Tarkastellaan tässä strategiaa: "Naapurikuntien liittäminen Ouluun":
1. Nostatetaan sopivan henkilön (ei oululaisen) kautta vaatimus monikuntaliitoksesta.
2. Joka kunnassa löytyy valtuuston oppositio ja tyytymättömiä tahoja. Puhutellaan heitä sopivalla tavalla. Parhaita tapoja ovat tunteita nostattavat vanhusten, sairaiden ja koululaisten palvelut. Osoitetaan, miten ankea ja huono on kunnan nykyinen tilanne ja osoitetaan miten hyvinvoipa ja rikas Oulu onkaan. Oulu turvaa palvelut. Oppositio aloittaa myllytyksen. Tehdään strateginen selvitys, joka täynnä tyhjänpäiväisyyksiä ja hienoja sanoja. Oletetaan lähtökohtaisesti, että valtuutetut ovat tyhmiä. He sitten lainaavat niitä tekstejä julkilausumissaan.
3. Kun oppositio on varsin helposti näpeissä, otetaan sitten käsittelyyn valtuuston itsenäisyyttä ajavan puolen nokkamiehet ja -naiset. Näistä löytyy eri tavoin taivuteltavia yksilöitä. Kun näistä saa osan puolelleen, niin he vaikuttavat sitten muuhun itsenäisyyttä ajavien ryhmään. Kaupungille riittää, kun saa muutaman henkilön taivutetuksi kustakin ryhmästä. Namupaloja ovat hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat sekä kunnanjohtajat. Osa laumasta seuraa aina johtajaa joko pelosta, tietämättömyydestä tai typeryydestä. Murto-osa valtuutetuista tekee perusteellista taustatyötä selvittääkseen, miksi jotakin asiaa pitää ajaa. Valtaosa tyytyy kritiikittömästi muiden ohjaukseen ja paikallislehden lukemiseen. Mielipidemuokkauksessa auttaa lisäksi kaupungin oma valtalehti.
4. Sitten siirrytää kuntakohtaisiin liitosäänestyksiin. Kuntalaisten esitystä kansanäänestyksistä ei huomioida, koska se olisi pitänyt olla monta kuukautta sitten. Kukaan ei nosta esille sitä, että viime kunnallisvaaleisssa ei ollut teemana kuntaliitos. Ihmiset ovat valinneet valtuustoedustajansa ihan muista syistä kuin kuntaliitoksen kannan vuoksi. Jotkut kunnat ovat vaikeita tapauksia. Niissä on valtuuston puheenjohtajalla suuri rooli. Hän pystyy ajamaan päätöskokouksessa läpi tarvittavat toimenpiteet ja jättämään huomiotta kaupungille haitalliset esitykset.
5. Nyt saadaan sitten kunnista äänestystulokset. Joku kunta, jolla ei ole merkittävää veropohjaa tai arvokasta maata annettavana on voitu jättää pienemmälle huomiolle. Sinne voidaan vaatia kansanäänestys liitoksesta nyt tai sitten ei. Ei sillä kunnalla ole merkitystä, kun tärkeimmät kunnat on saatu. Mielenkiintoista on, että itsenäisyyden kannattajat eivä voi vaatia liitosta. Valtuusto tekee koko kunnan tärkeimmän päätöksen. Kansalaisia ei kuunnella. Kuntalaiset ovat typeriä. Valtuutetut viisaita. Vai miten se meni?
Kunnissa investoinnit ja kehittämistyö loppuvat, kun odetaan suurta pelastajaa, rikasta Oulua.
Mieliä rauhoittelee sitten näennäisvaltaa pitävä yhdistymisajan valtuusto ja hallitus, joihin on luvattu uskollisille paikat. Vuonna 2013 kaupungin omat valtuutetut ovat sitten taas niskan päällä. Reuna-alueilta tulee muutamia edustajia, joita ei juuri tarvitse kuunnella.
