tieto on varteenotettavaa kun kirjoittaja tietää syvällisesti mistä kirjoittaa. Empatia Tapania kohtaan lisääntyi ymmärrän järkeilyn aiheuttaman ahdistuksen.
QotD kirjoitti:
Lähtekäämme liikkeelle siitä, että minä tiedän, että suuri osa temppelin symboliikasta on lainattu vapaamuurareilta. Tiedän myös, että vapaamuurarit ovat syntyneet vasta keskiajalla. Toisin sanoen, temppelin symboliikka ei ole Jumalan ilmoitusta ja se on minulle ihan ok.
Tiedän myös, että temppelisinetöinnit oli alun perin tarkoitettu vain moniavioisille. Samoin tiedän, että Selestistä huonetta käytettiin iltaisin tanssien järjestämiseen niille, jotka olivat käyneet endowmentin. Samoin olen tietoinen siitä, minkälainen temppelissä esitetty luomiskertomus jatkoliittoineen on ollut, alkaen protestanttisesta papista ja jatkuen vapaamuurariperinteen kurkun auki viiltämiseen. Jälleen, temppeliriitit eivät ole Jumalan ilmoitusta ja se on minulle ihan ok.
Samoin tiedän, että henkilöitä kuten Moosesta, Aabrahamia ja Aadamia ei ole koskaan ollut olemassakaan. Tooran syntyhistoria on minulle tuttu ja tiedän mitkä motiivit ihmisillä on ollut antaa ymmärtää, että tämännimisiä henkilöitä on ollut. Tämä luonnollisesti tarkoittaa, ettei myöskään Eedenin puutarhaa, syntiinlankeemusta tai edes juutalaisten uskottua yhteistä kantaisää Israelia ole koskaan ollut. Se on minulle ihan ok.
Kuitenkin, kaikki jäsenet joiden kanssa olen asioista syystä tai toisesta puhunut ensinkin uskovat kivenkovaan, että henkilö nimeltä Aadam on ollut olemassa. Samoin useimmat näyttävät uskovan, että temppelissä kerrottu versio luomiskertomuksesta on se, joka vastaa parhaiten totuutta. Näinollen heillä on taipumusta mm. kieltää evoluutio, maan todellinen ikä, universumin synty ja monia muita asioita. Kirkko myös tukee näitä näkemyksiä ja on mm. viimeksi 2003 (tai 2005, en jaksa tarkistaa) vakuuttanut että 1900-luvun alussa annettu julistus siitä, että Aadam on ihmiskunnan kantaisä, on yhä kirkon virallinen kanta.
Ergo, olen väärässä, mitä en kuitenkaan ole.
Samoin tiedän, ettei Brigham Youngin ollut tarkoitus olla Joseph Smithin seuraaja. Myös tiedän, että Mormonin kirja on uskonnollissävytteinen plagiaatti vain pari vuotta aiemmin julkaistussa "View of the Herbews"-teoksesta. Tiedän, että metodistit opettivat ihmisen kehityksestä jumalaksi ja tiedän, ettei Mormonin kirja sisällä mitään mm. temppelirituaaleista tai kolmesta taivasasteesta. Samoin olen tietoinen kirkon varhaisten johtajien virheistä ja henkilökohtaisista motiiveista samoin kuin siitä, että Emma Smith, profeetan vaimo, ei koskaan tukenut Brigham Youngia miehensä seuraajana. Myöskin Emmaa mustamaalattiin aina 70-luvulle asti, minkä jälkeen hänet nostettiinkin jälleen esikuvaksi kirkon naisille (Emmaa on aikaisemmin syytetty mm. miehensä myrkyttämisyrityksestä).
Myöskin tiedän, että kirkko - ei kaikkein vähiten edesmennyt profeetta Gordon B. Hinkey - on pyrkinyt peittelemään noloja tapauksia historiastaan, ei kaikkein vähäisimpänä Mountain Meadowsin joukkosurman, kirjapainon polton, joka johti Smithin kuolemaan ja niihin lukuisiin aikaisempiin (ja ristiriitaisiin) versioihin ensimmäisestä näystä. Lista jatkuu.
