Miksi terveydenhoitoalan työyhteisö on usein tulehtunut? Arvohierarkiat vaikuttavat toistemme kohteluun todella paljon. Erityisesti olen huomannut sairaanhoitajien ja lähihoitajien suuren eron. Itse olen sairaanhoitajaopiskelija ja olen ollut monessa harjoittelupaikassa, joissa nimenomaan valmistuneet lähi/perushoitajat ovat todella töykeitä harjoittelijoita kohtaan. Itsellänikin viime harjoittelussa yksi perushoitaja koko ajan huomautti ilkeästi lähes kaikista asioista ja jakeli kommentteja, että miten sä nyt noin sen teet ja mietis nyt hetkinen pienessä päässäsi tätäkin asiaa. Minusta tämä on aivan asiatonta. Itse olen liiankin kiltti sanomaan vastaan kenellekkään niistä, ja yleensä pidän kaiken kiukun vain sisälläni. Tämä passivoittaa myös omaa oppimistani harjoittelupaikalla, en edes uskaltanut kysyä mitään, jos tämä kyseinen hoitaja oli samassa vuorossa kanssani. Minua ei siis häiritse, että lähihoitajat antavat ohjeita ja neuvoja minulle, kunhan ne ovat asiallisia. Tiedän, että heillä on paljon sellaista kokemuksen kartuttamaa tietoa, jota minulla ei ole. Mutta onko näillä ns.työpaikkakiusaajilla jotain omia ongelmia, kun tarvitsee olla ilkeä joka asiassa ja päteä?? Vai ovatko he jotenkin kateellisia siitä, että ovat itse alemmin koulutettuja?
Haluaisin nimenomaan vastauksia näiltä kyseisiltä ilkeiltä lähihoitajilta. Miksi käyttäydytte siten?
Myös muut voivat kommentoida ja kertoa omia kokemuksiaan!
ilkeät lähihoitajat
85
8009
Vastaukset
- yks lh
No onpa törkeetä! Itse ainakin yritän olla kiltti kaikille opiskelijoille. Meillä vanhainkodin osastolla on hoitajaopiskelijoita ja kokoajan vaihtuu harjoittelijoita, esim. pitkäaikaistyötön joka tulee tutustumaan hoitotyöhön tai kielikylpyläisiä. Joskus on tilanteita kun työparina on keikkalainen, opiskelija seuraa mukana ja pari hoonosoomi mohamedia ihmettelee mitä pitäisi tehdä. No onneksi tälläistä on harvoin...!
Voithan ilmoittaa asiasta osastonhoitajalle... tuollaisessa paikassa missä opiskelijoita kohdellaan huonosti kohdellaan varmaan keikkalaisia yhtä huonosti. Sitten ihmetellään kun kukaan ei halua tulla sijaiseksi!- Sairaanhoitava.
Tämmöstä tää on alalla kuin alalla. Joka paikkaan mahtuu se pakollinen persereikä tai kaksi, ja niitä piisaa myös siinä vaiheessa, kun työelämä kutsuu. Muista ne hetket, kun noita tyyppejä joudut kuuntelemaan, ja pidä ne mielessä myös sitten, kun sulla on omia opiskelijoita.
Ja niin, niitä kusipäitä löytyy ihan joka portaasta, ei pelkästään perus- ja lähihoitajista. Sen voin taata. Tsemppiä opintoihin, ja koita kestää!
- Crocuta
Öh, hierarkiaahan on noissa joissain paikoissa. Vaan vaikea kuvitella että se purkautuisi opiskelijaan joka on opiskelemassa toiseen "luokkaan", voi olla että siellä on vaan kamala kulttuuri opiskelijoita kohtaan. En menisi sitä tälläiseksi luokkaeroksi kutsumaan, itse tosin olen saanut pääasiallisesti hyvää kohtelua... Mies kun olen... Mutta luokkakavereilta kun on kuullut, niin on ollut kamalaa sairaanhoitajaa ja kamalaa perushoitajaa/lähäriä sättimässä, haukkumassa ja simputtamassa. Vaan ei sairaanhoitajien uhrit ole epäilleet kyllä mitään sorsintaa nimenomaan koulutuksen takia.
Terveisin, tuleva pirun ilkeä, MIPÄ-lähihoitaja. - Saippe
Kyllähän se tuppaa näillä nasivaltaisilla aloilla olemaan jokapäiväistä kyräilyä ja ilkeilyä.. Itse olen ollut alalla toistakymmentä vuotta ja nähnyt jos jonkinlaista. Mistää koulutuksesta se ei todellakaan ole kiinni. Muistan työharjoiteluissani paikkoja, joissa opiskelijat eivät saaneet edes mennä henkilökunnan taukotilaan, vaan meille oli ihan oma pikkukoppi taukoja varten. Myöskin vaatteet piti vaihtaa vessassa. Joissain paikoissa sh-opiskelujeni loppuvaiheessa en saanut edes lääkkeitä jakaa, koska menee niin kauan aikaa ja virheitä kuulemma sattuu niin suurella todennäköisyydellä.. Ja ohjaajana oli aina sh. Ja jokaisesta tekemistäni jutuista oli jotain sanottavaa, tein väärin, huonosti tai muuten vain eri tavalla kuin on ollut tapana-- vaikka lopputulos oli sama! Että välillä ärsytti. Silloin lupasin, että tulen itse suhtautumaan kaikkii opiskelijoihin aina suurella ilolla, ovathan he joskus mahdollisesti tulevia työkavereita!
- Sh-opisk
Mullekin tuo on ollut täyttä arkipäivää sairaanhoidon työharjoitteluissani. Olen sh-opiskelija ja olen joutunut kärsimään ikävistä elämäänsä kyllästyneistä hoitajista, näihin kuuluu ihan lähihoitajat ja usein monta kymmentä vuotta työtä tehneet sairaanhoitajat. HArjoittelijaa haukutaan ja sille voi vittuille ihan miten vaan, koska mehän ollaan vain HARJOITTELIJOITA ja kutsutaan nimellä "OPISKELIJA" kun eihän meillä "OPISKELIJOILLA" oikeaa nimeä ole.
Itse kun olen kiltti nuori tyttö ja en uskalla sanoa vastaan, mutta olen harjoitellut ja sanonut vastaan näille ilkeille hoitajille niin olen jopa saanut heidät hämmentymään omasta reaktiostani. Mutta tosiaan onneksi mulla on ollut hyviäkin kokemuksia työharjoitteluista, että sentään olen jaksanut.- nelli 2
Olin itse jo lähihoitaja kouluun lähtiessäni kodinhoitaja
ammatin omaava v.96
Ei minua aikuisopiskelijaa kohdeltu huonosti,jokunen
yritti käskyttää esim.vietkö roskat.Minä en ollut kuulevinani.
Hyvät arvosanat silti sain,mutten antanut kohdella huonosti.
Nykyisessä työssäni saattaa tavata nuoria hoitajia joilla opinnot syystä tai toisesta keskeytyneet.
Kulkevat neuvomassa ja selostavat
yksinkeraisempia asioita.On kait reppanoilla pätemisen tarve.
Opiskelijoille/ei kaikille pieni toive älkää kyselkö alinomaan
asiosta jotka pitäisi selvitellä oman ohjaajan kanssa.
Tiedonjano joskus kyltymätön.Pitäis tehrä työtäkin.
Yritetään silti kohdella toinen toisiamme hyvin. - nelli 2
nelli 2 kirjoitti:
Olin itse jo lähihoitaja kouluun lähtiessäni kodinhoitaja
ammatin omaava v.96
Ei minua aikuisopiskelijaa kohdeltu huonosti,jokunen
yritti käskyttää esim.vietkö roskat.Minä en ollut kuulevinani.
Hyvät arvosanat silti sain,mutten antanut kohdella huonosti.
Nykyisessä työssäni saattaa tavata nuoria hoitajia joilla opinnot syystä tai toisesta keskeytyneet.
Kulkevat neuvomassa ja selostavat
yksinkeraisempia asioita.On kait reppanoilla pätemisen tarve.
Opiskelijoille/ei kaikille pieni toive älkää kyselkö alinomaan
asiosta jotka pitäisi selvitellä oman ohjaajan kanssa.
Tiedonjano joskus kyltymätön.Pitäis tehrä työtäkin.
Yritetään silti kohdella toinen toisiamme hyvin.Tuntuu tökeröltä kun joku haukkuu lähihoitajia
näistä opiskelijoiden mollaamisesta.
En voisi sanoa samaa kyllä olen joutunut
samalaiseen höykytykseen sairaanhoitajien
taholta.
Olen vain joutunut heitä opastamaan/oikaisemaan
koskapa minulla niin pitkäaikainen työkokemus
alalta
Me aikuiset ollaan paljon viisaampia pelkästään
tällä maalaisjärjellä.
Isänikin sanoi aikoinaan sodan käynyt ja oli lääkintämies:
anatomian kun oppi tiesi paljon.
Oli kuulemma vain yksi koko piikillä ja sillä pärjättiin.
Nykyisin ei sitä tosiasiaa edes tiedetä,kun opiskellaan niin asian
vierestä.
Lapseni joka opiskelee syvemmin alaa sanoo,että jo heti vuosikurssin alussa
tuli kanyyliin laitto ym.kommervenkit.Ei se niin ihmeellistä ole kun tietää anatomian.
Ei tarvitse päteä.
Itse olen kyllä tutustunut upeisiin sh:iin jotka ottavat konkarilta tietoa vastaan.
Otan vastaan myös heiltä uusinta tietoa. - lh,sh-opiskelija
nelli 2 kirjoitti:
Tuntuu tökeröltä kun joku haukkuu lähihoitajia
näistä opiskelijoiden mollaamisesta.
En voisi sanoa samaa kyllä olen joutunut
samalaiseen höykytykseen sairaanhoitajien
taholta.
Olen vain joutunut heitä opastamaan/oikaisemaan
koskapa minulla niin pitkäaikainen työkokemus
alalta
Me aikuiset ollaan paljon viisaampia pelkästään
tällä maalaisjärjellä.
Isänikin sanoi aikoinaan sodan käynyt ja oli lääkintämies:
anatomian kun oppi tiesi paljon.
Oli kuulemma vain yksi koko piikillä ja sillä pärjättiin.
Nykyisin ei sitä tosiasiaa edes tiedetä,kun opiskellaan niin asian
vierestä.
Lapseni joka opiskelee syvemmin alaa sanoo,että jo heti vuosikurssin alussa
tuli kanyyliin laitto ym.kommervenkit.Ei se niin ihmeellistä ole kun tietää anatomian.
Ei tarvitse päteä.
Itse olen kyllä tutustunut upeisiin sh:iin jotka ottavat konkarilta tietoa vastaan.
Otan vastaan myös heiltä uusinta tietoa.Lh, joka opiskelee sh:ksi aikuisiällä ei saa armoa perushoitajilta, jotka ovat saman ikäisiä, tai vanhempia.Sama oli, kun opiskelin lh:ksi, nuo samat ph:t. Heillä on joku ongelma ammatti-identiteetistä. Mikä? Harjoittelu paikoissa , aina sama juttu, ei tee mieli kohta opiskella enempää. joku on sitten lähtenyt itse opiskelemaan, näkee joskus koulussa, oliko siinä ongelman ydin?
- Mätä Yhteiskunta
Kohtelunne sairaalassa tai sosiaaliluukulla vain heikkenee.Puluillekkin heitettiin Turun Torilla ennen leivänmurenia,mutta sitten iso luuta lakaisi ja ne myrkytettiin kokonaan.Sama voi käydä teillekin p..n nuolijat.Sairaat ja ja sosiaalipummit ovat vain yhteiskunnan riesa eikä mitään kunnia-asukkaita. He ovat itse joskus tehneet liian halvalla töitä ja sairastuneet näin huonoilla elinnolosuhteillaan joihin lääkkeihin on kerjätty sossusta apua saaden paskaa käteen.Ei se sossua kiinnosta,elleivät eläkkeet nouse mutta hinnat moninkertaisesti.Se ei kiinnosta tippaakaan. Se kiinnostaa jos aikoinaan liikuntavammaisten uudet asunnot eivät heti täyttyneetkään Kurjenmäessä,menivät he itse niihin asumaan ja myöhemmin tulevaisuuden työvoimapulaa helpottaneita ulkomailta ostettuja.
- Terve pää ja ruumis
nelli 2 kirjoitti:
Tuntuu tökeröltä kun joku haukkuu lähihoitajia
näistä opiskelijoiden mollaamisesta.
En voisi sanoa samaa kyllä olen joutunut
samalaiseen höykytykseen sairaanhoitajien
taholta.
Olen vain joutunut heitä opastamaan/oikaisemaan
koskapa minulla niin pitkäaikainen työkokemus
alalta
Me aikuiset ollaan paljon viisaampia pelkästään
tällä maalaisjärjellä.
Isänikin sanoi aikoinaan sodan käynyt ja oli lääkintämies:
anatomian kun oppi tiesi paljon.
Oli kuulemma vain yksi koko piikillä ja sillä pärjättiin.
Nykyisin ei sitä tosiasiaa edes tiedetä,kun opiskellaan niin asian
vierestä.
Lapseni joka opiskelee syvemmin alaa sanoo,että jo heti vuosikurssin alussa
tuli kanyyliin laitto ym.kommervenkit.Ei se niin ihmeellistä ole kun tietää anatomian.
Ei tarvitse päteä.
Itse olen kyllä tutustunut upeisiin sh:iin jotka ottavat konkarilta tietoa vastaan.
Otan vastaan myös heiltä uusinta tietoa.Luettelolla lähihoitaja-enkeleistäsi johon sinulla on kai parempi mahdollisuus,kuin yksittäisellä potilaalla,joka ei näistä montakanaan nää.Potilaalla voi silti ollut kasvatus,ja tavat aikanaan erillaiset,ja kynnyskin korkeammalla haukkua tai kehua kokemaansa?
- valmistunjoskus
lh,sh-opiskelija kirjoitti:
Lh, joka opiskelee sh:ksi aikuisiällä ei saa armoa perushoitajilta, jotka ovat saman ikäisiä, tai vanhempia.Sama oli, kun opiskelin lh:ksi, nuo samat ph:t. Heillä on joku ongelma ammatti-identiteetistä. Mikä? Harjoittelu paikoissa , aina sama juttu, ei tee mieli kohta opiskella enempää. joku on sitten lähtenyt itse opiskelemaan, näkee joskus koulussa, oliko siinä ongelman ydin?
Myös minä olen lh ja opiskelen sh:si, kunhan rahaa vaan säästyisi, että voisin opintojani jatkaa.
Saamaani ohjaus harjoittelupaikassani on ollut kiitettävää. Samoin muiden kolleegoiden vastaanotto. Minä voin sitä harjoittelupaikkaa suositella kaikille. Osastonjohtaja, hygihoitaja ja luottarit laikkareineen asiantuntijoita. Siinä terveyskeskusryhmässä on ollut ilo olla oppijana. - Anonyymi
nelli 2 kirjoitti:
Tuntuu tökeröltä kun joku haukkuu lähihoitajia
näistä opiskelijoiden mollaamisesta.
En voisi sanoa samaa kyllä olen joutunut
samalaiseen höykytykseen sairaanhoitajien
taholta.
Olen vain joutunut heitä opastamaan/oikaisemaan
koskapa minulla niin pitkäaikainen työkokemus
alalta
Me aikuiset ollaan paljon viisaampia pelkästään
tällä maalaisjärjellä.
Isänikin sanoi aikoinaan sodan käynyt ja oli lääkintämies:
anatomian kun oppi tiesi paljon.
Oli kuulemma vain yksi koko piikillä ja sillä pärjättiin.
Nykyisin ei sitä tosiasiaa edes tiedetä,kun opiskellaan niin asian
vierestä.
Lapseni joka opiskelee syvemmin alaa sanoo,että jo heti vuosikurssin alussa
tuli kanyyliin laitto ym.kommervenkit.Ei se niin ihmeellistä ole kun tietää anatomian.
Ei tarvitse päteä.
Itse olen kyllä tutustunut upeisiin sh:iin jotka ottavat konkarilta tietoa vastaan.
Otan vastaan myös heiltä uusinta tietoa.Lähihoitajat on todella töykeitä myös potilaille
- sosinomi
Olen itse myös törmännyt sekä ilkeisiin että myös mukaviin lähihoitajiin. Ilkeimmät ovat puuttuneet ulkonäköön,puheääneeni,parisuhteeseeni yms,asiatonta ja loukkauksiksi tarkoitettua ja mikä ei työhön liity mitenkään.
Mutta hauskimman vertauksen kuulin nykyisellä työpaikallani lähihoitajan suusta: Sosionomi on pelkkä siivoaja sairaanhoitajan rinnalla... :D
Opiskeluaikoina pohdimme usein ryhmässämme sitä miksi lähihoitajat ovat työpaikoilla niin ilkeitä toisille ja usein miten juuri korkeammin koulutetuille,syyksi veikkasimme kateutta. Itse arvostan koulutusta kuin koulutusta,mutta tosi asiahan on se,että lähihoitajan työ on useinmiten juuri sitä "mummojen perseenpesua", jota se ei esimerkiksi omalla alallani ole kovinkaan usein (riippuen mihin on suuntautunut,onko käytännön töissä ihmisten parissa vai toimistohommissa). Mutta korostan kuitenkin,että arvostan suuresti ihmisiä jotka jaksavat tehdä rankkaa perushoitotyötä ja huolehtia huonompi kuntoisistaan ja tulen aina arvostamaan heidän työpanostaan,sillä koskaan ei tiedä milloin itse on tilanteessa jolloin ei kykene itse pesulle,pukeutumaan tai käymään vessassa ja silloin olen juuri riippuvainen näistä ihmisistä.- Sosionomi
Sori tuon viestini kirjoitusvirheet! Pikaisesti kun kirjoitin :)
- Sosionomiksi- EI!
"...mutta tosi asiahan on se,että lähihoitajan työ on useinmiten juuri sitä "mummojen perseenpesua", jota se ei esimerkiksi omalla alallani ole kovinkaan usein.."
Taidat olla se sama sosionomi, joka aiemminkin on tänne kirjoitellut? Sanon sitten sinulle taas kerran , että otappa selvää, mitä lähärin toimenkuvaan todella kuuluu..! Asenteellasi saat kyllä enemmänkin tällaisia kommentteja " Sosionomi on pelkkä siivoaja sairaanhoitajan rinnalla..."
Kokemukseni mukaan sosionomien ammatti-identiteetti on aikalailla hakusessa, siksi on jatkuvaa lähihoitajien aliarvioimista. Oma "arvo" kun nousee toisia painamalla alas. - Kehittämispäällikkö
Sosionomiksi- EI! kirjoitti:
"...mutta tosi asiahan on se,että lähihoitajan työ on useinmiten juuri sitä "mummojen perseenpesua", jota se ei esimerkiksi omalla alallani ole kovinkaan usein.."
Taidat olla se sama sosionomi, joka aiemminkin on tänne kirjoitellut? Sanon sitten sinulle taas kerran , että otappa selvää, mitä lähärin toimenkuvaan todella kuuluu..! Asenteellasi saat kyllä enemmänkin tällaisia kommentteja " Sosionomi on pelkkä siivoaja sairaanhoitajan rinnalla..."
Kokemukseni mukaan sosionomien ammatti-identiteetti on aikalailla hakusessa, siksi on jatkuvaa lähihoitajien aliarvioimista. Oma "arvo" kun nousee toisia painamalla alas.Taisi kolahtaa ja kovaa lähihoitajaan :D :D
- 9
Kehittämispäällikkö kirjoitti:
Taisi kolahtaa ja kovaa lähihoitajaan :D :D
Ammatti-ihminen vaan ei edes puhu "mummojen perseenpesusta", eli tasoa on kaikenlaista (nimim. sosionomi).
Hyvää jatkoa vaan kaikille asiakkaitaan ja työkavereitaan arvostaville hoitajille yms...toivottaa omaa ammattiaan arvostava lähihoitaja. - ceepee´+
9 kirjoitti:
Ammatti-ihminen vaan ei edes puhu "mummojen perseenpesusta", eli tasoa on kaikenlaista (nimim. sosionomi).
Hyvää jatkoa vaan kaikille asiakkaitaan ja työkavereitaan arvostaville hoitajille yms...toivottaa omaa ammattiaan arvostava lähihoitaja.No ei ihmekään jos on saanut nuivaa kohtelua, kun puhuu lähihoitajista vain "mummojen perseenpesijöinä". Lähihoitajan työnkuva on todella monipuolinen, lähihoitaja voi toimia esim. hammashoitajana tai mielenterveysyksiköissä, on monia työpaikkoja joihin ei sisälly minkäänläistä "perseenpesua". On totta että sosionomin työnkuva on aika epäselkeä, sosionomeille ei ole paljoa työpaikkoja eikä heitä arvosteta kovinkaan paljoa. Useisiin työpaikkoihin pääsee paremmin lähärin kuin sosionomin koulutuksella. Olen silti itsekin harkinnut opiskelevani vielä lähäristä sosionomiksi.
- Tosiaan oma arvo...
Sosionomiksi- EI! kirjoitti:
"...mutta tosi asiahan on se,että lähihoitajan työ on useinmiten juuri sitä "mummojen perseenpesua", jota se ei esimerkiksi omalla alallani ole kovinkaan usein.."
