Äitienpäiväkin lähestyy

aikaan ei tullut edes textariakaan ja ihmettelin että missä mahtoi olla vika. Selvisihän se asia, mutta täällä viitti sitä tietenkään selittää.
En itsekkään halua mitään hössötyksiä kakkuineen ja ravintola lounaineen, mutta kivahan se on saada edes se textari. :)

tuntuisi jos ei elossa olevat lapset ottaisi yhteyttä ilman näkyvää syytä.
Ei sen puoleen, minäkään ole käynyt äitini haudalla sen jälkeen ku kuopattiin ja siitä on jo 12 vuotta. Isäni haudalla 30 vuoteen ku yhden kerran.

siltä, että hoitaessaan hautaa, hoitaa samalla myös itseään.
Ainakin silloin, kun läheinen on vastìkään kuollut.
Äidin haudalle kukan vieminen äitienpäivänä on kiitollisuudella muistamista. Ei toki pakollista, mutta joillekin varmaan tärkeää.
Oma äitini on vielä elossa ja hänelle äitienpäivänä on tärkeää, että me lapset muistamme.
Itse en niin välitä näistä pakkojuhlista.

Nittaminax kirjoitti:

tuntuisi jos ei elossa olevat lapset ottaisi yhteyttä ilman näkyvää syytä.
Ei sen puoleen, minäkään ole käynyt äitini haudalla sen jälkeen ku kuopattiin ja siitä on jo 12 vuotta. Isäni haudalla 30 vuoteen ku yhden kerran.

Lue lisää

Niin mutta surun juhlahan äitienpäivä on monelle äidille. Ja kenelle omasta syystä tai sitten huoli lapsista tai ihanm mitä vaan.
Ei se niinkun ei moni muukaan mene niin kun ajattelisi että joku päivä olisi hyvä kaikille.
Onhan ystävänpäiväkin mulle äitin kuoleman vuosipäivä.

Anceli kirjoitti:

siltä, että hoitaessaan hautaa, hoitaa samalla myös itseään.
Ainakin silloin, kun läheinen on vastìkään kuollut.
Äidin haudalle kukan vieminen äitienpäivänä on kiitollisuudella muistamista. Ei toki pakollista, mutta joillekin varmaan tärkeää.
Oma äitini on vielä elossa ja hänelle äitienpäivänä on tärkeää, että me lapset muistamme.
Itse en niin välitä näistä pakkojuhlista.

Lue lisää

Niinhän se varmasti monelle on ja monessa asiassa, olen samaa mieltä.
Itse kait olen perinyt tämän ajattelun nimenomaan äitiltä joka ei haudoilla käynyt. Kyllä muisteli ja ajatteli ihmisiä, poisnukkuneita.

Jos joisin kunniaksi jotain niin en ainakaan maitokahvia, enkä sokerilla. Sehän on erittäin pahaa. enkä näe siinä mitään kunnioituksen asiaa. Ehkäpä mun täytyy tota sun ajatustasi kehitellen ostaa täytekakunpala ja syödä se kunnon kahvin kera. Se olisi kunnioitusta multa.

eli minun olisi pitänyt käydä tonkimassa arkistoa ja tarkistaa ettei vaan kukaan ole tehnyt samaa aihetta joka varmaan oli sinun, kun noin otit kantaa. Kuules nyt Hza, en aio juosta joka aloituksesi perässä tai kenenkään muunkaan.

Pistä talteen vastauksesi vaikka kymmeneksi vuodeksi, koska täälä varmaan tehdään samasta aiheesta/aiheista jatkuvasti aloituksia. Tämänkin olen sanonut sinulle muistaakseni toisen kerran. Pitääpä pistää muistiin että voin sen heittää sinulle seuraavan kerran kun siihen on aihetta.

Meriläinen kirjoitti:

Jos joisin kunniaksi jotain niin en ainakaan maitokahvia, enkä sokerilla. Sehän on erittäin pahaa. enkä näe siinä mitään kunnioituksen asiaa. Ehkäpä mun täytyy tota sun ajatustasi kehitellen ostaa täytekakunpala ja syödä se kunnon kahvin kera. Se olisi kunnioitusta multa.

