Kun rukkanen tipahtaa

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) talous- ja verovaliokunnan puheenjohtaja Petri Niemivirta on Suomen nuorimpia miljonäärejä. Miljonääri Niemivirta on huolissaan (HS 22.4.) yritysten tulevaisuudessa:

- isoja osinkoja nostavien menestyvien yrittäjien verotusta ei pidä "populisesti" vaalien alla kiristää.

Helsingin pörssin 49 suuinta pörssiyhtiötä maksoivat viime vuoden tuloksen perusteella tai viime vuosina kertyneistä pääomistaan 7,5 miljardin euron osingot matalasti verotettuna. Keskimäärin 150 miljoonaa euroa per yritys.
Osinkoja maksettiin miljardi euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Osinkoverotusta ei pitäisi kuitenkaan "populisesti" kiristää EK:n Nimivirran mukaan: "Puheet osinkoverojen nostamisesta voivat saada yritykset tyhjentämään taseensa ylimääräisestä varallisuudesta maksamalla isompia osinkoja."
Voivat saada... osinkoveron alentaminen sai yritykset tyhjentämään taseensa...

Kun osinkoverotusta alennettiin viimeksi ennen lamaa, yritykset maksoivat ennätyssuuret osingot.
Näin yritysten kassat olivat tyhjät laman tullessa ja käännyttiin hallituksen puoleen... pitää elvyttää... pitää lisätä kilpailukykyä... pitää saada talouskasvua... palkkoja pitää pienentää... työllisyyttä tukevaa politiikkaa

ja hallitus satsasi elvytykseen: otettiin ulkomaan velkaa miljarditolkulla ennätysmäärä satsattiin infraan, jaettiin verohelpotuksia rikkaille, veroelvytettiin kunnolla ja odotettiin "vipuvarsivaikutusta", jota ei koskaa tullut... vaan työttömyys kasvoi yli 300.000 pätkätyöläiset lomautetut....
Tuotantoa siirrettiin ulkomaille halpatyövoimaihin, joissa on hyvä "demografia", kun ensin otettiin Suomesta kaikki mahdolliset tukiaiset - ilman työllistämis- tai muita velvoitteita.

Näin tehtiin. Kaksi viimeisintä yritys- ja pääomatuloverotuksen uudistusta on mennyt suuryritysten omistajien taskuun. Työnantajien kela-maksut on kokonaan poistettu ja näin on saatu miljardin euron lovi verokertymään. Se ei riitä, EK vaatii yhteisöveron poistamista tai pienentämistä, siinä menisi toinen miljardi verokertymästä...

Niemisvirran mukaan viime lamasta selviämistä auttoi se, että yhtiön maksama osinkovero hyvitettiin osakkaan verotuksesta. Tämä niin sanottu avoir fiscal -järjestelmä auttoi parantamaan yritysten taseita.

Myös tämä niin sanottu avoir fiscal -järjestelmä kasvatti tuloeroja:
Vuosina 1990 - 2002 kaikkien tulonsaajien reaalisesti käytettävissä olevat tulot kasvoivat 19,29 %. Alimmassa desiilissä kasvu oli 1,09 %, ylimmässä 44,09 % ja ylimmässä yhdessä prosentissa 121,90 %.

"Vuoden 1993 veroreformin vaikutus huipun irtaantumiseen oli ratkaiseva.
Tuolloin pääomatulojen verotuksessa siirryttiin ensin 25 prosentin, sitten 28 prosentin tasaveroon. Huippujen irtiotto perustuu nimenomaan pääomatuloihin (osingot ja myyntivoitot).
Pääomaverotusta keventämällä on pyritty vastaamaan pääomien liikkuvuuteen ja verokilpailuun. Tuoksena on ollut sitämätön ristiriita palkka- ja sosiaalitulojen kovempaan verotukseen.
Pääomatulojen kevyellä verotuksella on myös investointitavoitteen vastaisia vaikutuksia.

Ainakin osinkojen jako yltyi, kun niiden vastaanottaminen tuli kannattavammaksi."
Eli akatemian tutkija Raija Julkunen on ihan vastakkaista mieltä kuin miljonääri Niemisvirta EK:sta.

