Mutsi seurusteli pitkän ajan yhen tyypin kanssa. Se muuttu vuosi vuodelta oudommaksi, ja ne eros. Mua kiinnoistais tietää mikä sillä mahdollisesti oli.
Jotain juttuja mitä ilmeni.
-Selittää asioita oudosti, ja usein niin että ikäänkuin jättää jotain lauseesta pois. Tyyliin "Jotain miehiä siellä oli sillon". Kysyn "Nii. Missä sillo?" Vastaa "No eilen siellä nii" Tämä on selvästi vahvin oire.
-Aivan sairaan saamaton, ja omaaloitteeton. En tiedä onko toi oire, mutta pisti vaan silmään.
-Sitten viimehetken tietoa, jostain kautta ongittua. Oli mennyt jonkun sukulaisen luokse kahville, muuten käyttäytynyt "tavallisesti" mutta kuulemma jossain vaiheessa potkaissut huonekkalua ja sanonut "on nähty", ja tämä jatkui eri huonekkaluilla, kunnes käskettiin lopettamaan.
-Joku hänen lähipiiristään oli vihjassut että hän on vaarallinen, mitänyt meinaakaan.
Kirjoitan tämän ehkä jonkinsortin terapiaksi. Täytyy tätä hulluutta johonkin purkaa. Eniten tässä häiritsee se, että ei se ole oikein jättäytymässä irti meistä. Seurustelun lopussa jouduttiin sille monta kertaa selittämään että se on ohi. Kahteen kuukauteen ei kuulunut mitään, ja sitten se kuuleman mukaan oli ilmestynyt pihalle, ja kysynyt pääseekö sisään (oli vihjannut jotain "ois tuol tommosia"- tyyliin ruokapyödällä olevista pullista. Ja pari viikkoa sitten mutsi oli taas saanut pari puhelua siltä, joihin ei kyllä vastannut.
Voisko joku kertoa jotain tällaisesta, jos siis tietää. Kiitos.
Jotain juttuja mitä ilmeni.
-Selittää asioita oudosti, ja usein niin että ikäänkuin jättää jotain lauseesta pois. Tyyliin "Jotain miehiä siellä oli sillon". Kysyn "Nii. Missä sillo?" Vastaa "No eilen siellä nii" Tämä on selvästi vahvin oire.
-Aivan sairaan saamaton, ja omaaloitteeton. En tiedä onko toi oire, mutta pisti vaan silmään.
-Sitten viimehetken tietoa, jostain kautta ongittua. Oli mennyt jonkun sukulaisen luokse kahville, muuten käyttäytynyt "tavallisesti" mutta kuulemma jossain vaiheessa potkaissut huonekkalua ja sanonut "on nähty", ja tämä jatkui eri huonekkaluilla, kunnes käskettiin lopettamaan.
-Joku hänen lähipiiristään oli vihjassut että hän on vaarallinen, mitänyt meinaakaan.
Kirjoitan tämän ehkä jonkinsortin terapiaksi. Täytyy tätä hulluutta johonkin purkaa. Eniten tässä häiritsee se, että ei se ole oikein jättäytymässä irti meistä. Seurustelun lopussa jouduttiin sille monta kertaa selittämään että se on ohi. Kahteen kuukauteen ei kuulunut mitään, ja sitten se kuuleman mukaan oli ilmestynyt pihalle, ja kysynyt pääseekö sisään (oli vihjannut jotain "ois tuol tommosia"- tyyliin ruokapyödällä olevista pullista. Ja pari viikkoa sitten mutsi oli taas saanut pari puhelua siltä, joihin ei kyllä vastannut.
Voisko joku kertoa jotain tällaisesta, jos siis tietää. Kiitos.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ei ainakaan bipoutta.
melkein mitä vaan. Esim. tarkemmin määrittämätön skitsofrenia; äänet, harhat, omituinen käyttäytyminen, jne..
Väittäisin että täysin terve ja normaali, joskin persoonallinen kaveri.