Tässä hyvää

alkoholista ja sen vaikutuksista!

http://www.pakkotoisto.com/treeni/20608-alkoholi-ja-lihakset/

lainaus keskustelusta!

"Totta ja tarua krapulasta

Kirkasta viinaa seurauksitta

Tarinan mukaan kirkkaita juomalla ei saa krapulaa. Se ei taida pitää täysin paik-kaansa. Votkalla saadaan koeoloissa ai-kaan samanlainen mandoliinikrapula kuin viskilläkin. Toisaalta kaikissa juomissa on puhtaan etanolin lisäksi jonkin verran myrkyllistä metanolia ja sikunaöljyjä, epä-puhtauksia, jotka antavat muun muassa viskeille ja konjakeille niiden persoo-nallisen maun. Sivuaineiden pitoisuudet ovat kuitenkin niin pieniä, tuhannesosia etanolista, ettei niillä voi olla merkittävää osuutta krapulaoireisssa.

Viineistä päänsärkyä

Punaviinin luontaiset väriaineet, parkki-hapot ja biogeeniset amiinit, erityisesti histamiini ja tyramiini, voivat laukaista päänsäryn, joka muistuttaa krapulaa. Jos tiedät olevasi herkkä, vältä tammitynny-reissä pitkään kypsytettyjä viinejä. Niissä on tavallista enemmän parkkihappoja. Värinkään vaihtaminen ei aina auta. Val-koviinien valmistuksessa käytetään rik-kiä, joka muodostaa säilövää mutta pään-särkyä aiheuttavaa rikkidioksidia. Sitä on eniten makeissa valkoviineissä.

Huono viinapää peritään

Krapulan voimakkuudessa on suuria yksilöllisiä eroja. Ne, jotka humaltuvat herkästi, saavat yleensä kovan krapulan. Taustalla voi olla perinnöllinen alkoholi-aineenvaihdunnan ominaisuus. Arviolta neljäsosa suomalaisista kantaa ADH-geenin muunnosta, joka tuottaa nopeasti asetaldehydiä ja voi johtaa tavallista kovempaan krapulaan. ”Kankkusgee-nissä” on hyvät puolensa. Se saattaa suojata alkoholismilta.

Aamulla haluttaa

Tuoppi tai pari herättää sukupuolivietin, mutta jos juominen jatkuu, halut ja eri-tyisesti kalut tippuvat kyydistä. Suoma-laistutkijat osoittivat 1970-luvulla, että miehen testosteroni on matalimmillaan 6–7:n aikaan aamulla, jos kännäys aloi-tetaan illansuussa. Laskun jyrkkyys korreloi jysärin vaikeusasteeseen. Hor-monitasojen elpyminen voi selittää sen, miksi kohmelosta toipuvaa miestä alkaa himottaa. Testosteroni saattaa kutkuttaa myös naista. Mieshormoni piikittää heillä humalassa ja vielä krapulassakin.

Nainen on heikompi astia

Tämä pitää paikkansa ainakin kra-pulassa. Perussyy löytyy fysiologiasta. Naisen kehon vesipitoisuus on 66 prosenttia, miehen 75. Siksi sama määrä alkoholia painokiloa kohti aiheuttaa naiselle voimakkaamman humalan ja kra-pulan kuin miehelle. Myös hormoneilla on merkitystä. Mitä enemmän veressä on naishormoneja, sitä runsaammin myös asetaldehydiä. Siksi krapula voi äityä tavallista ikävämmäksi kuukautiskierron keskivaiheessa olevilla ja niillä, jotka käyttävät e-pillereitä.

Kosteaa iltaa seuraa morkkis

Moraalisen krapulan syynä ei ole pelkkä töppäily. Osaselitys piilee elimistön tryptofaanivajeessa. Etanoli lisää elimis-tössä tryptofaaniaminohappoa hajotta-van entsyymin, tryptofaanipyrrolaasin, tuotantoa. Tryptofaani puolestaan muo-dostaa aivoissa mielialaa kohottavaa serotoniinia. Alkoholisteilla esiintyy taval-lista enemmän masennusta.

B-vitamiini auttaa

Kansanuskomus elää sitkeässä, vaikka todisteet ovat yhden kokeen varassa. 1970-luvulla tehdyssä tutkimuksessa B6-vitamiini eli pyridoksiini vähensi krapula-oireet puoleen. Koehenkilöt nappasivat yhden 400 milligramman tabletin etu-käteen, toisen kesken bailaamisen ja viimeisen illan päätteeksi. Vitamiiniuskoa nakertaa se, ettei havaintoa ole vahvis-tettu. Myös mekanismi on tuntematon.

Hikoilu helpottaa

Humalan ja krapulan kestoa ei voi lyhentää, vaikka kuinka saunoisi ja kuntoilisi. Alkoholin poistumisnopeus on vakio: gramma puhdasta alkoholia kym-mentä painokiloa kohti tunnissa. Pullo nelosolutta (15 grammaa) poistuu 70-kiloisen elimistöstä kahdessa tunnissa. Pääosa alkoholista palaa maksassa, vain viisi prosenttia poistuu hengityksen, virtsan ja hien mukana. Saunan ja lenkin riskit ovat suuret. Joka vuosi lähes 30 suomalaista kuukahtaa kohmelossaan lauteille. Myös krapulassa kuntoilu al-tistaa sydänkuolemille.

Kohtuukäyttäjä säästyy

Jos juot vähemmän kuin puoli pulloa olutta tunnissa, maksasi ehtii polttaa alkoholin eikä humalaa pääse syn-tymään. Suomalaistutkimuksen mukaan suurin osa meistä saa darran, jos nauttii illan kuluessa alkoholia yli 1,5 grammaa painokiloa kohti (70-kiloisella seitsemän pulloa nelosolutta) tai jos veren alkoholi-pitoisuus ylittää 1,5 promillea. Myös juomisen kesto vaikuttaa. Harva selviää kahden–kolmen päivän putkesta ilman krapulaa.

Mainettaan vaarallisempi

Flimmerin eli sydämen eteisvärinän ylei-sin syy keski-ikäisillä suomalaismiehillä on krapula. Tila ei ole tappava, mutta sopivissa oloissa se voi aiheuttaa sydäninfarktin tai aivohalvauksen. Mo-lemmat noudattavat suomalaista krapula-rytmiä: kohtauksia hoidetaan eniten vii-konloppuisin."