hei.KysymyksiäKysymyksiä, Ajattelin kerralla kysyä kaikki mikä askarruttaa joten toivottavasti jaksatte lukea ja ehkä joku myös auttaa
minulla on aivan ihana nelivarvakilpikonna uros n.20v se on sosiaalinen ja utelias ja muutenkin rakas. se on tottunut olemaan rivitalossamme vapaana. ja tämä on aiheuttanut ongelmia:
olen lähdössä opiskelemaan, onko kokemusta kuinka konna sopeutuu pienempään elintilaan ( meidän on "laatikkokammoinen" saa hepulin jos huomaa että ympärillä on seinät) vai pitääkö minun jättää konna vanhempien luokse jossa sen hoito ei ole välttämättä parasta mutta elintila pysyy samana
ja onko vinkkiä mitä tehdä suurenevan konnan suurevenille jätöksille ( haju ei ole kovin miellyttävä ja lattia kärsii)
konna on myös oppinut kerjäämään eli yhdistänyt ihmisen jalat ruokaan onko vaarana että se oppii puremaan esim. varpaita ja onko jotain keinoa estää tätä.tällä hetkellä on vain hauskaa kun se ryntää luo nähdessään varpaat :)
ja sitten vielä meillä on hauska leikki konnan kanssa eli rapsutan sen kuorta ja konna venkoilee käden alla, en oikein vielekään tiedä onko se konnan mielestä kivaa vai inhottavaa mutta konna usein jää odottamaan lisää ja tulee itse käden luo :) voiko tämä aiheuttaa jossain vaiheessa agressiivista käyttäytymistä kättä kohtaan?
olen kuullut "kauhukertomuksia" konnista jotka purevat ja jahtaavat omistajiaan enkä haluaisi että tällä hetkellä seurallisesta ja mukavasta konnastamme kasvaisi tälläinen. joten vinkkejä kaivataan
kesän voikukkapeltoja odotellessa
kaiju ja roope
minulla on aivan ihana nelivarvakilpikonna uros n.20v se on sosiaalinen ja utelias ja muutenkin rakas. se on tottunut olemaan rivitalossamme vapaana. ja tämä on aiheuttanut ongelmia:
olen lähdössä opiskelemaan, onko kokemusta kuinka konna sopeutuu pienempään elintilaan ( meidän on "laatikkokammoinen" saa hepulin jos huomaa että ympärillä on seinät) vai pitääkö minun jättää konna vanhempien luokse jossa sen hoito ei ole välttämättä parasta mutta elintila pysyy samana
ja onko vinkkiä mitä tehdä suurenevan konnan suurevenille jätöksille ( haju ei ole kovin miellyttävä ja lattia kärsii)
konna on myös oppinut kerjäämään eli yhdistänyt ihmisen jalat ruokaan onko vaarana että se oppii puremaan esim. varpaita ja onko jotain keinoa estää tätä.tällä hetkellä on vain hauskaa kun se ryntää luo nähdessään varpaat :)
ja sitten vielä meillä on hauska leikki konnan kanssa eli rapsutan sen kuorta ja konna venkoilee käden alla, en oikein vielekään tiedä onko se konnan mielestä kivaa vai inhottavaa mutta konna usein jää odottamaan lisää ja tulee itse käden luo :) voiko tämä aiheuttaa jossain vaiheessa agressiivista käyttäytymistä kättä kohtaan?
olen kuullut "kauhukertomuksia" konnista jotka purevat ja jahtaavat omistajiaan enkä haluaisi että tällä hetkellä seurallisesta ja mukavasta konnastamme kasvaisi tälläinen. joten vinkkejä kaivataan
kesän voikukkapeltoja odotellessa
kaiju ja roope
Vastaukset 9
Vanhimmat
Se tietysti vähän riippuu kuinka pieneen elintilaan konnan siirtää. Itse olen onneksi voinut tehdä toisin päin..eli konnat päässeet suurempaan tilaan ja se muutti niiden elämänlaatua ratkaisevasti parempaan suuntaan.
Jätöksille et voi tehdä mitään muuta kuin siivota heti niitä huomatessasi.Tai voit tietysti suojata lattiaa sanomalehdillä tai tehdä konnalle oman aitauksen jossa lattia suojattu. Hajulle ja jätösten määrälle ei tietysti voi mitään.
Kilpikonnat eivät ole sosiaalisia eläimiä, ne oppivat tunnistamaan ihmiset ruoan antajina, mutta ei minään muuna. Konnat ovat usein kiinnostuneita varpaista ja jotkut yksilöt kokeilevat purra varpaita luullen niitä ruoaksi. Sille ei voi mitään jos konna alkaisi pureksimaan varpaita. Konnia ei voi mitenkään kouluttaa tai opettaa olemaan purematta. Ne elävät ihan omilla ehdoillaan. Meidän konnat tulevat vain haistelemaan varpaita mutta eivät pure. Se on varmaan ihan yksilöllistä.
Konnan rapsuttaminen millään tavalla ei ole hyväksi konnalle. Ne eivät koe mitään mielihyvää rapsutuksista, vaan stressaantuvat. Jotkut konnat ovat voineet oppia sietämään ihmisen kosketusta, mutta vain sietämään. Konna ei ole rapsuteltava eläin.
Ja vielä siitä, että konna venkoilee sitä rapsutettaessa ei ole konnan innostumista vaan jotain aivan muuta. Kilvessä olevat vaaleat kasvuraidat ovat herkkiä kohtia kilvessä. Niissä on erityisen herkkä tunto eikä niitä tule rapsutella kuten ei muutakaan kilpeä. Konna tuntee kipua. Eli suosittelen, että rapsuttelut unohdetaan.
Omat konnani tykkäävät siitä, että rapsutan (en kynnellä) kaulasta ja pään päältä... Varsinkin kun on nahanlähtöaika... Eli sekin on ihan konnariippuvainen juttu..
Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn mistä tiedät että konnasi tykkäisivät rapsutuksesta? Me ihmiset vaan usein inhimillistetään varsinkin tällaisten eläinten käytöstä mitä on hyvin vaikea tulkita. Tuosta rapsutuksesta ollaan nimittäin montaa mieltä.. En sitten tiedä muista kuin maakonnista, mutta en suosittelisi että sitä nahkaa mitenkään irti rapsuteltaisi. No en nyt ala väittelemään. Jokainen tehkööt omat johtopäätöksensä.
Meidän konna, Kille, vipeltää vapaana kodissamme ja olemme päätyneet tälläiseen ratkaisuun jätösten kanssa, että aamuisin pidämme keittiön oven kiinni, emmekä päästä Killeä ulos, ennen kuin tehnyt asiansa. Konna on ymmärtänyt ja hoitaa hommat pian herättyään ja saa sen jälkeen riehua kämpässä vapaasti.
Sitten tuohon rapsutteluun ja sosiaallisuuteen. Se riippuu täysin yksilöstä, mistä tykkää. Kille on harvinaisen ihmisrakas konna ja nauttii silmin nähtävästi kun sitä pitää sylissä ja se saa tuntea tutun hajun. Monesti se nukahtaa paikalleen ja sitten velttoa konnaa kannetaan oman lämpölampun alle jatkamaan uniaan. Kille seurailee esim. äitiäni, kun hän siivoaa ja tulee kutsusta luokse. Rapsuttaa jalallaan meidän nilkkojamme, kun haluaa jotain ja juoksee heti eteiseen kun ovi käy ja pyörii kuin hyrrä jaloissa, jos sitä ei huomata ja paijata pari kertaa.
Maakonnia on tutkittu suht'koht huonosti (varsinkin yksilöllistä käyttäytymistä)että on paha mennä yleistämään sen sosiaallisia taitoja ja "mielitekoja" jos ei elä kaikkien konnien välittömässä läheisyydessä.
Mutta Mukavat keväät kaikille! =)
Totta on, että jotkut konnat eivät voi sietää ihmisen kosketusta tai läsnäoloa. Jos joutuu viettämään elämänsä terraariossa ja vain näyttää mielenkiintoiselta ja eksoottiselta, niin ei ole mikään ihme että jostain konnista tulee epäsosiaallisia ja ne oppivat pelkäämään ja stressaantuvat helposti. Laita ihminen häkkiin koko elämäkseen ja katso sitten, tuleeko ulos tervejärkinen vai häiriintynyt yksilö?
En tietenkään tarkoita, että terraario on paha asia, päinvastoin, mutta totuushan on se, että maakonnat kävelevät luonnossa kilometrejä päivittäin ja on pelkästään hyvä asia päästää ne edes kerran päivässä kävelemään vapaasti isoon tilaan (lattialle) Näin ne oppivat luottamaan ihmisiin ja niiden elämäntasokin paranee, kun ei tarvitse enää pelätä.
Maikki, voisit hieman ajatella mitä suustasi päästät. Joku saattoi tosiaan uskoa sinun lievästi sanottuna tyhmiin väittämiisi, eivätkä enää uskalla/halua koskea konniinsa. Ja se ei ole hyvä asia, kuten varmasti ymmärrät.
Mistäköhän tämä terraarioon sulkeminen kommentti tuli? Itse en edes pidä konnia terraariossa. Niillä on oma tilava huone joka on sisustettu niille ja tulevat halutessaan kävelemään muualle asuntoon. Eihän se ole hyvä että jos pitää kilpikonnaa lemmikkinä, konnan tarvitsisi pelätä ihmistä koska sillä ei olisi mitään kontaktia ihmiseen.
Perustin nämä väitteeni että konnia tulisi käsitellä niiden omilla ehdoilla eikä konna ole rapsuteltava eläin vakavastiotettavien harrastajien ajatuksiin. Totta kai konna oppii sietämään ihmisen kosketusta ja onhan sen opittavakin koska konnaa tarvitsee käsitellä erinäköisten hoitotoimenpiteiden takia. Eikä siinä ole mitään pahaa että konnat tulevat pyörimään ihmisten sekaan ja kerjäämään ruokaa. Kunhan se tapahtuu konnan ehdoilla. Tarkoitin että konnaa käsiteltäisi silloin kun SE itse tulee luokse, mutta ei niin että konna otetaan luokse kun sitä halutaan "helliä". Toivottavasti tuli selkeämmäksi.
Esimerkiksi näillä sivuilla on mielestäni hyvin järkevästi selostettu tästä asiasta..
http://www.matelijat.info/maakilpikonna/hoito-ohjeet/sosiaalisuus.html
Täyttä totta, monessa mielessä. Ei kilpikonnaa (tai matelijaa muutenkaan) voi verrata esim. koiraan tai kissaan. Viimeksi mainitut kun yleensä aina tykkäävät olla ihmisen lähellä ja rapsutettavana. Kilpikonnat ovat aivan oma lukunsa, mutta sekin riippuu täysin yksilöstä. Jotkut haluavat olla omissa oloissaan, vaikka mahdollisuuksia olisikin hyöriä ihmisten keskellä ja seurassa. On kuitenkin koiria ja kissoja, jotka eivät "pidä" ihmisistä ja heidän huomionosoituksistaan....ja on konnia, jotka nauttivat sylissä olosta, paijaamisesta ja hellyyden osoituksista. Ei missään nimessä saa mennä yleistämään. Jokainen eläin, niinkuin ihminenkin, on oma persoonallisuutensa ja sitä pitää kunnioittaa.
Kommenttia?
jeps, kiitos vastauksista. hyvää pohdinttaa tuli konnien sosiaalisuudesta.
oma kokemukseni rapsutuksesta on että joskus Roope tulee luo ja kun antaa ruokaa niin se ei syö vaan vain seuraa perässä ja sitten kun pysähdyn ja alan hieromaan ja rapsuttelemaan sitä etujaloista ja kaulasta niin herra pistää silmät puoliumpeen ja rentoutuu ihan veteläksi, jos lopettan ennen kuin konna on tyytyväinen niin se avaa silmät ja nostelee jalkoja sormien päälle. tottakai konna saa itse lähteä pois kun rapsutus ei enää kiinnosta.
tämä louttamus on saatu aikaan 15 vuoden yhteis elolla,muut perheen jäsenet saavat hyvin harvoin koskea konnan kaulaa mutta minut se nähtävästi tuntee turvalliseksi.
konna ei tullessaan pitänut ollenkaan kosketuksesta eli konna oppii sietämään kosketusta mutta minusta se oppii myös nauttimaan ja käyttämään hyväkseen sitä.
rapsutusleikkiin pätee sama sääntö eli jos koona lähtee pois en enää kutittele, usein se kuitenkin itse jää hankailemaan kilpeään käteen ja venkoilemaan. Mutta kuten sanottu konnatkin ovat yksilöllisiä ja luonne eroja löytyy..
kiitos vinkeistä. edelleen jäin kaipaamaan tietoa siitä elintilan pienenemisesta mutta täytyy varmaan vain kokeilla miten muutto sujuu.
hyviä päiviä omistajille ja konnille!