Parkanon mielenterveystoimisto

Eikös jostakin baarista niitä myötätuntoisia kuuntelijoita löydy yhtälailla, voi nauttia virvoikkeet samalla.

Kyllä tää muailima on hyväksi mennyt. Ihmiset on kuin käveleviä kemiallisia apulanta säkkiä.

Terapia on aina sitä parasta hoitoa, jos onnistuu saamaan hyvän kuuntelijan. Mutta, arvaa kumpi tulee halvemmaksi hoitaa, lääkkeillä vai terapialla? Ikävä kyllä liian usein turvaudutaan siihen lääkevaihtoehtoon.

sxdfgsdf kirjoitti:

Terapia on aina sitä parasta hoitoa, jos onnistuu saamaan hyvän kuuntelijan. Mutta, arvaa kumpi tulee halvemmaksi hoitaa, lääkkeillä vai terapialla? Ikävä kyllä liian usein turvaudutaan siihen lääkevaihtoehtoon.

Lue lisää

masennusta on hyvä hoitaa sekä lääkkeillä että terapialla. Ja ehdottomasti tämän nuoremman työntekijän puheille, ei kankaanpääläisen luo. Lääkkeet ei myöskään maksa kuin 5e 3kk:n satsi. Et pitäis kyl kaikilla olla siihen rahaa.

koettu kirjoitti:

masennusta on hyvä hoitaa sekä lääkkeillä että terapialla. Ja ehdottomasti tämän nuoremman työntekijän puheille, ei kankaanpääläisen luo. Lääkkeet ei myöskään maksa kuin 5e 3kk:n satsi. Et pitäis kyl kaikilla olla siihen rahaa.

Lue lisää

Tiedän vain sen keski-ikäisen kiharatukkaisen naisen, eikä minulla ainakaan kovin hyvin synkannut tuo terapia hänen kanssaan...

psykologia? kirjoitti:

Tiedän vain sen keski-ikäisen kiharatukkaisen naisen, eikä minulla ainakaan kovin hyvin synkannut tuo terapia hänen kanssaan...

kävin kanssa kyseisellä kiharatukkaisella. en pitänyt oikein, olisin vaihtanut muttei sekään niitten puolesta onnistunut. sain lääkityksen jonka luulin olevan ihan kohdallaan. olen syönyt niitä muutaman vuoden ja nyt kun kävin normilääkäris ihan muusta syystä ja kerroin lääkityksestä niin käskivät mennä hakemaan yksityiseltä toisen mielipiteen, koska annostukseni on kuulemma aika suuri eikä sellaista mulla pitäisi olla.. että näin..

koettu kirjoitti:

masennusta on hyvä hoitaa sekä lääkkeillä että terapialla. Ja ehdottomasti tämän nuoremman työntekijän puheille, ei kankaanpääläisen luo. Lääkkeet ei myöskään maksa kuin 5e 3kk:n satsi. Et pitäis kyl kaikilla olla siihen rahaa.

Lue lisää

työntekijä on? Ketä tarkoitat?

hetela kirjoitti:

kävin kanssa kyseisellä kiharatukkaisella. en pitänyt oikein, olisin vaihtanut muttei sekään niitten puolesta onnistunut. sain lääkityksen jonka luulin olevan ihan kohdallaan. olen syönyt niitä muutaman vuoden ja nyt kun kävin normilääkäris ihan muusta syystä ja kerroin lääkityksestä niin käskivät mennä hakemaan yksityiseltä toisen mielipiteen, koska annostukseni on kuulemma aika suuri eikä sellaista mulla pitäisi olla.. että näin..

Lue lisää

Psykologi ei voi määrätä lääkkeitä. Ettet sekoita psykiatriin, joka on koulutukseltaan lääkäri.

Hei!=) Olen ihan tavallinen nuori perheen äiti ja menneisyydessä tapahtuneet asiat ovat vaikuttaneet nykyiseen mielentilaan niin, että olen lääkityksellä ja terapiassa. Molempien ansioista voin erinomaisesti. Inhoan stereotypioita siitä, millaisia asiakkaita luullaan mielenterveystoimistossa asioivan, kun me ollaan aivan tavallisia kadun tallaajia. Minäkin korkeasti koulutettu ja paras mahdollinen äiti, vaimo ja ystävä. Terapia on ollut aivan mahtavaa ja kannustan siihen, jos on tarvetta. =)

ok kirjoitti:

