Katsastushinnat korkeita korjaamoissa
Suomi sijoittuu katsastusten hintavertailussa keskikastiin Euroopan maiden joukossa. McKinseyn AKE:lle (nyk. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi) tekemän kansainvälisen vertailun mukaan kalleimmat katsastushinnat ovat niissä Euroopassa maissa, joissa katsastukset tehdään korjaamoissa.
Hintojen vaihtelun pääsyynä on erilaisten palkkatasojen ja teknisten vaatimusten lisäksi se, että Euroopan katsastusmarkkinat eroavat rakenteellisesti toisistaan. Esimerkiksi Pohjoismaiden markkinat on Ruotsia lukuun ottamatta (tapahtuu 1.7.) vapautettu kilpailulle, kun taas joillain Euroopan markkinoilla vallitsee vielä hinnan tai vapaan kilpailun säännöstely. Markkinat eroavat myös siinä, että eräissä Euroopan maissa kuten Norjassa, Isossa-Britanniassa ja Hollannissa korjaamoilla on lupa tehdä katsastuksia.
McKinseyn selvityksen mukaan korjaamokatsastuksen sallivissa Isossa-Britanniassa, Hollannissa ja Norjassa katsastushinnat ovat Euroopan kalleimmat. Brittiläinen ja hollantilainen kuluttaja maksaa katsastuskäynnistään 65 euroa, kun Suomessa hinta jää keskimäärin 48 euroon ilman päästömittauksia.
Hylkäysten määrissä isot vaihtelut
Myös hylkäysten määrä näyttää olevan merkittävästi suurempi niissä maissa, jotka sallivat katsastukset korjaamoissa. Esimerkiksi joka toinen (51 %) norjalaiskatsastus ja joka kolmas (35 %) brittikatsastus päättyy hylkäykseen, kun Suomessa hylkäysprosentti jäi vuonna 2007 27:ään. Vastaavasti joka kolmas (31 %) ruotsalaisauto ja joka neljäs (25 %) tanskalaisauto hylättiin katsastuksen päätteeksi.
Katsastuksen hinta on Suomessa Euroopan keskitasoa, euroa
Lähde: McKinseyn selvitys 2007. Määräaikaiskatsastuksen ilman päästömittausta hintavertailu maittain Euroopassa. Huomioitavaa on se, että tarkastusten tarkat sisältö-, tila- ja laitevaatimukset sekä päästömittausten sisältyminen vaihtelevat maittain.
Katsastusvertailu maittain
Maa Toimipaikat Katsastusten määrä (milj.) Valvonta-henkilöt Korjaamo-katsastukset
Norja yli 2 500 1,1 50-60 Sallittu
Iso-Britannia 19 000 24 300 Sallittu
Suomi 300 2,3 3 Ei sallittu
Hollanti 9 000 6,6 350 Sallittu
Lähde: McKinseyn selvitys 2007: kansalliset valvontaviranomaiset.
Suomalainen laatu korkealla
Suomalainen katsastuslaatu kestää erittäin hyvin kansainvälisen vertailun. Tärkeä mittari ovat poikkeamat hylkäyskeskiarvosta. Suomessa 83 % katsastusasemista poikkesi keskiarvosta vain /-5 prosenttiyksikköä. Työn laatu on nykyisessä mallissa erittäin tasaista. Vastaavasti Norjassa, missä autoja katsastetaan korjaamoilla, hylkäysprosentti vaihtelee asemittain 15–90 välillä.
Valvonnan tarve lisääntyy
McKinseyn selvitys osoittaa myös sen, että korjaamokatsastukset sallivat maat joutuvat pitämään yllä raskasta valvontabyrokratiaa. Valvontaorganisaatiossa on Hollannissa 350, Isossa-Britanniassa 300 ja Norjassa 50–60 valtion virkamiestä. Suomessa Trafilla valvojia on ainoastaan kolme, koska riippumattomien katsastusyritysten valvontatarve on olennaisesti pienempi kuin katsastuksia tekevien korjaamojen.