Sitten aikataulusta:
2010-2012 Tutustutaan hiljakseen saatuihin kuntiin ja niiden tärkeimpiin resursseihin sekä integroidaan kaupungin toimintoihin. Investointi- ja kehityshankkeet jäädytetään. Alustavia leikkauslistoja laaditaan. Aletaan vaikuttaa ympäristöviranomaisiin, että haltuunotettujen kaupallisten alueiden aiemmin estetty kaavoitustyö saadaan käyntiin.
2013 lähtien ei täytetä enää työpaikkoja eläköitymisen jälkeen. Tiukka palvelujen kilpailuttaminen reuna-alueillakin alkaa. Kaavoitus jatkuu.
2014 aletaan myymään kaavoitettua maaomaisuutta. Reuna-alueilla toteutetaan vain kaikkein tärkeimmät investoinnit. Muut jäädytetään.
2015 nostetaan kunnallis- ja kiinteistöveroja.
2016 eteenpäin rakennetaan isompia sote- ja sivistyspalvelujen yksiköitä liikenteellisesti sopiviin paikkohin asukaskeskittymiin ja lopetetaan pieniä yksiköitä. Työntekijämäärä vähenee eläköitymisen vuoksi entisestään.
2020 huh, viimein kaupungin talous on saatu tasapainoon. Onneksi valtuustot ovat täynnä höynäytettäviä, jotka elävät tunteella, tai ahneita vallanhimoisia pikkupoliitikkonilkkejä, joita on helppo hyppyyttää.
Uusi Oulu on nyt Pohjoisen Suomen Verkostometropoli.
P.S. Nyt nimimerkki vaikenee. Kiitos lukijoille. Koettakaa selvitä.
1. Nostatetaan sopivan henkilön (ei oululaisen) kautta vaatimus monikuntaliitoksesta.
2. Joka kunnassa löytyy valtuuston oppositio ja tyytymättömiä tahoja. Puhutellaan heitä sopivalla tavalla. Parhaita tapoja ovat tunteita nostattavat vanhusten, sairaiden ja koululaisten palvelut. Osoitetaan, miten ankea ja huono on kunnan nykyinen tilanne ja osoitetaan miten hyvinvoipa ja rikas Oulu onkaan. Oulu turvaa palvelut. Oppositio aloittaa myllytyksen. Tehdään strateginen selvitys, joka täynnä tyhjänpäiväisyyksiä ja hienoja sanoja. Oletetaan lähtökohtaisesti, että valtuutetut ovat tyhmiä. He sitten lainaavat niitä tekstejä julkilausumissaan.
3. Kun oppositio on varsin helposti näpeissä, otetaan sitten käsittelyyn valtuuston itsenäisyyttä ajavan puolen nokkamiehet ja -naiset. Näistä löytyy eri tavoin taivuteltavia yksilöitä. Kun näistä saa osan puolelleen, niin he vaikuttavat sitten muuhun itsenäisyyttä ajavien ryhmään. Kaupungille riittää, kun saa muutaman henkilön taivutetuksi kustakin ryhmästä. Namupaloja ovat hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat sekä kunnanjohtajat. Osa laumasta seuraa aina johtajaa joko pelosta, tietämättömyydestä tai typeryydestä. Murto-osa valtuutetuista tekee perusteellista taustatyötä selvittääkseen, miksi jotakin asiaa pitää ajaa. Valtaosa tyytyy kritiikittömästi muiden ohjaukseen ja paikallislehden lukemiseen. Mielipidemuokkauksessa auttaa lisäksi kaupungin oma valtalehti.
4. Sitten siirrytää kuntakohtaisiin liitosäänestyksiin. Kuntalaisten esitystä kansanäänestyksistä ei huomioida, koska se olisi pitänyt olla monta kuukautta sitten. Kukaan ei nosta esille sitä, että viime kunnallisvaaleisssa ei ollut teemana kuntaliitos. Ihmiset ovat valinneet valtuustoedustajansa ihan muista syistä kuin kuntaliitoksen kannan vuoksi. Jotkut kunnat ovat vaikeita tapauksia. Niissä on valtuuston puheenjohtajalla suuri rooli. Hän pystyy ajamaan päätöskokouksessa läpi tarvittavat toimenpiteet ja jättämään huomiotta kaupungille haitalliset esitykset.
