Kielivammaiset suomenkieliset eivät osaa lausua D- ja G - kirjaimia.
Ne ovat liian vaikeita suomenkielisille kun kieli kuulemma on niin jäykkä.
Ne ovat liian vaikeita suomenkielisille kun kieli kuulemma on niin jäykkä.
Jäykkäkieliset
?
13147
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyllä taas svekko paljastaa tyhmyytensä ja röyhkeytensä. Närpiön tomaatteja ja kurkkuja en koskaan osata ja kehotan myös muita boikotoimaan niitä!
Niin, eihän kielemme ole yhtä lipevä kuin esimerkiksi ruotsinkielisillä, mutta kyseessä on enemmänkin asenne kuin kielen vamma. Me keskitämme energiamme rasittavien kirjainten lausmisen sijasta ajattelemiseen. Siinä olemmekin sitä etevämpiä, kuten tältäkin palstalta huomaa.
Olen samaa mieltä kuin eräässä dokumentissa vähän liikuttuneessa mielentilassa ollut venäläinen sanoi kuunnellessaan kahden ruotsalaisen keskustelua :" Teidän kielenne särkee minun korvia ! "
on kyllä erittäin vaikea oppia, sitä on vaikea oppia jos sitä ei ole synnyinlahjaksi saanut!
Englanti ja myös PAKKORUOTSI on paljon helpompi oppia koska ne ovat yksinkertaisia kieliä!
Suomen kielen ilmaisuvoima kummnkin voittaa mennentullen minkätahansa muun kielen!
Suomen yksi sana vastaa englannin ja ruotsin kymmentä sanaa, ei sitä kielen monimuotoisuutta sveko
tai muu opi!
PUOLLUSTAKAAMME MEIDÄN YLIVOIMAISESTI ILMAISUKYKYISINTÄ KIELTÄ MAAILMASSA!
Korvien kannalta olennaista on kielen laadun lisäksi se, mitä puhutaan ja miten puhutaan. Edellisestä puolesta jutun venäläinen tuskin tiesi, mutta myös venäjää, suomea ja italiaakin voi puhua korviasärkevästi.
Miksi jätit jutun puoliväliin? Junttien aapinen menee suunnilleen näin:
A, P, X, Ree, E, Ähvä, Kee, H, I, J, K, L, M, N, Åå, P, X, Ree, S, T, Oo, X, X, X, Ä, Ö
X = Kirjain jota ei käytetä ollenkaan
Tästä huomaamme, että juntti käyttää vain 50% aapisten kirjaimista, joten ei ihme että esim. netti fennon kieli häviää siansaksallekin.
Eikö Tapiolla ole parempaa tekemistä kuin puhua paskaa internetissä?
Ruotsalainen närpiön juntti ei käytä sitäkään kirjaimista.
Närpes svenskaa: "Far ti uun et naa vatn o stell suun i ruun. Ta tatsin o rotsin komny utan poikan po ventar uppo kuadin, dy kady jaan.etä silleen älämölöö."
Me juntit siis tarvitsemme vain harvoja kirjaimia ilmaistaksemme mitä hienosyisimpiä asioita, kuten esimerkiksi kirjallisuudestamme voi havaita. Luepa vaikka Juhani Ahoa ja F. E. Sillanpäätä.
Missä mielessä suomi siis häviää siansaksallekin?
Suomenkielinen on aina vammainen kielensä puolesta.
Ei minulle kyllä mitään vammaa ole diagnosoitu.
Ruotsissahan kehitysvaimmaiset sterilisoitiin ja tappettiin 1900-luvulla maailman ensimmäisessä rotuhygienian instituutissa Uppsalassa.
Ne Saksassa ja Suomessa kaikki tietää mikä oli ruotsalaisten suhde natsismiin ja miten paljon te valehtelette Tapio siitä.
Nettiruotsikko (?) "heheg" näin: "Suomenkielinen on aina vammainen kielensä puolesta."
Ruotsikot ja riikinruotsalaiset sekä erityisesti nettiruotsikot ovat "vammaisia" oman kielensä tuottamisessa: muun muassa dentaalisten, alveolaaristen ja postalveolaaristen frikatiivien ääntämisessä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:IPA-kaavio.jpg). Ruotsinkieliset on esimerkiksi SAOB:n arvovallalla vapautettu ääntämästä journalist-sana "oikein" ranskalaisen ääntämyksen mukaan: shurnalist kelpaa SAOB:lle zhurnalistin sijasta. Jokaisessa kielessä on joillekuille muille "vammaisuutta" tuottavia foneettisia ominaisuuksia. Nettiruotsikot eivät vain tätä ilmiötä omassa itsessään huomaa.
Ruotsissa on satoja tuhansia ihmisiä jotka puhuvat yhtä rumaa ja rumempaa kieltä kuin Carl Bildt.
Carl Bildt - en ärans man (ironi)
http://www.youtube.com/watch?v=9Bd6PpIhWwU&feature=related
Carl Bildt pratar IT 1995
http://www.youtube.com/watch?v=Y5bYUpuU4p0
Tanska on rumaa ruotsalaistenkin mielestä, mutta jostain ihmeen syystä he eivät pidä omaa kieltään ollenkaan rumana, vaikka tanskan ja ruotsin ääntämys ovat poikkeuksellisen lähellä toisiaan. Ruotsalainen skånen murre on jopa enemmän tanskalaista kuin tanskan kieli itse. Yhteistä riikinruotsin murteille on että ne muistuttavat tanskaa ja ovat yleensäkin erittäin epäselviä kieliä.
Kielen tarkoitus on olla informaation välittäjä, mutta ruotsi ei siinä onnistu hyvin jos esim. puhelinlinja on huono tai ympäristö on meluinen. Tämän kuulee/näkee siinä että hurrit joutuu huutamaan 3:sen ratikassakin että pystyvät kommunikoimaan vierustoverin kanssa.
Alla näytteitä ruotsin kielen rumuudesta ja epäselvyydestä YouTubesta. Näissä ruotsalaisten tekemissä näytteissä on oleellisena osana ruotsin kielen epäselvyys jota käsitellään osana aihetta. Tällaista kielen epäselvyyttä ei suomen kielen kohdalla tule mieleenkään käsitellä, koska kielen epäselvyys ei ole mikään ongelma suomen kielessä.
lyhyt näyte 18sek.
http://www.youtube.com/watch?v=PXlEpsasPG4
Skånska 21sek.
http://www.youtube.com/watch?v=B7mbE3OFVyg&NR=1
Skånska 37sek. maanviljelijä viljelee perunaa (suomeksi) ?? (päron)
http://www.youtube.com/watch?v=AkQ-tcX8LGo
Tarviiko skånea tekstittää ruotsalaisille? - Tarvii jos vain pystyy --- HAHAA!
http://www.youtube.com/watch?v=GcWUhtvCrnI
Esimerkki kuinka epäselvä kieli ruotsi on.
Sveriges skönaste dialekter runt om i landet
http://www.youtube.com/watch?v=xDAm3Rbt9Aw&NR=1
Ruotsalaiset itsekin ovat huomannet kuinka epäselvä heidän kielensä on.
http://www.youtube.com/watch?v=I44QieOjBXk&feature=related
Skånelaisia murteita - alkaa näytteellä 54sek. kohdalla.
Pang Prego - Skånska dialekter
http://www.youtube.com/watch?v=Wc3-AyPLa6I
Pitää kuitenkin toivoa, että kankeakieliset eivät saavuta koskaan ministeri Thoorsin tasoa kielen notkeudessa.