Taidat olla se sama sosionomi, joka aiemminkin on tänne kirjoitellut? Sanon sitten sinulle taas kerran , että otappa selvää, mitä lähärin toimenkuvaan todella kuuluu..! Asenteellasi saat kyllä enemmänkin tällaisia kommentteja " Sosionomi on pelkkä siivoaja sairaanhoitajan rinnalla..."
Kokemukseni mukaan sosionomien ammatti-identiteetti on aikalailla hakusessa, siksi on jatkuvaa lähihoitajien aliarvioimista. Oma "arvo" kun nousee toisia painamalla alas.Täällä vastaa eri sosionomi, joka työskentelee hoitotyössä ja opiskelee sairaanhoitaja. Kyllä lähihoitajien työ on pääosin juuri sitä mitä aiemmin kuvattiin, eli mummojen perseenpesua, mietippä kuinka suuri aika lähihoitajan työajasta kuluu näiden potilaiden takamusten parissa, JOS hoitaa työnsä kuten kuuluu ja huolehtii potilaiden perustarpeista, joista yksi on juuri hygieniasta huolehtiminen. Perushoitotyössä työvuoron suurin urakka on nimenomaan tätä, nimenomaan aamuvuorossa, mutta usein myös iltavuorossakin.
Asenteella ei ole mitään telemistä sen kanssa että joku uskaltaa kuvata lähihoitajan työnkuvaa julkisesti. Lähihoitajathan on koulutettu nimenomaan ja ainoastaa PERUSHOITOTYÖHÖN, jonka yksi osa on tämä aapesujen tekeminen aamuin illoin potilaille. Lisäksi työnkuvaan kuuluu vanhustyössä potlaiden muiden tarpeiden mukainen avustaminen, esim. syömisessä, liikkumisessa, ym. Ja usein myös SIIVOAMINEN, petivaatteiden vaihtaminen, roskien vieminen, tiskeistä ja aamu/iltapaloista huolehtiminen, ym.... Työpaikasta riippuen.
Sosionomin työ voi usein olla työpaikasta riippuen samansuuntaista ja samoja tehtäviä sisältävää, mutta koulutusta vastaavassa työssä sosionomi työskentelee yleensä ohjaustehtävissä, ei niinkään hoidollisissa tehtävissä, johon hänen koulutuksensa ei edes tähtää. Se ei automaattisesti tee sosionomista ammattitaidotonta hoitotyöhön, vaan uuden näkökulman hoitotyön toteuttamiseen. Tästä päästään tuohon sairaahoitajan rinnalla siivooja-väittämään. Selkeästi et ole lähellekään ymmärtänyt sosionomin koulutuksen ja ammattitaidon sisältöä.
Sairaanhoitaja ja sosionomi voivat toimia työssään asiantuntijatehtävissä, tosin eri koulutuksella ja eri työtehtävissä. Lähihoitaja ja siivooja eivät voi, vaan he ovat päteviä toimimaan ainoastaan perustyössä.
Kyse ei ole asenteesta vaan tosiasiasta. - Sairaanhoitava
Tosiaan oma arvo... kirjoitti:
Täällä vastaa eri sosionomi, joka työskentelee hoitotyössä ja opiskelee sairaanhoitaja. Kyllä lähihoitajien työ on pääosin juuri sitä mitä aiemmin kuvattiin, eli mummojen perseenpesua, mietippä kuinka suuri aika lähihoitajan työajasta kuluu näiden potilaiden takamusten parissa, JOS hoitaa työnsä kuten kuuluu ja huolehtii potilaiden perustarpeista, joista yksi on juuri hygieniasta huolehtiminen. Perushoitotyössä työvuoron suurin urakka on nimenomaan tätä, nimenomaan aamuvuorossa, mutta usein myös iltavuorossakin.
Asenteella ei ole mitään telemistä sen kanssa että joku uskaltaa kuvata lähihoitajan työnkuvaa julkisesti. Lähihoitajathan on koulutettu nimenomaan ja ainoastaa PERUSHOITOTYÖHÖN, jonka yksi osa on tämä aapesujen tekeminen aamuin illoin potilaille. Lisäksi työnkuvaan kuuluu vanhustyössä potlaiden muiden tarpeiden mukainen avustaminen, esim. syömisessä, liikkumisessa, ym. Ja usein myös SIIVOAMINEN, petivaatteiden vaihtaminen, roskien vieminen, tiskeistä ja aamu/iltapaloista huolehtiminen, ym.... Työpaikasta riippuen.
Sosionomin työ voi usein olla työpaikasta riippuen samansuuntaista ja samoja tehtäviä sisältävää, mutta koulutusta vastaavassa työssä sosionomi työskentelee yleensä ohjaustehtävissä, ei niinkään hoidollisissa tehtävissä, johon hänen koulutuksensa ei edes tähtää. Se ei automaattisesti tee sosionomista ammattitaidotonta hoitotyöhön, vaan uuden näkökulman hoitotyön toteuttamiseen. Tästä päästään tuohon sairaahoitajan rinnalla siivooja-väittämään. Selkeästi et ole lähellekään ymmärtänyt sosionomin koulutuksen ja ammattitaidon sisältöä.
Sairaanhoitaja ja sosionomi voivat toimia työssään asiantuntijatehtävissä, tosin eri koulutuksella ja eri työtehtävissä. Lähihoitaja ja siivooja eivät voi, vaan he ovat päteviä toimimaan ainoastaan perustyössä.
Kyse ei ole asenteesta vaan tosiasiasta.Huono provo sosionomipeikolta. Tai jos tosissaan kirjoteltu, kertoo aika paljon vuorovaikutustaidoista ja itsetunnosta.
T.SH - 14
Tosiaan oma arvo... kirjoitti:
Täällä vastaa eri sosionomi, joka työskentelee hoitotyössä ja opiskelee sairaanhoitaja. Kyllä lähihoitajien työ on pääosin juuri sitä mitä aiemmin kuvattiin, eli mummojen perseenpesua, mietippä kuinka suuri aika lähihoitajan työajasta kuluu näiden potilaiden takamusten parissa, JOS hoitaa työnsä kuten kuuluu ja huolehtii potilaiden perustarpeista, joista yksi on juuri hygieniasta huolehtiminen. Perushoitotyössä työvuoron suurin urakka on nimenomaan tätä, nimenomaan aamuvuorossa, mutta usein myös iltavuorossakin.
Asenteella ei ole mitään telemistä sen kanssa että joku uskaltaa kuvata lähihoitajan työnkuvaa julkisesti. Lähihoitajathan on koulutettu nimenomaan ja ainoastaa PERUSHOITOTYÖHÖN, jonka yksi osa on tämä aapesujen tekeminen aamuin illoin potilaille. Lisäksi työnkuvaan kuuluu vanhustyössä potlaiden muiden tarpeiden mukainen avustaminen, esim. syömisessä, liikkumisessa, ym. Ja usein myös SIIVOAMINEN, petivaatteiden vaihtaminen, roskien vieminen, tiskeistä ja aamu/iltapaloista huolehtiminen, ym.... Työpaikasta riippuen.
Sosionomin työ voi usein olla työpaikasta riippuen samansuuntaista ja samoja tehtäviä sisältävää, mutta koulutusta vastaavassa työssä sosionomi työskentelee yleensä ohjaustehtävissä, ei niinkään hoidollisissa tehtävissä, johon hänen koulutuksensa ei edes tähtää. Se ei automaattisesti tee sosionomista ammattitaidotonta hoitotyöhön, vaan uuden näkökulman hoitotyön toteuttamiseen. Tästä päästään tuohon sairaahoitajan rinnalla siivooja-väittämään. Selkeästi et ole lähellekään ymmärtänyt sosionomin koulutuksen ja ammattitaidon sisältöä.
Sairaanhoitaja ja sosionomi voivat toimia työssään asiantuntijatehtävissä, tosin eri koulutuksella ja eri työtehtävissä. Lähihoitaja ja siivooja eivät voi, vaan he ovat päteviä toimimaan ainoastaan perustyössä.
Kyse ei ole asenteesta vaan tosiasiasta.Ehkä sinun kannattaisi enemmän harrastaa kirjoitusta ja kielioppia; kirjoituksesi näet vilisi virheitä. Kirjoituksesi oli provo mielestäni.
Itse arvostan työkaverissani reiluutta ja muiden työkavereiden arvostusta. Tämän tänne kirjoittelevan "sosionomin" asenteella sitä ei saa. - Lähimmäistään rakast
14 kirjoitti:
Ehkä sinun kannattaisi enemmän harrastaa kirjoitusta ja kielioppia; kirjoituksesi näet vilisi virheitä. Kirjoituksesi oli provo mielestäni.
Itse arvostan työkaverissani reiluutta ja muiden työkavereiden arvostusta. Tämän tänne kirjoittelevan "sosionomin" asenteella sitä ei saa.Itse hain ohjaajan työtä vanhusten parista. Haastattelussa kysyttiin haluanko tosissaan sosionomina tehdä hoidollista työtä; pukea,pestä,syöttää,vessattaa ja tarvittaessa vaihtaa kakkavaippoja? Hetken mietin ja tajusin,ettei tämä ole kuulunut koulutukseeni. Koulutuksessani vanhusten kanssa tehtävä työ oli lähinnä päiväkeskusohjaajana olemista eli askartelua,musiikki- ja tuolijumppa tuokioiden pitoa.
Työilmoituksissakin haetaan nykyään monesti ohjaajaa. Ennen sosionomi-nimikettä olimme sosiaaliohjaajia. Nykyään ohjaajalla tarkoitetaan sekä lähihoitajaa että sosionomia.Asiakkaillehan tietenkin on miellyttävempää käyttää nimikettä ohjaaja kuin mitä hoitaja,mutta työpaikoilla tämä aiheuttaa sitä,että menee puurot ja vellit sekaisin.
Mutta en lähde sen enempää kantaa keskusteluun ottamaan. Eiköhän kumpikin tee hyvää työtä ja kumpainenkin saa olla ylpeä ammatistaan. Moniammatillisuus työpaikoilla on hyvä asia. - provosoida
Lähimmäistään rakast kirjoitti:
Itse hain ohjaajan työtä vanhusten parista. Haastattelussa kysyttiin haluanko tosissaan sosionomina tehdä hoidollista työtä; pukea,pestä,syöttää,vessattaa ja tarvittaessa vaihtaa kakkavaippoja? Hetken mietin ja tajusin,ettei tämä ole kuulunut koulutukseeni. Koulutuksessani vanhusten kanssa tehtävä työ oli lähinnä päiväkeskusohjaajana olemista eli askartelua,musiikki- ja tuolijumppa tuokioiden pitoa.
Työilmoituksissakin haetaan nykyään monesti ohjaajaa. Ennen sosionomi-nimikettä olimme sosiaaliohjaajia. Nykyään ohjaajalla tarkoitetaan sekä lähihoitajaa että sosionomia.Asiakkaillehan tietenkin on miellyttävempää käyttää nimikettä ohjaaja kuin mitä hoitaja,mutta työpaikoilla tämä aiheuttaa sitä,että menee puurot ja vellit sekaisin.
Mutta en lähde sen enempää kantaa keskusteluun ottamaan. Eiköhän kumpikin tee hyvää työtä ja kumpainenkin saa olla ylpeä ammatistaan. Moniammatillisuus työpaikoilla on hyvä asia.http://keskustelu.suomi24.fi/node/9197359
Siinä nimimerkki "sairaanhoitaja AMK" kertoo mitä se hoitotyö on ja samaa se on lähihoitajillakin,tosin lähihoitajalla ei ole mahdollisuutta edetä työssään duunaria kummemmaksi. - Sairaanhoitava
provosoida kirjoitti:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9197359
Siinä nimimerkki "sairaanhoitaja AMK" kertoo mitä se hoitotyö on ja samaa se on lähihoitajillakin,tosin lähihoitajalla ei ole mahdollisuutta edetä työssään duunaria kummemmaksi.Provoa pukkaa ja silti on pakko syöttää peikkoa. Mikä piru muakin vaivaa. Mutta asiaan- fakta on, että niin lähihoitajan kuin sairaanhoitajan toimenkuva riippuu ihan tasan tarkkaan työmaastosta, missä pyöritään. Jos kumpainenkin ammattiryhmä eksyy vanhainkotiin, todennäköistä on, että molempien ammattiryhmien toimenkuva pyörii melko paljon perushoidon ympärillä.
Jos lähihoitaija eksyy ensiapuun, homma alkaa pyörimään aivan eri asioiden ympärillä. Sama tapahtuu, jos LH löytyy kipsipolilta, teholta lääkintävaksina, sairaankuljetuksesta tai mitä vielä.
Noh, työt paikan mukaan, ja tämä nyt tuskin on kenelekään yllätys. Suoli24:n provokoneella on sentään sen verran pitkät perinteet, että pitäähän niitä kunnioittaa.
Ja jos sosionomi yllä ei ollut peikko, mitä toivottavasti sitten kuitenkin on, hän on tod näk virkauraltaan nuori, tai muuten melko pienellä itsetunnolla varustettu. Tällä alalla kaikki muu kun on kuitenkin paskaa paitsi kusi, eikä sitä tittelillä pahemin muuksi muuteta:)
T:Sh - se oma arvo....
Sairaanhoitava kirjoitti:
Huono provo sosionomipeikolta. Tai jos tosissaan kirjoteltu, kertoo aika paljon vuorovaikutustaidoista ja itsetunnosta.
T.SHSairaanhoitavalle: Viestini ei kerro mitään sosionomin vuorovaikutustaidoista, itsetunnosta, eikä ollut suoranaisesti edes provo. Vastaus ala-arvoiseen vertaukseen sosionomi-siivooja ja lähihoitajan toimenkuvan selvittämiseen, yhtä ala-arvoisella ulosannilla. (:tosin ulosantia harkiten, joten kelpaa se pähkinä sairaanhoitavallekin) Nimimerkin takaa vastaaminen ei kerro kirjoittajasta mitään, kirvoittaa vaan lukijoilta kärkkäitä mielipiteitä joita tosielämässä ei ehkä tulisi samalla tavalla ilmaistua. (Tosin tämänhän olisit koulutettuna sh:na ja ihmissuhdetyötä tekevänä jo tiennyt ennen mielipiteesi ilmaisemista. ;)
En ole sosionomi joksi minua ilmeisesti luulit. Aikani (kesäloma) kuluksi intouduin palstaa lukemaan ja kun kokemusta ja koulutusta näiltä osa-alueilta: sosionomi, sairaanhoitaja sekä lähihoitajan työ löytyy, kirjoitin niistä mielipiteeni, kuten jokainen täällä. Sinäkin. Tosin et kirjoittanut itse aiheesta mitään, etkä perustellut näkemystäsi, joten jos minä tässä sinun esimerkkiäsi seuraten alkaisin miettimään sinun koulutustaustaasi, työkokemustasi, osaamistasi, itsetuntoasi tai yleissivistystäsi, ottaen huomioon, että kuitenkin myös luet tällaista palstaa ja jopa miten osallistut keskusteluun voisin helposti kuvitella sinun olevan jotain todella muuta kuin annat nimimerkilläsi ymmärtää. (AMK SH?...Hmmmm...??!)
En ole myöskään kovin nuori, enkä yhden "työpaikan orja", olen nähnyt työelämää ja erilaisia ihmisiä paljon. En ole työpaikalla mikää bessrwisser enkä myöskään se työpaikan pakollinen piip, niinkuin asian voisi ilmaista. Tosin heitäkin olen kyllästymiseen saakka kohdannut ja siltikään en ole niistä mitään "tilanteita" aikaan kehitellyt. Olen työssäni aivan ihminen ihmiselle, niin työkavereille, kuin asiakkaillekin. Joten se minun ammatti-identiteetistäni ja osaamisestani, ole hyvä! Itse et taida kirjoituksesta päätellen olla kovinkaan syvällinen pohtija, tai sitten vain mielipiteeni kolahti tosissaan sinuun. En tosin ole ollenkaan yllättynyt, olen muutamia ulosantisi mukaan arvatenkin, kaltaisiasi hoitajia, usein pitkän "uran" ja "valtavan" kokemuksen, sekä äärettömän itsetunnon omaavia (opistotason suorittaneita) pyyteettömiä puurtajia kohdannut. Usein he ovat juuri näitä seläntakana jauhajia ja nimimerkin suojissa kirjoittelevia, jota nöyrästi noudattavat viime vuosisadan aikaisia hiljaisia hierarkiasääntöjä, hyviä käytöstapoja ja tehokkaita tekosyitä ja vievät ilon (ja tuovat vahingonilon) työpaikalta.... kuten ketjun aloittajan oli huomioinut. (anteeksi, TAAS tuli provosoitua)
Mutta hei, tosissani olen kyllä lähärin työnkuvasta. Jokainen tietää lähihoitajan työn olevan PERUStarpeista huolhtimista, ja senkin mitä PERUSTARPEITA ihmisellä on. Tämä ei ole provoilua vaan tosiasia. Se ei myöskään ole toisen arvon alentamista vaan koulutuksen ja osaamisen rajallisuuden toteamista. Se, että lainasin aiemman lausetta siitä mummojen ...... pesusta, oli ehkä enemmän kuin harkittu teko (en voinut vastustaa kiusausta) Mutta olen tehnyt sitä itsekin, siis sitä peräpään pesemistä, joten se siitä....
Sosionomin koulutusta, osaamista ja pätevyyttä ei monikaan joka ei ole koulutusta käynyt, osaa hahmottaa, edes kaikki työnantajat. Se ei kuitenkaan tee meistä sosionomeista "idetiteetittömiä", vaan laittaa usein miettimään oman osaamisen hyödyntämistä myös muualla kuin puhtaasti vain ja ainostaan sosiaalialan ohjaajan työssä. Ja sitäpaitsi esim. itse vanhustyö on usein nimenomaan sosiaalialan työtä, jossa tarvitaan sekä ohjausta, että hoitoa. Lähihoitajakin on sosiaali- ja terveysalam ammattilainen.
Sosionomeja on usein yleensä asiantuntijatehtävissä, (mitä tosin se siivoaminenkin nykyään vaatii!!) sekä sosiaali- ja terveysalalla mutta myös kasvatusalalla. Työnkuva poikkeaa huomattavasti sairaanhoitajan tehtävistä, jopa vaikka sosionomit ja sairaanhoitajat työskentelisivät samoissa työyksiköissä. Sitä vartenhan meitä molempia koulutetaan, jotta asiantuntemusta ja osaamista on eri aloilta. Miksi edes lähteä vertaamaan kuka osaa homman parhaiten ja millä koulutuksella jos halutaan työyhteisöön moniammatillista osaamista...
Itse en lähihoitajan työtä, enkä koulutusta aliarvosta, sillä tiedän itse hoitotyötä tehneenä, mitä se työ sisältää ja kuinka raskasta se toisinaan on. Silti ei ole syytä tehdä kärpäsestä härkästä, kun jo itse potilaan perustarpeiden huolehtimisesta on äärettömän tärkeää ja sitä on oma ammattikuntansa tekemään.
Anteeksi hetkellinen tarpeeni esittää asiani hiukan provosoiden, ehkä virkaurani pituuden takia ammatti-identiteettini on vasta kehittymässä.... ;) - 34
se oma arvo.... kirjoitti:
Sairaanhoitavalle: Viestini ei kerro mitään sosionomin vuorovaikutustaidoista, itsetunnosta, eikä ollut suoranaisesti edes provo. Vastaus ala-arvoiseen vertaukseen sosionomi-siivooja ja lähihoitajan toimenkuvan selvittämiseen, yhtä ala-arvoisella ulosannilla. (:tosin ulosantia harkiten, joten kelpaa se pähkinä sairaanhoitavallekin) Nimimerkin takaa vastaaminen ei kerro kirjoittajasta mitään, kirvoittaa vaan lukijoilta kärkkäitä mielipiteitä joita tosielämässä ei ehkä tulisi samalla tavalla ilmaistua. (Tosin tämänhän olisit koulutettuna sh:na ja ihmissuhdetyötä tekevänä jo tiennyt ennen mielipiteesi ilmaisemista. ;)
En ole sosionomi joksi minua ilmeisesti luulit. Aikani (kesäloma) kuluksi intouduin palstaa lukemaan ja kun kokemusta ja koulutusta näiltä osa-alueilta: sosionomi, sairaanhoitaja sekä lähihoitajan työ löytyy, kirjoitin niistä mielipiteeni, kuten jokainen täällä. Sinäkin. Tosin et kirjoittanut itse aiheesta mitään, etkä perustellut näkemystäsi, joten jos minä tässä sinun esimerkkiäsi seuraten alkaisin miettimään sinun koulutustaustaasi, työkokemustasi, osaamistasi, itsetuntoasi tai yleissivistystäsi, ottaen huomioon, että kuitenkin myös luet tällaista palstaa ja jopa miten osallistut keskusteluun voisin helposti kuvitella sinun olevan jotain todella muuta kuin annat nimimerkilläsi ymmärtää. (AMK SH?...Hmmmm...??!)
