Lapsena karkinsyöjä, aikuisena rikollinen

jepp jepp...salli mun nauraa....

Sokerihan toimii kuin alkoholi. Sokerista tulee jatkuva tulehdustila, joka vaikuttaa myös aivoihin. Sokerin ja muut vahingolliset hiilihydraatit jättäessään monet sairaudet paranevat, miksei siis myös aivojen kemia? Sokerihan aiheuttaa ylivilkkautta, masennusta jne...

Tutkimuksesta tosin sanotaan seuraavaa:

” Tutkimusta johtanut Simon Moore tulkitsee tulosta niin, ettei syy-yhteys löydy niinkään karkista sinänsä. Olennaisempi on tapa, jolla karkkia annetaan.
– Jos lapsi saa karkin heti kun haluaa, hän ei opi odottamaan palkintoa. Itsehillinnän puute taas ruokkii impulsiivisuutta, mikä puolestaan on vahvasti sidoksissa käytöshäiriöihin.”

karkkia montakymmentä vuotta. Lapsena lähes päivittäin ja nyt aikuisena menee samalla lailla. Kaksi suklaalevyä viikossa, pastilleja, toffeeta, lakua... kaikki mnee mitä ostan ja saan. Karkkia ostan joka kerta kun kaupassa käyn. Mutta en ole väkivaltainen enkä roisto. Neljän lapsen äiti ja muutama lapsenlapsikin on.

Karkkia syön edelleen, ellen nyt sitten eläkkeellä ole roisto!

Mikäköhän tässä on syy-seuraussuhde? Jos vanhemmat eivät ole halukkaita tai kykeneviä pitämään huolta lastensa terveydestä fyysisesti huolehtimalla jonkinlaisesta terveellisestä ruokavaliosta, niin se varmasti lisää todennäköisyyttä, että ne samat vanhemmat eivät myöskään ole kykeneväisiä huolehtimaan lastensa henkisestä terveydestä, mistä seuraa rikollisuutta ja muita henkisiä ongelmia.