Luotettavuus kärsii
Korjaamokatsastukset vähentävät riippumattomuutta ja lisäävät laadun vaihtelua. Hylätty katsastus tuo korjaamolle lisää liikevaihtoa korjausten muodossa, joka voi houkutella hylkäämään enemmän kuin todellisuudessa on tarpeellista.
Määräaikaiskatsastuksia tehdään maassamme joka vuosi noin 2,3 miljoonaa. Suomen katsastusmarkkinat vapautettiin kilpailulle vuodesta 1994 alkaen, minkä jälkeen asemien määrä on kasvanut n. 80:stä yli 300:aan.
Muutoksesta ovat hyötyneet kuluttajat, koska katsastuksen saatavuus eli aukioloajat ja palvelu ovat parantuneet.
McKinseyn selvityksen mukaan maamme laadukkaan katsastuksen syynä ovat myös vahva valvonta ja tiukat lakisääteiset vaatimukset.
Lähde: McKinseyn selvitys AKE:lle katsastusalan kilpailun lisäämisestä
Suomi sijoittuu katsastusten hintavertailussa keskikastiin Euroopan maiden joukossa. McKinseyn AKE:lle (nyk. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi) tekemän kansainvälisen vertailun mukaan kalleimmat katsastushinnat ovat niissä Euroopassa maissa, joissa katsastukset tehdään korjaamoissa.
Hintojen vaihtelun pääsyynä on erilaisten palkkatasojen ja teknisten vaatimusten lisäksi se, että Euroopan katsastusmarkkinat eroavat rakenteellisesti toisistaan. Esimerkiksi Pohjoismaiden markkinat on Ruotsia lukuun ottamatta (tapahtuu 1.7.) vapautettu kilpailulle, kun taas joillain Euroopan markkinoilla vallitsee vielä hinnan tai vapaan kilpailun säännöstely. Markkinat eroavat myös siinä, että eräissä Euroopan maissa kuten Norjassa, Isossa-Britanniassa ja Hollannissa korjaamoilla on lupa tehdä katsastuksia.
McKinseyn selvityksen mukaan korjaamokatsastuksen sallivissa Isossa-Britanniassa, Hollannissa ja Norjassa katsastushinnat ovat Euroopan kalleimmat. Brittiläinen ja hollantilainen kuluttaja maksaa katsastuskäynnistään 65 euroa, kun Suomessa hinta jää keskimäärin 48 euroon ilman päästömittauksia.
Hylkäysten määrissä isot vaihtelut
Myös hylkäysten määrä näyttää olevan merkittävästi suurempi niissä maissa, jotka sallivat katsastukset korjaamoissa. Esimerkiksi joka toinen (51 %) norjalaiskatsastus ja joka kolmas (35 %) brittikatsastus päättyy hylkäykseen, kun Suomessa hylkäysprosentti jäi vuonna 2007 27:ään. Vastaavasti joka kolmas (31 %) ruotsalaisauto ja joka neljäs (25 %) tanskalaisauto hylättiin katsastuksen päätteeksi.
Katsastuksen hinta on Suomessa Euroopan keskitasoa, euroa
Lähde: McKinseyn selvitys 2007. Määräaikaiskatsastuksen ilman päästömittausta hintavertailu maittain Euroopassa. Huomioitavaa on se, että tarkastusten tarkat sisältö-, tila- ja laitevaatimukset sekä päästömittausten sisältyminen vaihtelevat maittain.
Katsastusvertailu maittain
Maa Toimipaikat Katsastusten määrä (milj.) Valvonta-henkilöt Korjaamo-katsastukset
Norja yli 2 500 1,1 50-60 Sallittu
Iso-Britannia 19 000 24 300 Sallittu
Suomi 300 2,3 3 Ei sallittu
Hollanti 9 000 6,6 350 Sallittu
Lähde: McKinseyn selvitys 2007: kansalliset valvontaviranomaiset.
