Pitkästä aikaa taas valokuvaamisesta innostuneena ja nykyisiin kameroihin tutustuneena minua on alkanut huvittamaan erilaisten kehitysasteesta riippuvien metodien ja aikansa teknisten vaatimusten muuttuminen pikkuhiljaa ikään kuin välttämättömyyksiksi ja perustavaa laatua oleviksi tekijöiksi.
Kun valokuvaus joskus 1800 luvulla alkoi, oli kuvaajan tärkeää hallita kuvan ottamisen lisäksi mm. paljon kemiaa jopa valoherkkien emulsioiden käsittelyyn asti. Sitten kemia siirtyi tehtaisiin ja tuli tärkeäksi tuntea filmit ja niiden ominaisuudet. Samaan aikaa laiteteknisellä puolella kamerat kehittyivät ja objektiivit paranivat, ja kuvaajan tärkein tehtävä oli hallita ajat, aukot, polttovälit, syväterävyydet, ohjeluvut, salamasynkat ja monet muut tekniset yksitysikohdat.
Nyt kun elämme tietokoneaikakautta, jossa kameraan sisään rakennettu tietokone hoitaa käytännössä kaiken kuvaamiseen tarvittavan teknisen puolen, niin edelleen elää sitkeä käsitys, että valokuvaajan on hallittava suljinajat, aukot ja muut perinteisen valokuvaamisen perusteet. On kokonaan unohtunut, että nuo tekniset yksityiskohdat ovat vain itse tekniikan luomia edellytyksiä sille, että talteen saataisiin halutun oloinen valokuva. Ihme, ettei kukaan enää suosittee valokuvauksen aloittamista vuoden 1970 Praktikalla.
Suorastaan huvittavaa oli lukea jostain kameralehdestä, että monet taidekuvaajat käyttävät yhä filmiä, koska siinä on oikeanlainen "taiteellinen" rae. Samaan aikaan pyritään vimmatusti eroon digikennojen kohinasta, joka on periaatteessa ihan vastaava ilmiö kuin filmin rae. Ehkäpä sekin joku päivä muuttuu taiteeksi, ja vuoden 2030 kameroissa on erikseen kohinanlisäysmahdollisuus nostalgiakuvia varten, hieman kuin nykyisissä seepia- tai mv-valinnat.
Nykykameroiden aikana ympyrä alkaa olla sulkeutunut. Enää ei juurikaan tarvitse tietää mitään valokuvaamisen perusteista, vaan lopputulos on nähtävissä suoraan kameran näytöltä. Automatiikka osaa hoitaa monet asiat jo paljon ihmistä paremmin (esim. tarkennus) ja suurin osa kameroiden valmisohjelmista tuottaa erinomaista jälkeä. Nopeimman mahdollisen suljinajan pohtimisen sijaan käännät valitsimen urheilukuvauksen kohdalle ja ja annat sarjatulen laulaa ja autofokuksen hoitaa tarkennuksen - helppoa. Ehkä jopa niin helppoa, ettei monen ego sitä kestä.
Olisiko siis jo aika jättää valokuvauksen perinteet taakse ja oikeasti myöntää, että valokuvaus sen perinteisessä muodossaan on historiaa. On oikeasti palattu takaisin siihen, mistä lähdettiin, eli halusta saada nähty näkymä talteen, ja tätä valokuvauksen perimmäistä ideaa ei pitäisi koko ajan rasittaa mennen ajan teknisillä rajoituksilla.
Vielä odotan sitä päivää, että polttovälit muutetaan kennokoosta riippumattomiksi kuvakulmiksi ja valovoimat katoavat objektiiveista turhina teknisiä arvoina, ja kamera säädöt muuttuvat vastamaan oikeita tarpeita. Tulevaisuuden kamera on sellainen, jossa voi lukuisien ohjelmien (maisema, muotokuva, nopea liike, yö, jne) lisäksi säätää suoraan kuvakulmaa, syväterävyyttä, kirkkautta ja värikylläisyyttä, ja jossa lopputuloksen näkee suoraan hyvältä näytöltä. Vain erikoitarkoituksiin, vaikkapa nyt "pehmeän" puron kuvaamisen tarvitaan enää manuaalisäätöjä.