5. Nyt saadaan sitten kunnista äänestystulokset. Joku kunta, jolla ei ole merkittävää veropohjaa tai arvokasta maata annettavana on voitu jättää pienemmälle huomiolle. Sinne voidaan vaatia kansanäänestys liitoksesta nyt tai sitten ei. Ei sillä kunnalla ole merkitystä, kun tärkeimmät kunnat on saatu. Mielenkiintoista on, että itsenäisyyden kannattajat eivä voi vaatia liitosta. Valtuusto tekee koko kunnan tärkeimmän päätöksen. Kansalaisia ei kuunnella. Kuntalaiset ovat typeriä. Valtuutetut viisaita. Vai miten se meni?
Kunnissa investoinnit ja kehittämistyö loppuvat, kun odetaan suurta pelastajaa, rikasta Oulua.
Mieliä rauhoittelee sitten näennäisvaltaa pitävä yhdistymisajan valtuusto ja hallitus, joihin on luvattu uskollisille paikat. Vuonna 2013 kaupungin omat valtuutetut ovat sitten taas niskan päällä. Reuna-alueilta tulee muutamia edustajia, joita ei juuri tarvitse kuunnella.
Sitten aikataulusta:
2010-2012 Tutustutaan hiljakseen saatuihin kuntiin ja niiden tärkeimpiin resursseihin sekä integroidaan kaupungin toimintoihin. Investointi- ja kehityshankkeet jäädytetään. Alustavia leikkauslistoja laaditaan. Aletaan vaikuttaa ympäristöviranomaisiin, että haltuunotettujen kaupallisten alueiden aiemmin estetty kaavoitustyö saadaan käyntiin.
2013 lähtien ei täytetä enää työpaikkoja eläköitymisen jälkeen. Tiukka palvelujen kilpailuttaminen reuna-alueillakin alkaa. Kaavoitus jatkuu.
2014 aletaan myymään kaavoitettua maaomaisuutta. Reuna-alueilla toteutetaan vain kaikkein tärkeimmät investoinnit. Muut jäädytetään.
2015 nostetaan kunnallis- ja kiinteistöveroja.
2016 eteenpäin rakennetaan isompia sote- ja sivistyspalvelujen yksiköitä liikenteellisesti sopiviin paikkohin asukaskeskittymiin ja lopetetaan pieniä yksiköitä. Työntekijämäärä vähenee eläköitymisen vuoksi entisestään.
2020 huh, viimein kaupungin talous on saatu tasapainoon. Onneksi valtuustot ovat täynnä höynäytettäviä, jotka elävät tunteella, tai ahneita vallanhimoisia pikkupoliitikkonilkkejä, joita on helppo hyppyyttää.
Uusi Oulu on nyt Pohjoisen Suomen Verkostometropoli.
P.S. Nyt nimimerkki vaikenee. Kiitos lukijoille. Koettakaa selvitä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Eipä tuota lapsellista sepostusta jaksanut lukea ihan loppuun, mutta kovasti sinä raukka ainakin yrität. Mitäs jos jatkaisit tuota iänkaikkista valittamistasi välillä puskaradiossa.
Tämä vastasi täysin omaa käsitystäni siitä, miten tämäkin suuroulumammuttikunta- hanke saatiin täällä tähän vaiheeseen.
Kaikki ei ole vielä kuitenkaan niin kirkossa kuulutettua kuin voisi olettaa.
Vaatii vain kuntalaisilta hieman aktiivisuutta ja homma tulee uudelleen käsittelyyn.
Nimittäin kun Muhos ei lähtenyt tähän humputukseen mukaan, tulee toinen kierros ja uusi äänestys!
Ja se on kesäkuussa. Siihen asti on aktiiveilla aikaa hommata lisää nimiä ja voimaa taakseen.
