todellakaa oo mikää pähä asia (mun mielestä) mun tarina, elän sossun rahoilla, kätee tulee sellaset neljä hunttii kuussa sil elää ihan hyvin, alkoo ja ruokaa menee suurin osa, okei tol rahl ei välttämätä missää baareis käydä joka päivä eikä mitää sen hetken muoti vaatteit oo varaa ostaa =( se on todellakin surullista. päivä menee neis istuen ja sillai, mut ompahan ihan vapaat käde voi ehä ihan mitä huvittaa, ei tartte missaa koulu/töissä homehtuu puolta päivää. okei sellaset jotka käy koulus niil ei kait oo yhtää sen enempää rahaa ko mul, mut töis olevat yksinäiset, te voitte örsää rahaa vaik mihin huvituksii, pistäkää ulkokuori kuntoo ja ostakaa hemmetin kovat muotivaatteet päälle. jos ei muuta ni ainaki oma itseluottamus nousee oman ylkokuoren voimasta.
no mun mielest
yksinäisyys eij
6242
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
No en mä ainakaan vaatteita ostais muutenkaan kun kaapista aina löytyy ehjiä, mutta 400 euroa olis mullekin hyvä summa. Siis suorastaan aika isokin, ruokaan menee mulla astronomisen vähän enkä ostele mitään ikinä.
oletkohan yks mun tuttu..?
tonne sossunluukulle jäädä MENEE ELÄMÄ PILALLE ! !
itsellä mennyt ikävuodet 18-24 toimeentulotuella dokaillessa,mitä nyt välillä jossakin
työharjoitteluissa ym kursseilla ollut, armeijakin jäi kesken olen erittäin yksinäinen, vanhemmat onneksi vielä löytyy.
Sosiaalista verkostoa ei ole, yritän tässä skarpata mutta kukaan ei palkkaa ja aikuiskoulutuksiin ei pääse.
Aion vaihtaa asuinkaupunkia ja aloittaa puhtaalta pöydältä, vielä ehkä saatan saada elämän järjestykseen.
Aika kuluu nopeaa, yksinäisyys säilyy.
Joo eikös ole ihana tämä hyvinvointivaltio. Lapsena poljetaan koulukiusattuna maahan ja opettajat ja muut auktoriteetit hurraa sharialain tyyliin vieressä, ammattikoulussa/lukiossa sama apinameininki jatkuu. Media itkee krokotiilinkyyneleitä kun nuoret ovat työttöminä ja masentuneina. Sitten saat pitkällisten prosessien jälkeen sossusta rahaa ja voit elää melko tyhjää elämää. Whee. Olisipa jotain suhteita niin lähtisin tästä maasta pois. Työnantajillakin sattuu olemaan varmaan joku yhteinen geenivika kun näille ei kelpaa tavalliset työntekijät. Pitää olla jotain yli-ihmisyyspiirteitä ulkonäköä myöten, vähintäänkin nuo asiat jos ei ole koulutettu. Mielestäni tämä paskamaa saisi liittyä Venäjään, niin on varmaan parempi. Sitä paitsi Venäjällä tehdään parempaa musiikkia.
Yksinäisyyskin on itestä kiinni, jos kaipaat kaveria niin muuta Tampereelle tääll olis tällänen 20v suht yksinäinen nainen vailla PALJON uusia ystäviä :p.
Ja jos sulla ei tosiankaan ole ketään niin laita vaikka johonkin treffipalstalle kaveri/seukkaus ilmotus ja lähe siitä sit ettimään uusuia tuttavuuksia.
Ei ne asiat koskaan parane jos sä et ite niitä paranna,ja se vaan on kylmä tosi.
Mutta joillain voi olla muitakin ongelmia takana, jonka vuoksi on yksinäinen tai joutuu olemaan yksinäinen. Itse olen 20v yksinäinen mies, ystäväpiiriin kuuluu lähemmäs 60 vuotias alkoholisti ja 50 hujakoilla oleva eläinrakas naapuri. Itse en polta, en juo tai käy missään, kaikki rahat menee juokseviin kuluihin. Mulla on muita ongelmia ollut koko iän, osa on myös itse aiheutettuja, mutta hyvin monet osat ei (kuten koulukiusaus, syrjintä joka virastossa ja koulussa, uhkailu jota olen saanut kuunnella monelta taholta, siinä monta hyvää syytä jättäytyä porukoiden ulkopuolelle). Myös sairastuminen pilasi ystäväpiirin, viimeisinmmän oman ikäisen ystävän menetin koska en uskonut häneen, luulin hänen valehtelevan räikeästi. Itse olen myös menettänyt täysin luottamuksen toisiin ihmisiin, ja olen hyväksynyt sen että joudun elämään loppuelämäni aivan täysin yksin. Toi seurustelupalsta olisi hyvä idea, mutta ei se välttämättä toimi niillä, jos joku inhoittava henkilö näkee sun kuvasi ja alkaa sen vuoksi sitten taas haukkumaan/moittimaan ja aukomaan päätään itseään kohtaan. Ja kuvattomana ei seuraa oikein hyvin löydä. Yksinkertainen tosi on se että jos on syrjitty ihminen, pysyy syrjittynä. Itse voi muuttaa omia tapojaan, voi muuttaa ja yrittää luoda elämäänsä alusta, mutta menneisyyttä se ei muuta eikä kovin helposti palauta luottamusta toisia ihmisiä kohtaan.