Ongelmat mormonismissa ovat syvällä sen syntyvaiheissa. Sen kehityskaari, oppien rakenne ja organisaation motiivit ovat väistämättä johtaneet sen siihen, ettei siitä synny paljoakaan hyvää tähän maailmaan. Se, että minulle alussa kertyi ristiriitaista tietoa (huomatkaa, hyvät lukijat, ei kysymyksiä) johti vähitellen hyvin luonnollisesti, tietenkin myös johtuen kirkon ja sen jäsenten suhtautumisesta minunlaisiini "vääräoppisiin", siihen päätökseen, mihin päädyin. Ja vaikka tiedän, että kirkon tukijat yrittävät selittää nämä kaikki parhain päin, totuus on, etteivät ne selitykset ole vedenkestäviä. Kirkon tutkijat lainaavat toisiaan sillä välin, kun muun maailman tutkijoilla on hyvin selkeä käsitys siitä, mitä todella tapahtui.
Luonnollisesti tiedon lisääntyessä olen myös irroittautunut perinteisistä kristillisistä käsityksistä Jumalan luonteesta tutustuttuani niiden syntytarinaan ja löytänyt oman tieni sen ulkopuolelta. Koska tästä eteenpäin väittelymme tulisi ajautumaan lähinnä sen kyseenalaistamiseen, olenko oikeassa vai en, totean vain että turha siitä on väitellä, koska kumpikaan taho ei ole aikeissa muuttaa mieltään. Samoin olen jo Absinttikeiju-nimimerkin takaa käynyt Tapanin kanssa läpi ne filosofiset ja loogiset ajatusrakennelmat, joista uskonto itsensä rakentaa.
Olen jo tehnyt pointtini selviksi, samoin kuin argumentin nimissä pistänyt hyvin henkilökohtaisia kokemuksiani likoon. Näinollen pyydän mahdollisia vastaanväittäjiä ensin tutustumaan muihin postauksiini, ennen kuin jatkavat mahdollista väittelyään.Minkä verran olet tutustunut vastinekirjoitteluun?
Näyttää siltä, että olet muodostanut käsityksesi kirkon vastustajien kirjoituksista.
http://www.google.com/custom?hl=en&safe=active&client=pub-0770184673130660&cof=FORID:1;GL:1;LBGC:336699;LC:#0000ff;VLC:#663399;GFNT:#0000ff;GIMP:#0000ff;DIV:#336699;&domains=www.jefflindsay.com;mormanity.blogspot.com;www.fairlds.org;farms.byu.edu;&sitesearch=farms.byu.edu&channel=2520677955&oe=ISO-8859-1&ei=TqbRS7jQJNSLOJ3MzdgN&sa=X&oi=spell&resnum=0&ct=result&cd=1&ved=0CAQQBSgA&q=temple&spell=1QotD kirjoitti:
Lähtekäämme liikkeelle siitä, että minä tiedän, että suuri osa temppelin symboliikasta on lainattu vapaamuurareilta. Tiedän myös, että vapaamuurarit ovat syntyneet vasta keskiajalla. Toisin sanoen, temppelin symboliikka ei ole Jumalan ilmoitusta ja se on minulle ihan ok.
Tiedän myös, että temppelisinetöinnit oli alun perin tarkoitettu vain moniavioisille. Samoin tiedän, että Selestistä huonetta käytettiin iltaisin tanssien järjestämiseen niille, jotka olivat käyneet endowmentin. Samoin olen tietoinen siitä, minkälainen temppelissä esitetty luomiskertomus jatkoliittoineen on ollut, alkaen protestanttisesta papista ja jatkuen vapaamuurariperinteen kurkun auki viiltämiseen. Jälleen, temppeliriitit eivät ole Jumalan ilmoitusta ja se on minulle ihan ok.
Samoin tiedän, että henkilöitä kuten Moosesta, Aabrahamia ja Aadamia ei ole koskaan ollut olemassakaan. Tooran syntyhistoria on minulle tuttu ja tiedän mitkä motiivit ihmisillä on ollut antaa ymmärtää, että tämännimisiä henkilöitä on ollut. Tämä luonnollisesti tarkoittaa, ettei myöskään Eedenin puutarhaa, syntiinlankeemusta tai edes juutalaisten uskottua yhteistä kantaisää Israelia ole koskaan ollut. Se on minulle ihan ok.