Hei!=) Olen ihan tavallinen nuori perheen äiti ja menneisyydessä tapahtuneet asiat ovat vaikuttaneet nykyiseen mielentilaan niin, että olen lääkityksellä ja terapiassa. Molempien ansioista voin erinomaisesti. Inhoan stereotypioita siitä, millaisia asiakkaita luullaan mielenterveystoimistossa asioivan, kun me ollaan aivan tavallisia kadun tallaajia. Minäkin korkeasti koulutettu ja paras mahdollinen äiti, vaimo ja ystävä. Terapia on ollut aivan mahtavaa ja kannustan siihen, jos on tarvetta. =)

Lue lisää

molemmilla käyneenä voin kertoa, että vanhempihan ei ota kantaa mitenkään, ei osaa kannustaa eikä kaivella asioita, kauhistelee asioita..ilmeisesti koulutus hänellä tälläinen "kuuntelija" psykologi. Nuorempi puhuu kyllä, mutta nämä papereista asioitten lukemiset ei kyllä herätä kovin suuria luottamuksen tunteita. Valitettavasti en henkilökohtaisesti suosittele kumpaakaan, niin ja lääkkeitähän sieltä kyllä saa joka lähtöön jos haluaa.

,,,,, kirjoitti:

molemmilla käyneenä voin kertoa, että vanhempihan ei ota kantaa mitenkään, ei osaa kannustaa eikä kaivella asioita, kauhistelee asioita..ilmeisesti koulutus hänellä tälläinen "kuuntelija" psykologi. Nuorempi puhuu kyllä, mutta nämä papereista asioitten lukemiset ei kyllä herätä kovin suuria luottamuksen tunteita. Valitettavasti en henkilökohtaisesti suosittele kumpaakaan, niin ja lääkkeitähän sieltä kyllä saa joka lähtöön jos haluaa.

Lue lisää

Aikaa vaikka leivät on pehmeitä. On aikoihin eletty,kun tarvitaan joku ruuvaan uuteen päivään.
Mikäs on sitten persoona,kun syödään salpietaria??? Kemialliset aivot?????

moni terapeutti on itse monta kertaa moniongelmainen, perheasiat hunningolla. eronneita ym. tällaisetko hoitaa toisia . lääkkeet viimeinen pisara vaikka niitä heti tyrkytetään mutta niihin jää myös koukkuun. nykyään liian helposti haetaan tällaista apua vaikka pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni, elämä liian helppoa sota-aikoihin verrattuna.

päätä kiristää kirjoitti:

moni terapeutti on itse monta kertaa moniongelmainen, perheasiat hunningolla. eronneita ym. tällaisetko hoitaa toisia . lääkkeet viimeinen pisara vaikka niitä heti tyrkytetään mutta niihin jää myös koukkuun. nykyään liian helposti haetaan tällaista apua vaikka pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni, elämä liian helppoa sota-aikoihin verrattuna.

Lue lisää

Sota-ajat ovat olleet varmasti kovat ja rankat, mutta on naurettavaa verrata aikoja toisiinsa. Yhteiskunta on täysin erilainen kuin silloin ja etenkin sodan jälkeinen aika. Tämän päivän ihmisten haasteista ja vaateista ei sen ajan maailmassa osattu vielä edes kuvitella. Kaikki kunnia ja kiitos sen ajan ihmisille, mutta niitä aikoja ei kannata enää jatkuvasti verrata tähän ja vetää esiin muihin tämän päivän arjen asioista puhuttaessa. Tätä yhteiskuntaa pyörittää jo eri sukupolvi, joilla ei ole enää kosketusta sota-aikoinin.

ok kirjoitti:

Hei!=) Olen ihan tavallinen nuori perheen äiti ja menneisyydessä tapahtuneet asiat ovat vaikuttaneet nykyiseen mielentilaan niin, että olen lääkityksellä ja terapiassa. Molempien ansioista voin erinomaisesti. Inhoan stereotypioita siitä, millaisia asiakkaita luullaan mielenterveystoimistossa asioivan, kun me ollaan aivan tavallisia kadun tallaajia. Minäkin korkeasti koulutettu ja paras mahdollinen äiti, vaimo ja ystävä. Terapia on ollut aivan mahtavaa ja kannustan siihen, jos on tarvetta. =)

Lue lisää

Tottakai. Kaikki hyvin ja vielä paraskin, siinäpä taitaa syy olla

MIllaista palvelua te sitten kaipaatte? Huolet yhdellä käynnillä pois-periaatettako?

tarkentaa? kirjoitti:

MIllaista palvelua te sitten kaipaatte? Huolet yhdellä käynnillä pois-periaatettako?

aivan vieraita käsitteitä nämä yksilölliset terapiamuodot, toivoisin että panostettaisiin niihin. Mikä auttaa yhtä, ei välttämättä auta toista, kaikille ei sovi pelkkä keskusteluapu, mitä mtt:n psykologi tarjoaa.
On olemassa mm. kognitiivista psykoterapiaa, dynaamista lyhytpsykoterapiaa yms.

