Olen ihmetellyt jo pitempään miksi komut koittavat provosoida keskustelua talvi ja jatkosadasta ja varsinkin erillissota vaiheesta jossa suomi taisteli urheasti puolustustaistelua suurempaa uhkaa vastaan. Onneksi Suomalaiset ovat fiksuja eivätkä mene provoihin joilla yritetään vain pönkittää komujen huonoa oloa.
Miksi koittavat
Provo....
591
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kysymys jatkosodan luonteesta on puhuttanut historiantutkijoita pitkään. Foorumissa uuden polven tutkijat Henrik Meinander, Oula Silvennoinen ja Markku Jokisipilä näkivät Suomen Saksan liittolaisena ja halusivat hylätä termin erillissota, jota he pitivät poliittisena käsitteenä.
Tohtori Silvennoinen tiivisti oman esityksensä näin: "Suomi ei selvinnyt kokemuksesta nuhteettomana parlamentaarisena demokratiana tai oikeusvaltiona. Valtiollisen poliisin ja (pääesikunnan) valvontaosaston toiminta osoittaa, miten myös meillä osittain samaistuttiin kansallissosialistisen sodan päämääriin ja luonteeseen. Ymmärtääksemme sitä historiallista tilannetta, jossa jatkosotaa käytiin, on lakattava käsittelemästä Suomen sotaa poikkeuksena toisen maailmansodan kokonaistaseessa. Erillissodan oppi oli poliittisesti tarkoituksenmukainen niin kauan kuin Neuvostoliitto oli olemassa. Nykytilanteessa se kuitenkin enää vain vaikeuttaa kokonaisuuden ymmärtämistä ja herättää hämmennystä Suomen ulkopuolella."
Kesäkuun 26. päivänä 1944 presidentti Risto Ryti lupasi kirjeessään Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitlerille, ettei Suomi tekisi rauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan suostumusta. Tämä myöhemmin Ribbentrop-sopimukseksi tai Rytin-Ribbentropin sopimukseksi kutsuttu lupaus romutti Suomen jatkosodan ulkopolitiikan tärkeimmän opinkappaleen eli ns. erillissotateesin, jonka mukaan maa kävi suursodasta riippumatonta omaa erillistä puolustustaisteluaan ilman minkäänlaisia poliittisia sitoumuksia tai liittymäkohtia Saksan sotatavoitteisiin.
Rytin lupauksen jälkeen puheet taistelun erillisluonteesta olivat turhia, mutta vallitsevan tulkinnan mukaan saksalaisten vaatiman lupauksen antaminen oli ainoa vaihtoehto.
Älä yhdistä mitään talvisotia ja jatkosotia mitenkään keskenään.
Nehän olivat täysin eri sotia.
Jatkosodassa suomalaiset ja saksalaiset olivat asevljiä keskenään.Ja Suomella ja Saksalla oli yhteinen vihollinen Neuvostoliitto.
Upi,lyöppä nyt omat faktasi pöytään. Ensinnäkin haluaisin kuulla sinulta miten talvisota olisi voitu välttää? Toiseksi, jossittelu jatkosodan syistä ja osapuolten motiiveista vaatii paljon enemmän sinulta kuin pari provosoivasti kirjoitettua riviä tälle keskustelupalstalle.
Kovin heppoislita ja riittämättömiltä nyt kumminkin vaikuttavat nuo sinun perustelusi kyseisen asian suhteen.
Koitahan yt toisen kerran.Ja yritä olla sitten hiukan vakuuttavampi.Nyt sinä et kyllä vakuuttanut yhtään ketään yhtään mitenkään.