En ole myöskään kovin nuori, enkä yhden "työpaikan orja", olen nähnyt työelämää ja erilaisia ihmisiä paljon. En ole työpaikalla mikää bessrwisser enkä myöskään se työpaikan pakollinen piip, niinkuin asian voisi ilmaista. Tosin heitäkin olen kyllästymiseen saakka kohdannut ja siltikään en ole niistä mitään "tilanteita" aikaan kehitellyt. Olen työssäni aivan ihminen ihmiselle, niin työkavereille, kuin asiakkaillekin. Joten se minun ammatti-identiteetistäni ja osaamisestani, ole hyvä! Itse et taida kirjoituksesta päätellen olla kovinkaan syvällinen pohtija, tai sitten vain mielipiteeni kolahti tosissaan sinuun. En tosin ole ollenkaan yllättynyt, olen muutamia ulosantisi mukaan arvatenkin, kaltaisiasi hoitajia, usein pitkän "uran" ja "valtavan" kokemuksen, sekä äärettömän itsetunnon omaavia (opistotason suorittaneita) pyyteettömiä puurtajia kohdannut. Usein he ovat juuri näitä seläntakana jauhajia ja nimimerkin suojissa kirjoittelevia, jota nöyrästi noudattavat viime vuosisadan aikaisia hiljaisia hierarkiasääntöjä, hyviä käytöstapoja ja tehokkaita tekosyitä ja vievät ilon (ja tuovat vahingonilon) työpaikalta.... kuten ketjun aloittajan oli huomioinut. (anteeksi, TAAS tuli provosoitua)
Mutta hei, tosissani olen kyllä lähärin työnkuvasta. Jokainen tietää lähihoitajan työn olevan PERUStarpeista huolhtimista, ja senkin mitä PERUSTARPEITA ihmisellä on. Tämä ei ole provoilua vaan tosiasia. Se ei myöskään ole toisen arvon alentamista vaan koulutuksen ja osaamisen rajallisuuden toteamista. Se, että lainasin aiemman lausetta siitä mummojen ...... pesusta, oli ehkä enemmän kuin harkittu teko (en voinut vastustaa kiusausta) Mutta olen tehnyt sitä itsekin, siis sitä peräpään pesemistä, joten se siitä....
Sosionomin koulutusta, osaamista ja pätevyyttä ei monikaan joka ei ole koulutusta käynyt, osaa hahmottaa, edes kaikki työnantajat. Se ei kuitenkaan tee meistä sosionomeista "idetiteetittömiä", vaan laittaa usein miettimään oman osaamisen hyödyntämistä myös muualla kuin puhtaasti vain ja ainostaan sosiaalialan ohjaajan työssä. Ja sitäpaitsi esim. itse vanhustyö on usein nimenomaan sosiaalialan työtä, jossa tarvitaan sekä ohjausta, että hoitoa. Lähihoitajakin on sosiaali- ja terveysalam ammattilainen.
Sosionomeja on usein yleensä asiantuntijatehtävissä, (mitä tosin se siivoaminenkin nykyään vaatii!!) sekä sosiaali- ja terveysalalla mutta myös kasvatusalalla. Työnkuva poikkeaa huomattavasti sairaanhoitajan tehtävistä, jopa vaikka sosionomit ja sairaanhoitajat työskentelisivät samoissa työyksiköissä. Sitä vartenhan meitä molempia koulutetaan, jotta asiantuntemusta ja osaamista on eri aloilta. Miksi edes lähteä vertaamaan kuka osaa homman parhaiten ja millä koulutuksella jos halutaan työyhteisöön moniammatillista osaamista...
Itse en lähihoitajan työtä, enkä koulutusta aliarvosta, sillä tiedän itse hoitotyötä tehneenä, mitä se työ sisältää ja kuinka raskasta se toisinaan on. Silti ei ole syytä tehdä kärpäsestä härkästä, kun jo itse potilaan perustarpeiden huolehtimisesta on äärettömän tärkeää ja sitä on oma ammattikuntansa tekemään.
Anteeksi hetkellinen tarpeeni esittää asiani hiukan provosoiden, ehkä virkaurani pituuden takia ammatti-identiteettini on vasta kehittymässä.... ;)"...En ole sosionomi joksi minua ilmeisesti luulit. Aikani (kesäloma) kuluksi intouduin palstaa lukemaan ja kun kokemusta ja koulutusta näiltä osa-alueilta: sosionomi, sairaanhoitaja sekä lähihoitajan työ löytyy, kirjoitin niistä mielipiteeni, kuten jokainen täällä...."
"....Se ei kuitenkaan tee meistä sosionomeista "idetiteetittömiä...",
"...Anteeksi hetkellinen tarpeeni esittää asiani hiukan provosoiden, ehkä virkaurani pituuden takia ammatti-identiteettini on vasta kehittymässä.... ;) .."
Hei sosinomin alku? Eli asia taitaa olla näin, että olet vasta alkumetreillä opiskelussasi? Se ei kuitenkaan oikeuta sinua kutsumaan ketään hoitotyötä tekevää "perseen pesijäksi". Perustarpeista huolehtimisen kyllä hyväksyn. Tällainen nimittely nolaa ennenkaikkea hoitotyön asiakasta, hoitajasta puhumattakaan. Lueppa Etiikan kirjasi uudelleen.
Toisekseen: et ole käsittääkseni saanut lähi/ perus/ sairaanhoitajan koulutusta, joten et ole pätevä sanomaan ko. työnkuvasta tai opiskelusta YHTÄÄN MITÄÄN!
Lisäksi: Olet saanut aivan asiallisia vastauksia heittoihisi (myös joiltain muiltakin PERUS/ SAIRAANhoitotyötä tekevältä); eli alentuva tyylisi on saanut napakat, ansaitsemasi vastaukset. Hyvää kesänjatkoa!! - Shh4
Sairaanhoitava kirjoitti:
Provoa pukkaa ja silti on pakko syöttää peikkoa. Mikä piru muakin vaivaa. Mutta asiaan- fakta on, että niin lähihoitajan kuin sairaanhoitajan toimenkuva riippuu ihan tasan tarkkaan työmaastosta, missä pyöritään. Jos kumpainenkin ammattiryhmä eksyy vanhainkotiin, todennäköistä on, että molempien ammattiryhmien toimenkuva pyörii melko paljon perushoidon ympärillä.
Jos lähihoitaija eksyy ensiapuun, homma alkaa pyörimään aivan eri asioiden ympärillä. Sama tapahtuu, jos LH löytyy kipsipolilta, teholta lääkintävaksina, sairaankuljetuksesta tai mitä vielä.
Noh, työt paikan mukaan, ja tämä nyt tuskin on kenelekään yllätys. Suoli24:n provokoneella on sentään sen verran pitkät perinteet, että pitäähän niitä kunnioittaa.
Ja jos sosionomi yllä ei ollut peikko, mitä toivottavasti sitten kuitenkin on, hän on tod näk virkauraltaan nuori, tai muuten melko pienellä itsetunnolla varustettu. Tällä alalla kaikki muu kun on kuitenkin paskaa paitsi kusi, eikä sitä tittelillä pahemin muuksi muuteta:)
T:ShKiitos. Hyvin puit mun ajatukset tohon vastaukseen. :D Itse rauhallisena ihmisenä hermostun kun lähihoitajia parjataan ja aina pitää mainita toi pyllyjen pesu. Oon saanut monelle selittää titteliäni ja ihmiset kyllä aina yllättyy kun kuulee ettei se olekaan pelkkää pyllyjen pesua.
Mä tykkään työstäni jo senkin takia, että se on niin monipuolista. Olen ollut töissä (sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmasta valmistuneena) kotihoidossa, palvelutaloissa, päiväkodeissa ja koulunkäyntiavustajana. Kyllä se ihan työpaikasta riippuu mitä tekee. - Sairaanhoitava
Shh4 kirjoitti:
Kiitos. Hyvin puit mun ajatukset tohon vastaukseen. :D Itse rauhallisena ihmisenä hermostun kun lähihoitajia parjataan ja aina pitää mainita toi pyllyjen pesu. Oon saanut monelle selittää titteliäni ja ihmiset kyllä aina yllättyy kun kuulee ettei se olekaan pelkkää pyllyjen pesua.
Mä tykkään työstäni jo senkin takia, että se on niin monipuolista. Olen ollut töissä (sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmasta valmistuneena) kotihoidossa, palvelutaloissa, päiväkodeissa ja koulunkäyntiavustajana. Kyllä se ihan työpaikasta riippuu mitä tekee.Sosionomille
Jos olet vasta tänä kesänä eksynyt tälle palstalle, voin valoittaa- mun vastaukseni oli vielä kaukana asiattoomudesta. Enemänkin tällä palstalla se vastaa hyvää keskitasoa.
Toiseksi turha tuosta nimimerkin takaa kirjoittelusta on asiaa tehdä- en sinunkaan kirjoituksissa henkilötietoja huomannut, ja se on hyvä niin. Täällä on paikoitellen hemmetin kipeää porukkaa näppäimien päässä.
Mutta kun tuo asia lähihoitajien roolista tässä lienee pääosassa, niin laitettakoon vielä kerran vastinetta sinulekin, jos tekstit tosiaan ovat tosiamielessä tehtyjä.
Pienenä oletuksena veikkaisin, että ilmeisesti pidemän työurasi olet tehnyt geriatrisella tai muuten pitkäaikaishoidollisella puolella. Itsellä taas työvuodet ovat tulleet lähinnä akuutti- ja ensihoitosektorilta. Siinä ehkä syntyy ensimmäiset näkemyserot.
Itse olen saanut urani aikana todistaa, kun lähihoitajat & lääkintavaksit pyörittävät kirurgian polin kipsipuolta itsenäisinä ammattilaisina joiden työnjälkeen muut eivät puutu ja saanut tsekkailla, kun yliopistollisen keskussairaalan elvytysryhmä tekee töitään lähihoitaja riveissään. Onpa sekin nähty työvuosien aikana, kun lähihoitajakoulutuksella johdetaan onnettomuuspaikalla koko lääkinnällistä pelastustointa, mikä yhdeltä isomalta asemalta irtoaa. Omassa nykyisessä duunipaikassani lähihoitajista on mielestäni otettu kaikki irti ja toimenkuva on kaukana pelkkien perustehtävien hoitamisesta.
Siinä on sosionomien ja sairaanhoitajien turha huudella urakyvykkyydellään ja asiantuntijuudellaan. Amk/Opistoasteen koulutus kyllä monipuolistaa tehtäväkenttää, antaa vastuuta ja monipuolistaa työnmetsästyksen mahdollisuudet, mutta ei se mitään valovuosien juopaa näiden kahden ammattiryhmän välille tee mitä tulee valtaan, palkkaukseen tai toimenkuvaan.
Urakehitys meillä on peruskoulutuksen puolesta aivan sama kuin lähihoitajilla, ellei yksilö kekseliäisyyttään jotain muuta keksi- ja ei, itse en katso urakehitykseksi hoitokoti X:n vastaavan hoitajan titteliä, jossa palkkani nousee 20 euroa kuukaudessa. Jutellaan sitten, kun sinulla on mahdollisuus urakehityksesi puolesta nostaa merkittävästi palkkaustasi, vastuualueitasi ja saada sitä kautta näkyvää muutosta työuran luonteeseen. Sitä meidän koulutus ei lähtökohtaisesti suo.
Toi sana asiantuntijuus on myös sellanen sana, jota nykyään tykätään nykyisissä amk-piiressä viljellä väsymykseen asti. Itse ainakin olen ihan vaan sairaanhoitaja- hyvä duunissani, mutta silti ihan vaan duunari. Asiantuntijasta ruvetaan ainakin omasta vinkkelistä puhumaan siinä vaiheessa, kun se näkyy sen organisaatiokaaviossa jollain reaalitasolla palkassa, vastuussa ja palikoiden määrässä joita näppien alla arkipäivässä on.
Toisin sanoen kyllä LH/PH koulutuksella aika paljon muutakin tehdään kuin siivotaan sontaa ja rividuunareita ollaan molempi kasti lähtökohtaisesti. Turha siitä on kierroksia ottaa.
Sh - arvoista...
Sairaanhoitava kirjoitti:
Sosionomille
Jos olet vasta tänä kesänä eksynyt tälle palstalle, voin valoittaa- mun vastaukseni oli vielä kaukana asiattoomudesta. Enemänkin tällä palstalla se vastaa hyvää keskitasoa.
Toiseksi turha tuosta nimimerkin takaa kirjoittelusta on asiaa tehdä- en sinunkaan kirjoituksissa henkilötietoja huomannut, ja se on hyvä niin. Täällä on paikoitellen hemmetin kipeää porukkaa näppäimien päässä.
Mutta kun tuo asia lähihoitajien roolista tässä lienee pääosassa, niin laitettakoon vielä kerran vastinetta sinulekin, jos tekstit tosiaan ovat tosiamielessä tehtyjä.
Pienenä oletuksena veikkaisin, että ilmeisesti pidemän työurasi olet tehnyt geriatrisella tai muuten pitkäaikaishoidollisella puolella. Itsellä taas työvuodet ovat tulleet lähinnä akuutti- ja ensihoitosektorilta. Siinä ehkä syntyy ensimmäiset näkemyserot.
Itse olen saanut urani aikana todistaa, kun lähihoitajat & lääkintavaksit pyörittävät kirurgian polin kipsipuolta itsenäisinä ammattilaisina joiden työnjälkeen muut eivät puutu ja saanut tsekkailla, kun yliopistollisen keskussairaalan elvytysryhmä tekee töitään lähihoitaja riveissään. Onpa sekin nähty työvuosien aikana, kun lähihoitajakoulutuksella johdetaan onnettomuuspaikalla koko lääkinnällistä pelastustointa, mikä yhdeltä isomalta asemalta irtoaa. Omassa nykyisessä duunipaikassani lähihoitajista on mielestäni otettu kaikki irti ja toimenkuva on kaukana pelkkien perustehtävien hoitamisesta.
Siinä on sosionomien ja sairaanhoitajien turha huudella urakyvykkyydellään ja asiantuntijuudellaan. Amk/Opistoasteen koulutus kyllä monipuolistaa tehtäväkenttää, antaa vastuuta ja monipuolistaa työnmetsästyksen mahdollisuudet, mutta ei se mitään valovuosien juopaa näiden kahden ammattiryhmän välille tee mitä tulee valtaan, palkkaukseen tai toimenkuvaan.
Urakehitys meillä on peruskoulutuksen puolesta aivan sama kuin lähihoitajilla, ellei yksilö kekseliäisyyttään jotain muuta keksi- ja ei, itse en katso urakehitykseksi hoitokoti X:n vastaavan hoitajan titteliä, jossa palkkani nousee 20 euroa kuukaudessa. Jutellaan sitten, kun sinulla on mahdollisuus urakehityksesi puolesta nostaa merkittävästi palkkaustasi, vastuualueitasi ja saada sitä kautta näkyvää muutosta työuran luonteeseen. Sitä meidän koulutus ei lähtökohtaisesti suo.
Toi sana asiantuntijuus on myös sellanen sana, jota nykyään tykätään nykyisissä amk-piiressä viljellä väsymykseen asti. Itse ainakin olen ihan vaan sairaanhoitaja- hyvä duunissani, mutta silti ihan vaan duunari. Asiantuntijasta ruvetaan ainakin omasta vinkkelistä puhumaan siinä vaiheessa, kun se näkyy sen organisaatiokaaviossa jollain reaalitasolla palkassa, vastuussa ja palikoiden määrässä joita näppien alla arkipäivässä on.
Toisin sanoen kyllä LH/PH koulutuksella aika paljon muutakin tehdään kuin siivotaan sontaa ja rividuunareita ollaan molempi kasti lähtökohtaisesti. Turha siitä on kierroksia ottaa.
ShEn vaivaudu kanssasi tinkaamaan perustason ja ammattikorkeakoulun käyneiden kesken mahdollisuuksista urakehitykseen, sillä selkeästi sinulla on meko kapea-alainen käsitys ammattikorkeakoulututkinnolla työskentelevän ja perustutkinnon käyneiden ammatissa etenemisen mahdollisuudesta. Toki molemmilla on yhtäläiset mahdollisuudet opiskella lisää, joko erikoistumalla tai opiskelemalla korkeampaa tutkintoa. Tiedän monen amk-tason tutkinnon suorittaneita joiden urakehitys on jotain muuta kuin mainitsemasi osaston vastaava sh. Yhtään lähäriä tosin en tiedä, edes vastaavana hoitajana...
Missään vaiheessa en ole puhunut että sh ei olisi ns. duunari.
En myöskään usko siihen, että lähäri ilman minkäänlaista lisäkoulutusta työskentelee koulutustaan vaativimmissa tehtävissä, vaikkakin pitkällä työkokemuksella myös lähihoitaja voi olla hyvin ammattitaitoinen työntekijä, mutta silloin vastaan tulee myös vastuu kysymys, kuinka työntekijä on koulutettu tehtäviinsä. Varsinkin kun puhutaan lääkinnällisestä puolesta koulutus on oltava kohdillaan.
Itse asiantuntijuus taas tulee sekä koulutuksesta, että työkokemuksesta, joten koulutuksen puute ei tee pelkän työkokemuksen kautta sitä asiantuntijaa. Esim perioperatiiviseen erikoistunut sh on sen alan asiantuntija, ja asiantuntijuus kasvaa työtä tehdessä. Sinun käsityksesi asiantuntijuudesta tuntuu olevan erilainen. Sinä puhut ilmeisesti esimiestyöstä, kun puhut palkasta vastuusta näppien alla ym. joka myös on asiantuntijatyötä, mutta ei sitä mitä minä sillä tarkoitan.
Sairaanhoitajan mahdollisuus olla muu kuin ns. rivisairaanhoitaja, on kuitenki vähän erilainen kuin olla rivilähäri. Erikoistumisen ja lisäkouutuksen kautta sh pääseen ammattinsa kautta pitkälle, lähäri joutuu ensin opiskelemaan korkeammalle, ennen kuin voi tavoitella samaa. Olen pahoillani että mielipiteeni on tämä, mutta ei mopolla mahottomia. Kuten jo sanoin, puhuin osaamisen ja mahdollisuuden rajallisuudesta.
Niin ja 34:lle, kuulut ilmeisesti kohderyhmään, mutta olisit lukenut tekstini ajatuksella etkä vetänyt heti herneitä nenään. Juuri tästä syystä kirjoittamisessa tänne ei juuri ole mieltä. Minä en ollut se joka mainitsi sen p:n pesun ensimmäisenä, vaan lainasin edellisen tekstin ilmaisua, tietoisesti kylläkin. Olen ammattiini valmistunut, eikä mielipiteeni tee minusta sen huonompaa kuin sinustakaan. Jos olisit lukenut tekstini, olisit huomannut myös miksi vastasin, olen saanut ed. mainitsemasi koulutuksen ja tehnyt myös lähihoitajan työtä. Voi olla, että sotkit tekstini myös muihin sosionomien teksteihin, mutta lainasit minun tekstiäni, joten olisit myös kommentoinut sitä, etkä vain lainannut. Sain muuten etiikasta aikanaan numeroksi 5, joten en viitsi alkaa kirjoja enää esiin kaivamaan. Sitä muuten luettiinkin huomattavasti enemmän kuin sh koulutuksessa.
Ärsyttää kun ihmiset eivät osaa perustella omia näkemyksiään ja tuohtuvat tosiasioista, sekä vetävät ihme johtopäätöksiä edes perhetymättä siihen mitä kommentoivat. Toivottavasti et toimi näin työelämässä. - 13
arvoista... kirjoitti:
En vaivaudu kanssasi tinkaamaan perustason ja ammattikorkeakoulun käyneiden kesken mahdollisuuksista urakehitykseen, sillä selkeästi sinulla on meko kapea-alainen käsitys ammattikorkeakoulututkinnolla työskentelevän ja perustutkinnon käyneiden ammatissa etenemisen mahdollisuudesta. Toki molemmilla on yhtäläiset mahdollisuudet opiskella lisää, joko erikoistumalla tai opiskelemalla korkeampaa tutkintoa. Tiedän monen amk-tason tutkinnon suorittaneita joiden urakehitys on jotain muuta kuin mainitsemasi osaston vastaava sh. Yhtään lähäriä tosin en tiedä, edes vastaavana hoitajana...
Missään vaiheessa en ole puhunut että sh ei olisi ns. duunari.
En myöskään usko siihen, että lähäri ilman minkäänlaista lisäkoulutusta työskentelee koulutustaan vaativimmissa tehtävissä, vaikkakin pitkällä työkokemuksella myös lähihoitaja voi olla hyvin ammattitaitoinen työntekijä, mutta silloin vastaan tulee myös vastuu kysymys, kuinka työntekijä on koulutettu tehtäviinsä. Varsinkin kun puhutaan lääkinnällisestä puolesta koulutus on oltava kohdillaan.
Itse asiantuntijuus taas tulee sekä koulutuksesta, että työkokemuksesta, joten koulutuksen puute ei tee pelkän työkokemuksen kautta sitä asiantuntijaa. Esim perioperatiiviseen erikoistunut sh on sen alan asiantuntija, ja asiantuntijuus kasvaa työtä tehdessä. Sinun käsityksesi asiantuntijuudesta tuntuu olevan erilainen. Sinä puhut ilmeisesti esimiestyöstä, kun puhut palkasta vastuusta näppien alla ym. joka myös on asiantuntijatyötä, mutta ei sitä mitä minä sillä tarkoitan.