Valokuvauksen konservatiivisuus
19
435
Vastaukset
- nykyaikaa minäkin
Ei minuakaan kiinnosta herkkyydet, suljinajat ja aukot hevonpaskaakaan. Minulle riittää kun kuva on halutunlainen. Valitettavasti halvoilla objektiiveilla, niillä joissa sitä valovoimaa ei ole, on lähes toivotonta kuvata esim. tanssiesityksiä. Sarjakuvauksesta ei ole paljoa apua kun valotusajat venyy kittisutulla lähelle sekuntia. Lopputulos onkin sellainen ettei sitä kukaan osaa sanoa onko kyseessä tanssiesityksestä otettu kuva vai tärähtänyt tähtitaivaan kuva. Salamaa on amatöörien ja muiden wannabekuvaajien turha ehdottaa koska salamankäyttö on yleensä kielletty ainakin niissä esityksissä joissa minä olen kuvannut.
Kukaan kameroista Oikeasti Ymmärtävä ei väitä edes leikillään että kohina ja rae on keskenään vastaavia. Minä vaihtaisin kohinan rakeeseen milloin tahansa jos se teknisesti olisi mahdollista muuten kuin digistä filmiin siirtymällä.
Mutta jatka toki pakinointiasi. Minusta on aina hauska lukea kirjoituksia joissa kirjoittaja ei tunne käsiteltävää aihetta lainkaan...- Nykyaikaan?
Mukavia nämä suomalaiset keskustelupalstat. Kun kerrankin yrittää tehdä asiallisen avauksen, niin se palkitaan suoralla vittuilulla: "Minusta on aina hauska lukea kirjoituksia joissa kirjoittaja ei tunne käsiteltävää aihetta lainkaan... " Säälittävää tuollainen itsetehostus, kertoo lähinnä kirjoittajan kyvyttömyydestä perustella näkökantojaan.
Kohina ja rae ovat todellakin keskenään analogisia - ei toki teknisesti samoja tai edes samanlaisia - mutta molemissa on kyse ei-toivotusta ilmiöstä, joka kasvaa tallennusherkkyyden myötä. Filmiaikakautena filmien vamistajat pyrkivät kilvan luomaan pienirakeisempia filmejä (esim. Kodakchrome) ja nyt sama kilpajuoksu käydään kennojen kanssa. Molemmat koetaan pääsääntöisesti kuvaa huonontavana tekijänä ja niistä pyritään eroon. Taiteeksi rae on hyväksytty siksi, ettei siitä lopulta päästykään eroon. Se oli pakko hyväksyä.
Objektiivien valovoima ei ole tulevaisuuden ratkaisu kaipaamaasi hämäräkuvaukseen, vaan edistyneet ja herkät kennot. Optiikan rajat on jo likimain saavutettu, mutta kennojen ei. Ja sitten ovat vielä muut kuvaustekniikat, infrapunat ja valovahvistimet, jotka joku päivä ovat ihan arkipäivää kameroissakin. Esimerkiksi IR-salamalla voi ottaa hyvinkin teräviä kuvia täysin pimeässä ihmisisilmän siitä häiriintymättä. - PentaxKuvaaja
Nykyaikaan? kirjoitti:
Mukavia nämä suomalaiset keskustelupalstat. Kun kerrankin yrittää tehdä asiallisen avauksen, niin se palkitaan suoralla vittuilulla: "Minusta on aina hauska lukea kirjoituksia joissa kirjoittaja ei tunne käsiteltävää aihetta lainkaan... " Säälittävää tuollainen itsetehostus, kertoo lähinnä kirjoittajan kyvyttömyydestä perustella näkökantojaan.
