Fennometsäkaartilaisten suuria ryhmiä tiedetään liikkuneen Hämeenkyrössä, Jurvassa, Kittilässä, Kolarissa, Korpilahdella, Maskussa, Multialla, Rautavaaralla, Ruovedellä ja Valtimolla. Metsäkaartissa oleminen edellytti ulkopuolisia tukijoita tai yhteyttä toisiin karkureihin. Fennokarkurit saattoivat rakentaa metsiin piilokorsuja tai laatia piilopaikkansa tavalliseen pihapiiriin.
Kolarin ja Kittilän metsäkaartilaisilla oli korsuja sekä suoranaisessa erämaassa että suhteellisen lähellä asuttuja, mutta syrjäisiä taloja, joista kaartilaiset saivat tarvikkeita ja uutisia. Nykyisessä Myyrmäessä, Laajavuoren laella sijaitsi eräs pääkaupunkiseudun metsäkaartilaisten ja illegaalien fennojen piilokorsu, joka oli luonnon muovaama suuri kallionkolo.
Kolarin ja Kittilän metsäkaartilaisilla oli korsuja sekä suoranaisessa erämaassa että suhteellisen lähellä asuttuja, mutta syrjäisiä taloja, joista kaartilaiset saivat tarvikkeita ja uutisia. Nykyisessä Myyrmäessä, Laajavuoren laella sijaitsi eräs pääkaupunkiseudun metsäkaartilaisten ja illegaalien fennojen piilokorsu, joka oli luonnon muovaama suuri kallionkolo.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987).
Andersen kertoo sivulla 144: "Syyskuun 19. päivään 1944 mennessä oli Ruotsissa rekisteröity yhteensä 2025 Suomesta kevään ja kesän aikana tullutta pakolaista. Näistä tulivat 62 prosenttia, eli 1257 henkilöä ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista Pohjanmaalla.
Kymmenestä kunnasta onnistui enemmän kuin 1%:n koko väestöstä paeta (Ruotsiin). Korkeimmat pekenemis-prosentit löytyvät Munsalasta ja Korsnäsistä, mutta lukumääräisesti eniten pakeni Närpiöstä. Monista Pohjanmaan kunnista ei paennut ketään: Öja, Alaveteli, Kruunupyy, Teerijärvi, Purmo, Uusikaarlepyy ja Björköby. (Andersenin taulukko s.145)
"Fram till den 19 september 1944, dagen för vapenstilleståndets undertecknande, registrerades i Sverige sammanlagt 2025 flyktningar ankomna från Finland under våren och sommaren. Av dessa kom sammanlagt 62 procent eller 1257 personer från svenska och tvåspråkiga orter i Österbotten.
Från tio kommuner lyckades mera än 1% av befolkningen fly, Munsala och Korsnäs hade högsta flyktprocenten, medan det största antalet flyktningar kom från Närpes. Från flera österbottniska kommuner flydde ingen: Öja, Nedervetil, Kronoby, Terjärv, Purmo, Nykarleby stad och Björköby.(Se tabell i sidan 145.)"
Tämä on varsin ikävää luettavaa, mutta näidenkin asioiden tulee näkyä historiankirjoissa. Kaksi kylää, jotka jätämme yksilöimättä, loistaa ylitse muiden: Ensimmäisestä pakeni Ruotsiin 11 eli neljäsosa palvelukseen kutsutuista ja toisesta 12 miestä, vain yhden noudattaessa liikekannallepano-määräystä. Nämä kylät eivät olleet Munsalasta.
Sotapoliisin toimintakertomuus touko-elokuu 1944
Sotapoliisin toimintakertomuus toukokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=478
Sotapoliisin toimintakertomus kesäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=472
Sotapoliisin toimintakertomus heinäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=502
Sotapoliisin toimintakatsaus elokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=610
Matts Andersenin kirjassa Flykten västerut on sivuilla 144-151 luku Facit för flykten , jossa lukemia Ruotsiin paenneista käsitellään useassa kohdassa. Taulukoita on sivuilla 145, 146, 147 ja 150.
Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987).
Toinen lähde eli Markku Tasalan kirja, kertoo edelleenkin juuri näin:
Sivulla 207 Tasala kirjoittaa Pohjanmaankin ongelmaa sivuten: "Ruotsiin paenneiden sotilaskarkureiden lukumäärä kohosi noin 800:aan vuoden 1944 alusta Lapin sodan päättymiseen saakka huhtikuussa 1945. Kolme neljäsosaa (3/4) heistä oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisiltä alueelta."
Ruotsissahan oli suomalaisia siviilejäkin melkoisesti, mutta minä olen kirjoittanut Tasalan kirjassaan mainitsemat luvut juuri sotilaskarkureiksi luokiteltavista karkureista, joita katsottiin olevan noin 800 keväällä 1945. Olihan Suomessa tuolloin, keväällä 1945, menossa sota saksalaisia vastaan.
Tuolta sekin kirja löytyy kätevästi, jos kirjastosa ei satu olemaan:
http://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=212988
Tasala Markku Metsäkaarti - Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha
Pohjoinen, 2000, 295 s., painos: P1, kunto: K4, Sidottu kuvakansi, 35 EUR
Onhan se eräs lähde tämäkin:
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
7.3.1945 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit metsätyöläiset ja rouvat
17.3. Eduskuntavaalit alkavat. 16000-17000 äänioikeutettua suomalaista Ruotsissa. Ääntenlaskentaa ei Ruotsissa toimitettu.
29.3. Maanhankintalain kielipykälä hallituksen esityksen mukaiseksi.
13.5.1945 Työkykyinen siirtoväki palautetaan Ruotsista kylvötöiden aikana.
20.5.1945 Suomalainen siirtoväki kotiin Ruotsista heinäkuun loppuun mennessä.
Nyt pidät turpasi kiinni. Enemmistö sotilaista ja kuolleista oli suomalaisia. Ruotsinkielisten karkuruus ja pelkuruus suhteutettuna väestömäärään on suorastaan hämmästyttävä.
Linkin mukaan sotilaskarkureita oli Ruotsin puolella n. 800. ¾ tarkoittaa siis että n. 600 karkuria oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisiltä alueilta ja loput ¼ =200 suomenkielisiltä alueilta.
Ruotsiin paenneiden (600), oletettavasti ruotsinkielisten sotilaskarkureiden osuus kaikista (30 000 - 35 000) karkureista oli siis ainoastaan 2 - 1,7 % ! Eli hämmästyttävän vähän.
Netti fennot antavat ymmärtää että kaikki ruotsinkieliset sotilaskarkurit olisivat paenneet Ruotsiin. Itse kuitenkin uskon että heitä varmasti oli myös jonkin verran myös täällä Suomen puolella mutta mitkään Wikipedian mainitsemista, erityisesti kyseenalaisesti kunnostautuneista "karkurialueista ja -kunnista", eivät kuitenkaan kuulu Svenskfinlandiin.
Tasala Markku Metsäkaarti - Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha
Pohjoinen, 2000, 295 s., painos: P1, kunto: K4, Sidottu kuvakansi, 35 EUR
” Sivulla 207 Tasala kirjoittaa Pohjanmaankin ongelmaa sivuten: "Ruotsiin paenneiden sotilaskarkureiden lukumäärä kohosi noin 800:aan vuoden 1944 alusta Lapin sodan päättymiseen saakka huhtikuussa 1945. Kolme neljäsosaa (3/4) heistä oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisiltä alueelta."
Ruotsissahan oli suomalaisia siviilejäkin melkoisesti, mutta minä olen kirjoittanut Tasalan kirjassaan mainitsemat luvut juuri sotilaskarkureiksi luokiteltavista karkureista, joita katsottiin olevan noin 800 keväällä 1945. Olihan Suomessa tuolloin, keväällä 1945, menossa sota saksalaisia vastaan.”
Wiki: Sotilaskarkuruus Suomessa toisessa maailmansodassa
”Yhteensä karkuruus- ja pakoilurikoksiin syyllistyi Suomessa noin 31 000–35 000 miestä, joista arviolta runsas puolet oli varsinaisia karkureita. Karkuruus painottui sekä absoluuttisesti että reserviläisten määriin suhteutettuna selvästi Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Itä-Hämeeseen ja Pohjois-Uudellemaalle. Karkuruus painottui maaseudulle ja tiettyihin kuntiin; jossain pitäjässä karkureita saattoi olla paljon, kun taas naapuripitäjässä ei lainkaan. Kuntakohtaisesti suurin suhteellinen karkureiden osuus oli Kolarissa, 7,8 %”
HUOM!! Karkuruus painottui sekä absoluuttisesti että reserviläisten määriin suhteutettuna selvästi Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Itä-Hämeeseen ja Pohjois-Uudellemaalle.
Kuntakohtaisesti suurin suhteellinen karkureiden osuus oli Kolarissa, 7,8 %
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilaskarkuruus
Ruotsissa oli suomalaisia siviilejä jotka joutuivat sinne menemään sodan takia. Ei karkureita.
Nytpä ei puhutakkaan ruotsinkielisten karkurien määrästä suhteessa karkurien kokonaismäärään vaan ruotsinkielisten karkurien väestömääräisestä suhteesta. Kuten sanoi väestömääräänsä eli väestöönsä nähden oli ruotsinkielisten karkurien lukumäärä hämmästyttävä.
Duh! Suomalaisia oli väestöllisesti enemmän mutta kyllä ruotsinkieliset on väestömäärään suhteutettuna pelkureita.
Entäs Munsalan soutukerho joista kaikki oli ruotsinkielisiä?
Niin mutta 22% karkureista oli kotoisin ruotsinkielisistä kunnista. Se on paljon se. Katsotaanko ruotsinkielisten kuntien tappioluovettelua siis kaatuneita niin nähdään ketkä niistä kunnista karkailivat?
Suomenruotsalaisten osuus väestöstä oli vuonna 1940 10%. 22% on paljon siitä. Veikkaan että luku oli vielä korkeampi.
Katsoppa SS-vapaaehtoisten nimiä. Montako ruotsinkielistä sielä löydät? NELJÄ! NELJÄ SVEKKO HOMOA! MISSÄ ARJALAISUUS!? Eikös svekko homolla kantti kestänyt kuulua SS:sään?
http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo065s.htm
>>Ruotsiin paenneiden (600), oletettavasti ruotsinkielisten sotilaskarkureiden osuus kaikista (30 000 - 35 000) karkureista oli siis ainoastaan 2 - 1,7 % ! Eli hämmästyttävän vähän.
"22% on paljon siitä. Veikkaan että luku oli vielä korkeampi."
Mikä luku ja mistä luvusta? Ja kuinka paljon veikkaat sen olevan?
Kiitos jo etukäteen vastauksesta.
Karkureiden kokonaismäärästä. Mutta se pitä suhteuttaa svekkojen väestömäärään joka oli 10%. Eiköhän se ole jotain noin 2500 svekko karkuria.
Eikös AnkkaDaami voisi itsekin perehtyä lähteisiin kun kerran aihetta kommentoit. Wikipedia on huono lähde ja jos muokkaushistoriaa katselet, niin kovasti muokattu juttu on kyseessä.
http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Munsalan_radikalismi&action=history
Munsalan soutukerhon nimellä oleva juttu poistettiin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Munsalan_Soutukerho
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Munsalan_radikalismi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_Wikipediasta:Poistettavat_sivut/Munsalan_Soutukerho
Ei tämäkään hääppöinen sivu ole
http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Metsäkaarti&action=history
Ne lähteethän on useinmiten mainittu Munsalan soutukerho -juttujen yhteydessä. Ei tarvitsisi etukäteen ketään kiitellä.
Totuus sattuu ruotsinkielisiin rantavahteihin kun kaikille paljastuu, että niiden isänmaa onkin lännempänä Suomesta.
Ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuudesta 1944 oli (suhteellisesti) kaikkiaan noin 15% Uumajassa! Kuulostaako pahalta? Minusta se kuulostaa jo aika epäisänmaalliselta!
Tässä on pieni laskelma, jossa voi olla pientä tarkistamisen varaa lähinnä pataljoonien oletetuissa vahvuuksissa. Otsikko on hieman raflaava, mutta tarkastellaanpas lukemia hieman eri tavalla.
Ruotsinkielisiä oli tuohon aikana noin 9.5% Suomen koko väestöstä. Heitä lienee ollut samassa suhteessa myöskin sodassa. Kuten tuosta listasta huomaat, niin jalkaväkirykmenttejä näyttäisi Jatkosodassa olleen JR13, JR24, JR55 ja JR61. Erillisiä pataljoonia ErP 1, ErP 18 ja ErP 27. Loput ruotsinkieliset palvelivat tykistössä, ilmavoimissa ja merivoimissa. Nyt on kuitenkin muistettava, että tuossa listassa on kaikki Jatkosodan aikana jossain vaiheessa olleet ruotsinkieliset joukko-osastot, joita muodostettiin, muutettiin ja lakkautettiinkin.