Lue lisää

kahvinsa maidolla.

Ja kunniakseni sopii kakunpala hyvin.
Siitä on jo vuosia kun senlaista Hiilihydraattimoskaa söin vapaaehtoisesti, mutta kauheasti tekee vieläkin mieli.
Viimeksi söin viikko sitten kun kaveri lähti/pääsi eläkkeelle. Heevetti, Kerma ja Vadelmat..

Nittaminax kirjoitti:

eli minun olisi pitänyt käydä tonkimassa arkistoa ja tarkistaa ettei vaan kukaan ole tehnyt samaa aihetta joka varmaan oli sinun, kun noin otit kantaa. Kuules nyt Hza, en aio juosta joka aloituksesi perässä tai kenenkään muunkaan.

Pistä talteen vastauksesi vaikka kymmeneksi vuodeksi, koska täälä varmaan tehdään samasta aiheesta/aiheista jatkuvasti aloituksia. Tämänkin olen sanonut sinulle muistaakseni toisen kerran. Pitääpä pistää muistiin että voin sen heittää sinulle seuraavan kerran kun siihen on aihetta.

Lue lisää

Nitta sun ois pitäny käydä, ja nostaa se ylös!!

Nittaminax kirjoitti:

eli minun olisi pitänyt käydä tonkimassa arkistoa ja tarkistaa ettei vaan kukaan ole tehnyt samaa aihetta joka varmaan oli sinun, kun noin otit kantaa. Kuules nyt Hza, en aio juosta joka aloituksesi perässä tai kenenkään muunkaan.

Pistä talteen vastauksesi vaikka kymmeneksi vuodeksi, koska täälä varmaan tehdään samasta aiheesta/aiheista jatkuvasti aloituksia. Tämänkin olen sanonut sinulle muistaakseni toisen kerran. Pitääpä pistää muistiin että voin sen heittää sinulle seuraavan kerran kun siihen on aihetta.

Lue lisää

kerrankin, aloitus jota minä en ole aloittanut.
Alkanut, varmaan, jo ennen tietokoneita.

Mutta aloitus on aina tylsä, koska vastaukset ovat samoja, kestän sen kyllä, koska uusiomenettäneitä käy itkuisin silmin. Heille voin antaa lohtua.
Vastamenettäneiden äitienpäivä ei ole helppoa, vaikkakin tavanomaista.

Eikä sinun tarvitse mennä tonkimaan, minä huomautan kyllä.
:)

H.

HTZA kirjoitti:

kerrankin, aloitus jota minä en ole aloittanut.
Alkanut, varmaan, jo ennen tietokoneita.

Mutta aloitus on aina tylsä, koska vastaukset ovat samoja, kestän sen kyllä, koska uusiomenettäneitä käy itkuisin silmin. Heille voin antaa lohtua.
Vastamenettäneiden äitienpäivä ei ole helppoa, vaikkakin tavanomaista.

Eikä sinun tarvitse mennä tonkimaan, minä huomautan kyllä.
:)

H.

Lue lisää

Eikä sulle möllille tule mieleen, että tänne olisi tullut joku uusi lukija, jolle nämä vastaukset ovat uusia...........

HTZA kirjoitti:

kerrankin, aloitus jota minä en ole aloittanut.
Alkanut, varmaan, jo ennen tietokoneita.

Mutta aloitus on aina tylsä, koska vastaukset ovat samoja, kestän sen kyllä, koska uusiomenettäneitä käy itkuisin silmin. Heille voin antaa lohtua.
Vastamenettäneiden äitienpäivä ei ole helppoa, vaikkakin tavanomaista.

Eikä sinun tarvitse mennä tonkimaan, minä huomautan kyllä.
:)

H.

Lue lisää

aina jaksa jurnuttaa ja kurnuttaa :))

minä minä minä kirjoitti:

Eikä sulle möllille tule mieleen, että tänne olisi tullut joku uusi lukija, jolle nämä vastaukset ovat uusia...........

"kestän sen kyllä, koska uusiomenettäneitä käy itkuisin silmin. Heille voin antaa lohtua."