Siellä ei käy psykiatria ollenkaan, kaipaisin sellaista.

Pääseekö Parkanosta Kelan kustamaan psykoterapiaan? Missä sellainen järjestetään? Tampereellako? Kaikilla ei ole välttistä mahdollisuutta käydä siellä terapiassa joka viikko.

tarkentaa? kirjoitti:

MIllaista palvelua te sitten kaipaatte? Huolet yhdellä käynnillä pois-periaatettako?

paikkakunnilla on parempia psykiatrisia palveluita, esim. MÄntässä, Ähtärissä, Kauhajoella pääsee Kelan tukemaan psykoterapiaan.
Täältä lähin on Tampereella, eikä siellä ole mahdollisuutta käydä.

Taidanpa tappaa sitten itseni, kun ei kerran Parkanosta saa apua.

pienemmillä kirjoitti:

paikkakunnilla on parempia psykiatrisia palveluita, esim. MÄntässä, Ähtärissä, Kauhajoella pääsee Kelan tukemaan psykoterapiaan.
Täältä lähin on Tampereella, eikä siellä ole mahdollisuutta käydä.

Taidanpa tappaa sitten itseni, kun ei kerran Parkanosta saa apua.

Lue lisää

Parkanon mielenterveystoimistossa käy psykiatri. Varmasti saat apua, oletko soittanut?

pienemmillä kirjoitti:

paikkakunnilla on parempia psykiatrisia palveluita, esim. MÄntässä, Ähtärissä, Kauhajoella pääsee Kelan tukemaan psykoterapiaan.
Täältä lähin on Tampereella, eikä siellä ole mahdollisuutta käydä.

Taidanpa tappaa sitten itseni, kun ei kerran Parkanosta saa apua.

Lue lisää

heti yhteyttä mielenterveystoimistoon, varmasti löytyy apua, kun kerrot mikä on tilanteesi. Voimia :)

hae heti apua kirjoitti:

heti yhteyttä mielenterveystoimistoon, varmasti löytyy apua, kun kerrot mikä on tilanteesi. Voimia :)

Reipas säännöllinen liikunta mielellään hyvässä porukassa on parasta terapiaa. Ahdistus kaikkoaa, kun ruumis saa kaipaamaansa liikuntaa ja unikin tulee paremmin. Parasta on jos liikunnan ohessa saa keskustella toverin kanssa.
Esim. kävely/hölkkä/kuntosalitreeni ystävän kanssa keskustellen on hyvää terapiaa.

ex ahdistunut kirjoitti:

Reipas säännöllinen liikunta mielellään hyvässä porukassa on parasta terapiaa. Ahdistus kaikkoaa, kun ruumis saa kaipaamaansa liikuntaa ja unikin tulee paremmin. Parasta on jos liikunnan ohessa saa keskustella toverin kanssa.
Esim. kävely/hölkkä/kuntosalitreeni ystävän kanssa keskustellen on hyvää terapiaa.

Lue lisää

mutta ihan oikeesti jos ihmisellä on masennus niin siihen ei liikunta auta. Ei sitä syöpäpotilaallekkaan sanota että, hei lähes lenkille siitä ni kyl toi tosta helpottaa.

kuka haluaa lähteä lenkille?

ex ahdistunut kirjoitti:

Reipas säännöllinen liikunta mielellään hyvässä porukassa on parasta terapiaa. Ahdistus kaikkoaa, kun ruumis saa kaipaamaansa liikuntaa ja unikin tulee paremmin. Parasta on jos liikunnan ohessa saa keskustella toverin kanssa.
Esim. kävely/hölkkä/kuntosalitreeni ystävän kanssa keskustellen on hyvää terapiaa.

Lue lisää

Mitä vielä. Puoli vuotta sairaslomaa ainaki tarvitaan🤣 Ei kai kukaa ny viitti itteensä kuntoon hoitaa ku voi lomaillakki.

Niin että se on vain joku pieni kissan aivastus jos on esim läheinen kuollut yllättäen? Lääkkeistä kyllä samaa mieltä että en ymmärrä että niitä määrätään niin helposti. Ainakin masennuslääkkeitä määrätään heti lähes vaivaan kuin vaivaan.

