antaako ruotsi
kreikalle rahaa
4167
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ruotsalaiset äänestivät Euroopan Unionin rahaliittoon (EMU:un) liittymisestä vuonna 2003 kielteisesti.
Ruotsi säilytti oman valuuttansa kruunun. Ruotsi ei ole myöskään Euroopan Unionin keskuspankin jäsen, koska ei kuulu EMU:un. Ruotsi ei ole euroalueen jäsen, vaikka liittyi Euroopan Unioniin.
Talous- ja rahaliitto (EMU)
Sanastoa ajantasaistetaan parhaillaan Lissabonin sopimuksen allekirjoittamisen seurauksena.
Talous- ja rahaliitto (EMU) merkitsee unionin jäsenvaltioiden talous- ja rahapolitiikkojen yhdenmukaistamisprosessia, jonka tavoitteena on yhteisen rahan, euron, käyttöönottaminen. EMU oli Maastrichtissa joulukuussa 1991 pidetyn hallitustenvälisen konferenssin (HVK) pääaihe.
EMU on kehittynyt kolmessa vaiheessa:
* Ensimmäinen vaihe (1.7.1990–31.12.1993): pääomien vapaa liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä, talouspolitiikkojen läheinen yhteensovittaminen ja keskuspankkien välinen läheinen yhteistyö.
* Toinen vaihe (1.1.1994–31.12.1998): jäsenvaltioiden talous- ja rahapolitiikkojen lähentyminen (hintatason vakauden ja terveen julkisen talouden varmistamiseksi) ja Euroopan rahapoliittisen instituutin (ERI) ja sen jälkeen Euroopan keskuspankin (EKP) perustaminen vuonna 1998.
* Kolmas vaihe (alkoi 1.1.1999): valuuttakurssien kiinnittäminen peruuttamattomasti euroon sekä yhteisen rahan käyttöönotto valuuttamarkkinoilla ja sähköisessä maksuliikenteessä. Euron käyttöönotto käteismaksuissa.
Kun EMUn kolmas vaihe alkoi, yksitoista jäsenvaltiota otti euron yhteiseksi valuutaksi. Kreikka liittyi mukaan kaksi vuotta myöhemmin. Slovenia liittyi euroalueeseen 1. tammikuuta 2007.
Kolme jäsenvaltiota ei osallistu euroalueeseen: Yhdistynyt kuningaskunta ja Tanska, jotka hyödyntävät mahdollisuutta jättäytyä EMUn ulkopuolelle (”opt-out”), ja Ruotsi, jossa euron käyttöönottoa koskeva kansanäänestys päätyi kielteiseen tulokseen syyskuussa 2003. Unioniin 1. toukokuuta 2004 ja 1. tammikuuta 2007 liittyneiden jäsenvaltioiden on tarkoitus siirtyä euron käyttöön, kun ne täyttävät kaikki lähentymisperusteet. Niille ei jäsenyysneuvotteluissa myönnetty vapauttavia lausekkeita.
EMUn pitkän aikavälin menestyksen varmistamiseksi on vastattava tiettyihin haasteisiin, joita ovat julkisen talouden vakauttaminen ja jäsenvaltioiden talouspolitiikoiden entistä tiiviimpi yhteensovittaminen.
Euroopan Unionin talous- ja rahaliiton EMU:n liiallisia alijäämiä koskeva menettely
Sanastoa ajantasaistetaan parhaillaan Lissabonin sopimuksen allekirjoittamisen seurauksena.
Liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä määrätään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklassa, jossa jäsenvaltiot velvoitetaan välttämään liiallisia julkistalouden alijäämiä.
Komissio arvioi ja neuvosto päättää, onko liiallinen alijäämä olemassa vai ei. Komissio laatii asiasta kertomuksen, jossa sen on otettava huomioon kaikki liiallisen alijäämän olemassaoloon vaikuttavat tekijät (esimerkiksi suhdannetilanne ja uudistukset).
Jos neuvosto päättää, että jäsenvaltiossa on liiallinen alijäämä, se antaa ensin kyseiselle jäsenvaltiolle suosituksia. Jäsenvaltion on lopetettava tilanne määräajassa. Jos se ei noudata suosituksia, neuvosto voi vaatia jäsenvaltiota toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä. Tarvittaessa neuvosto voi määrätä seuraamuksia tai sakkoja ja pyytää Euroopan investointipankkia (EIP) tarkistamaan kyseiseen jäsenvaltioon soveltamaansa lainoituspolitiikkaa.
Julkistalouden alijäämän olemassaolon viitearvo on kolme prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Vuonna 1997 annetussa neuvoston asetuksessa selvennetään ja nopeutetaan liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä.
---
Hiukan ovat Euroopan Unionin kriisivaltioiden budjettivajeet ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen "pompsahtaneet" viime vuonna:
Espanjan budjettivaje oli 11,2 % ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen 53,2 %.
Italian budjettivaje oli 5,3 % ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen 115,8 %. Italia on eniten velkaantunut.
Irlannin budjettivaje oli viime vuonna 14,3 % ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen 64,0 %.
Kreikan budjettivaje oli viime vuonna 13,6 % ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 115,1 %.
Portugalin budjettivaje oli viime vuonna 9,4 % ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 76,8 %.
Kreikan bkt oli vuonna 2009 arviolta 237 miljardia euroa.
Suomen bkt oli vuonna 2009 arviolta 171 miljardia euroa.
Köyhä, pieni Suomi siinä lainaa Kreikalle 1 miljardista puoleentoista.
Suomalaisten eläkerahoista on Kreikalle lainattu jo 806 miljoonaa euroa. Eniten Kreikalle on lainannut kuntien elkevak. Keva 455 miljoonaa euroa.
Yhteensä PIIGS-maille (eli Portugalille, Irlannille, Italialle, Kreikalle ja Espanjalle) suomalaisten eläkerahaa on lainattu 4,7 miljardia euroa suomalaisten eläkeyhtiöiden ja -laitosten toimesta.
ja heitti loput kreikkaan hämätäkseen kansalaisia. sellaisia ovat kepun sisäänajamat johtajat.
kun Suomen edustaja on pistänyt nimensä velkapaperiin, niin muut
lainoittajat pyörtävät päätöksensä sanovat että tarjoust oli VITSI!
Ja Suomipoika maksaa