1944 kesällä oli vain JR13 ja JR61 rykmentit erillispataljoonineen. JR24 lakkautettiin maaliskuussa 1944 ja JR 55 lakkautettiin jo joulukuussa 1941. Kentie oli jopa niin, että olikin vain yksi erillispataljoona eli Er.P 27 17.D:ssa. Silloin onkin 1 pataljoona vähemmän ja kovempi prosenttilukema!
Kesällä 1944 oli ruotsinkielisiä jalkaväkijoukkoja 2 rykmenttiä ja 2 erillistä pataljoonaa eli kaikkiaan 8 pataljoonaa. Nyt arvioidaan kesän 1944 kovissa taisteluissa jo kuluneen pataljoonan vahvuudeksi vaikkapa noin 500 miestä. Määrävahvuushan on noin 1000 miestä. Kuten tästä tarkastelusta huomaat, niin prosentuaalinen osuus Uumajan lohkolle muuttaneista ruotsinkielisistä jalkaväkijoukoista on melkoisesti suurempi kuin heidän prosentuaalinen osuutensa Suomen väestöstä!
8 (pataljoonaa) * 500 = 4000 ja kun tuohon määräään verrataan 600 ruotsinkielistä karkuria Uumajan lohkolla, niin sehän tekee 15%.
15% ruotsinkielisiä karkureita Uumajan lohkolla verrattuna ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuteen kesällä 1944!
Jatkosota 1941-1945 Ruotsinkieliset joukko-osastot.
Tämä linkki ei toimi enää, mutta nämä tiedot ruotsinkielisistä joukko-osastoista on sieltä peräisin.
http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/uudpr/historia_minnes_fi.dsp
(Nuo kaikki ei olleet samanaikaisesti olemassa, vaan kokoonpanoja muuteltiin sodan aikana ja osa yhtymistä lakkautettiin.)
JR 13, JärjPsto 1, JR 24, JärjPsto 4, JR 55, 10.ErJärPtri, JR 61, RsPsto 2, ErP 1, RsPsto 3, ErP 18, RsPsto 4, ErP 27, RsPsto 13, LinP 18, RsPsto 17, 27.KrhK, RsPsto 18, 59.TykK, RsPsto 21, SyvLinPsto 18, KvPsto 18, SyvLinPsto 1
VASTAA
Kerro kaverille:
Ilmoita asiattomasta viestistä
00
Aika karua meininkiä Vasabladet 1987-198819.4.2010 23:46
"Isänmaalliset" rantavahdit...
Eipä siis ihme että Vasabladet:ssa käytiin 1987-1988 ankaraa depattia tästäkin aiheesta ja jonka Harry Järv kokosi kirjaksi saakka.
Finland 1939-1945 - debatten i Vasabladet 1987-1988 på Vasa Krigsveterandistrikts uppdrag redigerad av Harry Järv
Vasa Krigsveterandistrikt - Vaasan Sotaveteraanipiiri, 1988, 421 s., painos: p1,
Metsäkaartilaiset olivat pääasiassa niitä kommunisteja jotka eivät halunneet sotia Neuvostoliittoa vastaan. Suomalaisuudesta ei siis tässä yhteydessä pidä puhua.
Kommunisteja kuten Gylling, Borg, Wiik, närpiöläinen Georg Backlund sekä muut suomenruotsalaiset kuten Valpon sodanjälkeinen svekko päällikkö Otto Brusiin!?
Metsäkaartilaisia ja rintamakarkureita EI voi verrata keskenään. Metsäkaartilaisuus perustui aatteeseen, mutta rintamakarkuruus vain pelkuruuteen.
Metsäkaartilaisten kuolleisuus oli suurempi kuin eturintamassa palvelleiden sotilaiden. Siitä huolimatta he pysyivät aatteessaan.
Metsäkaartilaiset olivat enimmäkseen suomalaisia, muttta rintamakarkurit enimmäkseen suruja.
Svekot sekoittavat asiat tarkoiyuksella tai tyhmyyttään.
Nämä Munsalan soutumiehet on syytä muistaa aina. Ne pitää saattaa kaikkien muidenkin tietoon. Aina kun Suomen ruotsalaiset sikailevat, etuilevat, pakkoruotsittavat ja lobbaavat/nimittävät omia ehdokkaitaan ohi pätevien hakijoiden, siis omia kielipoliisejaan valtion virkakuntaan, niin näistä luopioista on siis kyse!
Ikuinen häpeä Merenkurkun rantavahdeille raukkamaisesta paostaan Ruotsin lihapatojen äärelle 1944.
Alas rasistinen RKP ja alas rasistien rasisti Thors!