Suomalainen laatu korkealla
Suomalainen katsastuslaatu kestää erittäin hyvin kansainvälisen vertailun. Tärkeä mittari ovat poikkeamat hylkäyskeskiarvosta. Suomessa 83 % katsastusasemista poikkesi keskiarvosta vain /-5 prosenttiyksikköä. Työn laatu on nykyisessä mallissa erittäin tasaista. Vastaavasti Norjassa, missä autoja katsastetaan korjaamoilla, hylkäysprosentti vaihtelee asemittain 15–90 välillä.
Valvonnan tarve lisääntyy
McKinseyn selvitys osoittaa myös sen, että korjaamokatsastukset sallivat maat joutuvat pitämään yllä raskasta valvontabyrokratiaa. Valvontaorganisaatiossa on Hollannissa 350, Isossa-Britanniassa 300 ja Norjassa 50–60 valtion virkamiestä. Suomessa Trafilla valvojia on ainoastaan kolme, koska riippumattomien katsastusyritysten valvontatarve on olennaisesti pienempi kuin katsastuksia tekevien korjaamojen.
Luotettavuus kärsii
Korjaamokatsastukset vähentävät riippumattomuutta ja lisäävät laadun vaihtelua. Hylätty katsastus tuo korjaamolle lisää liikevaihtoa korjausten muodossa, joka voi houkutella hylkäämään enemmän kuin todellisuudessa on tarpeellista.
Määräaikaiskatsastuksia tehdään maassamme joka vuosi noin 2,3 miljoonaa. Suomen katsastusmarkkinat vapautettiin kilpailulle vuodesta 1994 alkaen, minkä jälkeen asemien määrä on kasvanut n. 80:stä yli 300:aan.
Muutoksesta ovat hyötyneet kuluttajat, koska katsastuksen saatavuus eli aukioloajat ja palvelu ovat parantuneet.
McKinseyn selvityksen mukaan maamme laadukkaan katsastuksen syynä ovat myös vahva valvonta ja tiukat lakisääteiset vaatimukset.
Lähde: McKinseyn selvitys AKE:lle katsastusalan kilpailun lisäämisestä
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tutkimus ei kuitenkaan ota huomioon sitä, että Suomessa kaikki muuttuu paremmaksi jos korjaamokatsastukset sallitaan. Suomessa katsastuksen laatu paranee, hinnat laskevat, turhista ei hylätä, palvelu paranee, osaaminen paranee ja mitä muita näitä nyt olikaan...
Tutkimus ei myöskään ota huomioon sitä, että missään muualla maailmassa kuin Suomessa autoja ei katsasteta ja että tutkimusten mukaan katsastuksella ei ole mitään vaikutusta mihinkään ja että koko katsastustoiminta lopetetaan.
Tuollaisia tutkimuksia on ihan turha julkaista ellei ole ensin tutustunut Suomi24:n asiantuntijoihin (tai "Asian Tuntioihin" kuten täällä om (ompas om) tapana kirjoittaa).
Huolesi on turhaa, eihän katsastushinta katsastusasemilla nouse sen takia, että korjaamo katsastaa.
Päinvastoin toimiva kilpailu takaa, että myös hinnalla kilpailllaan. Niin se on kaikessa kaupankäynnissä.
Ja korjaamot tekevät sen nykyisiä hintoja halvemmalla. Ja jos eivät tee, ketä se haittaa, ei ole huononnus nykytilaan.
Itse katsastuksen tarpeellisuuteen, onko vaikutusta liikenneturvallisuuteen, tutkimuksessa ei käsitellä lainkaan. Se on muissa tutkimuksissa jo todettu, sitä ei ole.
Mistä olet löytänyt kirjoitelman?
Eiole alkuperäisestä tutkimuksesta, vaan tarkoitushakuisesti lainattu.