Kuitenkin, kaikki jäsenet joiden kanssa olen asioista syystä tai toisesta puhunut ensinkin uskovat kivenkovaan, että henkilö nimeltä Aadam on ollut olemassa. Samoin useimmat näyttävät uskovan, että temppelissä kerrottu versio luomiskertomuksesta on se, joka vastaa parhaiten totuutta. Näinollen heillä on taipumusta mm. kieltää evoluutio, maan todellinen ikä, universumin synty ja monia muita asioita. Kirkko myös tukee näitä näkemyksiä ja on mm. viimeksi 2003 (tai 2005, en jaksa tarkistaa) vakuuttanut että 1900-luvun alussa annettu julistus siitä, että Aadam on ihmiskunnan kantaisä, on yhä kirkon virallinen kanta.
Ergo, olen väärässä, mitä en kuitenkaan ole.
Samoin tiedän, ettei Brigham Youngin ollut tarkoitus olla Joseph Smithin seuraaja. Myös tiedän, että Mormonin kirja on uskonnollissävytteinen plagiaatti vain pari vuotta aiemmin julkaistussa "View of the Herbews"-teoksesta. Tiedän, että metodistit opettivat ihmisen kehityksestä jumalaksi ja tiedän, ettei Mormonin kirja sisällä mitään mm. temppelirituaaleista tai kolmesta taivasasteesta. Samoin olen tietoinen kirkon varhaisten johtajien virheistä ja henkilökohtaisista motiiveista samoin kuin siitä, että Emma Smith, profeetan vaimo, ei koskaan tukenut Brigham Youngia miehensä seuraajana. Myöskin Emmaa mustamaalattiin aina 70-luvulle asti, minkä jälkeen hänet nostettiinkin jälleen esikuvaksi kirkon naisille (Emmaa on aikaisemmin syytetty mm. miehensä myrkyttämisyrityksestä).
Myöskin tiedän, että kirkko - ei kaikkein vähiten edesmennyt profeetta Gordon B. Hinkey - on pyrkinyt peittelemään noloja tapauksia historiastaan, ei kaikkein vähäisimpänä Mountain Meadowsin joukkosurman, kirjapainon polton, joka johti Smithin kuolemaan ja niihin lukuisiin aikaisempiin (ja ristiriitaisiin) versioihin ensimmäisestä näystä. Lista jatkuu.
Ongelmat mormonismissa ovat syvällä sen syntyvaiheissa. Sen kehityskaari, oppien rakenne ja organisaation motiivit ovat väistämättä johtaneet sen siihen, ettei siitä synny paljoakaan hyvää tähän maailmaan. Se, että minulle alussa kertyi ristiriitaista tietoa (huomatkaa, hyvät lukijat, ei kysymyksiä) johti vähitellen hyvin luonnollisesti, tietenkin myös johtuen kirkon ja sen jäsenten suhtautumisesta minunlaisiini "vääräoppisiin", siihen päätökseen, mihin päädyin. Ja vaikka tiedän, että kirkon tukijat yrittävät selittää nämä kaikki parhain päin, totuus on, etteivät ne selitykset ole vedenkestäviä. Kirkon tutkijat lainaavat toisiaan sillä välin, kun muun maailman tutkijoilla on hyvin selkeä käsitys siitä, mitä todella tapahtui.
Luonnollisesti tiedon lisääntyessä olen myös irroittautunut perinteisistä kristillisistä käsityksistä Jumalan luonteesta tutustuttuani niiden syntytarinaan ja löytänyt oman tieni sen ulkopuolelta. Koska tästä eteenpäin väittelymme tulisi ajautumaan lähinnä sen kyseenalaistamiseen, olenko oikeassa vai en, totean vain että turha siitä on väitellä, koska kumpikaan taho ei ole aikeissa muuttaa mieltään. Samoin olen jo Absinttikeiju-nimimerkin takaa käynyt Tapanin kanssa läpi ne filosofiset ja loogiset ajatusrakennelmat, joista uskonto itsensä rakentaa.