Sairaanhoitajan mahdollisuus olla muu kuin ns. rivisairaanhoitaja, on kuitenki vähän erilainen kuin olla rivilähäri. Erikoistumisen ja lisäkouutuksen kautta sh pääseen ammattinsa kautta pitkälle, lähäri joutuu ensin opiskelemaan korkeammalle, ennen kuin voi tavoitella samaa. Olen pahoillani että mielipiteeni on tämä, mutta ei mopolla mahottomia. Kuten jo sanoin, puhuin osaamisen ja mahdollisuuden rajallisuudesta.
Niin ja 34:lle, kuulut ilmeisesti kohderyhmään, mutta olisit lukenut tekstini ajatuksella etkä vetänyt heti herneitä nenään. Juuri tästä syystä kirjoittamisessa tänne ei juuri ole mieltä. Minä en ollut se joka mainitsi sen p:n pesun ensimmäisenä, vaan lainasin edellisen tekstin ilmaisua, tietoisesti kylläkin. Olen ammattiini valmistunut, eikä mielipiteeni tee minusta sen huonompaa kuin sinustakaan. Jos olisit lukenut tekstini, olisit huomannut myös miksi vastasin, olen saanut ed. mainitsemasi koulutuksen ja tehnyt myös lähihoitajan työtä. Voi olla, että sotkit tekstini myös muihin sosionomien teksteihin, mutta lainasit minun tekstiäni, joten olisit myös kommentoinut sitä, etkä vain lainannut. Sain muuten etiikasta aikanaan numeroksi 5, joten en viitsi alkaa kirjoja enää esiin kaivamaan. Sitä muuten luettiinkin huomattavasti enemmän kuin sh koulutuksessa.
Ärsyttää kun ihmiset eivät osaa perustella omia näkemyksiään ja tuohtuvat tosiasioista, sekä vetävät ihme johtopäätöksiä edes perhetymättä siihen mitä kommentoivat. Toivottavasti et toimi näin työelämässä.Hauskaa työelämää sinullekin. Jos paneudut työhösi yhtä antaumuksella kuin vastineiden vääntämiseen linjalla sh/lh--->sosionomi, niin hyvä tulee. Mielestäni olet saanut vain asiallisia vastauksia, eli ongelma on yksinomaan sinun, jos homma ei toimi...
Ps. Mielestäni SINÄ olet ne herneet vetänyt nekkuun, ei kukaan muu. - sussku
Sosionomiksi- EI! kirjoitti:
"...mutta tosi asiahan on se,että lähihoitajan työ on useinmiten juuri sitä "mummojen perseenpesua", jota se ei esimerkiksi omalla alallani ole kovinkaan usein.."
Taidat olla se sama sosionomi, joka aiemminkin on tänne kirjoitellut? Sanon sitten sinulle taas kerran , että otappa selvää, mitä lähärin toimenkuvaan todella kuuluu..! Asenteellasi saat kyllä enemmänkin tällaisia kommentteja " Sosionomi on pelkkä siivoaja sairaanhoitajan rinnalla..."
Kokemukseni mukaan sosionomien ammatti-identiteetti on aikalailla hakusessa, siksi on jatkuvaa lähihoitajien aliarvioimista. Oma "arvo" kun nousee toisia painamalla alas.minä olen lähihoitaja ja en pese perseitä päivät pitkät. Minun työtäni ei sairaanhoitajista erota muu, kuin se, että SH laittaa suonensisäiset ja minä en. Teemme muuten ihan samaa työtä. ja palkassakaan ei ole eroa kuin parisen sataa, joten en minä ainakaan sairaanhoitajaksi halua/karehdi =)
- nursesister
sussku kirjoitti:
minä olen lähihoitaja ja en pese perseitä päivät pitkät. Minun työtäni ei sairaanhoitajista erota muu, kuin se, että SH laittaa suonensisäiset ja minä en. Teemme muuten ihan samaa työtä. ja palkassakaan ei ole eroa kuin parisen sataa, joten en minä ainakaan sairaanhoitajaksi halua/karehdi =)
Ehkä nykyisessä työssäsi voit tehdä noin pitkälti sh:n kanssa samoja töitä, mutta työpaikkaa joskus vaihtaessasi saatat törmätä siihen, ettet saa tehhdä muuta kuin perushoitoa. Meillä Meilahdessa osastolla, jossa olen työssä, lh ei saa tehdä mitään lääkehoitoa, ei edes antaa insuliiniä tai Klexanea. Eli kannattaa kuitenkin miettiä haluaisitko jatkaa sh:ksi, jos urakehitys yhtään tärkeää...?
- suski76
Sosionomiksi- EI! kirjoitti:
"...mutta tosi asiahan on se,että lähihoitajan työ on useinmiten juuri sitä "mummojen perseenpesua", jota se ei esimerkiksi omalla alallani ole kovinkaan usein.."
Taidat olla se sama sosionomi, joka aiemminkin on tänne kirjoitellut? Sanon sitten sinulle taas kerran , että otappa selvää, mitä lähärin toimenkuvaan todella kuuluu..! Asenteellasi saat kyllä enemmänkin tällaisia kommentteja " Sosionomi on pelkkä siivoaja sairaanhoitajan rinnalla..."
Kokemukseni mukaan sosionomien ammatti-identiteetti on aikalailla hakusessa, siksi on jatkuvaa lähihoitajien aliarvioimista. Oma "arvo" kun nousee toisia painamalla alas.onkin sellaista, että sosionomit ja SH.tkin pesävät perseitä :D
- vandamme2
9 kirjoitti:
Ammatti-ihminen vaan ei edes puhu "mummojen perseenpesusta", eli tasoa on kaikenlaista (nimim. sosionomi).
Hyvää jatkoa vaan kaikille asiakkaitaan ja työkavereitaan arvostaville hoitajille yms...toivottaa omaa ammattiaan arvostava lähihoitaja.Ammatti-ihminen puhuu juuri niin, kuinka asiat oikeasti ovat. Eli lähihoitajan työ on sekä mummojen että vaarien pesua, myös perseenpesua. Lisäksi myös muiden genitaalialueiden pesua perseen (jonka tässä miellän anukseksi) lisäksi. Lisäksi se työ on heidän ruokkimistaan, ihonhoitoa, asentohoitoa, mielen vireyden hoitoa ja tukemista normaaleissa rutiineissa (hampaanharjaus, kampaaminen, parranajo, pukeminen).
Lähihoitajan työssä leijuu aina vieno virtsan haju ja joskus jopa yököttävä paskan lemu, mutta toisaalta iloinen asia on pesupäivinä hyvältä tuoksuva, puhtaisiin puettu ja kauniisti kammattu pitkän tien kulkija, oman elämänsä sankari G-tuolissa istumassa hyvää oloa tuntien.
Näin raportoi vanhustyön lähihoitaja. - hoitaja7
nursesister kirjoitti:
Ehkä nykyisessä työssäsi voit tehdä noin pitkälti sh:n kanssa samoja töitä, mutta työpaikkaa joskus vaihtaessasi saatat törmätä siihen, ettet saa tehhdä muuta kuin perushoitoa. Meillä Meilahdessa osastolla, jossa olen työssä, lh ei saa tehdä mitään lääkehoitoa, ei edes antaa insuliiniä tai Klexanea. Eli kannattaa kuitenkin miettiä haluaisitko jatkaa sh:ksi, jos urakehitys yhtään tärkeää...?
Vanhaa paskaa on toi edellämainittu teksti. Nykyään lähihoitajat saavat tehdä aivan samat asiat kuin sh:t, ainakin kotihoidossa. Ottaa verinäytteet, pistää injektiot, insuliinit ja Klexanet. Saavat katetroida, hoitaa haavat ym. Mut... aloitus onkin pari vuotta vanha.
- Anonyymi
Tosiaan oma arvo... kirjoitti:
Täällä vastaa eri sosionomi, joka työskentelee hoitotyössä ja opiskelee sairaanhoitaja. Kyllä lähihoitajien työ on pääosin juuri sitä mitä aiemmin kuvattiin, eli mummojen perseenpesua, mietippä kuinka suuri aika lähihoitajan työajasta kuluu näiden potilaiden takamusten parissa, JOS hoitaa työnsä kuten kuuluu ja huolehtii potilaiden perustarpeista, joista yksi on juuri hygieniasta huolehtiminen. Perushoitotyössä työvuoron suurin urakka on nimenomaan tätä, nimenomaan aamuvuorossa, mutta usein myös iltavuorossakin.
Asenteella ei ole mitään telemistä sen kanssa että joku uskaltaa kuvata lähihoitajan työnkuvaa julkisesti. Lähihoitajathan on koulutettu nimenomaan ja ainoastaa PERUSHOITOTYÖHÖN, jonka yksi osa on tämä aapesujen tekeminen aamuin illoin potilaille. Lisäksi työnkuvaan kuuluu vanhustyössä potlaiden muiden tarpeiden mukainen avustaminen, esim. syömisessä, liikkumisessa, ym. Ja usein myös SIIVOAMINEN, petivaatteiden vaihtaminen, roskien vieminen, tiskeistä ja aamu/iltapaloista huolehtiminen, ym.... Työpaikasta riippuen.
Sosionomin työ voi usein olla työpaikasta riippuen samansuuntaista ja samoja tehtäviä sisältävää, mutta koulutusta vastaavassa työssä sosionomi työskentelee yleensä ohjaustehtävissä, ei niinkään hoidollisissa tehtävissä, johon hänen koulutuksensa ei edes tähtää. Se ei automaattisesti tee sosionomista ammattitaidotonta hoitotyöhön, vaan uuden näkökulman hoitotyön toteuttamiseen. Tästä päästään tuohon sairaahoitajan rinnalla siivooja-väittämään. Selkeästi et ole lähellekään ymmärtänyt sosionomin koulutuksen ja ammattitaidon sisältöä.
Sairaanhoitaja ja sosionomi voivat toimia työssään asiantuntijatehtävissä, tosin eri koulutuksella ja eri työtehtävissä. Lähihoitaja ja siivooja eivät voi, vaan he ovat päteviä toimimaan ainoastaan perustyössä.
Kyse ei ole asenteesta vaan tosiasiasta.Jokuylimääräinenjpka ei ole ollutkaan missään hoitoalan koulussa, mustamaalaa, ett sais hoitajat suuttumaan jollekin....!
- Anonyymi
Lähihoitajiksi kouluttautuu itseensä kyllästyneet ihmiset, jotka eivät muualle pääse
- Akateeminen sh
Monella lähihoitajalla taitaa olla olematon itsetunto ja itsearvostus, ja alemmuuden tuntoa pönkitetään usein yrittämällä latistaa muita. Opiskelijat ovat usein kohteena, sairaanhoitajaopiskelijat eritoten. Ikävä todeta, mutta ainakin Helsingin kaupungin sairaaloissa on paljon työpaikkakiusaamista, ja usein asialla ovat nimenomaan perushoitajat.
Olen itse kuullut joidenkin epäammatillisesti käyttäytyvien perushoitajien suusta osastoilla sellaisia asioita, jotka täyttävät kaikin puolin kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Jos joku tulisi nimittelemään vastaavanlaisesti keskellä kaupunkia, tulisi loukkauksesta poliisiasia. Mutta esim. Helsingin kaupungin sairaaloissa voi näköjään sanoa aivan mitä tahansa ilman seuraamuksia.
Työpaikkakiusaamiseen on aina suhtauduttava avoimen tiukasti ja nostettava asia pöydälle heti. Mielestäni opiskelijan kokema epäammattillinen käyttäytyminen kertoo yleensä siitä, että osaston työilmapiirissä on jotain pahasti vialla. Tulehtunut työilmapiiri heijastuu valitettavasti myös potilastyöhön - epäammattillisesti käyttäytyvät hoitajat suhtautuvat usein myös potilaisiin epäammatillisesti.- ananas ja kookos?
Itse olin lähihoitajaopiskelijana harjoittelussa ja ohjaajanani oli lähihoitaja. Tämän ohjaajani käytös oli todella epäammattimaista. Hän mm. tietätti kaikki talon siivoustyöt minulla,mikä ei oman oppimiseni kannalta ollut kovin hyödyllistä,sillä siivota osaan ja tarkoitus oli oppia minulle uudesta asikasryhmästä ja työskentelystä heidän kanssaan. Ohjaajani haukkui päivät pitkät työpaikkaansa,työtään ja työantajaa sekä mollasi minulle muita työntekijöitä. Suuren osan päivästä hän soitteli joko talon puhelimella tai omallaan omia henkilökohtaisia asioitaan. Asiakkaita hän mollasi myös koko ajan. Lisäksi hän toi omia henkilökohtaisia ongelmiaan elämässään minun tietoon ja kyseli minulta varsin henkilökohtaisia asioita.... Loppujen lopuksi ohjaajani jouduttiin vaihtamaan toiseen ja minulle katsomaan työvuorot niin,ettei tämä entinen ohjaaja ollut samaan aikaan töissä ja lisäksi tämä ohjaaja sain kirjallisen varoituksen työnantajaltaan.
Kaverilleni,joka on enempi kouluja käynyt,kävi taasen niin,että hän oli kesätöissä yhdessä paikassa. Työpaikalla muutamat työntekijät haukkuivat yhtä kaupungin palvelua terveyspuolella. Kaverini kuunteli tätä kesän eikä kertonut kenellekkään,että aloittaa kyseisessä paikassa esimiehen sijaisuuden. Esimiehen sijaisuuttaan tehdessään yllättäen kesätyöpaikan työntekijöistä osa kyselikin töitä tuolta haukkumastaan paikasta,mutta kaverini ei heitä huolinut edes haastatteluun,kun muisti miten he paikkaa olivat aiemmin haukkuneet :D
Miksi kirjoitan nämä kaksi esimerkkiä tänne? No siksi,että haluan muistuttaa aivan kaikkia työntekijöitä alalla kuin alalla,että harjoittelijaa kannattaa kohdella hyvin kuten myös kesätyöntekijää,sillä jonain päivänä hän voikin pystyä vaikuttamaan juuri sinun asioihin ja työhön. Vaikka kuinka oma työ ottaisi päästä ja elämä kotona olisi yhtä helvettiä,niin se ei saa näkyä työssä tai kohdistua työkaveriin. - 32
Mitä sinä teit asian hyväksi, kun huomasit kiusaamista? Ikävä sanoa, mutta esimiesasemassa olevat sh:t eivät tunnu useinkaan kantavan vastuutaan työpaikkakiusaamisessa. Kiusaamiseen puuttuminen on meidän kaikkien asia, mutta marssijärjestys on tämä.
- Raparperijamansikka
ananas ja kookos? kirjoitti:
Itse olin lähihoitajaopiskelijana harjoittelussa ja ohjaajanani oli lähihoitaja. Tämän ohjaajani käytös oli todella epäammattimaista. Hän mm. tietätti kaikki talon siivoustyöt minulla,mikä ei oman oppimiseni kannalta ollut kovin hyödyllistä,sillä siivota osaan ja tarkoitus oli oppia minulle uudesta asikasryhmästä ja työskentelystä heidän kanssaan. Ohjaajani haukkui päivät pitkät työpaikkaansa,työtään ja työantajaa sekä mollasi minulle muita työntekijöitä. Suuren osan päivästä hän soitteli joko talon puhelimella tai omallaan omia henkilökohtaisia asioitaan. Asiakkaita hän mollasi myös koko ajan. Lisäksi hän toi omia henkilökohtaisia ongelmiaan elämässään minun tietoon ja kyseli minulta varsin henkilökohtaisia asioita.... Loppujen lopuksi ohjaajani jouduttiin vaihtamaan toiseen ja minulle katsomaan työvuorot niin,ettei tämä entinen ohjaaja ollut samaan aikaan töissä ja lisäksi tämä ohjaaja sain kirjallisen varoituksen työnantajaltaan.
Kaverilleni,joka on enempi kouluja käynyt,kävi taasen niin,että hän oli kesätöissä yhdessä paikassa. Työpaikalla muutamat työntekijät haukkuivat yhtä kaupungin palvelua terveyspuolella. Kaverini kuunteli tätä kesän eikä kertonut kenellekkään,että aloittaa kyseisessä paikassa esimiehen sijaisuuden. Esimiehen sijaisuuttaan tehdessään yllättäen kesätyöpaikan työntekijöistä osa kyselikin töitä tuolta haukkumastaan paikasta,mutta kaverini ei heitä huolinut edes haastatteluun,kun muisti miten he paikkaa olivat aiemmin haukkuneet :D
Miksi kirjoitan nämä kaksi esimerkkiä tänne? No siksi,että haluan muistuttaa aivan kaikkia työntekijöitä alalla kuin alalla,että harjoittelijaa kannattaa kohdella hyvin kuten myös kesätyöntekijää,sillä jonain päivänä hän voikin pystyä vaikuttamaan juuri sinun asioihin ja työhön. Vaikka kuinka oma työ ottaisi päästä ja elämä kotona olisi yhtä helvettiä,niin se ei saa näkyä työssä tai kohdistua työkaveriin.Kommentoin tähän, vaikka ko. kirjoituksesta onkin jo kauan... Sen paremmin asiaa tuntematta, niin voisin sellaista sanoa, että tässä tapauksessa se, joka haukkui työnantajaa, työkavereita, työpaikkaa ym., niin yksi mahdollisuus tähän käytökseen on voinut olla se, että ko. työpaikalla on saattanut olla työpaikkakiusaamista, syrjintää, muuta työtehtävien hankaloittamista, aliarvostamista ja muuta ongelmaa työpaikalla (kaiken kaikkiaan huonot ja raskaat työolosuhteet), mistä on voinut seurata esim. burn-out:ia, ja tämä vielä on vahvistanut ko. ohjaajan huonoa käytöstä. Jos terveys reistailee, niin on saattanut tuntua siltä, että ulospääsyä tilanteesta ei ole (esim. työpaikan vaihtaminen), vaikka kuinka sitä toivoisi. Yksityiselämän ongelmat vielä päälle, niin huono käytös on vielä räikeämpää muita kohtaan. Hyväksyttävää tämä käytös ei tosiaankaan ollut, eikä missään nimessä sinua olisi saanut huonosti kohdella eikä teettää sinulla siivous-ym. töitä. Voin olla väärässäkin tässä asiassa, mutta halusin vain tuoda esille tällaisen mahdollisen näkökohdan.
Hyvä työilmapiiri varmaan kaikissa työpaikoissa toisi työtehoa ja työtyytyväisyyttä lisää, ja "nokkimisjärjestyksen" ylläpito ei varmaan asiaa paljon auta. Tulee vain kyräilyä ja muuta epäasiallista käytöstä, mikä sitten pahimmassa tapauksessa heijastuu juurikin sitten asiakkaisiin ym. Kyseisen asian pitäisi olla myös työnantajan vastuulla (tai siellä, missä esim. rahoituspäätöksiä tehdään), että työolosuhteet olisivat inhimilliset (ja mahdollisimman tasapuoliset) työntekijöille, mikä edesauttaisi sitä, että työntekijät kohtelisivat toinen toistaan hyvin ja asiakkaatkin saisivat parasta mahdollista palvelua (tässä tapauksessa hoivaa ja huolenpitoa). - Raparperijamansikka
ananas ja kookos? kirjoitti:
Itse olin lähihoitajaopiskelijana harjoittelussa ja ohjaajanani oli lähihoitaja. Tämän ohjaajani käytös oli todella epäammattimaista. Hän mm. tietätti kaikki talon siivoustyöt minulla,mikä ei oman oppimiseni kannalta ollut kovin hyödyllistä,sillä siivota osaan ja tarkoitus oli oppia minulle uudesta asikasryhmästä ja työskentelystä heidän kanssaan. Ohjaajani haukkui päivät pitkät työpaikkaansa,työtään ja työantajaa sekä mollasi minulle muita työntekijöitä. Suuren osan päivästä hän soitteli joko talon puhelimella tai omallaan omia henkilökohtaisia asioitaan. Asiakkaita hän mollasi myös koko ajan. Lisäksi hän toi omia henkilökohtaisia ongelmiaan elämässään minun tietoon ja kyseli minulta varsin henkilökohtaisia asioita.... Loppujen lopuksi ohjaajani jouduttiin vaihtamaan toiseen ja minulle katsomaan työvuorot niin,ettei tämä entinen ohjaaja ollut samaan aikaan töissä ja lisäksi tämä ohjaaja sain kirjallisen varoituksen työnantajaltaan.
