Kuinka monelle tulee ihastumisesta jo selviytymisen jälkeen tai kun ihastuksen kohteelta on saanut pakit se "josko ehkä sittenkin? tunne.
Ärsyttää suunnattomattomasti että on jo puoli vuotta kulunut pakeista kohta ja välillä en ajattele koko ihmistä mutta taas välillä tulee tunne että ehkä hän on vapaa ja muuttanut mielensä?
Olisipa hienoa kun tunteen voisi päättää vain kuin nappia painamalla ja se olisi siinä.
Mutta ei, yksi katse, ohikävely, tervehdys, jotakin muuta ja se voikin olla yhtäkkiä siinä.
Ärsyttää suunnattomattomasti että on jo puoli vuotta kulunut pakeista kohta ja välillä en ajattele koko ihmistä mutta taas välillä tulee tunne että ehkä hän on vapaa ja muuttanut mielensä?
Olisipa hienoa kun tunteen voisi päättää vain kuin nappia painamalla ja se olisi siinä.
Mutta ei, yksi katse, ohikävely, tervehdys, jotakin muuta ja se voikin olla yhtäkkiä siinä.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Tuli jälleen todistetuksi, ei ne tunteet mihinkään kadonneet ole. Ja minä vielä olin se "pakkien" antaja. Sitä saa mitä tilaa..
Kokeile tätä tapaa, alat hokea mielessäsi aina, kun ajatuksiin hairahtuu "Josko ehkä sittenkin", tilalla "Ei hän välitä minusta, jos hän välittäisi, hän olisi ottanut jo yhteyttä siinä mielessä. Ei hän välitä, kun ei ota yhteyttä. Ei välitä, ei yhteyttä."
Kokeilepas, mulla on jo alkanut toimia, suorastaan inhottaa nähdä koko mies.
Tota, ei voi olla tyhmempää tapaa. Ehkä hän ajattelee samoin. Mitä saamme? Emme mitään. - Toisaalata, oletteko koskaan kuulleet inhimmillisyydestä? Jännitys, pelko? Soittaako kelloja? Ei? OK.
En ole kuullut, mitä se on? Inhimillisyys on kyllä tuttua. Onko se jotain senttipeliä vai? Yoisaalata ei kai sen niin väliä..
Lapset, lapset...
Mutta tuo vaihe on jo koluttu ajat sitten.
Oli vaihe jossa inhotti koko nainen ja välinpitämättömyys iski, mutta silti jostain syövereistä välillään pukkaa se ajatus.
Se on enemmän muisto kuin mitään muuta.
Kuvittelin että asia olisi jo ok, mutta ei ole.
Vai mikä sai sinut kirjoittamaan tänne?
Olenpa saattanut törmätäkkin.
vetää sinua puoleensa? Sanot että ehkä hän on vapaa tai muuttanut mielensä, onko hän (ollut) naimisissa tms.?
Ei harmainta aavistusta mikä vetää puoleensa tai mistä sellainen reaktio tulee. Sen kun tietäisi.
Jonkinlainen uteliaisuus toista kohtaan. En uskonut tuolloin aiemmin että hän olisi edes kiinnostunut mutta piti yrittää. Yleensä olen osannut sanoa mihin ihastun jossakussa mutta en tällä kertaa.
Ei hän naimisissa ole ollut. Hän on nuori nainen. Hän oli tuolloin aiemmin epämääräinen aika sitten varattu tai näin antoi ymmärtää ja kuten sanoin se on jonkinlaista toiveajattelu kai että hän olisi vapaa ja siten muuttanut mielensä jne.
Eiköhän tämä ajan kanssa mene ohi tämäkin vaihe, jonka jälkeen toista ei enää edes muista.
hänelle, vai? Taisi tyttö torjua sinut heti?
Tavallaan joo. Hän oli siis varattukin tuolloin kait joten jäi epäselväksi olisiko ollut kiinnostunut muuten.
Miksi kyselet?
samanlaisessa tilanteessa, (varattuna) naisena. Olin hankala tapaus, sen tiedän mutta meillä oli jotain meneilläänkin hetken aikaa. Halusin itse jättää asian siihen.
Onhan se ymmärrettävää jos on varattu. Itsekään en jäänyt tuolloin asiaa murehtimaan.
Minun tapauksessa ei ollut mitään meneillään vaan taisi olla ihan yksipuolinen kiinnostus minulta. En tiedä olinko nyt edes ihastunut varsinaisesti. Hädin tuskin vaihdoin sanoja hänen kanssaan. Jokin hänessä vain sai pysähtymään joka jäi vaivaamaan.
Se varmaan sitten aina nousee sieltä ylös kun toista näkee.
Sitä kuvittelee että se on ohi, mutta sitten tulee tuo typerä "josko sittenkin..."
onkin, että itse en saa häntä mielestä. Luulen että hän oletti olevansa itse kiinnostuneempi kuin minä, olisi pitänyt ehkä tehdä selväksi että olin oikeasti kiinnostunut. Mutta syyt siihen, että jätin asian sikseen, olivat minussa, ei hänessä.