Olen jo tehnyt pointtini selviksi, samoin kuin argumentin nimissä pistänyt hyvin henkilökohtaisia kokemuksiani likoon. Näinollen pyydän mahdollisia vastaanväittäjiä ensin tutustumaan muihin postauksiini, ennen kuin jatkavat mahdollista väittelyään.Tapani1 kirjoitti:
Lähteeni ovat olleet Wikipedia, kirkon omat sivut (LDS.org, FamilySearch etc), kirkon julkaisut (MK, OL, Journal of Discourses), kirkon tutkijoiden julkaisut (pääasiassa B. H. Robertsin "Studies of the Book of Mormon", erinäinen videomateriaali (Gordon B. Hinkleyn haastattelu televisiossa koskien moniavioisuutta) sekä dokumenttielokuvat, joissa mm. yhdessä käsiteltiin varsin laajalti Mountain Meadowsia sekä ulkopuolisten, että kirkollisten tutkijoiden taholta. Temppeliaiheisen materiaalin olen koostanut osin myös kirkon jäsenten (huom. ei eronneiden/vastustajien) ylläpitämiltä sivuilta. Myöskin olen tutustunut laajalti Smithin julkaisuihin ja niiden eri versioihin, alkaen Mormonin kirjasta, jonka ensimmäisiä versioita voidaan tutkia myös netistä käsin.
Olen tietoinen siitä että lukuisat kirkon kritisoijat ovat nostaneet näitä aiheita esiin, ei vähiten johtuen kirkon taipumuksesta vähätellä niiden merkityksiä. Mielestäni tätä voitaisiin verrata katolisen kirkon toimintaan, mikä on tullut mediassa tutuksi meille suomalaisillekin viime aikoina. Uskonnollisilla instituutioilla, joilla on tiukka hierarkinen järjestelmä, on taipumus suojella omia johtajiaan ja peitellä näiden tekemiä inhimillisiä virheitä. Myös, koska näiden henkilöiden vaikutusvalta on riippuvainen heidän oppinsa uskottavuudesta, dogmaattiset ja poliittiset harha-askeleet korvataan (ja piilotetaan) mieluummin vähin äänin sen sijaan, että niihin puututtaisiin avoimesti. Klassinen esimerkki mormonismista olisi pitkäaikainen mustien syrjintä, joka peruttiin vasta, kun liittovaltio uhkasi kirkkoa verovapauden menetyksellä (sama on muuten todennäköisesti luvassa myös homoseksuaalien kohdalla).- jeffff
Tapani1 kirjoitti:
Minkä verran olet tutustunut vastinekirjoitteluun?
Näyttää siltä, että olet muodostanut käsityksesi kirkon vastustajien kirjoituksista.
http://www.google.com/custom?hl=en&safe=active&client=pub-0770184673130660&cof=FORID:1;GL:1;LBGC:336699;LC:#0000ff;VLC:#663399;GFNT:#0000ff;GIMP:#0000ff;DIV:#336699;&domains=www.jefflindsay.com;mormanity.blogspot.com;www.fairlds.org;farms.byu.edu;&sitesearch=farms.byu.edu&channel=2520677955&oe=ISO-8859-1&ei=TqbRS7jQJNSLOJ3MzdgN&sa=X&oi=spell&resnum=0&ct=result&cd=1&ved=0CAQQBSgA&q=temple&spell=1jeffff
- jefffff
Tapani1 kirjoitti:
jeffffffff
QotD kirjoitti:
Lähtekäämme liikkeelle siitä, että minä tiedän, että suuri osa temppelin symboliikasta on lainattu vapaamuurareilta. Tiedän myös, että vapaamuurarit ovat syntyneet vasta keskiajalla. Toisin sanoen, temppelin symboliikka ei ole Jumalan ilmoitusta ja se on minulle ihan ok.
Tiedän myös, että temppelisinetöinnit oli alun perin tarkoitettu vain moniavioisille. Samoin tiedän, että Selestistä huonetta käytettiin iltaisin tanssien järjestämiseen niille, jotka olivat käyneet endowmentin. Samoin olen tietoinen siitä, minkälainen temppelissä esitetty luomiskertomus jatkoliittoineen on ollut, alkaen protestanttisesta papista ja jatkuen vapaamuurariperinteen kurkun auki viiltämiseen. Jälleen, temppeliriitit eivät ole Jumalan ilmoitusta ja se on minulle ihan ok.