Koko tutkimus on linkkinä:
http://www.ake.fi/NR/rdonlyres/AD9D73E6-1FE9-4C82-8DAC-F94774225505/0/AKE208Selvityskatsastusalankilpailunlisäämisestä.pdf
Alla on leikkeenä johtopäätökset
8 Johtopäätökset
Suomen katsastusmarkkinoiden kehitys on ollut kuluttajia suosivaa vuoden
1994 jälkeen, jolloin markkinat avautuivat. Korkeimmalle arvostetut kriteerit,
hyvä palvelu ja katsastuksen saatavuus, ovat parantuneet merkittävästi. Samaan
aikaan kuitenkin määräaikaiskatsastuksen hinta on noussut 17 eurosta
(v. 1994) 48 euroon (v. 2008). Lisäksi katsastukseen on tullut lisämaksuja, kuten
päästömittaus (bensiiniautoille 17 euroa) ja OBD-mittaus (13 euroa). Pitkän
aikavälin hinnanmuutos (vuosina 1994–2008) voidaan selittää kustannusten
nousulla ja saatavuuden paranemisella. Lyhyellä aikavälillä (vuosina 2002–
2008) hintojen nousu selittyy näiden tekijöiden lisäksi myös yritysten liikevoiton
kasvulla.
Markkinoiden avautumisesta huolimatta Suomen katsastusmarkkinat ovat pysyneet
hyvin keskittyneinä ja kahdella johtavalla yrityksellä on nykyisin 84 %:n
markkinaosuus. Markkinarakenne onkin mahdollistanut suuret keskimääräiset
liikevoitot (23 %). Merkittävimmät kilpailua rajoittavat tekijät ovat alalle tulon esteet,
etenkin tila- ja koulutusvaatimukset sekä kevyen ja raskaan kaluston yhdistäminen.
Analysoitujen muutosehdotusten perusteella Suomen katsastusmarkkinoiden
kilpailutilanteeseen ja katsastuksen hintaan vaikuttaisi selvimmin korjaamokatsastusten
salliminen (-15–30 euroa katsastusta kohden). Tämä kuitenkin lisäisi
laadunvaihtelua, poistaisi katsastajien objektiivisuuden ja muuttaisi toimialan
rakennetta. Seuraavaksi eniten vaikutusta olisi kevyen ja raskaan liikenteen
eriyttämisellä (-5 euroa katsastusta kohden) sekä koulutusvaatimuksien lieventämisellä
(-3–7 euroa katsastusta kohden).
Muutosehdotusten kokonaisvaikutuksen arvioimiseksi luotiin kolme esimerkkiskenaariota,
joissa analysoitiin koulutus- ja ajoratavaatimusten, kevyen ja
raskaan kaluston sallitun välimatkan pidentämisen sekä kevyen ja raskaan kaluston
eriyttämisen yhteisvaikutuksia. Korjaamokatsastukset jätettiin tarkastelujen
ulkopuolelle.
Suurimmat kevyen katsastuksen hintavaikutukset voitaisiin saavuttaa eriyttämällä
kevyt ja raskas katsastus sekä lieventämällä koulutus- ja ajoratavaatimuksia
(keskiarvohinta 50-60 euroa katsastusta kohden mukaan lukien päästö-
ja OBD-mittaukset). Markkinoiden rakenne kuitenkin muuttuisi, nykyyrittäjien
kannattavuus heikkenisi sekä raskaan kaluston katsastusasemat vähenisivät
ja hinnat nousisivat.
• Skenaario 1 – Hinta 60–70 euroa per katsastus (lievemmät koulutus-
ja tilavaatimukset): Parantunut työvoiman ja liikepaikkojen saatavuus
laskisi kustannuksia jopa 9 euroa katsastusta kohden pitkällä aikavälillä.
Lyhyen aikavälin vaikutus on epätodennäköistä alan työehtosopimusten
vuoksi. Kilpailutilanne ei skenaariossa muuttuisi merkittävästi
uusien yrittäjien tila- ja investointitarpeiden vuoksi, mikä hillitsisi
varsinaista hintojen laskua.