Niemivirran (EK) mukaan veroasteen nostaminen tai lisävelka eivät auta julkisen talouden vajeen paikkaamisessa.

Niemivirta kannattaa julkisen sektorin leikkaamista, kun suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle: "Julkisen alan työt pitää hoitaa pienemmällä väellä ja entistä enemmän sähköisesti".

Hei vaan Sari Sairaanhoitajat ja Olli Opettajat ... julkisen alan työt pitää hoitaa pienemmällä väellä ja entistä enemmän sähköisesti... vaatii EK:n Niemivirta.
Muut keinot ovat Nimivirran mukaan työurien pidentäminen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja työttömyyseläkkeiden leikkaaminen.

Niemisvirran (EK) mukaan "arkipäivän kiivaassa työtahdissa nuoruus on valttia".
Niemisvirta arvioi suomalaisten työkykyä ja -osaamista:
"Nyt elämme fyyisesti kauemmin, mutta en usko, että henkisesti pysymme sillä työtasolla, millä nuorempina olimme. Avaintehtävissä rukkanen rupeaa ennen pitkää tippumaan kädestä."

Kun avaintehtävissä "rukkanen tipahtaa" - johtajille annetaan "kultainen kädenpuristus", vuosien kannustinohjelman mukaan tuomat loput osakkeet, ylisuuret eläkkeet joten vaapaehtoisia eläkesäästöjä ei miljoonapalkoista ole tarvittu tehdä...

Nimivirran mukaan "Jossain Brasiliassa, Kiinassa ja Intiassa on hyvä demografia..." (eli väestörakenne vai lasten ja nuorten osuus työvoimasta vai köyhät iäkkäät kuolleita eli köyhillä lyhyt elinkaari), ... "ja nuoret jaksavat tehdä töitä vähän eri lailla".

Maailmassa on yli 200 miljoonaa lapsityöläistä, joilta ei kysytä jaksavatko tai haluavatko tehdä työtä. Intiassa, Kiinassa ja Brasiliassa lapsityöläisiä lienee eniten. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen toivoo erityisesti Kiinasta ja Intiasta työperäisiä maahanmuuttajia Suomeen.
0131
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Kelan pääjohtajaksi kirjoitti:

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) talous- ja verovaliokunnan puheenjohtaja Petri Niemivirta on Suomen nuorimpia miljonäärejä. Miljonääri Niemivirta on huolissaan (HS 22.4.) yritysten tulevaisuudessa:

- isoja osinkoja nostavien menestyvien yrittäjien verotusta ei pidä "populisesti" vaalien alla kiristää.

Helsingin pörssin 49 suuinta pörssiyhtiötä maksoivat viime vuoden tuloksen perusteella tai viime vuosina kertyneistä pääomistaan 7,5 miljardin euron osingot matalasti verotettuna. Keskimäärin 150 miljoonaa euroa per yritys.
Osinkoja maksettiin miljardi euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Osinkoverotusta ei pitäisi kuitenkaan "populisesti" kiristää EK:n Nimivirran mukaan: "Puheet osinkoverojen nostamisesta voivat saada yritykset tyhjentämään taseensa ylimääräisestä varallisuudesta maksamalla isompia osinkoja."
Voivat saada... osinkoveron alentaminen sai yritykset tyhjentämään taseensa...

Kun osinkoverotusta alennettiin viimeksi ennen lamaa, yritykset maksoivat ennätyssuuret osingot.
Näin yritysten kassat olivat tyhjät laman tullessa ja käännyttiin hallituksen puoleen... pitää elvyttää... pitää lisätä kilpailukykyä... pitää saada talouskasvua... palkkoja pitää pienentää... työllisyyttä tukevaa politiikkaa

ja hallitus satsasi elvytykseen: otettiin ulkomaan velkaa miljarditolkulla ennätysmäärä satsattiin infraan, jaettiin verohelpotuksia rikkaille, veroelvytettiin kunnolla ja odotettiin "vipuvarsivaikutusta", jota ei koskaa tullut... vaan työttömyys kasvoi yli 300.000 pätkätyöläiset lomautetut....
Tuotantoa siirrettiin ulkomaille halpatyövoimaihin, joissa on hyvä "demografia", kun ensin otettiin Suomesta kaikki mahdolliset tukiaiset - ilman työllistämis- tai muita velvoitteita.