Kohina ja rae ovat todellakin keskenään analogisia - ei toki teknisesti samoja tai edes samanlaisia - mutta molemissa on kyse ei-toivotusta ilmiöstä, joka kasvaa tallennusherkkyyden myötä. Filmiaikakautena filmien vamistajat pyrkivät kilvan luomaan pienirakeisempia filmejä (esim. Kodakchrome) ja nyt sama kilpajuoksu käydään kennojen kanssa. Molemmat koetaan pääsääntöisesti kuvaa huonontavana tekijänä ja niistä pyritään eroon. Taiteeksi rae on hyväksytty siksi, ettei siitä lopulta päästykään eroon. Se oli pakko hyväksyä.
Objektiivien valovoima ei ole tulevaisuuden ratkaisu kaipaamaasi hämäräkuvaukseen, vaan edistyneet ja herkät kennot. Optiikan rajat on jo likimain saavutettu, mutta kennojen ei. Ja sitten ovat vielä muut kuvaustekniikat, infrapunat ja valovahvistimet, jotka joku päivä ovat ihan arkipäivää kameroissakin. Esimerkiksi IR-salamalla voi ottaa hyvinkin teräviä kuvia täysin pimeässä ihmisisilmän siitä häiriintymättä.Se mitä tästä valokuvauskeskustelusta puuttuu, on mahdollisuus laittaa omia kuvia näkyviin. Ehkä olisi hyödyllisempää katsella kuvia ja kommentoida niitä kuin pohtia niin paljon erilaisia teknisiä seikkoja ja kinata siitä mihin valmistustekniikkaan perustuva kenno on paras.
- kamalaa–
” … niillä joissa sitä valovoimaa ei ole … herkkyydet, suljinajat ja aukot hevonpaskaa”
—harrastelijan budjetilla valikoima on todella pieni
Ainoa aikuisten oikeasti valovoimafanaatikon vaihtoehto on
Micro Four Hhirds ja Noctor f/0,95 (n. 700 €)
kun tuo toinen (Noctilux) maksaa lähes 9K€ ja muita valovoimaisia vaihtoehtoja ei ole
On hienoa rehvastella objektiiveilla joita kuvittelee omistavansa :) - ja vierestä
Nykyaikaan? kirjoitti:
Mukavia nämä suomalaiset keskustelupalstat. Kun kerrankin yrittää tehdä asiallisen avauksen, niin se palkitaan suoralla vittuilulla: "Minusta on aina hauska lukea kirjoituksia joissa kirjoittaja ei tunne käsiteltävää aihetta lainkaan... " Säälittävää tuollainen itsetehostus, kertoo lähinnä kirjoittajan kyvyttömyydestä perustella näkökantojaan.
Kohina ja rae ovat todellakin keskenään analogisia - ei toki teknisesti samoja tai edes samanlaisia - mutta molemissa on kyse ei-toivotusta ilmiöstä, joka kasvaa tallennusherkkyyden myötä. Filmiaikakautena filmien vamistajat pyrkivät kilvan luomaan pienirakeisempia filmejä (esim. Kodakchrome) ja nyt sama kilpajuoksu käydään kennojen kanssa. Molemmat koetaan pääsääntöisesti kuvaa huonontavana tekijänä ja niistä pyritään eroon. Taiteeksi rae on hyväksytty siksi, ettei siitä lopulta päästykään eroon. Se oli pakko hyväksyä.