Kaverilleni,joka on enempi kouluja käynyt,kävi taasen niin,että hän oli kesätöissä yhdessä paikassa. Työpaikalla muutamat työntekijät haukkuivat yhtä kaupungin palvelua terveyspuolella. Kaverini kuunteli tätä kesän eikä kertonut kenellekkään,että aloittaa kyseisessä paikassa esimiehen sijaisuuden. Esimiehen sijaisuuttaan tehdessään yllättäen kesätyöpaikan työntekijöistä osa kyselikin töitä tuolta haukkumastaan paikasta,mutta kaverini ei heitä huolinut edes haastatteluun,kun muisti miten he paikkaa olivat aiemmin haukkuneet :D
Miksi kirjoitan nämä kaksi esimerkkiä tänne? No siksi,että haluan muistuttaa aivan kaikkia työntekijöitä alalla kuin alalla,että harjoittelijaa kannattaa kohdella hyvin kuten myös kesätyöntekijää,sillä jonain päivänä hän voikin pystyä vaikuttamaan juuri sinun asioihin ja työhön. Vaikka kuinka oma työ ottaisi päästä ja elämä kotona olisi yhtä helvettiä,niin se ei saa näkyä työssä tai kohdistua työkaveriin.Kommentoin tähän, vaikka ko. kirjoituksesta onkin jo kauan... Sen paremmin asiaa tuntematta, niin voisin sellaista sanoa, että tässä tapauksessa se, joka haukkui työnantajaa, työkavereita, työpaikkaa ym., niin yksi mahdollisuus tähän käytökseen on voinut olla se, että ko. työpaikalla on saattanut olla työpaikkakiusaamista, syrjintää, muuta työtehtävien hankaloittamista, aliarvostamista ja muuta ongelmaa työpaikalla (kaiken kaikkiaan huonot ja raskaat työolosuhteet), mistä on voinut seurata esim. burn-out:ia, ja tämä vielä on vahvistanut ko. ohjaajan huonoa käytöstä. Jos terveys reistailee, niin on saattanut tuntua siltä, että ulospääsyä tilanteesta ei ole (esim. työpaikan vaihtaminen), vaikka kuinka sitä toivoisi. Yksityiselämän ongelmat vielä päälle, niin huono käytös on vielä räikeämpää muita kohtaan. Hyväksyttävää tämä käytös ei tosiaankaan ollut, eikä missään nimessä sinua olisi saanut huonosti kohdella eikä teettää sinulla siivous-ym. töitä. Voin olla väärässäkin tässä asiassa, mutta halusin vain tuoda esille tällaisen mahdollisen näkökohdan.
Hyvä työilmapiiri varmaan kaikissa työpaikoissa toisi työtehoa ja työtyytyväisyyttä lisää, ja "nokkimisjärjestyksen" ylläpito ei varmaan asiaa paljon auta. Tulee vain kyräilyä ja muuta epäasiallista käytöstä, mikä sitten pahimmassa tapauksessa heijastuu juurikin sitten asiakkaisiin ym. Kyseisen asian pitäisi olla myös työnantajan vastuulla (tai siellä, missä esim. rahoituspäätöksiä tehdään), että työolosuhteet olisivat inhimilliset (ja mahdollisimman tasapuoliset) työntekijöille, mikä edesauttaisi sitä, että työntekijät kohtelisivat toinen toistaan hyvin ja asiakkaatkin saisivat parasta mahdollista palvelua (tässä tapauksessa hoivaa ja huolenpitoa). - Raparperijamansikka
ananas ja kookos? kirjoitti:
Itse olin lähihoitajaopiskelijana harjoittelussa ja ohjaajanani oli lähihoitaja. Tämän ohjaajani käytös oli todella epäammattimaista. Hän mm. tietätti kaikki talon siivoustyöt minulla,mikä ei oman oppimiseni kannalta ollut kovin hyödyllistä,sillä siivota osaan ja tarkoitus oli oppia minulle uudesta asikasryhmästä ja työskentelystä heidän kanssaan. Ohjaajani haukkui päivät pitkät työpaikkaansa,työtään ja työantajaa sekä mollasi minulle muita työntekijöitä. Suuren osan päivästä hän soitteli joko talon puhelimella tai omallaan omia henkilökohtaisia asioitaan. Asiakkaita hän mollasi myös koko ajan. Lisäksi hän toi omia henkilökohtaisia ongelmiaan elämässään minun tietoon ja kyseli minulta varsin henkilökohtaisia asioita.... Loppujen lopuksi ohjaajani jouduttiin vaihtamaan toiseen ja minulle katsomaan työvuorot niin,ettei tämä entinen ohjaaja ollut samaan aikaan töissä ja lisäksi tämä ohjaaja sain kirjallisen varoituksen työnantajaltaan.
Kaverilleni,joka on enempi kouluja käynyt,kävi taasen niin,että hän oli kesätöissä yhdessä paikassa. Työpaikalla muutamat työntekijät haukkuivat yhtä kaupungin palvelua terveyspuolella. Kaverini kuunteli tätä kesän eikä kertonut kenellekkään,että aloittaa kyseisessä paikassa esimiehen sijaisuuden. Esimiehen sijaisuuttaan tehdessään yllättäen kesätyöpaikan työntekijöistä osa kyselikin töitä tuolta haukkumastaan paikasta,mutta kaverini ei heitä huolinut edes haastatteluun,kun muisti miten he paikkaa olivat aiemmin haukkuneet :D
Miksi kirjoitan nämä kaksi esimerkkiä tänne? No siksi,että haluan muistuttaa aivan kaikkia työntekijöitä alalla kuin alalla,että harjoittelijaa kannattaa kohdella hyvin kuten myös kesätyöntekijää,sillä jonain päivänä hän voikin pystyä vaikuttamaan juuri sinun asioihin ja työhön. Vaikka kuinka oma työ ottaisi päästä ja elämä kotona olisi yhtä helvettiä,niin se ei saa näkyä työssä tai kohdistua työkaveriin.Kommentoin tähän, vaikka ko. kirjoituksesta onkin jo kauan... Sen paremmin asiaa tuntematta, niin voisin sellaista sanoa, että tässä tapauksessa se, joka haukkui työnantajaa, työkavereita, työpaikkaa ym., niin yksi mahdollisuus tähän käytökseen on voinut olla se, että ko. työpaikalla on saattanut olla työpaikkakiusaamista, syrjintää, muuta työtehtävien hankaloittamista, aliarvostamista ja muuta ongelmaa työpaikalla (kaiken kaikkiaan huonot ja raskaat työolosuhteet), mistä on voinut seurata esim. burn-out:ia, ja tämä vielä on vahvistanut ko. ohjaajan huonoa käytöstä. Jos terveys reistailee, niin on saattanut tuntua siltä, että ulospääsyä tilanteesta ei ole (esim. työpaikan vaihtaminen), vaikka kuinka sitä toivoisi. Yksityiselämän ongelmat vielä päälle, niin huono käytös on vielä räikeämpää muita kohtaan. Hyväksyttävää tämä käytös ei tosiaankaan ollut, eikä missään nimessä sinua olisi saanut huonosti kohdella eikä teettää sinulla siivous-ym. töitä. Voin olla väärässäkin tässä asiassa, mutta halusin vain tuoda esille tällaisen mahdollisen näkökohdan.
Hyvä työilmapiiri varmaan kaikissa työpaikoissa toisi työtehoa ja työtyytyväisyyttä lisää, ja "nokkimisjärjestyksen" ylläpito ei varmaan asiaa paljon auta. Tulee vain kyräilyä ja muuta epäasiallista käytöstä, mikä sitten pahimmassa tapauksessa heijastuu juurikin sitten asiakkaisiin ym. Kyseisen asian pitäisi olla myös työnantajan vastuulla (tai siellä, missä esim. rahoituspäätöksiä tehdään), että työolosuhteet olisivat inhimilliset (ja mahdollisimman tasapuoliset) työntekijöille, mikä edesauttaisi sitä, että työntekijät kohtelisivat toinen toistaan hyvin ja asiakkaatkin saisivat parasta mahdollista palvelua (tässä tapauksessa hoivaa ja huolenpitoa). - Raparperijamansikka
ananas ja kookos? kirjoitti:
Itse olin lähihoitajaopiskelijana harjoittelussa ja ohjaajanani oli lähihoitaja. Tämän ohjaajani käytös oli todella epäammattimaista. Hän mm. tietätti kaikki talon siivoustyöt minulla,mikä ei oman oppimiseni kannalta ollut kovin hyödyllistä,sillä siivota osaan ja tarkoitus oli oppia minulle uudesta asikasryhmästä ja työskentelystä heidän kanssaan. Ohjaajani haukkui päivät pitkät työpaikkaansa,työtään ja työantajaa sekä mollasi minulle muita työntekijöitä. Suuren osan päivästä hän soitteli joko talon puhelimella tai omallaan omia henkilökohtaisia asioitaan. Asiakkaita hän mollasi myös koko ajan. Lisäksi hän toi omia henkilökohtaisia ongelmiaan elämässään minun tietoon ja kyseli minulta varsin henkilökohtaisia asioita.... Loppujen lopuksi ohjaajani jouduttiin vaihtamaan toiseen ja minulle katsomaan työvuorot niin,ettei tämä entinen ohjaaja ollut samaan aikaan töissä ja lisäksi tämä ohjaaja sain kirjallisen varoituksen työnantajaltaan.
Kaverilleni,joka on enempi kouluja käynyt,kävi taasen niin,että hän oli kesätöissä yhdessä paikassa. Työpaikalla muutamat työntekijät haukkuivat yhtä kaupungin palvelua terveyspuolella. Kaverini kuunteli tätä kesän eikä kertonut kenellekkään,että aloittaa kyseisessä paikassa esimiehen sijaisuuden. Esimiehen sijaisuuttaan tehdessään yllättäen kesätyöpaikan työntekijöistä osa kyselikin töitä tuolta haukkumastaan paikasta,mutta kaverini ei heitä huolinut edes haastatteluun,kun muisti miten he paikkaa olivat aiemmin haukkuneet :D
Miksi kirjoitan nämä kaksi esimerkkiä tänne? No siksi,että haluan muistuttaa aivan kaikkia työntekijöitä alalla kuin alalla,että harjoittelijaa kannattaa kohdella hyvin kuten myös kesätyöntekijää,sillä jonain päivänä hän voikin pystyä vaikuttamaan juuri sinun asioihin ja työhön. Vaikka kuinka oma työ ottaisi päästä ja elämä kotona olisi yhtä helvettiä,niin se ei saa näkyä työssä tai kohdistua työkaveriin.Kommentoin tähän, vaikka ko. kirjoituksesta onkin jo kauan... Sen paremmin asiaa tuntematta, niin voisin sellaista sanoa, että tässä tapauksessa se, joka haukkui työnantajaa, työkavereita, työpaikkaa ym., niin yksi mahdollisuus tähän käytökseen on voinut olla se, että ko. työpaikalla on saattanut olla työpaikkakiusaamista, syrjintää, muuta työtehtävien hankaloittamista, aliarvostamista ja muuta ongelmaa työpaikalla (kaiken kaikkiaan huonot ja raskaat työolosuhteet), mistä on voinut seurata esim. burn-out:ia, ja tämä vielä on vahvistanut ko. ohjaajan huonoa käytöstä. Jos terveys reistailee, niin on saattanut tuntua siltä, että ulospääsyä tilanteesta ei ole (esim. työpaikan vaihtaminen), vaikka kuinka sitä toivoisi. Yksityiselämän ongelmat vielä päälle, niin huono käytös on vielä räikeämpää muita kohtaan. Hyväksyttävää tämä käytös ei tosiaankaan ollut, eikä missään nimessä sinua olisi saanut huonosti kohdella eikä teettää sinulla siivous-ym. töitä. Voin olla väärässäkin tässä asiassa, mutta halusin vain tuoda esille tällaisen mahdollisen näkökohdan.
Hyvä työilmapiiri varmaan kaikissa työpaikoissa toisi työtehoa ja työtyytyväisyyttä lisää, ja "nokkimisjärjestyksen" ylläpito ei varmaan asiaa paljon auta. Tulee vain kyräilyä ja muuta epäasiallista käytöstä, mikä sitten pahimmassa tapauksessa heijastuu juurikin sitten asiakkaisiin ym. Kyseisen asian pitäisi olla myös työnantajan vastuulla (tai siellä, missä esim. rahoituspäätöksiä tehdään), että työolosuhteet olisivat inhimilliset (ja mahdollisimman tasapuoliset) työntekijöille, mikä edesauttaisi sitä, että työntekijät kohtelisivat toinen toistaan hyvin ja asiakkaatkin saisivat parasta mahdollista palvelua (tässä tapauksessa hoivaa ja huolenpitoa). - Raparperijamansikka
ananas ja kookos? kirjoitti:
Itse olin lähihoitajaopiskelijana harjoittelussa ja ohjaajanani oli lähihoitaja. Tämän ohjaajani käytös oli todella epäammattimaista. Hän mm. tietätti kaikki talon siivoustyöt minulla,mikä ei oman oppimiseni kannalta ollut kovin hyödyllistä,sillä siivota osaan ja tarkoitus oli oppia minulle uudesta asikasryhmästä ja työskentelystä heidän kanssaan. Ohjaajani haukkui päivät pitkät työpaikkaansa,työtään ja työantajaa sekä mollasi minulle muita työntekijöitä. Suuren osan päivästä hän soitteli joko talon puhelimella tai omallaan omia henkilökohtaisia asioitaan. Asiakkaita hän mollasi myös koko ajan. Lisäksi hän toi omia henkilökohtaisia ongelmiaan elämässään minun tietoon ja kyseli minulta varsin henkilökohtaisia asioita.... Loppujen lopuksi ohjaajani jouduttiin vaihtamaan toiseen ja minulle katsomaan työvuorot niin,ettei tämä entinen ohjaaja ollut samaan aikaan töissä ja lisäksi tämä ohjaaja sain kirjallisen varoituksen työnantajaltaan.
Kaverilleni,joka on enempi kouluja käynyt,kävi taasen niin,että hän oli kesätöissä yhdessä paikassa. Työpaikalla muutamat työntekijät haukkuivat yhtä kaupungin palvelua terveyspuolella. Kaverini kuunteli tätä kesän eikä kertonut kenellekkään,että aloittaa kyseisessä paikassa esimiehen sijaisuuden. Esimiehen sijaisuuttaan tehdessään yllättäen kesätyöpaikan työntekijöistä osa kyselikin töitä tuolta haukkumastaan paikasta,mutta kaverini ei heitä huolinut edes haastatteluun,kun muisti miten he paikkaa olivat aiemmin haukkuneet :D
Miksi kirjoitan nämä kaksi esimerkkiä tänne? No siksi,että haluan muistuttaa aivan kaikkia työntekijöitä alalla kuin alalla,että harjoittelijaa kannattaa kohdella hyvin kuten myös kesätyöntekijää,sillä jonain päivänä hän voikin pystyä vaikuttamaan juuri sinun asioihin ja työhön. Vaikka kuinka oma työ ottaisi päästä ja elämä kotona olisi yhtä helvettiä,niin se ei saa näkyä työssä tai kohdistua työkaveriin.Kommentoin tähän, vaikka ko. kirjoituksesta onkin jo kauan... Sen paremmin asiaa tuntematta, niin voisin sellaista sanoa, että tässä tapauksessa se, joka haukkui työnantajaa, työkavereita, työpaikkaa ym., niin yksi mahdollisuus tähän käytökseen on voinut olla se, että ko. työpaikalla on saattanut olla työpaikkakiusaamista, syrjintää, muuta työtehtävien hankaloittamista, aliarvostamista ja muuta ongelmaa työpaikalla (kaiken kaikkiaan huonot ja raskaat työolosuhteet), mistä on voinut seurata esim. burn-out:ia, ja tämä vielä on vahvistanut ko. ohjaajan huonoa käytöstä. Jos terveys reistailee, niin on saattanut tuntua siltä, että ulospääsyä tilanteesta ei ole (esim. työpaikan vaihtaminen), vaikka kuinka sitä toivoisi. Yksityiselämän ongelmat vielä päälle, niin huono käytös on vielä räikeämpää muita kohtaan. Hyväksyttävää tämä käytös ei tosiaankaan ollut, eikä missään nimessä sinua olisi saanut huonosti kohdella eikä teettää sinulla siivous-ym. töitä. Voin olla väärässäkin tässä asiassa, mutta halusin vain tuoda esille tällaisen mahdollisen näkökohdan.
Hyvä työilmapiiri varmaan kaikissa työpaikoissa toisi työtehoa ja työtyytyväisyyttä lisää, ja "nokkimisjärjestyksen" ylläpito ei varmaan asiaa paljon auta. Tulee vain kyräilyä ja muuta epäasiallista käytöstä, mikä sitten pahimmassa tapauksessa heijastuu juurikin sitten asiakkaisiin ym. Kyseisen asian pitäisi olla myös työnantajan vastuulla (tai siellä, missä esim. rahoituspäätöksiä tehdään), että työolosuhteet olisivat inhimilliset (ja mahdollisimman tasapuoliset) työntekijöille, mikä edesauttaisi sitä, että työntekijät kohtelisivat toinen toistaan hyvin ja asiakkaatkin saisivat parasta mahdollista palvelua (tässä tapauksessa hoivaa ja huolenpitoa). - Raparperijamansikka
ananas ja kookos? kirjoitti:
Itse olin lähihoitajaopiskelijana harjoittelussa ja ohjaajanani oli lähihoitaja. Tämän ohjaajani käytös oli todella epäammattimaista. Hän mm. tietätti kaikki talon siivoustyöt minulla,mikä ei oman oppimiseni kannalta ollut kovin hyödyllistä,sillä siivota osaan ja tarkoitus oli oppia minulle uudesta asikasryhmästä ja työskentelystä heidän kanssaan. Ohjaajani haukkui päivät pitkät työpaikkaansa,työtään ja työantajaa sekä mollasi minulle muita työntekijöitä. Suuren osan päivästä hän soitteli joko talon puhelimella tai omallaan omia henkilökohtaisia asioitaan. Asiakkaita hän mollasi myös koko ajan. Lisäksi hän toi omia henkilökohtaisia ongelmiaan elämässään minun tietoon ja kyseli minulta varsin henkilökohtaisia asioita.... Loppujen lopuksi ohjaajani jouduttiin vaihtamaan toiseen ja minulle katsomaan työvuorot niin,ettei tämä entinen ohjaaja ollut samaan aikaan töissä ja lisäksi tämä ohjaaja sain kirjallisen varoituksen työnantajaltaan.
Kaverilleni,joka on enempi kouluja käynyt,kävi taasen niin,että hän oli kesätöissä yhdessä paikassa. Työpaikalla muutamat työntekijät haukkuivat yhtä kaupungin palvelua terveyspuolella. Kaverini kuunteli tätä kesän eikä kertonut kenellekkään,että aloittaa kyseisessä paikassa esimiehen sijaisuuden. Esimiehen sijaisuuttaan tehdessään yllättäen kesätyöpaikan työntekijöistä osa kyselikin töitä tuolta haukkumastaan paikasta,mutta kaverini ei heitä huolinut edes haastatteluun,kun muisti miten he paikkaa olivat aiemmin haukkuneet :D
Miksi kirjoitan nämä kaksi esimerkkiä tänne? No siksi,että haluan muistuttaa aivan kaikkia työntekijöitä alalla kuin alalla,että harjoittelijaa kannattaa kohdella hyvin kuten myös kesätyöntekijää,sillä jonain päivänä hän voikin pystyä vaikuttamaan juuri sinun asioihin ja työhön. Vaikka kuinka oma työ ottaisi päästä ja elämä kotona olisi yhtä helvettiä,niin se ei saa näkyä työssä tai kohdistua työkaveriin.Kommentoin tähän, vaikka ko. kirjoituksesta onkin jo kauan... Sen paremmin asiaa tuntematta, niin voisin sellaista sanoa, että tässä tapauksessa se, joka haukkui työnantajaa, työkavereita, työpaikkaa ym., niin yksi mahdollisuus tähän käytökseen on voinut olla se, että ko. työpaikalla on saattanut olla työpaikkakiusaamista, syrjintää, muuta työtehtävien hankaloittamista, aliarvostamista ja muuta ongelmaa työpaikalla (kaiken kaikkiaan huonot ja raskaat työolosuhteet), mistä on voinut seurata esim. burn-out:ia, ja tämä vielä on vahvistanut ko. ohjaajan huonoa käytöstä. Jos terveys reistailee, niin on saattanut tuntua siltä, että ulospääsyä tilanteesta ei ole (esim. työpaikan vaihtaminen), vaikka kuinka sitä toivoisi. Yksityiselämän ongelmat vielä päälle, niin huono käytös on vielä räikeämpää muita kohtaan. Hyväksyttävää tämä käytös ei tosiaankaan ollut, eikä missään nimessä sinua olisi saanut huonosti kohdella eikä teettää sinulla siivous-ym. töitä. Voin olla väärässäkin tässä asiassa, mutta halusin vain tuoda esille tällaisen mahdollisen näkökohdan.
