YleisöltäRasistin leiman saa helposti
Maanantai 26.04.2010
Joku päivä sitten Pohjalaisessa oli artikkeli otsikolla Rasismi on rikos. En tullut lukeneeksi itse artikkelia, se saattoi olla ihan hyväkin.
Täällä länsimaissa pidetään suurta haloota, kiivaillaan ja tarkkaillaan mitä joku sanoo tai kirjoittaa. Jos menee puolikin sanaa rasismin puolelle, on vaara olemassa että, puhuja joutuu oikeuteen. Hänet leimataan vähintäänkin "rasistiksi", vaikka puhuisi ihan asiaa.
Kristittyjä vainotaan, syrjitään ja tapetaan jatkuvasti eri puolilla maailmaa, mutta menkääpä sinne sanomaan, että tämä on rasismia. Mielestäni meillä ei ole mitään syytä, eikä tarvetta, kiivailla tässä asiassa, niin kauan kuin monissa muissa maissa harjoitetaan joko avointa, julkista tai salattua rasismia.
Suomessakin on rasismia. Oikeastaan se on ns. "apartheidia". Katsokaapa vain esimerkiksi kuntaliitosasioissa, kouluasioissa, ja lähes kaikessa, missä toinen osapuoli on suomenruotsalainen. Kyllä on vaikea päästä yhteisymmärrykseen. Sekin on rasismia, jos lehdessä ei saa mainita, mitä heimoa tai kansaa joku rikoksen tekijä on.
Kaikki vähemmistöt näyttävät tietävän oikeutensa, mutta eivät velvollisuuksiaan. Ei siis ihme, että yleensä suvaitsevilla suomalaisilla vähitellen tulee mitta täyteen. Heitähän on poljettu ja syrjitty kautta aikojen. Jo 1600-luvulla 2/3 maasta annettiin läänityksenä, siis ilmaiseksi, tänne tuotetuille ummikkoruotsalaisille, jotka verottivat raskaimman jälkeen suomalaisia talonpoikia. Suomea koetettiin jo silloin tehdä yksikieliseksi ruotsinkieliseksi valtioksi. Suomi joutui jatkuvasti antamaan miehiä Ruotsin armeijaan. "Nälkä- ja katovuosina 1695-1697 maan väkiluku väheni noin neljänneksellä. Horjumatta odottaen ja toivoen parempaa aikaa jaksoi kansa täällä kuitenkin kyntää ja kylvää peltonsa aina uudelleen silloinkin, kun sen paras miesvoima oli viimeistä myöten kaukaisilla tappotantereilla palvelemassa Ruotsin suuruutta." (Lainaus: Suomen suvun tiet, s.187)
Monet talonpojat muuttivat Ruotsiin, jossa he joutuivat lainsuojattoman asemaan. He eivät saaneet puhua omaa kieltään ja kansaa kehotettiin polttamaan heidän talonsa ja muutenkin vaikeuttamaan heidän elämäänsä. Kuka tahansa sai tappaa heidät. Ei siis ihme, että monet lähtivät länteen, Amerikkaan. 1800-luvulla koetettiin taas tehdä Suomesta yksikielinen ruotsinkielinen valtio. Se on yhä tavoitteena. Se on joittenkin mielestä ihan oikein.
Nyt kun muutamat ovat tuoneet julki ajatuksen, tehdä Suomesta yksikielinen suomenkielinen valtio, haalitaan mahdollisimman arvovaltaisia henkilöitä puhumaan sitä vastaan. Emmehän me ole mitään "itäruotsalaisia", me olemme suomalaisia.
Outsaider Pietarsaari
Maanantai 26.04.2010
Joku päivä sitten Pohjalaisessa oli artikkeli otsikolla Rasismi on rikos. En tullut lukeneeksi itse artikkelia, se saattoi olla ihan hyväkin.
Täällä länsimaissa pidetään suurta haloota, kiivaillaan ja tarkkaillaan mitä joku sanoo tai kirjoittaa. Jos menee puolikin sanaa rasismin puolelle, on vaara olemassa että, puhuja joutuu oikeuteen. Hänet leimataan vähintäänkin "rasistiksi", vaikka puhuisi ihan asiaa.
Kristittyjä vainotaan, syrjitään ja tapetaan jatkuvasti eri puolilla maailmaa, mutta menkääpä sinne sanomaan, että tämä on rasismia. Mielestäni meillä ei ole mitään syytä, eikä tarvetta, kiivailla tässä asiassa, niin kauan kuin monissa muissa maissa harjoitetaan joko avointa, julkista tai salattua rasismia.
Suomessakin on rasismia. Oikeastaan se on ns. "apartheidia". Katsokaapa vain esimerkiksi kuntaliitosasioissa, kouluasioissa, ja lähes kaikessa, missä toinen osapuoli on suomenruotsalainen. Kyllä on vaikea päästä yhteisymmärrykseen. Sekin on rasismia, jos lehdessä ei saa mainita, mitä heimoa tai kansaa joku rikoksen tekijä on.
Kaikki vähemmistöt näyttävät tietävän oikeutensa, mutta eivät velvollisuuksiaan. Ei siis ihme, että yleensä suvaitsevilla suomalaisilla vähitellen tulee mitta täyteen. Heitähän on poljettu ja syrjitty kautta aikojen. Jo 1600-luvulla 2/3 maasta annettiin läänityksenä, siis ilmaiseksi, tänne tuotetuille ummikkoruotsalaisille, jotka verottivat raskaimman jälkeen suomalaisia talonpoikia. Suomea koetettiin jo silloin tehdä yksikieliseksi ruotsinkieliseksi valtioksi. Suomi joutui jatkuvasti antamaan miehiä Ruotsin armeijaan. "Nälkä- ja katovuosina 1695-1697 maan väkiluku väheni noin neljänneksellä. Horjumatta odottaen ja toivoen parempaa aikaa jaksoi kansa täällä kuitenkin kyntää ja kylvää peltonsa aina uudelleen silloinkin, kun sen paras miesvoima oli viimeistä myöten kaukaisilla tappotantereilla palvelemassa Ruotsin suuruutta." (Lainaus: Suomen suvun tiet, s.187)
Monet talonpojat muuttivat Ruotsiin, jossa he joutuivat lainsuojattoman asemaan. He eivät saaneet puhua omaa kieltään ja kansaa kehotettiin polttamaan heidän talonsa ja muutenkin vaikeuttamaan heidän elämäänsä. Kuka tahansa sai tappaa heidät. Ei siis ihme, että monet lähtivät länteen, Amerikkaan. 1800-luvulla koetettiin taas tehdä Suomesta yksikielinen ruotsinkielinen valtio. Se on yhä tavoitteena. Se on joittenkin mielestä ihan oikein.
Nyt kun muutamat ovat tuoneet julki ajatuksen, tehdä Suomesta yksikielinen suomenkielinen valtio, haalitaan mahdollisimman arvovaltaisia henkilöitä puhumaan sitä vastaan. Emmehän me ole mitään "itäruotsalaisia", me olemme suomalaisia.
Outsaider Pietarsaari
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hyvin on tietoisuus kieliongelmasta levinnnyt kansalaisiimme. Kitos on pitkälti Heikki Talan.