Objektiivien valovoima ei ole tulevaisuuden ratkaisu kaipaamaasi hämäräkuvaukseen, vaan edistyneet ja herkät kennot. Optiikan rajat on jo likimain saavutettu, mutta kennojen ei. Ja sitten ovat vielä muut kuvaustekniikat, infrapunat ja valovahvistimet, jotka joku päivä ovat ihan arkipäivää kameroissakin. Esimerkiksi IR-salamalla voi ottaa hyvinkin teräviä kuvia täysin pimeässä ihmisisilmän siitä häiriintymättä.Sivusta seuranneena:
"Kohina ja rae ovat todellakin keskenään analogisia - ei toki teknisesti samoja tai edes samanlaisia - mutta molemissa on kyse ei-toivotusta ilmiöstä, joka kasvaa tallennusherkkyyden myötä. Filmiaikakautena filmien vamistajat pyrkivät kilvan luomaan pienirakeisempia filmejä (esim. Kodakchrome) ja nyt sama kilpajuoksu käydään kennojen kanssa."
-Kuvaan itse kaiken digillä nykyään, mutta filmin rae ja digikennon punavihersävytteinen kohina kyllä eroaa toisistaan filmin eduksi. Ja paljon.
-Edes noiden uusien digikameroiden hienot "ohjelmatkaan" eivät luo kuvaan lisää digikohinaa vaan sitä vanhaa filmissä olevaa. Yllätys.
Objektiiveissa taas mikään ei juuri ole muuttunut. - kanalaa
kamalaa– kirjoitti:
” … niillä joissa sitä valovoimaa ei ole … herkkyydet, suljinajat ja aukot hevonpaskaa”
—harrastelijan budjetilla valikoima on todella pieni
Ainoa aikuisten oikeasti valovoimafanaatikon vaihtoehto on
Micro Four Hhirds ja Noctor f/0,95 (n. 700 €)
kun tuo toinen (Noctilux) maksaa lähes 9K€ ja muita valovoimaisia vaihtoehtoja ei ole
On hienoa rehvastella objektiiveilla joita kuvittelee omistavansa :)On hienoa kirjoitella viestiketjuun josta ei tajua yhtään mitään. Et tainnut ymmärtää edes sitä että mainitsemasi objektiivit ei käy sinun ixukseesi.
- ihan itseäkin
ja aivan hirveästi tuo:
”lukea jostain kameralehdestä, että monet taidekuvaajat käyttävät yhä filmiä, koska siinä on oikeanlainen "taiteellinen" rae”
Mitkähän mahtaa olla ”monet taidekuvaajat” nimeltään?
—miksi kukaan ei kerroi heille, että esim. PhS:lla saa kätevästi haluamansa kaltaisia filmirakeita digikuviin- että he ihan tosiaan
osaavat.
Eivätkä luulottele osaavansa. Menkää nyt opettelemaan perusasiat näiden diti-ihmeittenne kanssa. Ja palatkaa asiaan sitten joskus parin/kolmen vuoden päästä, jun olette omaksuneet alkeet. Kamera ei tee hyvää kuvaa, se on kuvaaja. - tosissaan…
että he ihan tosiaan kirjoitti:
osaavat.
Eivätkä luulottele osaavansa. Menkää nyt opettelemaan perusasiat näiden diti-ihmeittenne kanssa. Ja palatkaa asiaan sitten joskus parin/kolmen vuoden päästä, jun olette omaksuneet alkeet. Kamera ei tee hyvää kuvaa, se on kuvaaja.kertoa mikä on taidekuvaaja?
—kuvaako se taidetta? - Ynjemi Nyhtänköljä
tosissaan… kirjoitti:
kertoa mikä on taidekuvaaja?
—kuvaako se taidetta?jolle valtion tai läänin taidetoimikunta on antanut apurahaa kuvaamiseen tai kuvaamisen ajattelemiseen.
Vallankin maalaustaideteoksen täydelliseen jäljentämiseen painoa tai nettiä varten tarvitaankin sitten oikea valokuvaaja. Digillä tai filmillä. - adonis M
Ynjemi Nyhtänköljä kirjoitti:
jolle valtion tai läänin taidetoimikunta on antanut apurahaa kuvaamiseen tai kuvaamisen ajattelemiseen.