Hyvä työilmapiiri varmaan kaikissa työpaikoissa toisi työtehoa ja työtyytyväisyyttä lisää, ja "nokkimisjärjestyksen" ylläpito ei varmaan asiaa paljon auta. Tulee vain kyräilyä ja muuta epäasiallista käytöstä, mikä sitten pahimmassa tapauksessa heijastuu juurikin sitten asiakkaisiin ym. Kyseisen asian pitäisi olla myös työnantajan vastuulla (tai siellä, missä esim. rahoituspäätöksiä tehdään), että työolosuhteet olisivat inhimilliset (ja mahdollisimman tasapuoliset) työntekijöille, mikä edesauttaisi sitä, että työntekijät kohtelisivat toinen toistaan hyvin ja asiakkaatkin saisivat parasta mahdollista palvelua (tässä tapauksessa hoivaa ja huolenpitoa). - Raparperijamansikka
ananas ja kookos? kirjoitti:
Itse olin lähihoitajaopiskelijana harjoittelussa ja ohjaajanani oli lähihoitaja. Tämän ohjaajani käytös oli todella epäammattimaista. Hän mm. tietätti kaikki talon siivoustyöt minulla,mikä ei oman oppimiseni kannalta ollut kovin hyödyllistä,sillä siivota osaan ja tarkoitus oli oppia minulle uudesta asikasryhmästä ja työskentelystä heidän kanssaan. Ohjaajani haukkui päivät pitkät työpaikkaansa,työtään ja työantajaa sekä mollasi minulle muita työntekijöitä. Suuren osan päivästä hän soitteli joko talon puhelimella tai omallaan omia henkilökohtaisia asioitaan. Asiakkaita hän mollasi myös koko ajan. Lisäksi hän toi omia henkilökohtaisia ongelmiaan elämässään minun tietoon ja kyseli minulta varsin henkilökohtaisia asioita.... Loppujen lopuksi ohjaajani jouduttiin vaihtamaan toiseen ja minulle katsomaan työvuorot niin,ettei tämä entinen ohjaaja ollut samaan aikaan töissä ja lisäksi tämä ohjaaja sain kirjallisen varoituksen työnantajaltaan.
Kaverilleni,joka on enempi kouluja käynyt,kävi taasen niin,että hän oli kesätöissä yhdessä paikassa. Työpaikalla muutamat työntekijät haukkuivat yhtä kaupungin palvelua terveyspuolella. Kaverini kuunteli tätä kesän eikä kertonut kenellekkään,että aloittaa kyseisessä paikassa esimiehen sijaisuuden. Esimiehen sijaisuuttaan tehdessään yllättäen kesätyöpaikan työntekijöistä osa kyselikin töitä tuolta haukkumastaan paikasta,mutta kaverini ei heitä huolinut edes haastatteluun,kun muisti miten he paikkaa olivat aiemmin haukkuneet :D
Miksi kirjoitan nämä kaksi esimerkkiä tänne? No siksi,että haluan muistuttaa aivan kaikkia työntekijöitä alalla kuin alalla,että harjoittelijaa kannattaa kohdella hyvin kuten myös kesätyöntekijää,sillä jonain päivänä hän voikin pystyä vaikuttamaan juuri sinun asioihin ja työhön. Vaikka kuinka oma työ ottaisi päästä ja elämä kotona olisi yhtä helvettiä,niin se ei saa näkyä työssä tai kohdistua työkaveriin.Kommentoin tähän, vaikka ko. kirjoituksesta onkin jo kauan... Sen paremmin asiaa tuntematta, niin voisin sellaista sanoa, että tässä tapauksessa se, joka haukkui työnantajaa, työkavereita, työpaikkaa ym., niin yksi mahdollisuus tähän käytökseen on voinut olla se, että ko. työpaikalla on saattanut olla työpaikkakiusaamista, syrjintää, muuta työtehtävien hankaloittamista, aliarvostamista ja muuta ongelmaa työpaikalla (kaiken kaikkiaan huonot ja raskaat työolosuhteet), mistä on voinut seurata esim. burn-out:ia, ja tämä vielä on vahvistanut ko. ohjaajan huonoa käytöstä. Jos terveys reistailee, niin on saattanut tuntua siltä, että ulospääsyä tilanteesta ei ole (esim. työpaikan vaihtaminen), vaikka kuinka sitä toivoisi. Yksityiselämän ongelmat vielä päälle, niin huono käytös on vielä räikeämpää muita kohtaan. Hyväksyttävää tämä käytös ei tosiaankaan ollut, eikä missään nimessä sinua olisi saanut huonosti kohdella eikä teettää sinulla siivous-ym. töitä. Voin olla väärässäkin tässä asiassa, mutta halusin vain tuoda esille tällaisen mahdollisen näkökohdan.
Hyvä työilmapiiri varmaan kaikissa työpaikoissa toisi työtehoa ja työtyytyväisyyttä lisää, ja "nokkimisjärjestyksen" ylläpito ei varmaan asiaa paljon auta. Tulee vain kyräilyä ja muuta epäasiallista käytöstä, mikä sitten pahimmassa tapauksessa heijastuu juurikin sitten asiakkaisiin ym. Kyseisen asian pitäisi olla myös työnantajan vastuulla (tai siellä, missä esim. rahoituspäätöksiä tehdään), että työolosuhteet olisivat inhimilliset (ja mahdollisimman tasapuoliset) työntekijöille, mikä edesauttaisi sitä, että työntekijät kohtelisivat toinen toistaan hyvin ja asiakkaatkin saisivat parasta mahdollista palvelua (tässä tapauksessa hoivaa ja huolenpitoa). - Raparperijamansikka
ananas ja kookos? kirjoitti:
Itse olin lähihoitajaopiskelijana harjoittelussa ja ohjaajanani oli lähihoitaja. Tämän ohjaajani käytös oli todella epäammattimaista. Hän mm. tietätti kaikki talon siivoustyöt minulla,mikä ei oman oppimiseni kannalta ollut kovin hyödyllistä,sillä siivota osaan ja tarkoitus oli oppia minulle uudesta asikasryhmästä ja työskentelystä heidän kanssaan. Ohjaajani haukkui päivät pitkät työpaikkaansa,työtään ja työantajaa sekä mollasi minulle muita työntekijöitä. Suuren osan päivästä hän soitteli joko talon puhelimella tai omallaan omia henkilökohtaisia asioitaan. Asiakkaita hän mollasi myös koko ajan. Lisäksi hän toi omia henkilökohtaisia ongelmiaan elämässään minun tietoon ja kyseli minulta varsin henkilökohtaisia asioita.... Loppujen lopuksi ohjaajani jouduttiin vaihtamaan toiseen ja minulle katsomaan työvuorot niin,ettei tämä entinen ohjaaja ollut samaan aikaan töissä ja lisäksi tämä ohjaaja sain kirjallisen varoituksen työnantajaltaan.
Kaverilleni,joka on enempi kouluja käynyt,kävi taasen niin,että hän oli kesätöissä yhdessä paikassa. Työpaikalla muutamat työntekijät haukkuivat yhtä kaupungin palvelua terveyspuolella. Kaverini kuunteli tätä kesän eikä kertonut kenellekkään,että aloittaa kyseisessä paikassa esimiehen sijaisuuden. Esimiehen sijaisuuttaan tehdessään yllättäen kesätyöpaikan työntekijöistä osa kyselikin töitä tuolta haukkumastaan paikasta,mutta kaverini ei heitä huolinut edes haastatteluun,kun muisti miten he paikkaa olivat aiemmin haukkuneet :D
Miksi kirjoitan nämä kaksi esimerkkiä tänne? No siksi,että haluan muistuttaa aivan kaikkia työntekijöitä alalla kuin alalla,että harjoittelijaa kannattaa kohdella hyvin kuten myös kesätyöntekijää,sillä jonain päivänä hän voikin pystyä vaikuttamaan juuri sinun asioihin ja työhön. Vaikka kuinka oma työ ottaisi päästä ja elämä kotona olisi yhtä helvettiä,niin se ei saa näkyä työssä tai kohdistua työkaveriin.Kommentoin tähän, vaikka ko. kirjoituksesta onkin jo kauan... Sen paremmin asiaa tuntematta, niin voisin sellaista sanoa, että tässä tapauksessa se, joka haukkui työnantajaa, työkavereita, työpaikkaa ym., niin yksi mahdollisuus tähän käytökseen on voinut olla se, että ko. työpaikalla on saattanut olla työpaikkakiusaamista, syrjintää, muuta työtehtävien hankaloittamista, aliarvostamista ja muuta ongelmaa työpaikalla (kaiken kaikkiaan huonot ja raskaat työolosuhteet), mistä on voinut seurata esim. burn-out:ia, ja tämä vielä on vahvistanut ko. ohjaajan huonoa käytöstä. Jos terveys reistailee, niin on saattanut tuntua siltä, että ulospääsyä tilanteesta ei ole (esim. työpaikan vaihtaminen), vaikka kuinka sitä toivoisi. Yksityiselämän ongelmat vielä päälle, niin huono käytös on vielä räikeämpää muita kohtaan. Hyväksyttävää tämä käytös ei tosiaankaan ollut, eikä missään nimessä sinua olisi saanut huonosti kohdella eikä teettää sinulla siivous-ym. töitä. Voin olla väärässäkin tässä asiassa, mutta halusin vain tuoda esille tällaisen mahdollisen näkökohdan.
Hyvä työilmapiiri varmaan kaikissa työpaikoissa toisi työtehoa ja työtyytyväisyyttä lisää, ja "nokkimisjärjestyksen" ylläpito ei varmaan asiaa paljon auta. Tulee vain kyräilyä ja muuta epäasiallista käytöstä, mikä sitten pahimmassa tapauksessa heijastuu juurikin sitten asiakkaisiin ym. Kyseisen asian pitäisi olla myös työnantajan vastuulla (tai siellä, missä esim. rahoituspäätöksiä tehdään), että työolosuhteet olisivat inhimilliset (ja mahdollisimman tasapuoliset) työntekijöille, mikä edesauttaisi sitä, että työntekijät kohtelisivat toinen toistaan hyvin ja asiakkaatkin saisivat parasta mahdollista palvelua (tässä tapauksessa hoivaa ja huolenpitoa). - Raparperijamansikka
ananas ja kookos? kirjoitti:
Itse olin lähihoitajaopiskelijana harjoittelussa ja ohjaajanani oli lähihoitaja. Tämän ohjaajani käytös oli todella epäammattimaista. Hän mm. tietätti kaikki talon siivoustyöt minulla,mikä ei oman oppimiseni kannalta ollut kovin hyödyllistä,sillä siivota osaan ja tarkoitus oli oppia minulle uudesta asikasryhmästä ja työskentelystä heidän kanssaan. Ohjaajani haukkui päivät pitkät työpaikkaansa,työtään ja työantajaa sekä mollasi minulle muita työntekijöitä. Suuren osan päivästä hän soitteli joko talon puhelimella tai omallaan omia henkilökohtaisia asioitaan. Asiakkaita hän mollasi myös koko ajan. Lisäksi hän toi omia henkilökohtaisia ongelmiaan elämässään minun tietoon ja kyseli minulta varsin henkilökohtaisia asioita.... Loppujen lopuksi ohjaajani jouduttiin vaihtamaan toiseen ja minulle katsomaan työvuorot niin,ettei tämä entinen ohjaaja ollut samaan aikaan töissä ja lisäksi tämä ohjaaja sain kirjallisen varoituksen työnantajaltaan.
Kaverilleni,joka on enempi kouluja käynyt,kävi taasen niin,että hän oli kesätöissä yhdessä paikassa. Työpaikalla muutamat työntekijät haukkuivat yhtä kaupungin palvelua terveyspuolella. Kaverini kuunteli tätä kesän eikä kertonut kenellekkään,että aloittaa kyseisessä paikassa esimiehen sijaisuuden. Esimiehen sijaisuuttaan tehdessään yllättäen kesätyöpaikan työntekijöistä osa kyselikin töitä tuolta haukkumastaan paikasta,mutta kaverini ei heitä huolinut edes haastatteluun,kun muisti miten he paikkaa olivat aiemmin haukkuneet :D
Miksi kirjoitan nämä kaksi esimerkkiä tänne? No siksi,että haluan muistuttaa aivan kaikkia työntekijöitä alalla kuin alalla,että harjoittelijaa kannattaa kohdella hyvin kuten myös kesätyöntekijää,sillä jonain päivänä hän voikin pystyä vaikuttamaan juuri sinun asioihin ja työhön. Vaikka kuinka oma työ ottaisi päästä ja elämä kotona olisi yhtä helvettiä,niin se ei saa näkyä työssä tai kohdistua työkaveriin.Kommentoin tähän, vaikka ko. kirjoituksesta onkin jo kauan... Sen paremmin asiaa tuntematta, niin voisin sellaista sanoa, että tässä tapauksessa se, joka haukkui työnantajaa, työkavereita, työpaikkaa ym., niin yksi mahdollisuus tähän käytökseen on voinut olla se, että ko. työpaikalla on saattanut olla työpaikkakiusaamista, syrjintää, muuta työtehtävien hankaloittamista, aliarvostamista ja muuta ongelmaa työpaikalla (kaiken kaikkiaan huonot ja raskaat työolosuhteet), mistä on voinut seurata esim. burn-out:ia, ja tämä vielä on vahvistanut ko. ohjaajan huonoa käytöstä. Jos terveys reistailee, niin on saattanut tuntua siltä, että ulospääsyä tilanteesta ei ole (esim. työpaikan vaihtaminen), vaikka kuinka sitä toivoisi. Yksityiselämän ongelmat vielä päälle, niin huono käytös on vielä räikeämpää muita kohtaan. Hyväksyttävää tämä käytös ei tosiaankaan ollut, eikä missään nimessä sinua olisi saanut huonosti kohdella eikä teettää sinulla siivous-ym. töitä. Voin olla väärässäkin tässä asiassa, mutta halusin vain tuoda esille tällaisen mahdollisen näkökohdan.
Hyvä työilmapiiri varmaan kaikissa työpaikoissa toisi työtehoa ja työtyytyväisyyttä lisää, ja "nokkimisjärjestyksen" ylläpito ei varmaan asiaa paljon auta. Tulee vain kyräilyä ja muuta epäasiallista käytöstä, mikä sitten pahimmassa tapauksessa heijastuu juurikin sitten asiakkaisiin ym. Kyseisen asian pitäisi olla myös työnantajan vastuulla (tai siellä, missä esim. rahoituspäätöksiä tehdään), että työolosuhteet olisivat inhimilliset (ja mahdollisimman tasapuoliset) työntekijöille, mikä edesauttaisi sitä, että työntekijät kohtelisivat toinen toistaan hyvin ja asiakkaatkin saisivat parasta mahdollista palvelua (tässä tapauksessa hoivaa ja huolenpitoa). - Sama2
Raparperijamansikka kirjoitti:
Kommentoin tähän, vaikka ko. kirjoituksesta onkin jo kauan... Sen paremmin asiaa tuntematta, niin voisin sellaista sanoa, että tässä tapauksessa se, joka haukkui työnantajaa, työkavereita, työpaikkaa ym., niin yksi mahdollisuus tähän käytökseen on voinut olla se, että ko. työpaikalla on saattanut olla työpaikkakiusaamista, syrjintää, muuta työtehtävien hankaloittamista, aliarvostamista ja muuta ongelmaa työpaikalla (kaiken kaikkiaan huonot ja raskaat työolosuhteet), mistä on voinut seurata esim. burn-out:ia, ja tämä vielä on vahvistanut ko. ohjaajan huonoa käytöstä. Jos terveys reistailee, niin on saattanut tuntua siltä, että ulospääsyä tilanteesta ei ole (esim. työpaikan vaihtaminen), vaikka kuinka sitä toivoisi. Yksityiselämän ongelmat vielä päälle, niin huono käytös on vielä räikeämpää muita kohtaan. Hyväksyttävää tämä käytös ei tosiaankaan ollut, eikä missään nimessä sinua olisi saanut huonosti kohdella eikä teettää sinulla siivous-ym. töitä. Voin olla väärässäkin tässä asiassa, mutta halusin vain tuoda esille tällaisen mahdollisen näkökohdan.
Hyvä työilmapiiri varmaan kaikissa työpaikoissa toisi työtehoa ja työtyytyväisyyttä lisää, ja "nokkimisjärjestyksen" ylläpito ei varmaan asiaa paljon auta. Tulee vain kyräilyä ja muuta epäasiallista käytöstä, mikä sitten pahimmassa tapauksessa heijastuu juurikin sitten asiakkaisiin ym. Kyseisen asian pitäisi olla myös työnantajan vastuulla (tai siellä, missä esim. rahoituspäätöksiä tehdään), että työolosuhteet olisivat inhimilliset (ja mahdollisimman tasapuoliset) työntekijöille, mikä edesauttaisi sitä, että työntekijät kohtelisivat toinen toistaan hyvin ja asiakkaatkin saisivat parasta mahdollista palvelua (tässä tapauksessa hoivaa ja huolenpitoa).Hmm... Näköjään tullut "miljoona" kertaa sama kirjoitus, vaikka koko ajan näytti siltä, että kirjoitus ei ollut lähtenyt, vaan tuli aina uudestaan uusi laskutoimitus lähetysvaiheessa... Jospa yp poistaisi tämän ja ylimääräiset viestit, kiitos, niin ei turhaan vie tilaa täällä.
- Lähihoitajatar
Omanarvontunto ei ole kiinni tittelistä. Yhtälailla voi lääkäri kuin sh tai lh olla epävarma oikeasta omasta arvostaan. Eihän se edes ole tittelistä kiinni vaan kaikki ovat samanarvoisia vaikka suorittavat kenties eri tehtäviä. Epävarmoja ja sen vuoksi ilkeitä ihmisiä löytyy joka lähtöön. Onneksi itse olen harvoin näihin poikkeustapauksiin törmännyt. Mutta on niitäkin, että esimies on "asemastaan huolimatta" kovin epävarma ja yrittää siksi pönkittää sitä toisia mollaamalla. Noh, täytyy vaan ajatella että kumpa pärjäisi oman myllynkivensä kanssa silti mahd. hyvin.
Mitä tulee lh:n työn puheesta, että se on takapuolen pesua, sen voi kyllä jättää omaan arvoonsa ja toivoisin että näin puhujat eivät itse ole terveydenhuoltoalalla töissä. Vaikka toimisi vanhusten pitkäaikaisosastolla sanoisin, että nämä "hoito"toimet sujuvat siinä sivussa kun se päätyö on se henkinen työ siinä, vanhuksen/potilaan kohtaaminen!
Itse työskentelen ensiavussa, otan vastaan potilaita, teen alkuselvitykset/haastattelut, otan alustavia kokeita EKG, RR, SpO2, crp, hgt, Hb... mitä missäkin tapauksessa tarvitaan. Alan hoitaa myös tarpeen mukaan hapetuksella, asento/kylmähoidolla..., teen tilannearviota kuinka nopeasti lääkärin pitää tulla potilasta katsomaan jatkuvasti.
Toteutan sitten lääkärin määräämää hoitoa lukuunottamatta kanylointia ja iv.lääkkeitä. (rokotukset ja sairaslomien kirjoitukset kuuluvat myös vain sh:lle). Seuraan potilaan tilannetta.
Pidän sairaanhoitajan vastaanottoa itsenäisesti, missä on korvaushoitoa, haavojen hoitoa, korvien huuhteluita/tarkastuksia, im.ja sc. pistoksia monenlaisia, terveydentilan tarkastamista sen suhteen tarvitseeko päivystävää lääkäriä/labroja/röntgeniä mahd., henkistä tukemista, punkkien/lasin/tikkujen poistoa kaikenikäisiltä ihmisiltä, tikkien/hakasten poistoa, itsenäistä neuvontaa monenlaisissa pikkuvaivoissa, teippausta, kyynärsauvojen/aircastien lainausta ja niidne käytön opastusta, Marevan-ohjausta, labralähetteiden tekoa ja joskus ottoa, kipsien poistoa... ja vaikka mitä, koskaan ei tiedä mitä päivä tuo tullessaan!!!
Vastaan myös laboratoritulosten antamisesta ja siinä samalla arvioin, tarvitseeko henkilö mahd. lääkärin aikaa, tai tarvitseeko tulostaa vastaukset lääkärille, tai antaa soittoaika, vai tulla heti päivystykseen.
Ajoittain toimin myös ajanvarauksessa niin puhelinpalv. kuin luukulla.
Apteekki- ja varastotilausten tekoa.
Lääkärin avustusta mm. pattien poistossa, kystofixin laitossa/vaihdossa, tikkien ompelussa... ja kaiken valmiiksi laittamista.
Eikä kukaan seiso selän takana vaan saan toimia itsenäisesti ja arviointikykyyni luotetaan, jopa lääkäri kysyy mielipidettäni aika usein. :)- Ammattilainen
Itse olen koulutukseltani lähihoitaja. Mielestäni sain koulutuksessa oikein hyvät valmiudet tehdä erilaisia töitä sosiaali- ja terveysalan kentällä. Tosin se, minkätasoisena valmistuu, riippuu paljon siitä, kuinka tosissaan opiskelunsa ottaa...Tarkoitan että kiitettävällä ja kiitettävällä voi olla eroakin. Opiskelussa voi rakentaa halutessaan hyvän pohjan, vaikkakin jokainen työ itsessään sitten opettaa lisää.
Omaan työhöni ei tuota pyllyjen pesua kuulu, vaikka sitä aiemmassa työpaikassani teinkin (kuten myös sosionomit ja sairaanhoitajat tekivät) ja siivouksenkin meillä hoitavat siivoojat siltä osin mihin asiakkaat eivät ohjattuna kykene. Työskentelen ohjaajana mielenterveys- ja päihdetyönyksikössä. Työni on kuntouttavaa, ohjaan asiakkaita ottamaan vastuuta omasta elämästään ja rohkaisen sekä opastan tekemään asioita itse. Lisäksi toimin työpaikkani virikevastaavana. Työhön kuuluu myös paljon yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan eri yhteistyökumppaneiden kanssa ja paljon on erilaisia paperitöitä ja kuntoutus yms. papereiden täyttelyä.