Vielä kun Oulunsalo jättäytyy kesäkuussa hankkeesta pois, alkaa Kosken puntti tutista ja vesittää koko hullutuksen.
heh heh älä turhaan kiellä ,uteliaisuuttasi luit kuitenkin ja yösi mietit petettiinkö sinua jälleen!
Koski ei laittanut Muhosta tekemään kansanäänestystä,koska kunnalla ei ole Oulun haluamia tulopohjia.
Elekee,elekee.Saipahan kerran elämänsä aikana ex-rehtori nauttia siitä ku on vallankahvassa kiinni.Kyllä jos ei arvosta kansanedustajan mielipidettä voi painua eläkkeelle vaikka ny ouluun sinnehän isoherra haluaa.Ei löydy liitoksen puolesta puhujilta oikein mittää muuta ku pitkä aikaväli mikä parantaa taloutta no senhän me kaikki jo tiedämme eihän aina voi mennä huonosti.
Hieno juttu Enojärveltä tämän päivän Kalevassa.
Toimittaako Kalevan yleisönosastoa eri taho kuin muuta lehteä, koska Kaleva ei pääjutuissaan ole juuri tuonut itsenäisyyttä kannattavien näkökulmaa esille paitsi mitätöivässä muodossa? Onneksi edes yleisönosastoon Annen jutun hyväksyivät. Kiitos siitä. Oulu-kriittisyyttä edelleen kaivataan Kalevalta. Ovatko kytkökset valtalehdellä niin vahvat kaupungin johtoon, että toimittajien etiikka joustaa? Isointa maksajaa ei hevin arvostella. Pääkirjoitukset, kolumnit ja muut julkaistu aineisto tukevat tätä näkemystä.
Vähän näkökulmia jatkosta:
1. Oulua ei kiinnosta kaikki ympäristökunnat, kuten esim. Muhoksen kohdalla nähdään. Haukipudas on Oulun haluamien listalla ykkösenä. Vetovoimatekijöinä ovat sopivat kaavoitettavat maa-alueet, suhteellisesti iso ja yhä paremmin ansaitseva väestö (lue veropohja), kehittyvä elinkeinoelämä, asutuksen kasvusuunta ja rannat. Tämän vuoksi Oulu on erityisesti painostanut Haukiputaan saamiseen. Kunta on ollut riitaisa poliittisten jännitteiden vuoksi, joten on ollut helppo iskeä kapulaa väliin. Osa poliitikoista haluaa vain että komento vaihtuu toiseksi, olkoon komento sitten 30 km päässä. Osa on aidosti huolissaan ja haluaa turvata "rikkaan" Oulun hartioihin palvelujen turvaamisessa.
2. Kosken aikataulu on kiireellinen. Ei ehditä järjestämään kansanäänestyksiä, ei ehditä miettimään muitakaan juttuja. Jos jollakin taholla on erityisen kiire, niin silloin kannattaa antaa hälytyskellojen soida. Miksi kunnan isoin päätös pitää juosta läpi? Ei kai meillä ole yhden kuntaliitosselvittäjän oma henkilökohtainen aikataulu ykkösasia? Mikä rooli Kosken toimeksiannossa on Oulun kaupungin johdolla ja johdon motiiveilla, entä Kuntaliiton ex-toimitusjohtajalla, joka on Oulun kaupunginjohtaja, entä muilla tahoilla?
On uutisoitu, että kansanäänestys on teknisesti mahdollista järjestää vasta elokuussa. Höpsistä. Meillä on kunnallisvaaleja varten rakennettu valmis organisaatio. Nyt emme äänestä yksittäisistä ehdokkaista vaan kunnan lopettamisesta kyllä/ei -vaihtoehdolla. Kaikki argumentit ovat olleet esillä ja itsenäisyyden kannattajien/vastustajien tiedossa. Ne vain tuodaan julki kuntalaisille. Ehkä puolueetonta lisänäkemystä tarvittaisiin Oulun budjettitilanteeseen ja ennusteisiin kuten Enojärvi toivoo. Kansanäänestys on nopea järjestää. Tietoa ihmisille vaihtoehdoista vain tarvitaan. Liitoksen kannattajat pelaavat aikaa ja viivyttävät. MIkäli kansanäänestystä ei tule, niin tulee vuosikymmenien juopa kuntalaisten väliin. Haluammeko sitä? Me kaikki tyydymme kansanäänestyksen tulokseen. Se on aito päätös ja kunnan sisältä tullut - ei ulkoa ohjattu.
