mistä johtuuu

Tilanteesi taitaa olla samallainen, kuin minun. Eli ongelmamme ei ole masennus, vaan pakkoajatukset, kuten itse sanoitkin "pakonomainen ajattelu". Minulla on auttanut todella paljon Sertralin- niminen lääke. Tsemppiä!, Kannattaa harkita lääkitystä, se auttaa usein elämää todella paljon.

Mulla oli ahdistuneisuus ja itsetunto-ongelmat yhdessä vaiheessa samassa pisteessä. En oikein itekään ymmärrä, että miten pääsin ulos siitä ajatuskierteestä. Mulla oli pakonomaisia, todella ahdistavia ajatuksia esimerkiksi seksiin, seksuaalisuuteen, parisuhteisiin ja yleisesti muiden ihmisten ajatuksiin liittyen. Kaiketi sitä huomaattani olin nykyisessä parisuhteessa jonkinlaisessa terapiassa, jossa tuli noi kolme ensimmäistä asiaa käsiteltyä niin perinpohjin, että se olin tietynlaista altistusterapiaa.

Aikanaan peruskouluaikana koulukiusattauna oleminen jätti omat arpensa sekä kasvatuksen osalta neuroottinen ja ylihuolehtivainen äiti, jotka sitten mulla ilmeisesti ruokkivat epäluuloista ajatusmaailmaa, jossa ei kelpaa kenellekään, luulee että aina tekee kaiken väärin ja että kukaan ei hyväksy minua. Sitä sitten opin jotenkin sisäistämään ja hyväksymään, että omasta mielestäni suurin osa ihmisistä on muutenkin melko hanurista, että niistä ja niiden mielipiteistä on melko turha välittää.

Jotenkin sitä sitten oppi olemaan hyvin pitkälti yksikseen, ympärillä ainoastaan todella suppea lähipiiri, ja tällä hetkellä asiat on suht hyvin. Ainoastaan toi ahdistuneisuushäiriö on kiusana, jolle en osaa määrittää mitään syytä eikä oo löytyny tehokasta lääkitystäkään. Kunhan sen nyt saa jotenkin aisoissa pidettyä. Mut en nyt tosiaan tarkoita, että yrittäisin antaa jotain neuvoja että esimerkiksi muista ihmisistä pitäisi ikään kuin rimpuilla eroon, mutta jokaisella kaiketi on ne omat tapansa selviytyä ja pärjätä. Sillä pääsis jo varmaan pitkälle, että havahtuis ymmärtämään oman ajattelumaailmansa kehämäisyyden sekä sen, kuinka paljon itse ruokkii niitä omia harhaluulojaan omasta kelpaamattomuudestaan.