Kun on seurannut kansalaisten Puoluepoliittisen elämän kulkua 1950 luvulta lähtien niin on pakko tunnustaa, ETTÄ SUOMESSA EI TODELLA OLE KÖYHYYTTÄ !!!
1950 luvun jälkeen köyhyys ja Työväen (vasemmisto) puolueet olivat kovasti voimissaan. Mutta nyt ovat Porvaripuolueet ja hyvinvointi (näennäinen kylläkin) voimissaan. Kumpi ajanjakso 1950 luku vai nykyinen on todellisempi ? ? ? Kuitenkin Ruislimpun hinta oli silloin ja nyt saman tasoinen tuntipalkkaan verrattuna ! ! !
1950 luvun jälkeen köyhyys ja Työväen (vasemmisto) puolueet olivat kovasti voimissaan. Mutta nyt ovat Porvaripuolueet ja hyvinvointi (näennäinen kylläkin) voimissaan. Kumpi ajanjakso 1950 luku vai nykyinen on todellisempi ? ? ? Kuitenkin Ruislimpun hinta oli silloin ja nyt saman tasoinen tuntipalkkaan verrattuna ! ! !
Vastaukset 5
Vanhimmat
http://static.iltalehti.fi/uutiset/leipajono190109STL_uu.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=YunMI5eNLnY
JÄRJESTELMÄN KASVU JA KEHITYS....KUN MUU EI NÄYTÄ KEHITTYVÄN KUIN HINNAT, MAKSUT JA VEROT...YLÖSPÄIN!
ja kehitys voi mainiosti, oletkos nähnyt köyhää rikasta.
Jep. Jep. Suomessa on noin 700.000 köyhyysrajalla tai sen alapuolella elävää pienituloista köyhää.
Köyhissä perheissä on Tilastokeskuksen mukaan 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta.
Kirkon diakoniatyön puoleen kääntyi vuonna 2008 noin 146.000 suomalaista, jotka kokivat jäävänsä yksin toimeentulo- ja terveysongelmineen.
Piispa Heikka, kirkon diakoniatyön johtaja:
Syrjäytyneiden toivottomuus ja ulkopuolisuuden tunne kohdataan kirkon diakoniatyössä päivittäin.
Sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää.
- Ensimmäiseen kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä.
- Toinen ryhmä ei osaa hakea apua.
- Kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvinvointipalveluihin.
- Neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle.
Kirkon diakoniatyön näkemykset ja Kelan tutkijan Markku Laadun tutkimukset suomalaisesta soaaliturvasta ovat monelta osin yhteneväiset.
Suomalainen sosiaaliturva koetaan asiakkaista jopa vihamieliseltä. Tiukka tarveharkinta vie räätälöinnin yksilötasolle ja haastaa turvaa tarvitsevat uuvuttavaan paperisotaan.
Suomessa 40.000 työntekijän pieni palkka ei riitä elinkustannuksiin. (HS 8.3.2010)
Lähes neljännes asumistuen saajista on sellaisia työssäkäyviä, jotka saavat niin pientä palkka, että se ei riitä asumismenoihin.
Suomessa on noin 300.000 työtöntä, suuri joukko lomautettuja, paljon pätkätyöläisiä ja paljon ttt-työntekijöitä (tarvittaessa työhön tulevia) - jotka ovat köyhiä.
Tänä päivänä monella ei ole rahaa edes siihen ruislimppuun - sen vuoksi monet köyhät jonottavat leipäjonoissa hyväntekeväisyysjärjestöjen jakamaa ruokaa.
Kansa on kahtiajakautunut ökyrikkaisiin miljonääreihin ja suureen köyhien joukkoon. Hallituksen rikkaita suosiva veropolitiikka on tätä kahtiajakoa kasvattanut. Kokoomuksen mielestä rikkaita on liian vähän verotettavaksi ja kepun mukaan rikkaita pitäisi verottaa seuraavat viisi vuotta "talvisodan hengen mukaan".
Hallituspuolueet eivät hyväksy veronkannon perusteeksi veronmaksukykyä - koska silloin myös rikkailta perittäisiin veroja sekä omaisuudesta että ansiotuloista progressiivinen vero. Joten veroelvytys tehdään ulkomaan velalla, kun valtion verokertymä on liian pieni. Ulkomaan velan joutuvat maksamaan pieni- ja keskituloiset, jos kokoomuslainen leikkauslinja toteutetaan vaalien jälkeen. Lisää köyhiä tulisi paljon ja leipäjonot joka kuntaan - nyt niitä on joka toisessa kunnassa.