Arvostan lähihoitajana saamaani koulutusta ja tunnen omat rajoitteeni. Saadakseni lisää ammattitaitoa haen nyt opiskelemaan työnohella sosionomiksi. Tämän jälkeenhän on mahdollista hakeutua myös esimieheksi, mikä ei tunnu itselleni vieraalta vaihtoehdolta. Myös sosionomin koulutuksessa olevat yrittäjäopinnot tuntuvat mielenkiintoisilta, enkä sulje pois sitä mahdollisuutta, ettenkö joku päivä perustaisi itse esim. mielenterveyskuntoutujien ryhmäkotia.
Varmasti, jos itse olisin työnantaja, en niinkään katsoisi henkilön koulutukseen (paitsi lain määräämällä tavalla) työntekijöitä valitessani, vaan esim. ohjaajan tehtävään voisin valita niin lähärin, kuin sh:n tai amk-sosionomin tai entisen yliopisto-sosionomin. Loppujen lopuksi kyse olisi siitä, minkälaista ihmistyyppiä työpaikka olisi vailla. Sitten on tietenkin erikseen ne tehtävät, joihin määrätty koulutus vaaditaan.
Itse olin opiskellessani työharjoittelussa nykyisessä työpaikassani. Työnantaja alunperin tarjosi minulle toisenlaista työnkuvaa eri yksiköstä ja tälloin kauniisti kieltäydyin ja kerroin suoraan mitä halusin. Menin valmistuttuani muualle töihin ja kun ohjaajan paikka vapautui, minuun otettiin yhteyttä. Uskoisin, että tuo työharjoittelun kautta valitseminen on hyvä tapa saada tietää ihmisen tosiasiallinen ammattitaito, olipa taustalla oleva koulutus mikä hyvänsä.
Minulla ei ole tarvetta kadehtia itseäni korkeammin koulutettuja, eikä kyykyttää vähemmän koulutettua henkilöstöä. Opiskelijoiden raikkaasta asenteesta ja uusista ideoista ilahdun, opiskelijoiden palaute auttaa minua ja työyhteisöä kehittymään ja huomaamaan niin hyvät kuin huonotkin puolet.
Että eiköhän lopeteta tuo turha kadehtiminen ja nöyryyttäminen ja olla aikuisia ihmisiä ja ennenkaikkea ammattilaisia, jotka ei käytä energiaa turhaan toraan työpaikoilla. Asiakkaita vartenhan me työskentelemme, emme oman itsetuntomme pönkittämiseksi. - Sh.
Ammattilainen kirjoitti:
Itse olen koulutukseltani lähihoitaja. Mielestäni sain koulutuksessa oikein hyvät valmiudet tehdä erilaisia töitä sosiaali- ja terveysalan kentällä. Tosin se, minkätasoisena valmistuu, riippuu paljon siitä, kuinka tosissaan opiskelunsa ottaa...Tarkoitan että kiitettävällä ja kiitettävällä voi olla eroakin. Opiskelussa voi rakentaa halutessaan hyvän pohjan, vaikkakin jokainen työ itsessään sitten opettaa lisää.
Omaan työhöni ei tuota pyllyjen pesua kuulu, vaikka sitä aiemmassa työpaikassani teinkin (kuten myös sosionomit ja sairaanhoitajat tekivät) ja siivouksenkin meillä hoitavat siivoojat siltä osin mihin asiakkaat eivät ohjattuna kykene. Työskentelen ohjaajana mielenterveys- ja päihdetyönyksikössä. Työni on kuntouttavaa, ohjaan asiakkaita ottamaan vastuuta omasta elämästään ja rohkaisen sekä opastan tekemään asioita itse. Lisäksi toimin työpaikkani virikevastaavana. Työhön kuuluu myös paljon yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan eri yhteistyökumppaneiden kanssa ja paljon on erilaisia paperitöitä ja kuntoutus yms. papereiden täyttelyä.
Arvostan lähihoitajana saamaani koulutusta ja tunnen omat rajoitteeni. Saadakseni lisää ammattitaitoa haen nyt opiskelemaan työnohella sosionomiksi. Tämän jälkeenhän on mahdollista hakeutua myös esimieheksi, mikä ei tunnu itselleni vieraalta vaihtoehdolta. Myös sosionomin koulutuksessa olevat yrittäjäopinnot tuntuvat mielenkiintoisilta, enkä sulje pois sitä mahdollisuutta, ettenkö joku päivä perustaisi itse esim. mielenterveyskuntoutujien ryhmäkotia.
Varmasti, jos itse olisin työnantaja, en niinkään katsoisi henkilön koulutukseen (paitsi lain määräämällä tavalla) työntekijöitä valitessani, vaan esim. ohjaajan tehtävään voisin valita niin lähärin, kuin sh:n tai amk-sosionomin tai entisen yliopisto-sosionomin. Loppujen lopuksi kyse olisi siitä, minkälaista ihmistyyppiä työpaikka olisi vailla. Sitten on tietenkin erikseen ne tehtävät, joihin määrätty koulutus vaaditaan.
Itse olin opiskellessani työharjoittelussa nykyisessä työpaikassani. Työnantaja alunperin tarjosi minulle toisenlaista työnkuvaa eri yksiköstä ja tälloin kauniisti kieltäydyin ja kerroin suoraan mitä halusin. Menin valmistuttuani muualle töihin ja kun ohjaajan paikka vapautui, minuun otettiin yhteyttä. Uskoisin, että tuo työharjoittelun kautta valitseminen on hyvä tapa saada tietää ihmisen tosiasiallinen ammattitaito, olipa taustalla oleva koulutus mikä hyvänsä.
Minulla ei ole tarvetta kadehtia itseäni korkeammin koulutettuja, eikä kyykyttää vähemmän koulutettua henkilöstöä. Opiskelijoiden raikkaasta asenteesta ja uusista ideoista ilahdun, opiskelijoiden palaute auttaa minua ja työyhteisöä kehittymään ja huomaamaan niin hyvät kuin huonotkin puolet.
Että eiköhän lopeteta tuo turha kadehtiminen ja nöyryyttäminen ja olla aikuisia ihmisiä ja ennenkaikkea ammattilaisia, jotka ei käytä energiaa turhaan toraan työpaikoilla. Asiakkaita vartenhan me työskentelemme, emme oman itsetuntomme pönkittämiseksi.Nursesister:
"lh ei saa tehdä mitään lääkehoitoa, ei edes antaa insuliiniä tai Klexanea. Eli kannattaa kuitenkin miettiä haluaisitko jatkaa sh:ksi, jos urakehitys yhtään tärkeää...? "
Onko sinun mielestäsi urakehitystä se, mitä lääkkeitä potilaallesi saat antaa? Itse olen jotenkin pettynyt omaan ammattikuntaani kun näitä tekstejä lukee. Porukkaa nostaa ammatillista egoaan sen perusteella, mitkä annostelureitit lääkärin määrämissä lääkkeissä omien anto-oikeuksien sisällä ovat. Jos argumentit jonkun toisen koulutustason arvioimiseen ovat tuolla pohjalla, kannattaako sitä paljon melua omasta ammatistaan pitää. - Anna Arvo
Ammattilainen kirjoitti:
Itse olen koulutukseltani lähihoitaja. Mielestäni sain koulutuksessa oikein hyvät valmiudet tehdä erilaisia töitä sosiaali- ja terveysalan kentällä. Tosin se, minkätasoisena valmistuu, riippuu paljon siitä, kuinka tosissaan opiskelunsa ottaa...Tarkoitan että kiitettävällä ja kiitettävällä voi olla eroakin. Opiskelussa voi rakentaa halutessaan hyvän pohjan, vaikkakin jokainen työ itsessään sitten opettaa lisää.
Omaan työhöni ei tuota pyllyjen pesua kuulu, vaikka sitä aiemmassa työpaikassani teinkin (kuten myös sosionomit ja sairaanhoitajat tekivät) ja siivouksenkin meillä hoitavat siivoojat siltä osin mihin asiakkaat eivät ohjattuna kykene. Työskentelen ohjaajana mielenterveys- ja päihdetyönyksikössä. Työni on kuntouttavaa, ohjaan asiakkaita ottamaan vastuuta omasta elämästään ja rohkaisen sekä opastan tekemään asioita itse. Lisäksi toimin työpaikkani virikevastaavana. Työhön kuuluu myös paljon yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan eri yhteistyökumppaneiden kanssa ja paljon on erilaisia paperitöitä ja kuntoutus yms. papereiden täyttelyä.
Arvostan lähihoitajana saamaani koulutusta ja tunnen omat rajoitteeni. Saadakseni lisää ammattitaitoa haen nyt opiskelemaan työnohella sosionomiksi. Tämän jälkeenhän on mahdollista hakeutua myös esimieheksi, mikä ei tunnu itselleni vieraalta vaihtoehdolta. Myös sosionomin koulutuksessa olevat yrittäjäopinnot tuntuvat mielenkiintoisilta, enkä sulje pois sitä mahdollisuutta, ettenkö joku päivä perustaisi itse esim. mielenterveyskuntoutujien ryhmäkotia.
Varmasti, jos itse olisin työnantaja, en niinkään katsoisi henkilön koulutukseen (paitsi lain määräämällä tavalla) työntekijöitä valitessani, vaan esim. ohjaajan tehtävään voisin valita niin lähärin, kuin sh:n tai amk-sosionomin tai entisen yliopisto-sosionomin. Loppujen lopuksi kyse olisi siitä, minkälaista ihmistyyppiä työpaikka olisi vailla. Sitten on tietenkin erikseen ne tehtävät, joihin määrätty koulutus vaaditaan.
Itse olin opiskellessani työharjoittelussa nykyisessä työpaikassani. Työnantaja alunperin tarjosi minulle toisenlaista työnkuvaa eri yksiköstä ja tälloin kauniisti kieltäydyin ja kerroin suoraan mitä halusin. Menin valmistuttuani muualle töihin ja kun ohjaajan paikka vapautui, minuun otettiin yhteyttä. Uskoisin, että tuo työharjoittelun kautta valitseminen on hyvä tapa saada tietää ihmisen tosiasiallinen ammattitaito, olipa taustalla oleva koulutus mikä hyvänsä.
Minulla ei ole tarvetta kadehtia itseäni korkeammin koulutettuja, eikä kyykyttää vähemmän koulutettua henkilöstöä. Opiskelijoiden raikkaasta asenteesta ja uusista ideoista ilahdun, opiskelijoiden palaute auttaa minua ja työyhteisöä kehittymään ja huomaamaan niin hyvät kuin huonotkin puolet.
Että eiköhän lopeteta tuo turha kadehtiminen ja nöyryyttäminen ja olla aikuisia ihmisiä ja ennenkaikkea ammattilaisia, jotka ei käytä energiaa turhaan toraan työpaikoilla. Asiakkaita vartenhan me työskentelemme, emme oman itsetuntomme pönkittämiseksi.Oli harvinaisen hyvin kirjoitettu juttu. Onnea työhösi; olet ennakkoluuloton ja aivan varmaan kelpo työkaveri. Myös olet sisäistänyt, KETÄ VARTEN työtä tehdään (ei ainakaan oman egon pönkittämiseen muiden kustannuksella).
Myös sh:lle kiitokset asiallisesta kommentista. - kasvua
Sh. kirjoitti:
Nursesister:
"lh ei saa tehdä mitään lääkehoitoa, ei edes antaa insuliiniä tai Klexanea. Eli kannattaa kuitenkin miettiä haluaisitko jatkaa sh:ksi, jos urakehitys yhtään tärkeää...? "
Onko sinun mielestäsi urakehitystä se, mitä lääkkeitä potilaallesi saat antaa? Itse olen jotenkin pettynyt omaan ammattikuntaani kun näitä tekstejä lukee. Porukkaa nostaa ammatillista egoaan sen perusteella, mitkä annostelureitit lääkärin määrämissä lääkkeissä omien anto-oikeuksien sisällä ovat. Jos argumentit jonkun toisen koulutustason arvioimiseen ovat tuolla pohjalla, kannattaako sitä paljon melua omasta ammatistaan pitää.Enpä ole koskaan elämäni aikana tavannut hoitoalalla muita niin tyhjäntärkeetä ihmistä kuin lähäri.
- ulluh
Anna Arvo kirjoitti:
Oli harvinaisen hyvin kirjoitettu juttu. Onnea työhösi; olet ennakkoluuloton ja aivan varmaan kelpo työkaveri. Myös olet sisäistänyt, KETÄ VARTEN työtä tehdään (ei ainakaan oman egon pönkittämiseen muiden kustannuksella).
Myös sh:lle kiitokset asiallisesta kommentista.Niin tiedätte ketkä ovat oikeasti ILKEITÄ HOITAJIA!
- 12+11
ulluh kirjoitti:
Niin tiedätte ketkä ovat oikeasti ILKEITÄ HOITAJIA!
Onko mehukkaita tarinoita kerrottavana?
- Ja taas yksi sh
Sh. kirjoitti:
Nursesister:
"lh ei saa tehdä mitään lääkehoitoa, ei edes antaa insuliiniä tai Klexanea. Eli kannattaa kuitenkin miettiä haluaisitko jatkaa sh:ksi, jos urakehitys yhtään tärkeää...? "
Onko sinun mielestäsi urakehitystä se, mitä lääkkeitä potilaallesi saat antaa? Itse olen jotenkin pettynyt omaan ammattikuntaani kun näitä tekstejä lukee. Porukkaa nostaa ammatillista egoaan sen perusteella, mitkä annostelureitit lääkärin määrämissä lääkkeissä omien anto-oikeuksien sisällä ovat. Jos argumentit jonkun toisen koulutustason arvioimiseen ovat tuolla pohjalla, kannattaako sitä paljon melua omasta ammatistaan pitää.En ole Nursesister, mutta halusin vain kommentoida asiaa.
Oikeus tietyn lääkehoidon toteuttamiseen on osa urakehitystä. Uskoisin, että lääkehoito nousi vain esiin esimerkkinä. Tosin, jos Nursesister on sitä mieltä, että lääkehoito-oikeudet ovat ainoa urakehityksen mitta, olen kanssasi asiasta samaa mieltä. - Sh.
12+11 kirjoitti:
Onko mehukkaita tarinoita kerrottavana?
"En ole Nursesister, mutta halusin vain kommentoida asiaa. "
Hyvin kommentoitu. Oma pointtini vaan tässä kohtaa on se, että sairaanhoitajan koulutuksella on melko turha käydä keulimaan paremilla urakehityksillä. Työmaastot, joista töitä voi saada ovat laajemmat, samoin tehtävänkuvat ja kentät, mutta se tuskin antaa vielä sairaanhoitajan ammatissa paljon varaa huudella työkaverille, jonka rinnassa lukee lähihoitaja.
Jutellaan sitten koulutuksen suomista eduista, kun se näkyy vastuun, palkan ja toimenkuvan muodossa. Tällä hetkellä ilman lisäkoulutusta molemat ammattiryhmät ovat melko samalla viivalla mitä tulee palkkaukseen ja työnvuosien tuomiin etuihin. Itse olen riittävän monta vuotta tehnyt kliinistä kenttätyötä sairaanhoitajana, että en enää näe urakehityksenä sitä, mitä kaikkea temppulogista saan potilaan kanssa puuhata varsinkaan, kun se ei pahemin tilinauhassa näy.
Ja tosiaan, tämä palaute lähinnä palstan vakiopeikoille, jotka näitä provoja jaksavat vääntää, ja joihin minäkin yhä jaksa silloin tällöin osallistua:)
Go trolls go, there are peanuts flying all over...:) - shonlaillistettuammatti
"Pidän sairaanhoitajan vastaanottoa itsenäisesti,"
Olet siis Valviran hyväksymä, laillistettu sairaanhoitaja. Lähihoitaja ei lain mukaan voi pitää sairaanhoitajan vastaanottoa tai tehdä sairaanhoitajan koulutusta vaativia työtehtäviä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira määrittää, mitä terveydenhuollossa SAA milläkin koulutuksella tehdä!
Jos sattuu potilasvahinko, niin viime kädessä oikeudessa katsotaan, onko terveydenhuollon työntekijällä ollut tehtävään vaadittu koulutus ja riittävä perehdytys.
Kannattaa lukea Valviran ohjeet:
- http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet
- hormonihirviöt
naiset on ilkeitä, siitä se lähtee. Oma siskoni vaihtoi alaa juuri tuon nokkimisen takia, vaikka oli vasta valmistunut erikoissairaanhoitajaksi.
Ei itse työ kuulemma ole kauheaa, mutta työkaverit.- elämän kokemus.
itse pitkän linjan *hoitaja *jo ja mietin alan vaihtoa.Lama aikana alalle tunki kaiken maailman, alelle sopimattomat.
Ennen työ oli kutsumus työ ja että tykkään minäkin asikkaistani ja tehdä töitä heidän parhaakseen.
Mutta lorvarit ja laiskottelijat suullaan töitä tekevät kuormittaa liikkaa työyhteisöä.
Lähdetään litomaan kun töitä pitäs tehdä.
Opiskeluaikana oli ilkeyttä ilmassa, sairaanhoitaja inhosi mua ja napautti ykköstä pöytään vaikka olin kiitettävä..ei saanut jutella asiakkaan kanssa vaikka asiakas huusi apua..ajatella???mihin arvoihin ja etiikkaan tämä liittyi?sairaanhoitajasta sanon sen verran että mikä ihmeen pätemisvimma lie joka paikkaan nokkkaa tuunkee, politiikkaan jne.*MINÄ KAUNIS ITSE* meikattu laitettu teennäinen..Ei liene yksityis elämä kohdellut hyvin??jotain oli aistittavissa.Muiden asiakkaiden kohtelu ja työkavereiden oli aikamoista.
Nään joskus, en ole huomaavinani.Häntä kiinnostaa kaikki tietty..
Lähiksistä löytyy kaikkea, juoppoja..ties mitä??en välitä edes tietää näkee silmillään..Nainenhan on peto ja kateellinen toiselle!lähikseksi kun opiskelin ottivat selville missä asun ja millasessa talossa jne.Mutta hetkinen en asunutkaan siinnä talossa mitä he ajttelivat..vaan eräs erikoissairaanhoitaja asui.(Mun talossa veti ja se oli ihan paska..olin huono ihminen kun en ollut svedu kaikkee sain kuulla)mutta totuushan oli toisenlainen.Nyt se nainen aina nähdessään katsoo mua tarkkaan kuka jutun sanoi..mitähän ajattelee kun aina eri auto jne?en tervehdi.Koska en ole töissä siellä, en tahtos olla.Kerran tein pätkän samassa kunnassa ja lähdin pois vaikka työtä olis lisääkin tarjolla ollut..Asiakkita tuli ikävä, niin mahtavia kaikki.Edes heidän takiaan en jaksanut nälvimistä jne.Tää sairastuu silloin kun kaikki ei ole hyvin. - sivustaseuraten
Minunkin pari sukulaista lopetti juuri tuon syyn takia. Työ olisi ollut mukavaa ja auttamisen halu korkealla, mutta sitten nämä "kokeneet" lähihoitajat pilasivat kaiken. molemmat lopettivat ja aikovat vaihtaa alaa. Tuollaisen kiusaamisen olisi loputtava ja oppilailla pitäisi olla sellainen puolueeton henkilö, joka valvoisi asiaa. Tällainen pitäisi löytyä koulusta ja joka on erikoistunut siihen, koska tämä on yleinen ja iso ongelma näissä piireissä. Opettaja ei siihen käy.
- Hoitsu---
Terveydenhuoltoalalla rivityöntekijät pitävät itse päivittäin huolen siitä , että työolosuhteet ovat surkeat, työilmapiiri vielä surkeampi, palkka... ja vaikutusmahdollisuudet lähes olemattomat. Tiukka hierarkia ja päivittäinen arvostelu/piikittely vetävät loppuun. Ei ihme ettei olo voimia ajaa meidän kaikkien yhteisiä etuja.
Kannattaisiko vihdoinkin sitä v:ttuilu energiaa kuluttaa johonkin, jolla saavutttaa jotakin? Jospa vaikka yhdessä ulospäin, eikä aina kuppikunnissa sisäänpäin.- toinen hoitsu
Olen uudelleen kouluttautunut ent. ammatista lähihoitajaksi ja työuraa takana 2 vuotta. Vaikka töitä olisi, niin päätin että ei enään koskaan lähihoitajan hommiin. Todella sisäänlämpiävää touhua. Hoitajat haukkuu toisia koko ajan selän takana. Tämä vaikuttaa myös työilmapiiriin ja jaksamiseen. Todellakin kuppikunnat löytyy ja ilkeät ihmiset. Perseestä koko ala, samoin esimiehet ja osa alaisista ystäviä niin työssä, kuin vapaalla joten mene siinä sitten selittämään vallitsevasta ongelmasta työyhteisössä. Todella kuluttavaa ja raastavaa tehdä töitä tämmöisissä paikoissa. Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Miettikää mihin todella olette nuoret kouluttautumassa ja jaksatteko tämmöistä.
