Kunnanhallituksen jäsenet kirjoittivat Rantapohjassa torstaina. Siinä mainittiin tutkimuksiin perustuen perusterveydenhuollon olevan kustannustehokkainta 25 000 asukkaan kunnassa. Ajatuksena kirjoittajilla on se, että terveyspalveluiden tuottaminen olisi tällaisessa yksikössä taloudellisinta. Tämä on väärä tulkinta.
Tutkimuksissa on verrattu perusterveydenhuollon toteutuneita menoja suhteessa kuntien asukasmääriin. Niissä ei ole menoja vakioitu perusterveydenhuolto palveluiden kattavuuden tai laadun suhteen. Suomessa on paljon syrjäisiä väestömäärältään pieniä kuntia joissa esim. 5 lääkärinvirasta on ollut täytettynä vain 2, eli palvelut eivät ole olleet sellaisia kuin niiden pitäisi olla. Siksi tutkimukset kertovat oikeastaan vain sen, että näissä n 25 000 asukkaan kunnissa palvelutasossa on puutteita. Tosi pienissä kunnissa menot taas ovat suuremmat, johtuen esim. siitä, että ne jo nyt ovat kuuluneet laajempiin palveluntuottamisrenkaisiin ja niissä onkin palvelut kattavampia, toki kaikki palvelut ei ole omassa kunnassa tarjolla vaan tuotetaan suuremmissa keskuksissa.
Kustannustehokkaimmiksi perusterveydenhuollon väestöpohjiksi ovat selvityksissä havaittu 40 – 50 000 asukkaan kokoiset alueet. Siis kun palvelutasoksi otetaan taso mille ne määräysten ja suositusten mukaisesti pitäisi tuottaa.
20 000 asukas pohja Paras-hankkeeseen on syntynyt minimiksi Suomen harvaan asuttujen seutukuntien pohjalta, muutoin etäisyydet olisivat kasvaneet päivämatkoiksi.
Kirjoittajien mukaan itsenäinen Haukipudas olisikin siis ihan erilainen palveluiltaan kuin mitä se nyt on. Suomessa on yleisemminkin lisääntynyt ajatus leikata julkisijapalveluita siltä tasolta mitä on pidetty pohjoismaisen hyvinvointivaltion tunnusmerkkinä. Eikä tässä ole kysymys porvareiden-vasemmiston mielipide erosta. Ajatus on; ”hoida itse itsesi, yhteiskunta ei hoitoosi osallistu”
Kenen tietoihin sinä luotat?
Terveiset Simppulasta
Tutkimuksissa on verrattu perusterveydenhuollon toteutuneita menoja suhteessa kuntien asukasmääriin. Niissä ei ole menoja vakioitu perusterveydenhuolto palveluiden kattavuuden tai laadun suhteen. Suomessa on paljon syrjäisiä väestömäärältään pieniä kuntia joissa esim. 5 lääkärinvirasta on ollut täytettynä vain 2, eli palvelut eivät ole olleet sellaisia kuin niiden pitäisi olla. Siksi tutkimukset kertovat oikeastaan vain sen, että näissä n 25 000 asukkaan kunnissa palvelutasossa on puutteita. Tosi pienissä kunnissa menot taas ovat suuremmat, johtuen esim. siitä, että ne jo nyt ovat kuuluneet laajempiin palveluntuottamisrenkaisiin ja niissä onkin palvelut kattavampia, toki kaikki palvelut ei ole omassa kunnassa tarjolla vaan tuotetaan suuremmissa keskuksissa.
Kustannustehokkaimmiksi perusterveydenhuollon väestöpohjiksi ovat selvityksissä havaittu 40 – 50 000 asukkaan kokoiset alueet. Siis kun palvelutasoksi otetaan taso mille ne määräysten ja suositusten mukaisesti pitäisi tuottaa.
20 000 asukas pohja Paras-hankkeeseen on syntynyt minimiksi Suomen harvaan asuttujen seutukuntien pohjalta, muutoin etäisyydet olisivat kasvaneet päivämatkoiksi.
Kirjoittajien mukaan itsenäinen Haukipudas olisikin siis ihan erilainen palveluiltaan kuin mitä se nyt on. Suomessa on yleisemminkin lisääntynyt ajatus leikata julkisijapalveluita siltä tasolta mitä on pidetty pohjoismaisen hyvinvointivaltion tunnusmerkkinä. Eikä tässä ole kysymys porvareiden-vasemmiston mielipide erosta. Ajatus on; ”hoida itse itsesi, yhteiskunta ei hoitoosi osallistu”
Kenen tietoihin sinä luotat?
Terveiset Simppulasta
Vastaukset 4
Vanhimmat
Opetuspuolen kustannukset vertailukelpoisempia, laadussa ja tasossa ei kuntien välillä ole suuria poikkeamia. Isoimmissa kaupungeissa erikoisluokat ja mm ylimääräiset kielet nostavat kuluja, siis laajemmat opetussuunnitelmat.
Uskallatko laitaa nimesti alle, kirjoituksesi ja asiasi ei ole muuten uskottava. Nimettömänä on helppo kumota ja väittää...
www.stakes.fi
www.stm.fi
Lue ja hämmästele totuutta
Linkki avaruuteen....