Mulla ei ole oikein koskaan ollut sellaisia kavereita/ystäviä, joiden kanssa voisin olla vapaa-ajalla. Peruskoulussa ja lukiossa olin niin kauhean ujo ja arka, etten syvemmin ystävystynyt, vaikka lukiossa jo löytyi ihmisiä, joiden kanssa jutella välituntisin.
Nyt aloitin tammikuussa opiskelut ja ennen tämän koulun alkamista haaveilin, että uusi paikkakunta toisi uusia mahdollisuuksia, voisin saada oikeita ystäviä ja jopa ekaa kertaa elämässäni seurustelukumppanin! Olisi ihania bileitä ja mukavaa vapaa-aikaa kavereiden kanssa. No, koulussa on ihmisiä, joille juttelen ja joiden kanssa hengaan, mutta vapaa-ajalla on todella yksinäistä. Ei minua koskaan pyydetä minnekään, enkä osaa oikein pyytää ketään esim. kahville luokseni tai vastaavaa. En ole tottunut siihen, että olisi kavereita. Olen yhä ujo ja pikkuisen sulkeutunut, eikä minun kanssani ole varmasti helppo olla. Parhaiten sujuu ehkä kolmen tai useamman hengen porukoissa hengailu, kun ei tarvitse itse olla koko ajan äänessä, mutta voi heittää kommentteja väliin muiden keskusteluihin. Niin, ja ne kaverit, joiden kanssa hengailen koulussa, menevät aina viikonloppuisin kotipaikkakunnilleen, joten ei heidän kanssaan voisikaan viettää aikaa viikonloppuisin ja lomien ajan.
Koulussa on kuitenkin ihanaa, kun on tavallaan kavereita. Yksi tyttö jopa kehui minua "huipuksi tyypiksi", mutta en varmaan hänestäkään saa oikein sydänystävää tai sitä parasta kaveria, koska en osaa olla tarpeeksi avoin. Olen tottunut olemaan yksikseni ja välillä haluankin vaikkapa mennä luokassa istumaan yksin, enkä kenenkään viereen. Silti tarvitsen myös sosiaalista elämää ja jopa yksi mukava kavereiden kanssa vietetty kahvitauko saa hyvälle tuulelle loppupäiväksi.
Tuleva kesä masentaa, koska kotipaikkakunnallani minulla ei ole kavereita, sillä en niitä lukiossa ja peruskoulussa onnistunut koskaan hankkimaan. Jos en saa edes kesätöitä, niin koko kesä menee tietokoneella istuessa ja kotona hengaillessa. :(
Myös erilaiset juhlat, kuten tuleva vappu, on masentavia, koska ei ole ketään, kenen kanssa juhlistaa sitä. Ärsyttää, kun ihmiset puhuu ryyppäämisestä ja ihanista vappubileistä, mutta itse ei viitsi sentään yksinään mennä baariin tai itsekseni vetää kännejä. Tai olisi muuten vaan mukava istua iltaa kavereiden kanssa hyvän ruoan kera, ei siihen tarvitisi edes alkoholia liittyä. Mutta näyttääpä siltä, että niin tuleva vappu kuin juhannuskin on kotona vanhempien luona istumista ja itsensä ähkyyn syömistä. Se on minun kohtaloni.
Nyt aloitin tammikuussa opiskelut ja ennen tämän koulun alkamista haaveilin, että uusi paikkakunta toisi uusia mahdollisuuksia, voisin saada oikeita ystäviä ja jopa ekaa kertaa elämässäni seurustelukumppanin! Olisi ihania bileitä ja mukavaa vapaa-aikaa kavereiden kanssa. No, koulussa on ihmisiä, joille juttelen ja joiden kanssa hengaan, mutta vapaa-ajalla on todella yksinäistä. Ei minua koskaan pyydetä minnekään, enkä osaa oikein pyytää ketään esim. kahville luokseni tai vastaavaa. En ole tottunut siihen, että olisi kavereita. Olen yhä ujo ja pikkuisen sulkeutunut, eikä minun kanssani ole varmasti helppo olla. Parhaiten sujuu ehkä kolmen tai useamman hengen porukoissa hengailu, kun ei tarvitse itse olla koko ajan äänessä, mutta voi heittää kommentteja väliin muiden keskusteluihin. Niin, ja ne kaverit, joiden kanssa hengailen koulussa, menevät aina viikonloppuisin kotipaikkakunnilleen, joten ei heidän kanssaan voisikaan viettää aikaa viikonloppuisin ja lomien ajan.
Koulussa on kuitenkin ihanaa, kun on tavallaan kavereita. Yksi tyttö jopa kehui minua "huipuksi tyypiksi", mutta en varmaan hänestäkään saa oikein sydänystävää tai sitä parasta kaveria, koska en osaa olla tarpeeksi avoin. Olen tottunut olemaan yksikseni ja välillä haluankin vaikkapa mennä luokassa istumaan yksin, enkä kenenkään viereen. Silti tarvitsen myös sosiaalista elämää ja jopa yksi mukava kavereiden kanssa vietetty kahvitauko saa hyvälle tuulelle loppupäiväksi.
Tuleva kesä masentaa, koska kotipaikkakunnallani minulla ei ole kavereita, sillä en niitä lukiossa ja peruskoulussa onnistunut koskaan hankkimaan. Jos en saa edes kesätöitä, niin koko kesä menee tietokoneella istuessa ja kotona hengaillessa. :(
Myös erilaiset juhlat, kuten tuleva vappu, on masentavia, koska ei ole ketään, kenen kanssa juhlistaa sitä. Ärsyttää, kun ihmiset puhuu ryyppäämisestä ja ihanista vappubileistä, mutta itse ei viitsi sentään yksinään mennä baariin tai itsekseni vetää kännejä. Tai olisi muuten vaan mukava istua iltaa kavereiden kanssa hyvän ruoan kera, ei siihen tarvitisi edes alkoholia liittyä. Mutta näyttääpä siltä, että niin tuleva vappu kuin juhannuskin on kotona vanhempien luona istumista ja itsensä ähkyyn syömistä. Se on minun kohtaloni.
Vastaukset 3
Vanhimmat
..sitä koulua, niin sitten.. Tsemppiä :)
sama täällä :´(
Moi! Tuo kuulosti tosi tutulta, kirjoitin itseasiassa juuri samanaiheisen jutun (kohtalotovereita)... Toi oli hiukan masentavaa kuulla ettei maiseman muutos ja uudet tuttavuudet parantaneet tilannettasi, koska sitä juuri itse toivon...