Satutin itseäni pahasti. Mulla on käsissä nykyään 10 arpea 2-3 cm leveitä ja 5-10 cm pitkiä. Muistan tilanteen jonka jälkeen menin sokkiin ja ihan sekaisin ja onnistuin sitten satuttamaan itseäni pahasti. Tilanne on semmonen että en pysty edes kirjottamaan siitä tilanteesta mitään. Mutta mua satutettiin nyt ymmärrän että mua satutettiin ja siks satutin itseäni koska menin sekaisin ja sokkiin. Muistan kun tein käsiin niitä jälkiä henkinen olo oli sietämätön. Olin psyk. osastolla pakkohoidossa kun olin ottanut yliannostuksen lääkkeitä tahallaan, mut sitten en uskaltanu kuolla niin soitin itelleni apua ja jouduin osastolle. Otin yliannostuksen lääkkeitä ja ajattelin että nyt kuolen, sitten sydän rupes hakkaamaan ihan täysillä ja mua rupes pelottamaan kuolema. Ahistaa niin paljon että mitä mustaki oikeen ajatellaan kun tein niin. En uskaltanut kuolla. Olin sekaisin osastolle ja menin saksilla tekemään pahoja jälkiä käsiini. Muistan kun näin paljon vertaa. Nyt mietin että oon ollu julma itteäni kohtaan ja oon satuttanut itteäni niin pahasti. Nyt haaveilen että lähtispä ne arvet pois.
Kadun kun satutin itseäni
_______________
0142
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.