• Skenaario 2 – Hinta 60–70 euroa per katsastus (lievemmät koulutus-
ja tilavaatimukset, kevyen ja raskaan katsastuksen sallitun välimatkan
pidentäminen): Kustannusten mahdollinen lasku olisi jopa 13-66
euroa pienempi uusien asemien investointien vuoksi (verrattuna skenaario
1:een). Uudet yrittäjät olisivat kuitenkin nyky-yrittäjiin verrattuna
eriarvoisessa asemassa raskaan kaluston katsastusvelvoitteen vuoksi.
Arvioitu kilpailutilanteen muutos olisi täten pieni, ja hinnan uskotaan
asettuvan 60–70 euroon.
• Skenaario 3 – Hinta 50–60 euroa per katsastus (lievemmät koulutus-
ja tilavaatimukset, kevyen ja raskaan katsastuksen eriyttäminen):
Skenaario mahdollistaisi merkittävän kilpailun lisääntymisen, kun
markkinoille tulo olisi helpompaa ja yrittäjien kustannukset vähenisivät
7–15 euroa katsastusta kohden. Pitkän aikavälin hinnaksi arvioidaan
muodostuvan 50-60 euroa per katsastus. Nyky-yrittäjien asema voisi
kuitenkin heikentyä tilapäisesti, raskaan kaluston asemien määrä laskisi
45–65 % ja hinnat kohoaisivat jopa 80 euroon (70 %).
Tarkasteltujen ehdotusten lisäksi voidaan harkita uusien autojen katsastustiheyden
harventamista että aktiivisen hintatiedottamisen aloittamista. Molemmat
vaihtoehdot mitä todennäköisimmin alentaisivat kuluttajien kokonaiskustannuksia
sekä lisäisivät katsastustoimialan kilpailua.
Viestistäsi huomaa selvästi, että et ole ymmärtänyt lukemaasi. Viestisi ei liity aloitukseen oikeastaan mitenkään.
Mitä tarkoitat kun kirjoitat: "Eiole alkuperäisestä tutkimuksesta, vaan tarkoitushakuisesti lainattu. "
Aloituksen lainausta ei ole tehty harhaanjohtavasti.
Sinulle on ennenkin kirjoitettu, että älä tuijota johtopäätöksiä, lukematta ja ymmärtämättä ensin koko tutkimusta.
Todelliset katsastuskustannukset kasvavat, jos katsastukset siirtyvät korjaamoille. Koska et ymmärrä aloituksen tekstiä, niin et ymmärrä tuota edellistä virkettäkään.
Tutustuhan joskus vaikkapa korjaamoiden todelliseen tuntilaskutukseen. Vaikka et sitä ymmärräkään, niin asiakas maksaa korjaamon työstä/tunti huomattavasti enemmän kuin sen mitä korjaamo ilmoittaa tuntihinnakseen.
Jos palvelun taso halutaan pitää edes nykyisellään jonotusajan ja työn suorituksen keston suhteen, joudutaan kapasiteettiä lisäämään huomattavasi, jos toimijoiden määrä lisääntyy. Tämä nostaa kustannuksia kuten on jo käynyt ja jatkossa tulisi korostumaan.
Ei liity?, koita nyt ymmärtää, vaikka vaikeaa varmasti on.
Laita linkki, mistä lainaus on. Ei ole alkuperäisestä tutkimuksesta.
Mistälie katsastuslehdestä?
Jos et edes johtopäätöstä ymmärrä, unohda koko juttu, turha sinun on lukea mitään.
Sulla on niin sekavaa juttua, että taidat olla vielä vappusimoissa.
Selvitä pääsi.
Mitä sinä siitä välität, vaikka kustannukset nousisivatkin, ei se sinua koske.
Voit vapaasti valita kenelle rahasi annat, jos annat. Ei ole pakko mennä korjaamolle. Ihme itkua kustannuksista. Pelkäätkö työpaikkasi puolesta? Syytä varmasti onkin. Lue se tutkimus, joko puntti heiluu ;-)
En etsi sinulle linkkejä tutkimuksiin, joita en ole itse tänne lainannut. Etsi itse.