- nuoruuden into
toinen hoitsu kirjoitti:
Olen uudelleen kouluttautunut ent. ammatista lähihoitajaksi ja työuraa takana 2 vuotta. Vaikka töitä olisi, niin päätin että ei enään koskaan lähihoitajan hommiin. Todella sisäänlämpiävää touhua. Hoitajat haukkuu toisia koko ajan selän takana. Tämä vaikuttaa myös työilmapiiriin ja jaksamiseen. Todellakin kuppikunnat löytyy ja ilkeät ihmiset. Perseestä koko ala, samoin esimiehet ja osa alaisista ystäviä niin työssä, kuin vapaalla joten mene siinä sitten selittämään vallitsevasta ongelmasta työyhteisössä. Todella kuluttavaa ja raastavaa tehdä töitä tämmöisissä paikoissa. Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Miettikää mihin todella olette nuoret kouluttautumassa ja jaksatteko tämmöistä.
opiskelen lh:ksi, "kokematon" alalla vielä, mutta pääosin minua on kohdeltu työpaikoilla hyvin.toki opiskelijaa saatetaan juoksuttaa ja saakin, ymmärrän sen jollain tavalla, kuhan se ei ole sitä jatkuvasti. täällä on puhuttu paljon "mummojen alapesuista", vanhainkodissa se on sitä iso osa työaikaa, ja on surullista nähdä niitä työhönsä kyllästyneitä hoitajia, itse jos jäisin sellaiseen paikkaan vakituiseen, muuttuisin varmasti kanssa jollain tavalla samanlaiseksi.työ huonokuntoisten vanhusten kanssa passaa harvalle...asenne, se asenne...ja JOS jollekin on sattunut pääosin hyvä työporukka, huumori piristää päivää..:)
- Arvostakaa toisianne
nuoruuden into kirjoitti:
opiskelen lh:ksi, "kokematon" alalla vielä, mutta pääosin minua on kohdeltu työpaikoilla hyvin.toki opiskelijaa saatetaan juoksuttaa ja saakin, ymmärrän sen jollain tavalla, kuhan se ei ole sitä jatkuvasti. täällä on puhuttu paljon "mummojen alapesuista", vanhainkodissa se on sitä iso osa työaikaa, ja on surullista nähdä niitä työhönsä kyllästyneitä hoitajia, itse jos jäisin sellaiseen paikkaan vakituiseen, muuttuisin varmasti kanssa jollain tavalla samanlaiseksi.työ huonokuntoisten vanhusten kanssa passaa harvalle...asenne, se asenne...ja JOS jollekin on sattunut pääosin hyvä työporukka, huumori piristää päivää..:)
Olen itse lähihoitaja ja opiskelemassa sosionomiksi. Mikä ihmeen tarve aikuisilla ihmisillä on tekeytyä ilkeiksi, toisia haavoittaviksi, suorastaan hirviöiksi työpaikoilla niin työkavereilleen kuin opiskelijoille. Eikö se kerro ihmisen mielenterveyden tilasta jo kaiken. Karmivia juttuja täytyy sanoa ja osa kuin suoraan opiskelu- ja työajoilta tuttua. Pitäkää puolenne tulevat lh-opiskelijat, sanokaa vastaan asiasta ja vaatikaa kunnon ohjausta.
- Sisar valkolkoinen
Kunnioita itseäsi ja työtäsi mitä sitten teetkin, niin pystyt kunnioittamaan toistenkin työtä.
- Keep smiling
Ystävällisyys ja kohteliaisuus eivät maksa mitään. Kyseistä laatua voi jaella kanssaihmisilleen ihan mielinmäärin, roppakaupalla ikään, sukupuoleen ja asemaan katsomatta.
Ainut rajoitin kyseisenlaiselle anteliaisuudelle on kekseliäisyyden puute.
Palautteena saa useimmiten iloisia ilmeitä ja ilmaiseksi. - lusiina4
Harjoittelujaksosi päätyttyä anna palautetta kirjallisena ko työyksikön esimiehelle. Palautteet käsitellään osastoilla. Jos koet kuitenkin huomauttelun kovinkin häiritsevän harjoitteluasi mene osastonhoitajan puheille. Jokaisella, myös opiskelijalla on oikeus opiskelurauhaan, eikä opiskelijankaan tarvitse sietää asiatonta käytöstä.
En tiedä mistä moinen käyttäytyminen johtuu, mutta se on aika yleistä terveydenhoitoalalla. Oiskos siinä kyse jonkinlaisesta "nokkimisjärjestyksestä". Aina kun uusi työntekijä/opiskelija tulee työyhteisöön, täytyy jokaisen tavallaan hakea paikkansa työyhteisössä. Näin voisi kuvitella olevan.
Mutta olennaisinta on että oivallat, että olet arvokas ihmisenä ja sinun ei tarvitse sietää mielipahaa aiheuttavaa käytöstä. Opiskeluiloa! - Kot-kot-kot
"Oiskos siinä kyse jonkinlaisesta "nokkimisjärjestyksestä". Aina kun uusi työntekijä/opiskelija tulee työyhteisöön, täytyy jokaisen tavallaan hakea paikkansa työyhteisössä"
Kyse on kuule vain ja ainoastaan siitä, että näissä yhteisöissä, jotka eivät sinänsä yhteisön merkkejä täytä, halutaan tarkkaan osoittaa se, kuka millekin portaalle kuuluu ja siinä ei ole juuri mahdollisuuksia paikkaansa hakea. Täysin vanhakantaista, aikansa elänyttä ajattelutapaa, jolla ei ainakaan työn tuottavuutta eikä viihtyisyyttä lisätä. - lähihoitajaopiskelij
Voi huoh ja blaa blaa blaa..
Mitä ihmettä te täällä tappelette siitä, kenen ala on ns. ''paras ja arvostetuin?'' Kun aihe oli työpaikkakiusaaminen?
Okei, myö lähihoitajat pyyhitään myös vanhuksien takapuolia, entä sitten? Sosionomeilla ei ehkä oo töitä, mitä sitten?
Jokainen on tehnyt päätöksen mitä haluaa tehdä työkseen. Ei tällanen ihme tappelu tai joku ''mielipiteiden ilmaisu'' (täyttä paskaa te täällä jauhatte sori nyt vaan) muuta loppuvaiheessa kenenkään omaa mielipidettä omasta alastaan.
Itse ainakin lähihoitajana pyyhin mielelläni ne vanhusten pyllyt jotta heillä olisi miellyttävä ja puhdas olo (vaikka ei tämä mikään paras ja kivoin juttu työssä ole), siitähän he ovat maksaneetkin, siinä se on työtehtävä missä muutkin. Arvostakaa jokainen toisten työtä ja lopettakaa tollanen ihmeellinen ''minun alani on parempi ja hienompi ja arvostetumpi kuin sinun'' jauhaminen. - ghö
Joo..jos tai siis kun toisen ihmisen kunnioitus puuttuu niin tuloksena on juuri tälläinen ala-arvoinen keskustelu. Tuossa oli muutama kommentti jotka minä allekirjoitan humaanina ihmisenä.
- hulluhullumaailma
Sairaalan "nokkimisjärjestys" on seuraavanlainen...Jos mitään sairaalan virallista virkamies johtoa, jotka eivät ole koskaan paikalla ei lasketa, niin lääkärit ovat ylimmässä asemassa. Lääkäreillä on usein omat taukotilat, missä ovat ilman että sinne tulevat hoitsut sun muut. Jos lääkärit ovat samassa taukotilassa muiden kanssa, niin siellä heitä kohtaan vallitsee hoitsujen kesken sellainen "outo" selittämätön kunnioitus. Lääkärille annetaan usein esim. istumapaikka, jos kaikki tuolit ovat varattuja (huom! vaikkei lääkäri olisi sellaista edes vaillakaan), ja heille puhutaan yleisesti ottaen sillä tavalla oudon arvokkaasti. Heitä ei myöskään ns. alempi arvoiset käy neuvomaan tai käskyttämään. Heille ei myöskään hoitsut uskalla tulla v..tuilemaan. Sitä millainen hierarkia on eri lääkäreiden välillä esim. (opiskelija, yleis-tai erikoislääkäri ym.) en tiedä.
Seuraavana hierarkiassa tulee itse "Jumalasta seuraava" eli koko sairaalan ylihoitaja. Tämä on kaikkien osastonhoitajien ja hoitsujen suurin pomo. Sairaalan ylihoitajissa on se hyvä puoli, ettei heihin tavallinen hoitsu missään osastolla yleensä kovin usein törmää, vitsi, vitsi:) Ylihoitsut ovat yleensä visusti omissa työhuoneissaan.
Seuraavana järjestyksessä tulevat sitten osastonhoitajat. Osastonhoitajan sana on tavalliselle hoitsulle laki. Silloinkin jos osastonhoitaja olisi niin väärässä kuin olla ja voi. Osastonhoitaja saa käskynsä suoraan ylemmältä taholta eli ylihoitajalta, ja tekee niin kuin esimies käskee. Osastonhoitajalle tai ylihoitajalle ei tavalliset hoitsut uskalla mennä v...tuilemaan.
Seuraavaksi tulevat tietenkin sairaanhoitajat. Sairaanhoitajat voivat helpostikin v...tuilla lähihoitajille päin naamaa. Yhtään sairaanhoitajalle v..tuillutta lähihoitajaa en ole koskaan tavannut. Siis niinpäin että lähihoitaja olisi aloittanut sen haukkumisen. Toki itseään voi puolustaa, ja haukkua takaisin, jos sh alkaa hankalaksi. Koskaan en ole nähnyt lähihoitajan tulevan neuvomaan sairaanhoitajaa. Toisinpäin useastikin.
Seuraavaksi tulevat ne "melkein" pahnanpohjimmaiset eli laitoshuoltajat. Joissakin sairaaloissa olen nähnyt etteivät hoitsut syö edes samassa taukotilassa laissareiden kanssa.
On kuitenkin jotain vieläkin alhaisempaa "kastia", nimittäin opiskelijat. Yleensä kaikki loska kaadetaan kuitenkin lopulta opiskelijoiden niskaan. Sairaanhoitaja opiskelija on kuitenkin arvojärjestyksessään hiukkasen korkeammalla, mitä lähihoitaja opiskelija. Keskustelun aloittajan olisi pitänyt tehdä lähihoitajalle selväksi, että olen SAIRAANHOITAJA opiskelija, enkä mikään lähihoitaja opiskelija, ja show me some respect!!!Yleensä sairaanhoitajat ovat itse ilkeitä sairaanhoitaja opiskelijoille. Se että joku lähihoitaja on sellaiselle ilkeä, on mulle uutta. Yleensä lähihoitajat ovat ilkeitä ennemminkin lähihoitaja opiskelijoille.
Yhtä kaikki, sairaaloiden "nokkimisjärjestys" pilaa osastojen ilmapiirin, ja aiheuttaa vain sen, että niin moni opiskelija keskeyttää alan opinnot ja alkaa tekemään jotain ihan muuta. Myös niin moni jo alalla työskentelevä vaihtaa alaa. Opiskelijat ovat niitä tulevaisuuden tekijöitä, ja heitä kohtaan pitäisi olla ystävällisiä, mutta ei...Tätä ei ymmärretä. Omaa pahaa oloa vaan kostetaan itseään alemmassa arvossa oleville. Kun Suomen sosiaali- ja terveysala hukkuu p...kaan, en halua olla sen kanssa missään tekemisissä. Aamen. - Pahakellokauaskuuluu
Juu olen törmännyt samaan asiaan. Opiskelijoille on useissakin tilanteissa harjoittelupaikassa sanottu heti kättelyyn, että et pääse läpi. Tämä on kiusaamista ! Ovatko hoitopaikat/työpaikat ihan tahallaan taktikoineet, että kun eivät päästä opiskelijoita läpi niin saisivat pidettyä ilmaista työvoimaa pidempään ? Monen muun olen kuullut sanovan samaa ja joissakin tapauksissa opiskelija on jopa heittänyt alkaneen opiskelunsa lähihoitajaksi kesken ja vaihtaneet eri alalle. Jos te jo töissä olevat lähihoitajat, kun teette itse kamalampia virheitä kun nuo opiskelijat, olette arvioimassa niin pelkäättekö työpaikkojenne puolesta vai miten? Eipä ole ihme jos alalla on ylikuormitusta ja valitatte sitä kun teette opiskelijan työssäoppimisen ihan mahdottomaksi ja vaaditte sellaista mitä ette itsekään osaa tehdä tai ette yksinkertaisesti tee. Useita tapauksia on niin törkeitä että oksat pois. Puhutellaan opiskelijaa kuin jotakin aivokääpiötä. Oppilaitos taas yrittää olla kieli keskellä suuta ja saada opiskelija jatkamaan opiskeluja...toki he haluavat opiskelijoita kouluunsa ettei työt lopu itselläkään. Mielestäni tällaisissa paikoissa, joissa "kiusataan" ja alas lyödään opiskelija henkisestikin, ei tarvitsisi olla ensimmäistäkään harjoittelijaa. Saatte ylikuormittua töillänne ihan vapaasti minun puolestani ja pestä takapuolia lopun ikäänne itseksenne kun niin haluatte. Ala on muutenkin mikä on, niin erioten pitäisi suunnata ajatukset omaan käytökseenne, miten kohtelette ehkä tulevaa työtoverianne !!!!!
- muutakinelämää2
On se kyllä säälittävää,jos työ=itseisarvo!
- opiskelijaamkistaksita
"Itse olen sairaanhoitajaopiskelija ja olen ollut monessa harjoittelupaikassa, joissa nimenomaan valmistuneet lähi/perushoitajat ovat todella töykeitä harjoittelijoita kohtaan."
Ovatko lähihoitajat katkeria siksi, koska eivät ole päässeet opiskelemaan sairaanhoitajaksi tai lääkäriksi? He purkavat katkeruutensa ja vihansa kiusaamalla ja haukkumalla sairaanhoitajaopiskelijoita. Ei kannata: Opiskelija, jota nyt kiusaat, voi olla muutaman vuoden päästä hoitotyön esimies, jolta haet työpaikkaa.
Kotihoidossa työhönsä leipääntynyt sairaanhoitaja kiusaa opiskelijoita. Kehitysvammahoidossa perushoitajat ja lähihoitajat kohtelevat huonosti työpaikan opiskelijoita ja sijaisia. Vanhustenhoidossa perushoitajat ja lähihoitajat kiusaavat opiskelijoita ja sijaisia. - Anonyymi
Nimen omaan kateellisia.. Yleensä ihmisiä jotka ei ole muihin kouluihin päässeet tai äly ei ole riittänyt muuhun.
- Anonyymi
Olen laakari ja samanlaista olen kokenut.
- Anonyymi
Hyi kamala millaisia kokemuksia tässä ketjussa on! Toivottavasti pääsette antamaan palautetta viimeistään siinä vaiheessa kun huonolta osastolta pyydetään harjoittelussa ollutta sijaistamaan.
On niitä hyviäkin paikkoja. Sellaisiakin joista tullaan toisesta päästä osastoa kysymään haluaako opiskelija tulla mukaan kun on erikoisempi toimenpide, ja joissa puhutellaan etunimellä opiskelijaa. Itse olen ohjannut intohimoisesti opiskelijoita, ihan sama onko lh vai sh. Tulevaisuuden työkaveria toivon opastavani. Ainoat tenkkapoot ovat tulleet ensimmäiseen harkkaan tulevien sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa, jotka ovat ylimielisiä ja kuvittelevat että kerran suoritettu vuodepesu riittää perushoidon jaksolla. No, ei riitä, perushoitoahan sitä opetellaan. Oma lukunsa ovat kielimuurin kanssa kamppailevat opiskelijat, mutta ei siitä sen enempää...
Voi kunpa hoitoalalla päästäisiin vastakkainasettelusta eroon! Kaikkia ammattiryhmiä tarvitaan. Tiimityötähän tämä on. Lohdutuksen sana teille opiskelijoille: hyviäkin paikkoja on. Niitä joissa esihenkilö toimii fiksusti, työympäristö on kannustava, järkätään kakkukahvit harjoittelun päätteeksi, pyydetään töihin ja joissa kaikki auttavat toinen toistaan. Harjoitteluaikana on mahdollista tutustua erilaisiin paikkoihin ja hoitajiin ja löytää se oma tapa toimia hoitajana. Hävettää kollegoiden puolesta... itse yritän omalta osaltani toimia niin kuin toivoisin itseäni kohdeltavan.
Terkuin nuori lähihoitaja- Anonyymi
Ai niin, pakko lisätä että niitä ylimieliseltä vaikuttavia sairaanhoitajaopiskelijoitakin on vain murto-osa. Heitäkin täytyy opastaa hellän jämäkästi siihen, että perushoidosta ei pääse missään eroon vaikka olisi mikä titteliltään, ja hyvä perushoito on monen sairauden ehkäisijä ja kulmakivi. Hyvään perushoitoon kuuluu muun muassa se puhtaudesta ja ihon kunnosta huolehtiminen, ravitsemus ja asentohoito. Suurin osa ohjaamistani opiskelijoista on ollut huipputyyppejä! Peace and out! Terkuin edellinen
- Anonyymi
"Hyvään perushoitoon kuuluu muun muassa se puhtaudesta ja ihon kunnosta huolehtiminen, ravitsemus ja asentohoito" Luettelit juuri lähihoitajan tehtävät, ei sairaanhoitajan. Sairaanhoitajien tehtäväkuva painottuu lääkehoitoon, lähihoitajan perushoitoon. Kaikki tietävien ja osaavien lähihoitajien takia on moni sairaanhoitaja vaihtanut maata tai alaa. Kun olette niiiin hyviä ja vastaatte sairaanhoitajia, saisiko selityksen siihen, miksi sairaalaosastoja on laitettu kiinni sairaanhoitajien puutteen takia? mm. Turussa, Helsingissä ja Tampereella. Sairaaloissa pyörii lähihoitajia tarpeeksi, mutta lähihoitaja ei korvaa sairaanhoitajaa. Olen työskennellyt monessa maassa ja Suomi on ainut maa, jossa alemmalla koulutuksella, yritetään päästä samalle tasolle, kuin pidemmän koulutuksen saaneet. Ainut maa myös, missä joku ammattiryhmä ei tiedä toimenkuvaansa. Perushoidosta pääsee eroon muuttamalla maasta. Lähtekää sairaanhoitajat pois Suomesta ja jättäkää osastot lähihoitajien vastuulle ja kohtahan tulee Filippiiniläisiä sairaanhoitajia korvaamaan lähihoitajat.
- Anonyymi
Sääliksi käy Filippiiniläisiä sairaanhoitajia, jotka joutuvat työskentelemään huonolla itsetunnolla varustettujen lähihoitajien kanssa.
Lähihoitaja tutkintona on jo huono. Tietoa raavitaan sieltä täältä vähän, mutta ei mitään opiskella syvällisemmin. Vanhat tutkinnot esim. perushoitaja, koulutuksen pituus sama, erotuksella, että koko kouluajan opiskeltiin perushoitoa, ei raavittu opintoihin mukaan hienoilla sanankäänteillä kuvattuja kursseja. Kasvun ja osallisuuden edistäminen, = lastentarha, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen= vanhainkoti.
- Anonyymi
Minä olen myös sairaanhoidon opiskelija. Menin ensimmäiseen työharjoitteluuni sairaalassa, jossa minut otettiin hyvin vastaan. Kuljin ensimmäisen viikon lähihoitajan kaverina, jonka tehtävänä olisi ollut kertoa minulle osaston toiminnasta ja tutustuttaa tiloihin ja osaston päiväjärjestykseen. Ensimmäiset paripäivää kuljin hänen kanssaan, mutta sitten kaikki muuttui. Hän alkoi määräilemään minua yksin tekemään hänelle kuuluvia tehtäviä ja lähti itse kahville. Onneksi osastolla oli ihana sairaanhoitaja, joka huomasi asian ja tuli kysymään minulta, missä työparisi on? Vastasin hänelle, että hän käski minua menemään suihkuun yhden potilaan kanssa, jonka jälkeen olisi pitänyt ottaa potilailta kaikki mittaukset. Sairaanhoitaja sanoi minulle, ettei noin toimita ja pyysi minua ottamaan mittaukset. Olin mittaukset ottanut kaikilta 14 potilaalta, kun sairaanhoitaja tuli luokseni ja kysyi, missä parisi on? Vastasin, ettei ole näkynyt ja sieltähän tämä lähihoitaja löytyi kahvihuoneesta. Sairaanhoitaja ohjasi minut kahvihuoneeseen ja sanoi tälle lähihoitajalle, että sinun taukosi on nyt loppunut, opiskelija on ottanut kaikki mittaukset ja sinä menet potilaan kanssa suihkuun ja opiskelija tulee kahville. Siinä tämä lähihoitaja nikotteli, mutta lähti kuitenkin sanaa sanomatta töihin.
- Anonyymi
Ei ole enää pääsykokeita niin tässä on tulos.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies kateissa Lapualla
Voi ei taas! Toivottavasti tällä on onnellinen loppu. https://poliisi.fi/-/mies-kateissa-lapualla1145925Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta324037- 823342
Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä182976Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2522034Joo nyt mä sen tajuan
Kaipaan sua, ei sitä mikään muuta ja olet oikea❤️ miksi tämän pitää olla niin vaikeaa?881994- 1431775
Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui421763Olipa ihana rakas
❤️🤗😚 Toivottavasti jatkat samalla linjalla ja höpsöttelykin on sallittua, kunhan ei oo loukkaavaa 😉 suloisia unia kau81686Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu881559