Näin tehtiin. Kaksi viimeisintä yritys- ja pääomatuloverotuksen uudistusta on mennyt suuryritysten omistajien taskuun. Työnantajien kela-maksut on kokonaan poistettu ja näin on saatu miljardin euron lovi verokertymään. Se ei riitä, EK vaatii yhteisöveron poistamista tai pienentämistä, siinä menisi toinen miljardi verokertymästä...

Niemisvirran mukaan viime lamasta selviämistä auttoi se, että yhtiön maksama osinkovero hyvitettiin osakkaan verotuksesta. Tämä niin sanottu avoir fiscal -järjestelmä auttoi parantamaan yritysten taseita.

Myös tämä niin sanottu avoir fiscal -järjestelmä kasvatti tuloeroja:
Vuosina 1990 - 2002 kaikkien tulonsaajien reaalisesti käytettävissä olevat tulot kasvoivat 19,29 %. Alimmassa desiilissä kasvu oli 1,09 %, ylimmässä 44,09 % ja ylimmässä yhdessä prosentissa 121,90 %.

"Vuoden 1993 veroreformin vaikutus huipun irtaantumiseen oli ratkaiseva.
Tuolloin pääomatulojen verotuksessa siirryttiin ensin 25 prosentin, sitten 28 prosentin tasaveroon. Huippujen irtiotto perustuu nimenomaan pääomatuloihin (osingot ja myyntivoitot).
Pääomaverotusta keventämällä on pyritty vastaamaan pääomien liikkuvuuteen ja verokilpailuun. Tuoksena on ollut sitämätön ristiriita palkka- ja sosiaalitulojen kovempaan verotukseen.
Pääomatulojen kevyellä verotuksella on myös investointitavoitteen vastaisia vaikutuksia.

Ainakin osinkojen jako yltyi, kun niiden vastaanottaminen tuli kannattavammaksi."
Eli akatemian tutkija Raija Julkunen on ihan vastakkaista mieltä kuin miljonääri Niemisvirta EK:sta.

Niemivirran (EK) mukaan veroasteen nostaminen tai lisävelka eivät auta julkisen talouden vajeen paikkaamisessa.

Niemivirta kannattaa julkisen sektorin leikkaamista, kun suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle: "Julkisen alan työt pitää hoitaa pienemmällä väellä ja entistä enemmän sähköisesti".

Hei vaan Sari Sairaanhoitajat ja Olli Opettajat ... julkisen alan työt pitää hoitaa pienemmällä väellä ja entistä enemmän sähköisesti... vaatii EK:n Niemivirta.
Muut keinot ovat Nimivirran mukaan työurien pidentäminen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja työttömyyseläkkeiden leikkaaminen.

Niemisvirran (EK) mukaan "arkipäivän kiivaassa työtahdissa nuoruus on valttia".
Niemisvirta arvioi suomalaisten työkykyä ja -osaamista:
"Nyt elämme fyyisesti kauemmin, mutta en usko, että henkisesti pysymme sillä työtasolla, millä nuorempina olimme. Avaintehtävissä rukkanen rupeaa ennen pitkää tippumaan kädestä."

Kun avaintehtävissä "rukkanen tipahtaa" - johtajille annetaan "kultainen kädenpuristus", vuosien kannustinohjelman mukaan tuomat loput osakkeet, ylisuuret eläkkeet joten vaapaehtoisia eläkesäästöjä ei miljoonapalkoista ole tarvittu tehdä...

Nimivirran mukaan "Jossain Brasiliassa, Kiinassa ja Intiassa on hyvä demografia..." (eli väestörakenne vai lasten ja nuorten osuus työvoimasta vai köyhät iäkkäät kuolleita eli köyhillä lyhyt elinkaari), ... "ja nuoret jaksavat tehdä töitä vähän eri lailla".

Maailmassa on yli 200 miljoonaa lapsityöläistä, joilta ei kysytä jaksavatko tai haluavatko tehdä työtä. Intiassa, Kiinassa ja Brasiliassa lapsityöläisiä lienee eniten. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen toivoo erityisesti Kiinasta ja Intiasta työperäisiä maahanmuuttajia Suomeen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu