Ruotsi on Pohjolan seurustelukieli.
Pohjoismainen yhteistyö - ei liene toista samanlaista maiden joukkoa, joka olisi onnistunut yhtä hyvin integraatiopyrkimyksissään. Kaikki Pohjoismaat pärjäävät loistavasti kansainvälisissä vertailuissa, mitataanpa sitten kilpailukykyä, kestävää kehitystä, luovuutta tai panostusta tutkimukseen ja kehitykseen.
Todellisuus on kuitenkin toinen. Pakollinen kouluopetus ei anna käytännön valmiuksia puhua ruotsia ja tilanne näyttää vain huonontuvan. Pitäisikö siis luovuttaa? Vastaus on ei. Sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK että Keskuskauppakamari ovat huolissaan nopeasti huonontuvasta ruotsin kielen taidosta. Ruotsi on suomalaisyritysten kotimarkkina-aluetta.
Suomen päätös jättää ruotsin kieli pois ylioppilaskirjoituksien pakollisista aineista alkaa nyt "kantaa hedelmää", sanan kielteisessä merkityksessä. Hyvänä esimerkkinä tästä sadosta on Nuorten Pohjoismaiden neuvoston päätös käyttää viimeisenä oljenkortena englantia, kun skandinaaviset kielet eivät luista.
Kaikki kieltenopetusta koskevat tutkimukset osoittavat selvästi, että mitä useamman kielen oppii, sitä helpompi on oppia muita kieliä. Tämä tarkoittaa myös, että suomalaisten saavuttama ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten, kuten englannin tai saksan, oppimista.
Toimivan pohjoismaisen yhteistyön jatkuvuus voidaan taata, jos osaamme paremmin yhtä kolmesta skandinaavisesta kielestä. Yhteistyö mahdollistaa kokemusten ja kulttuurin jakamisen. Tällä on merkitystä myös Pohjolan kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta meneillään olevassa talouskriisissä.
Ekonomie magister, HANKEN
Pohjoismainen yhteistyö - ei liene toista samanlaista maiden joukkoa, joka olisi onnistunut yhtä hyvin integraatiopyrkimyksissään. Kaikki Pohjoismaat pärjäävät loistavasti kansainvälisissä vertailuissa, mitataanpa sitten kilpailukykyä, kestävää kehitystä, luovuutta tai panostusta tutkimukseen ja kehitykseen.
Todellisuus on kuitenkin toinen. Pakollinen kouluopetus ei anna käytännön valmiuksia puhua ruotsia ja tilanne näyttää vain huonontuvan. Pitäisikö siis luovuttaa? Vastaus on ei. Sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK että Keskuskauppakamari ovat huolissaan nopeasti huonontuvasta ruotsin kielen taidosta. Ruotsi on suomalaisyritysten kotimarkkina-aluetta.
Suomen päätös jättää ruotsin kieli pois ylioppilaskirjoituksien pakollisista aineista alkaa nyt "kantaa hedelmää", sanan kielteisessä merkityksessä. Hyvänä esimerkkinä tästä sadosta on Nuorten Pohjoismaiden neuvoston päätös käyttää viimeisenä oljenkortena englantia, kun skandinaaviset kielet eivät luista.
Kaikki kieltenopetusta koskevat tutkimukset osoittavat selvästi, että mitä useamman kielen oppii, sitä helpompi on oppia muita kieliä. Tämä tarkoittaa myös, että suomalaisten saavuttama ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten, kuten englannin tai saksan, oppimista.
Toimivan pohjoismaisen yhteistyön jatkuvuus voidaan taata, jos osaamme paremmin yhtä kolmesta skandinaavisesta kielestä. Yhteistyö mahdollistaa kokemusten ja kulttuurin jakamisen. Tällä on merkitystä myös Pohjolan kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta meneillään olevassa talouskriisissä.
Ekonomie magister, HANKEN
Vastaukset 11
Vanhimmat
vanhaa retoriikkaa raudalta. On tasavertaisempaa kun kaikki Pohjoismaat käyttävät kaikille tuttua englantia.
Tietysti haluat että vain suomenruotsalaiset olisivat siellä mongertamasta suomenruotsia.
Miten se menikään? Pohjoismaiden neuvoston nuoret ottivat jo toista vuotta sitten englannin työkieleksi - se kun ainoa yhteinen kieli meille pohjoismaalaisille. Suomi tulee vielä jälkijunassa, koska meillä on edelleen kaksi kanssalliskieltä, kun kaikissa muissa Pohjoismaissa vain suuren enemmistön kieli on virallinen. Mutta muutos parempaan on edennyt todella ripeästi. Iltalehden kyselyssäkin jo 85 % kannattaa virallista yksikielisyyttä. Ruotsinkielisessä Radio Vegassa kävin kertomassa tämän samma på svenska.
Ei sillä ole merkitystä, miten monta ääntä kummallakin puolella on, vaan sillä miten monta euroa.
Ja sinullahan niitä euroja ei ole edes paikallisen kunnanvaltuutetun lahjomiseen. :D
Minä seurustelenkin saksalaisten kanssa. Sekä suomea että saksaa käytetään.
Silkkaa svekoprovoa tai ovelaa fennoprovoa koko avaus. Ei voi ottaa tosissaan, vaikka kuinka yrittäisi.
"Rautaako?" näin: "- - suomalaisten saavuttama ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten, kuten englannin tai saksan, oppimista."
"Rautaako?" ehdottaa nousemaan puuhun takapuoli edellä. Miksi? Ehdotus on ruotsikkojen suosiossa, vaikka sen heikkous on helppo osoittaa. Pikku kieltä puhuvien suomalaisten on järjetöntä aloittaa kieltenopiskelua toisella pikkukielellä, ruotsilla. Suomalaisten saavuttama englannin taito helpottaa muiden kielten, kuten saksan, ranskan ja ruotsin oppimista.
Tässä kirjoituksessa, nähdään "hanken":nin opetuksen taso. Tai eräiden kielivähemmistönoppilaiden.
"Hyvänä esimerkkinä tästä sadosta on Nuorten Pohjoismaiden neuvoston päätös käyttää viimeisenä oljenkortena englantia, kun skandinaaviset kielet eivät luista."
Tuo onkin aivan hyvä ratkaisu.
Tekniikan alalla englantia on käytetty kokous/sopimuskielenä jo pitkään. Se onkin aivan luonnollista, koska yhä useammin osapuolena on myös pohjoismaiden ulkopuolisia henkilöitä joko sopijaosapuolina tai sitten vain pohjoismaisenkin osapuolen edustajina. Niitä ulkomaisia asiantuntijoita alkaa olla firmoissa yhä enemmän lahden molemmin puolin, joten "sisäpiirin" kieli ei oikein olisi sopivaa käytöstä.
En toki vähättele ruotsin osaamisen merkitystä, mutta esittämäsi perusteet vaan alkavat olla museotavaraa.
"Tämä tarkoittaa myös, että suomalaisten saavuttama ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten, kuten englannin tai saksan, oppimista."
Niin tai sitten päinvastoin; vapaasta tahdosta tapahtunut saksan, ranskan tai vaikka venäjän opiskelu helpottaa vaikkapa ruotsin oppimista.
Erinomainen avaus. Siinä oli lyhyesti ja ytimekkäästi tiivistettynä yleisimmät valeet joilla pakkoruotsia puolustetaan. Pohjoismainen yhteys, portti muihin kieliin yms. vanhat tutut luikurit.
Jos taas suuntaamme katseemme itään, pitäen sisällään itä-euroopan, niin mikähän kieli sillä suunnalla on lingua franca?
Toisaalta, Suomi ei ole tätä nykyä enää suuntautunut pelkästään itään tai länteen, vaan koko maailmaan, joka on aina vain pienempi. Ja maailmalla lingua franca on tunnetusti englanti.
Jos ensisijainen viiteryhmä pitää Suomelle nimetä, niin se on Eurooppa, EU. Siellä taas ei ole mitään käyttöä esimerkiksi ruotsin kielelle.