Joo, mutta sinä olit varattu. Täytyy antaa itselle sellainen anteeksi.
Kuitenkin se nykyinen suhde pitää hoitaa loppuun aina.
Itselläni menee raja sitä paitsi miehenä siinä etten sekaannu varattuihin tai jopa niihin jotka vain tapailevat jo jotakuta.
Ehkä virhe osaltani, mutta se on sitten sen varatun varassa hoitaa oma suhde loppuun ja tehdä se siirto suuntaani.
Ehkä sinun tapauksessa tapahtui samaa?
oma virheeni oli että halusin turvautua siihen ajatkuseen, että suhteeni toimisi vielä jos yritämme. Mutta eipä se taida toimia, kun ajattelen jatkuvasti toista. Näenkin häntä silloin tällöin, ei se ainakaan auta asiaa. Tosin luulen, ettei kaipailemani mies enää pidä minua varteenotettavana vaihtoehtona.
ihan rehellisyyden nimissä omassa tapauksessa nainen tuskin oli kiinnostunut minusta olipa varattu tai ei. Antoi kuitenkin käytöksellään ehkä lopulta niin ymmärtää vaikka oli välillä todella epämääräinen senkin suhteen.
Sulle vihjeenä että mieti nyt suhdettanne siitä toisesta riippumatta vai eikö toimi? Onko siis syynä siihen että suhde ei toimi se että ajattelet toista vai olisiko suhde joka tapauksessa sillä tolalla toisesta huolimatta? Ei sellaisessa suhteessa kannata olla joka ei toimi tapahtuipa tämän toisen kanssa mitään tai ei.
Se on toki mahdollista ettei se mies pidä sinua enää varteenotettavana vaihtoehtona jo sen takia että on käyttänyt aikaa sinun unohtamiseen.
Itse en edes tiedä jos tuo nainen joka varmasti kuitenkaan niin tee lähestyisi. Pakkohan sitä kai olisi katsoa mitä siitä seuraa koska tuollainen omituinen tunne kuitenkin jossakin vielä on.
Mutta ihastumisia tulee varattunakin ja sinun kannattaa tosissaan hoitaa suhteenne kuntoon tai sitten lopettaa se miettimättä muita vaihtoehtoja tai miehiä. Sen jälkeen tulee vasta sitten muut miehet.
pitäisi miettiä tätä tilannetta. Mutta hyvää jatkoa sinulle, eiköhän tässä kumpikin päädy lopulta jonkinlaiseen ratkaisuun. Inhottavinta se on tunteita sisällään pitää.
Eiköhän se minun kohdalta ole jo tuo tilanne ohi.
Kunhan mietin miten saisi tuon bongahtavan tunteen pois mielestä, mutta aika muuttaa asiat muistoiksi.
Hoida suhteesi kuntoon tai alta pois ja kattele sitten miltä tuntuu.
hyvää jatkoa myös sinulle.
keskustelu oli kuin omasta elämästä.
Saattaa mennä korkeintaan päivä jos sitäkään, ja taas ajattelen tätä neitoa. Harmittaa
Jotenkin kun sais sen miehen pois mielestä.
oletko mistä ilmansuunnasta. mulla on yks kiva neito kiikaris ja tuntuis sun juttu vähän liippaavan läheltä. ainakin minä kaipaan et se neito tulis mua jututtaan
Joskus on vain vaikea erota ja on jotain minkä takia pysyy yhdessä, vaikka itse suhde olisikin jo kuollut. Laiskuuttakin varmaan osaltaan. Jos kuitenkin tietäisi, että elämä voisi muuttua ja voisi olla mahdollisuus siihen suureen rakkauteen, niin se laittaisi varmaan toimimaan ja tekemään ratkaisuja. Sun pitäisi siis kuitenkin osoittaa tunteesi.
Itse olen reilu puolisen vuotta kipuillut saman tilanteen kanssa..
Toivoo. Pettyy.
Kuinka monta kymmentä kertaa.
Vähemmästäkin sitä itsensä tyhmäksi tuntee.
Ei kai autaa muu kuin koittaa hiljalleen hyväksyä tilanne, ja kerätä itsensä palaset.
Ja ottaa seuraava jonosta.
Mikä muuten ei auta sekään.
Sh*t.
!!!!!!
:´(
toi on niin tuttua, sit vielä ku sattuu olee eksä mut nähää päivittäin opiskelujen takii ni on hemmetin vaikee unhotaa, aina tulee mielee, et jospa kuitenki ;(
Juuri, kun on jo pidemmän aikaa luullut että nyt ollaan yli tästä, niin se iskee taas! Siihen riitti yksi näkeminen...
Jos hän kiinnostuu susta, niin hän ottaa yhteyttä.
ei kannata todellakaan ootella. Etsi muita kiinnostavia naisia, maailmassa ihmisiä riittää