Vallankin maalaustaideteoksen täydelliseen jäljentämiseen painoa tai nettiä varten tarvitaankin sitten oikea valokuvaaja. Digillä tai filmillä."jolle valtion tai läänin taidetoimikunta on antanut apurahaa kuvaamiseen tai kuvaamisen ajattelemiseen.
Vallankin maalaustaideteoksen täydelliseen jäljentämiseen painoa tai nettiä varten tarvitaankin sitten oikea valokuvaaja. Digillä tai filmillä. "
Joo ne on niitä jotka ei muuten tulisi kuvillaan toimeen vaan elävät kaikenmaailman tukiaisilla toisten piikkiin(verorahoilla), oikea valokuvaaja elättää itsensä ilman näitä tukiaisia ja niitä minä arvostan se on nykyään erittäin kova temppu ja vaatii todella paljon, joka ei usko niin kokeilkoon ...
- luvulla”
”Kun valokuvaus joskus 1800 luvulla alkoi, oli kuvaajan tärkeää hallita kuvan ottamisen lisäksi mm. paljon kemiaa jopa valoherkkien emulsioiden käsittelyyn asti.”
—no ei se nyt ihan noin mennyt, filmi ja kemia kehittyi paljon alkua myöhemmin
”Nyt kun elämme tietokoneaikakautta… Olisiko siis jo aika jättää valokuvauksen perinteet taakse ja oikeasti … turhina teknisiä arvoina”.
Meniköhän tässä nyt puurot ja vellit sekaisin (valokuvaus ja välineet)
”Tulevaisuuden kamera on sellainen, jossa voi lukuisien …”
—filmi, kemia, kamera yms ei ole valokuvaus.
Minulle valokuvaus on sitä, että kamera on oikeassa paikassa ja laukaistaan oikealla hetkellä — ihan samoin oli silloin ”joskus 1800 luvulla”
Valokuvaus on ihan samaa kuin ”joskus 1800 luvulla” välineet vaan on lisääntyneet ja kehittyneet.
Harrastuksen voi aivan erinomaisesti aloittaa vaikka neulanreikäkameralla, ei siihen mitään tietokoneita tarvita.
Odottelen innolla Polaroidin paluuta siinä vasta oiva aloittelijan tekniikka. - OdotellaanVielä
Sori vaan, kun nostin vanhan keskustelun. Tuli mieleen, että jos noiden linkkien visiot ja tekniikat toteutuvat, niin voipa olla tulossa aika päteviä kameroita lähivuosina.
http://www.nanobitteja.fi/uutiset.html?25228
http://www.uusisuomi.fi/teknologia/75743-alypuhelimien-kameroiden-mullistaja-sai-lisarahoitusta
http://etn.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=3130:intel-kertoi-hyvin-vahan-uudesta-ihmemuistista- OdotellaanVielä
Vielä noista kehitteillä olevista tekniikoista sen verran, että tällaistakin tutkiskellaan:
"Maailman littein kamera toimii ilman objektiivia – Yksinkertainen idea ihan kuin 1800-luvulta"
http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/maailman-littein-kamera-toimii-ilman-objektiivia-yksinkertainen-idea-ihan-kuin-1800-luvulta-6091750 - KennoaPukkaa
http://etn.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=3989:cmos-kuvapiiri-on-10-000-kertaa-aiempaa-herkempi&catid=13&Itemid=101
Hienoja visioita on tarjolla. Saapa nähdä, toteutuvatko.
- pikavalinatopas
Joskus tulevaisuudessa valokuvauskone voi kehittyä niin pitkälle, että se tottelee ihmisen ajatusta jos ajatus ei ole liian vaikeaselkoinen. Tai tottelee kuvaajan äänikomentoja. Semmoinen asiantila olisi tietysti myrkkyä nykyajan kameravänkääjille, jotka kooklettavat tietonsa, ja sitä sitten totuutena esittelevät.