Monelta taholta tulleen viestin mukaan reippaasti yli puolet kuntalaisista on liitosta vastaan. Tämän vuoksi kansanäänestystä eivät liitoskannattajat halua. Haukiputaalla ei ole kiireä liittyä "Uuteen Ouluun". Sen me voimme tehdä myöhemminkin. Jos nyt päättäjämme tekevät kesäkuussa kielteisen liittymispäätöksen, niin me voimme pelata sen kortin myöhemmin. Viisas odottaa tässä tilanteessa. Oulu on halukas ottamaan meidät milloin tahansa. Meillä ei ole kiirettä, Oululla on.
3. Oulun todellinen tulevaisuus on talouden kannalta selvitettävä. Ennusteet ovat ennusteita, mutta niitä voi tehdä. Haukiputaan tulevaisuuden kohdalla uskoisin mieluummin kunnanjohdon tekemiä ennusteita kuin oululaisten. Kuntajohdon ennusteiden mukaan liitoksella ei ole kiirettä. Itsenäisyyden vastustajat haluavat mieluummin oululaisten ennusteisiin.
4. Saattaa olla, että Haukiputaan valtuusto on tehnyt liitospäätöksen riittämättömin tiedoin. Oulun budjettitilanteen ja myös motiivien selvittäminen kirkastaisi tilannetta. Jos tietoa on vääristelty tai jätetty tuomatta julkisuuteen, niin valtuutetuilla on oltava oikeus tarkistaa näkemyksiään. Valtuutettujen joukossa on jo noussut esille tarve katsoa tarkemmin Oulun motiiveja.
Valtuustossa ja meissä kuntalaisissa on fiksuja ja rohkeita ihmisiä. Käytetäänkö kunnan historian tärkeimpään päätökseen aikalisää? Pallo on meillä.
Annemari Enojärvelle, kansanedustaja Mirja Vehkäperälle ja monelle muulle valtuutetulle ryhdykkäästä esiintymisestä. Viimeinkin puoluerajat on ylitetty yhteisessä asiassa.
sanoi kettu pihlajamarjoista.
Sitten itsenäisen Haukiputaan aikataulusta:
2010-2012 Tutustutaan hiljakseen saatuihin todellisiin talouslukuihin. Investointi- ja kehityshankkeet jäädytetään. Alustavia leikkauslistoja laaditaan. Aletaan vaikuttaa ympäristöviranomaisiin, että eräiden rahakkaiden päättäjien toimet eivät vaarannu, alueiden aiemmin estetty kaavoitustyö saadaan käyntiin.
2008 lähtien ei täytetä enää työpaikkoja eläköitymisen jälkeen. Tiukka palvelujen kilpailuttaminen reuna-alueillakin alkaa, ainiin eihän siellä mitään palveluja ollutkaan.
2010-2012 aletaan myymään maaomaisuutta, muu on jo myyty. Reuna-alueilla ei vieläkään mitään investointeja. Kaikki muut jäädytetään.
2010-2019 nostetaan kunnallis- ja kiinteistöveroja.
2010- ... Työntekijämäärä vähenee eläköitymisen vuoksi entisestään.
20?? huh, viimein kunnan talous on saatu tasapainoon. Onneksi valtuustossa on muutama rahakas (eivät maksa kunnallisveroa) jotka voi päättää asioistaan kun ovat ostanut itselleen joukon pikkupoliitikkonilkkejä, joita on helppo hyppyyttää.
kannattaisi liittyä puolangan pessimisteihin.
ouluun on lyhyempi matka ;>