Samoin tiedän, että henkilöitä kuten Moosesta, Aabrahamia ja Aadamia ei ole koskaan ollut olemassakaan. Tooran syntyhistoria on minulle tuttu ja tiedän mitkä motiivit ihmisillä on ollut antaa ymmärtää, että tämännimisiä henkilöitä on ollut. Tämä luonnollisesti tarkoittaa, ettei myöskään Eedenin puutarhaa, syntiinlankeemusta tai edes juutalaisten uskottua yhteistä kantaisää Israelia ole koskaan ollut. Se on minulle ihan ok.
Kuitenkin, kaikki jäsenet joiden kanssa olen asioista syystä tai toisesta puhunut ensinkin uskovat kivenkovaan, että henkilö nimeltä Aadam on ollut olemassa. Samoin useimmat näyttävät uskovan, että temppelissä kerrottu versio luomiskertomuksesta on se, joka vastaa parhaiten totuutta. Näinollen heillä on taipumusta mm. kieltää evoluutio, maan todellinen ikä, universumin synty ja monia muita asioita. Kirkko myös tukee näitä näkemyksiä ja on mm. viimeksi 2003 (tai 2005, en jaksa tarkistaa) vakuuttanut että 1900-luvun alussa annettu julistus siitä, että Aadam on ihmiskunnan kantaisä, on yhä kirkon virallinen kanta.
Ergo, olen väärässä, mitä en kuitenkaan ole.
Samoin tiedän, ettei Brigham Youngin ollut tarkoitus olla Joseph Smithin seuraaja. Myös tiedän, että Mormonin kirja on uskonnollissävytteinen plagiaatti vain pari vuotta aiemmin julkaistussa "View of the Herbews"-teoksesta. Tiedän, että metodistit opettivat ihmisen kehityksestä jumalaksi ja tiedän, ettei Mormonin kirja sisällä mitään mm. temppelirituaaleista tai kolmesta taivasasteesta. Samoin olen tietoinen kirkon varhaisten johtajien virheistä ja henkilökohtaisista motiiveista samoin kuin siitä, että Emma Smith, profeetan vaimo, ei koskaan tukenut Brigham Youngia miehensä seuraajana. Myöskin Emmaa mustamaalattiin aina 70-luvulle asti, minkä jälkeen hänet nostettiinkin jälleen esikuvaksi kirkon naisille (Emmaa on aikaisemmin syytetty mm. miehensä myrkyttämisyrityksestä).
Myöskin tiedän, että kirkko - ei kaikkein vähiten edesmennyt profeetta Gordon B. Hinkey - on pyrkinyt peittelemään noloja tapauksia historiastaan, ei kaikkein vähäisimpänä Mountain Meadowsin joukkosurman, kirjapainon polton, joka johti Smithin kuolemaan ja niihin lukuisiin aikaisempiin (ja ristiriitaisiin) versioihin ensimmäisestä näystä. Lista jatkuu.
Ongelmat mormonismissa ovat syvällä sen syntyvaiheissa. Sen kehityskaari, oppien rakenne ja organisaation motiivit ovat väistämättä johtaneet sen siihen, ettei siitä synny paljoakaan hyvää tähän maailmaan. Se, että minulle alussa kertyi ristiriitaista tietoa (huomatkaa, hyvät lukijat, ei kysymyksiä) johti vähitellen hyvin luonnollisesti, tietenkin myös johtuen kirkon ja sen jäsenten suhtautumisesta minunlaisiini "vääräoppisiin", siihen päätökseen, mihin päädyin. Ja vaikka tiedän, että kirkon tukijat yrittävät selittää nämä kaikki parhain päin, totuus on, etteivät ne selitykset ole vedenkestäviä. Kirkon tutkijat lainaavat toisiaan sillä välin, kun muun maailman tutkijoilla on hyvin selkeä käsitys siitä, mitä todella tapahtui.
Luonnollisesti tiedon lisääntyessä olen myös irroittautunut perinteisistä kristillisistä käsityksistä Jumalan luonteesta tutustuttuani niiden syntytarinaan ja löytänyt oman tieni sen ulkopuolelta. Koska tästä eteenpäin väittelymme tulisi ajautumaan lähinnä sen kyseenalaistamiseen, olenko oikeassa vai en, totean vain että turha siitä on väitellä, koska kumpikaan taho ei ole aikeissa muuttaa mieltään. Samoin olen jo Absinttikeiju-nimimerkin takaa käynyt Tapanin kanssa läpi ne filosofiset ja loogiset ajatusrakennelmat, joista uskonto itsensä rakentaa.