Johtopäätöksistä on turhaa keskustella ellei ole perehtynyt siihen, kuinka johtopäätöksiin on tultu.
Sinun on turhaa selittää johtopäätöksistä tekemiäsi päätelmiä, kun et selvästikään ole tutustunut tutkimuksiin tai sitten et ole niitä ymmärtänyt.
Työpaikkani puolesta en pelkää, eikä siihen ole mitään syytäkään. En ole katsastusmies, enkä muutenkaan työskentele katsastusalalla. Tutkimusten tekeminen ja lukeminen on minulle tutumpaa kuin autojen katsastaminen.
Vaikka nimeätkin itsesi minun ongelmakseni, niin itse en sinua sellaisena koe. Siihen vaaditaan huomattavasti parempaa argumentointia ja asiansa osaamista.
Taidat olla skitsofreenikko, tai sitten huutelet sivusta. Pyysin henkilöä joka on lainauksen laittanut, laittamaan myös lähteen. Linkin mistä kirjoitelma on harhaanjohtavasti ja tarkoitushakuisesti lainattu.
Mutta ei, silloin olisi jäänyt kiinni housut kintuissa.
En kaikkiin Trafin?, katsastusfimat? julkaisuihin pääse käsiksi, siksi linkin voisi laittaa.
Ilmeisesti koko jutusta paljastuu jotain, mitä ei haluta paljastuvan.
On turha keskustella, jos ymmärrys on valikoivaa ja tarkoitushakuista.
Päätelmiä, esittänyt vain sinä.
Taidat olla Trafilla töissä, no se siitä. En yhtään ihmettele.
Vai tutkimuksia, yhtä et kuitenkaan löydä...
Naurettavaa.
Pyysit minua laittamaan linkin. En ole laittanut lainausta. Jos oikeasti olisit tarkoittanut lainauksen laittajaa, olisit pyytänyt linkkiä häneltä. Hämääkö sinua se, että kirjoitat itse monella eri nimimerkillä?
"On turha keskustella, jos ymmärrys on valikoivaa ja tarkoitushakuista."
Miksi sitten jatkat häiriköintiä?
En ole ainoa joka on katsastuskeskusteluissa esittänyt päätelmiä.
En ole Trafilla töissä.
Mikä on äidinkielesi?
Hyvänen aika! Mikä pelle!
Joka PÄIVITTÄIN viljelee täällä tuota sanaa TRAFI milloin minkäkin aiheen turvin.
Koita nyt herranen aika sentään usko, että ei se termi trafi tule kansan suuhun yhtään sen paremmin, vaikka kuinkapaljon sitä täällä hokisit, se tulee---jos on tullakseen, piste
Jotkut ei vieläkään ymmärrä, että ei ole mitään järkeä kutsua Datsuneita Nissaneiksi, vaikka niissä Nissan nokalla lukisikin. Jotkut laittavat esim. automerkkejä listatessaan sinne nimen Nissan, vaikka se pitäisi edes aakkostaa Datsunin mukaan.
Et sitten tajunnut, että aloituksesa oli selkeä ja hyvä pointti aivan muuhun liittyen, eikä tuota Trafi-nimitystä juurikaan korostettu, vaan esim. lopussa lukee AKE, eikä siinä yhteydessä mainita enää nykyisestä nimestä mitään.
tekee päivästä toiseen aloituksia, miloin mistäkin aiheesta, ihan vaan päästäkseen aminitsemaan tuon termin trafi.
ja kuten sanottu, se tulee kansan suuhun aivan taatusti... jos on tullakseen, sitä ei kukaan huutelijä netissä ainakaan päätä tuleeko se tai ei, joten L O P E T A
Teksti jossa Trafi mainittiin on suora lainaus tekstistä "McKinseyn selvitys AKE:lle katsastusalan kilpailun lisäämisestä". Osoita siis purnauksesi alkuperäisen tekstin kirjoittajalle.