Itseäni harmittaa kyllä vielä vuosien kameranräpsyttelemisen jälkeenkin, jos ISO on jäänyt edelliseltä kerralta liian suureksi, tai tarkennus asentoon c, puhumattakaan objektiivin unohtumisesta manuaalitilaan. Syvätarkkuuden hallintakin tuottaa joskus päänvaivaa.
Nykyaikana on vain niin, että ainakin järjestelmäkameran pikavalinnat- jos sellaisia edes löytyy- tuottaa niin sattumanvaraista jälkeä ettei niihin ole juuri luottoa. - Canonisti_minäkin
Ei se maalma ole mihinkään muuttunut ja valokuvaajan tulee sekä ymmärtää että hallita rajauksen lisäksi herkkyys, aukko ja aika. Rajaus on noista ainoa, jota pystyy vähän korjailemaan myöhemmin.
Rajauksessa perspektiivin ymmärtäminen ja hallinta on vaikeimmin opittava osuus. Ansel Adams on joskus sanonut, että valokuvaaja pystyy hallitsemaan vain kahden eri kiinteäpolttovälisen objektiivin perspektiivit kerralla. Pitänee yhä paikkansa.
Aika, aukko ja herkkyys taas vaikuttavat kuvaan tavalla, jota ei voi korjata enää tietokoneella. Kuva on joko oikein syväterävä tai sitten ei ole. Kuvassa on tai ei ole liike-epäterävyyttä. Kuvassa on tai ei ole kohinaa. - Leicanisti
Onneksi meitä on monenlaisia.
Yksi tykkää neulanreikäkamerasta toinen Lomosta, joillekin valokuva on vain Photshoppailun raaka-ainetta. Eräät tietävät, että muilla on vääränlainen kamera. Moni ilmoittaa kuvaavansa arkoja tipuja hämärässä. Näppäilijä tallentaa kuvaan auringonlaskun värimaailmaa, hörhöille se on kauhistus. Joillekin tärkeintä kameran näyttöarvo toiset haluavat olla huomaamattomia ”salakuvaajia”. Liian monia vaivaa kateus, joitakin risoo perinteet ja vanhojen mestareiden arvostaminen.
Uusavuttoman pitää saada kuva valmiina suoraan kamerasta. Itse kuvaan (aina) RAW:na, säädän aina kaiken manuaalisesti, en osaa hyödyntää automaattitarkennusta enkä käytä kuvanvakaimia ja tykkään kuvansäädöstä.
Kerran pari vuodessa kaivan esiin vanhan filmi-Leican IIIC jolla olen kuvannut kaikki näyttelykuvani Ilfordin PanF:lle. Komerossa odottaa vuoroaan Kowa Six.
Parhaat kuvani on mutulla seleenitoonattuja mustavalkoisia ja haaveilen ”konservatiivisesta” Leican mustavalkodigista.
Mistähän se tulee, että muut valokuvauksen harrastajat on yleensä aina väärässä? - dkjjkehqwfd
"Suorastaan huvittavaa oli lukea jostain kameralehdestä, että monet taidekuvaajat käyttävät yhä filmiä, koska siinä on oikeanlainen "taiteellinen" rae. Samaan aikaan pyritään vimmatusti eroon digikennojen kohinasta, joka on periaatteessa ihan vastaava ilmiö kuin filmin rae. Ehkäpä sekin joku päivä muuttuu taiteeksi, ja vuoden 2030 kameroissa on erikseen kohinanlisäysmahdollisuus nostalgiakuvia varten, hieman kuin nykyisissä seepia- tai mv-valinnat. "
Tosihan tuo on. Digikuvat on luonnotonta "kuttapergaa" ja niiden kohina on rumaa sisältäen jatkuvasti toistuvan mosaikki-ilmiön. Siksi siitä halutaan eroon.
Eipä tarvitse mennä vuoteen 2030. Ilmiö on jo käytettävissä ja jos ei löydy kamerasta niin kuvankäsittelystä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä1404442Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda3502240Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik42160Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2481891- 1071820
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4561797Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että4841640MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar571499Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun4921370Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat441338