Olen jo tehnyt pointtini selviksi, samoin kuin argumentin nimissä pistänyt hyvin henkilökohtaisia kokemuksiani likoon. Näinollen pyydän mahdollisia vastaanväittäjiä ensin tutustumaan muihin postauksiini, ennen kuin jatkavat mahdollista väittelyään.Ethan Smith
http://www.jefflindsay.com/LDSFAQ/FQ_BMProb3.shtml#intro- jefffffff
Tapani1 kirjoitti:
Ethan Smith
http://www.jefflindsay.com/LDSFAQ/FQ_BMProb3.shtml#introjefffffff
- samma
QotD kirjoitti:
Yhtymäkohtia Näkymä heprealaiset ja Mormonin kirja
On väitetty, että on olemassa merkittäviä yhtymäkohtia Näkymä heprealaiset ja Mormonin kirja. Vuonna 1922 B.H. Roberts (1857-1933), merkittävä LDS apologeetta ja historioitsija, [10] pyydettiin vastaamaan ei-uskovan viisi olennaista kysymystä, joita MAP apostoli James E. Talmage. On epäselvää, milloin Roberts sai tietää Näkymä hebrealaisten tai mikä motivoi häntä tekemään vertailua, mutta hän tuotti luottamuksellisen raportin, joka tiivistää kahdeksantoista pistettä samankaltaisia kaksi teosta. [11]
Kirjeessä MAP-kirkon presidentti Heber J. Grant ja muut kirkon virkamiehet, Roberts kehotti "kaikkia veljiä tässä osoitettu perehtyminen nämä Mormonin ongelmia ja löytää vastaus niille, koska se on asia, joka koskee uskosta Nuorten kirkon nyt myös tulevaisuudessa, samoin kuin sellaiset rento kyselijöille, jotka tulevat meitä ulkomaailmasta. "[12] Roberts" lista yhtäläisyyksiä mukaan:
* Laaja lainaus Jesajan profetiat ja Vanhan testamentin
* Israelilainen alkuperä intiaanien
* Keräämiseksi tulevaisuudessa Israelin ja restaurointi Ten Lost Tribes
* Peopling Uuden maailman Vanhasta kautta pitkä matka pohjoiseen, joka havaitsi mereksi "ja" monta vesillä "
* Uskonnollinen motiivi maahanmuuton
* Jako maahanmuuttajien sivistynyt ja sivistymätön ryhmien pitkä sotia keskenään ja mahdollisesta hävittämisestä sivistynyttä, että sivistymätön
* Olettaen, että kaikki alkuperäiskansojen olivat sukua israelilaisille ja niiden kieltä Heprea
* Hautaaminen "kadonnut kirja" ja "keltaisia lehtiä"
* Kuvaus laaja sotilaallinen linnoituksia, joilla on sotilaallista seurantakeskusten tai katsella torneissa "näkymä ne
* Muutos monarkia ja tasavaltalaiset muodot hallituksen
* Evankeliumin saarnaaminen on muinaisessa Amerikassa. [13]
Roberts edelleen vahvistamaan uskoaan jumalallinen alkuperä Mormonin kuolemaansa asti vuonna 1933, mutta Terryl Givens on kirjoittanut, "vilkas keskustelu on noussut yli, onko hänen henkilökohtaisen vakaumuksensa todella säilyi koskemattomana jälkeen hänen akateemisen tutkimuksen. [14]
Fawn Brodie, ensimmäinen tärkeä historioitsija kirjoittaa kuin hagiografisista elämäkerran Joseph Smith [15] katsoi, että Joseph Smithin teoria heprealainen alkuperä Amerikan intiaanit tuli "pääasiassa" alkaen Näkymä heprealaiset. "Se voi koskaan todistaa, että Joseph näki Näkymä heprealaiset ennen kirjallisesti Mormonin kirja", kirjoitti Brodie 1945 ", mutta silmiinpistävää parallelisms välillä kaksi kirjaa tuskin jättää asia pelkkä sattuma." [16] Toisaalta toisaalta Mormon puolustajat väittävät, että yhtäläisyyksiä teokset ovat heikkoja, ylikorostaa, tai olematon. [17]
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 437958
Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella
No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus14730- 684453
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon363223Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin2483116Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella472788Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme262735- 372493
- 412056
Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731807