Muistakaa, että jos lainaamassanne tekstissä mainitaa nimi "Trafi", on se muutettava muotoon AKE. Tämä siksi, että uutta nimeä ei saa yrittää tehdä tunnetuksi kansalle, ennen kuin se muuten vakiinnuttaa paikkansa kansan suussa.
ESIM POSTIA SAAT KUTSUA ITELLAKSI IHAN VAPAAKSI, EI SITÄ KUKAAN KIELLÄ.
MUTTA SE JOS RUPEAT RAIVONOMAISESTI HOKEMAAN ITELLASTA MILLOIN MINKÄKIN AIHEEN TURVIN, IHAN MILLÄ ÄLYTTÖMÄLLÄ AIHEELA VAIN, IHAN VAIN PÄÄSTÄKSESI SANOMAAN "ITELLA" NIIN SE ON SITÄ IDIOOTTIMAISUUTTA, JOTEN SINÄ TEET, JANKUTTAMALLA TUOSTA TRAFISTA, TOSIAAN MILLOIN MINKÄKIN TYHJÄNPÄIVÄISEN AIHEEN TURVIN, KUNHAN PÄÄSE SEN SANOMAAN.
JA USKO JO, MONENNEN KERRAN TÄN SANON, SE SANA TRAFI (SAMOIN KUIN MYÖS ITELLA) TULEE SITTEN KANSAN SUUHUN... JOS ON TULLAKSEEN, SUN RAIVOAMINEN EI SITÄ ASIAA NOPEUTA.
Minäkö? Enpä ole Trafi tai AKE -nimiä juurikaan maininnut käymissäni keskusteluissa. Voit vaikka tarkastaa hakutoimintoa käyttäen.
"Euroopan maiden joukossa. McKinseyn AKE:lle (nyk. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi) tekemän kansainvälisen"
TIETENKÄÄN ET MYÖNNÄ, ETTÄ SE OLET SINÄ, JOKA ON JO SADOISSA VIESTEISSÄ JANKUNNUT TUOSTA TRAFISTA...
MUTTA ANNAPA OLLA, SE TULEE KANSAN SUUHUN, TAATUST TULEE, JOS ON TULLAKSEEN, PISTE.
Minulla ei ole mitään tarvetta tunnustaa kirjoittaneeni tuota ylintä riviä, koska en ole kirjoittanut kyseistä artikkelia, josta tuo lainaamasi pätkä on suora lainaus. Siinä artikkelissa on siis myös tuo suluissa oleva pätkä. En ole myöskään kirjoittanut koskaan nimimerkillä "Meillekkin".
Kiitos siitä, että et muuttanut lainausta kapitaaleilla kirjoitetuksi. Se oli sen takia mukavampi lukea kuin tuo itse kapitaaleilla kirjoittamasi teksti.
McKinseyn selvityksen mukaan maamme laadukkaan katsastuksen syynä ovat vahva valvonta ja tiukat lakisääteiset vaatimukset.
Korjaamokatsastuksen mahdollisuus. Eihän kenenkään ole pakko korjauttaa katsastuksen tehneellä yrityksellä. Tähän on turha vedota.
Ei lupakäytännön laajentaminen mitenkään voi vaarantaa liikenneturvallisuutta. Ainoastaan nykyisten sijoittajien tuotot.
Ehkä sitä, tätä, tuota ja niitä vikoja ilmaantuu korjaamokatsastuksessa vikalistaan työn ja osien myynnin tehostamiseksi.
Korjataan nämä "viat" , tuulilasikin on aika huono ja sitten päästään hyväksymään.
Vaihdat katsastuspaikkaa ja osien myyntikilpailun tuloksena voi tulla erilainen lista, nythän hyvä iskari myyjä pääsee Monreon tehtaille Ranskaan.
Nykyinen katsastuslainsäädäntö pitää vielä erillään katsastuksen ja korjaamisen/ osien myynnin.
Ajatuksena on ollut taloudellinen riippumattomuus katsastuspäätöksestä; jos hylkäät niin et tienaa osien
tai työn myynnillä.