Taidat kuitenkin olla jotain vanhemman sukupolven edustajia joiden mielestä kaikki mielenongelmat myös vakavat sellaiset ratkeaa kiroilemalla, juomalla viinaa, polttamalla tupakkaa ja tekemällä metsätöitä.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Niin että se on vain joku pieni kissan aivastus jos on esim läheinen kuollut yllättäen? Lääkkeistä kyllä samaa mieltä että en ymmärrä että niitä määrätään niin helposti. Ainakin masennuslääkkeitä määrätään heti lähes vaivaan kuin vaivaan.

Taidat kuitenkin olla jotain vanhemman sukupolven edustajia joiden mielestä kaikki mielenongelmat myös vakavat sellaiset ratkeaa kiroilemalla, juomalla viinaa, polttamalla tupakkaa ja tekemällä metsätöitä.

Lue lisää

No millä muulla? Muitten kustannuksella kotona makaamalla ku toiset tekee työt? Näistä jotka tätä harrastaa sana metsätyö tarkoittaa luultavasti sienestystä tai puiden halailua.

Anonyymi00039 kirjoitti:

No millä muulla? Muitten kustannuksella kotona makaamalla ku toiset tekee työt? Näistä jotka tätä harrastaa sana metsätyö tarkoittaa luultavasti sienestystä tai puiden halailua.

Lue lisää

No en harrasta sienestystä enkä puiden halailua mut oon ihan hyvästä syystä työkyvyttömyyseläkkeellä. En sitä nyt ala tässä sen enempää perustelemaan enkä suostu kantamaan häpeää siitä että olen oikeasti sairas.

Jos läheinen kuolee ,niin ei se sairasloma tai juttuseura tuo sitä läheistä takaisin. Työ on terapiaa, ja liike on lääkettä. Itketään kun itkettää siinä suru tulee silmistä ulos. Jos työpaikalla on surullunen ja itkuinen, kaikki varmasti ymmärtävät, ja ehkäpä osaavat tukeakin.
Kuoleman jälkeen on jollakin monta asiaa hoidettavana, monet virastot ja liikkeet. Mutta ei niihin viikon saikkua tarvi, eikä napollista nappeja.
Muut asiat voi hoitaa vapaa- ajalla ja viikonloppuina. Varsinainen surutyö tehdään , vasta siunauksen jälkeen, oman elämisen ohella.

Anonyymi00037 kirjoitti:

Jos läheinen kuolee ,niin ei se sairasloma tai juttuseura tuo sitä läheistä takaisin. Työ on terapiaa, ja liike on lääkettä. Itketään kun itkettää siinä suru tulee silmistä ulos. Jos työpaikalla on surullunen ja itkuinen, kaikki varmasti ymmärtävät, ja ehkäpä osaavat tukeakin.
Kuoleman jälkeen on jollakin monta asiaa hoidettavana, monet virastot ja liikkeet. Mutta ei niihin viikon saikkua tarvi, eikä napollista nappeja.
Muut asiat voi hoitaa vapaa- ajalla ja viikonloppuina. Varsinainen surutyö tehdään , vasta siunauksen jälkeen, oman elämisen ohella.

Lue lisää

Niin, ehkäpä semmonen ihminen ei kykene niitä läheisen kuoleman jälkeisiä pakollisia asioitakaan hoitamaan joka on mielenterveys-syistä pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä. Ei sitä työkyvyttömyyseläkettä luultavasti ilman hyvää syytä ole määrätty. Tarkoitan tilannetta jossa on lähes mahdotonta selvitä edes elämän perusasioista kun on semmosta sairaalloista arkuutta ja vaikka mitä muutakin ongelmaa elämässä. Mutta eihän sellainen ihminen näitä tietenkään ymmärrä jolla ei ole tällaiset asiat osunu omalle kohdalle.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Niin, ehkäpä semmonen ihminen ei kykene niitä läheisen kuoleman jälkeisiä pakollisia asioitakaan hoitamaan joka on mielenterveys-syistä pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä. Ei sitä työkyvyttömyyseläkettä luultavasti ilman hyvää syytä ole määrätty. Tarkoitan tilannetta jossa on lähes mahdotonta selvitä edes elämän perusasioista kun on semmosta sairaalloista arkuutta ja vaikka mitä muutakin ongelmaa elämässä. Mutta eihän sellainen ihminen näitä tietenkään ymmärrä jolla ei ole tällaiset asiat osunu omalle kohdalle.

Lue lisää

Vaikka siinä edellämainittu kirjoittaja on tietty ihan oikeassa ettei se puhuminen kuollutta läheistä takaisin tuo. Voikai se puhuminen kuitenkin edes hiukan helpottaa jonkun oloa.