HTZA kirjoitti:

kerrankin, aloitus jota minä en ole aloittanut.
Alkanut, varmaan, jo ennen tietokoneita.

Mutta aloitus on aina tylsä, koska vastaukset ovat samoja, kestän sen kyllä, koska uusiomenettäneitä käy itkuisin silmin. Heille voin antaa lohtua.
Vastamenettäneiden äitienpäivä ei ole helppoa, vaikkakin tavanomaista.

Eikä sinun tarvitse mennä tonkimaan, minä huomautan kyllä.
:)

H.

Lue lisää

ollut sinun, mutta kuitenkin viitsit ottaa kantaa ja sanoisinko moittia alotustani.
Sille en taas voi mitään jos vastaukset mielestäsi ovat samoja kun aloitus on tylsä.
Jollekkin voi olla helpotus kun saavat vastata aloitukseen vaikka sinä et siitä pitäisi.
Uusiomenettäneet ja vastamenettäneet??? puhu niin että tavallinenkin rahvas ymmärtää sinun puheesi.

Nittaminax kirjoitti:

ollut sinun, mutta kuitenkin viitsit ottaa kantaa ja sanoisinko moittia alotustani.
Sille en taas voi mitään jos vastaukset mielestäsi ovat samoja kun aloitus on tylsä.
Jollekkin voi olla helpotus kun saavat vastata aloitukseen vaikka sinä et siitä pitäisi.
Uusiomenettäneet ja vastamenettäneet??? puhu niin että tavallinenkin rahvas ymmärtää sinun puheesi.

Lue lisää

voi olla kerran tapahtunut, tai sitten kuolee paljon läheisiä, joten sitten se on uusiomenetystä.
Ja jos tänne tulee uusi itkijä, niin lupaan tukea häntä, kaikin keinoin.
Mutta en pysty, jatkuvasti, hokemaan että onnea, onnea...

HTZA kirjoitti:

voi olla kerran tapahtunut, tai sitten kuolee paljon läheisiä, joten sitten se on uusiomenetystä.
Ja jos tänne tulee uusi itkijä, niin lupaan tukea häntä, kaikin keinoin.
Mutta en pysty, jatkuvasti, hokemaan että onnea, onnea...

Lue lisää

on sitten varmaan lähinnä sinun ongelmasi jos et jaksa tai halua tukea jotain itkijää. Minä en aloitustani tehnyt sinun iloksesi taikka murheeksesi, enkä myöskään itke omia menetyksiäni.
Onnea, onnea saat kyllä puolestani hokea niile jotka sitä kaipaavat mielestäsi, mutta älä yritä sitä minuun.

HTZA kirjoitti:

voi olla kerran tapahtunut, tai sitten kuolee paljon läheisiä, joten sitten se on uusiomenetystä.
Ja jos tänne tulee uusi itkijä, niin lupaan tukea häntä, kaikin keinoin.
Mutta en pysty, jatkuvasti, hokemaan että onnea, onnea...

Lue lisää

et ole vastannut mun kyssäriin gallerian vieraskirjassa.

Nittaminax kirjoitti:

et ole vastannut mun kyssäriin gallerian vieraskirjassa.

vaan enää muista asiaa, saati linkkiä.
Anteeksi.
Sitä joutuu vastaamaan niin paljoon.
Kysy uudelleen, tarkemmin, vastaan kyllä.
H.

ei voi olla totta, olet melkoinen guru.

Sori mutta en oikein ymmärrä sua, sä kun olet jo kaikki asiat päissäsi pähkylöinyt, niin miksi viisastelet täällä yhä?

äitini kuoli 12 vuotta sitten, viimeisin mummonikin muutamaa vuotta ennen häntä ja mummoa haluaisin muistella ainakin lämmöllä. Äitini kun oli vähän...hankala ihminen.
No nämä äitienpäivät vain tuovat niin paljon muistoja mieleen.

Nittaminax kirjoitti:

äitini kuoli 12 vuotta sitten, viimeisin mummonikin muutamaa vuotta ennen häntä ja mummoa haluaisin muistella ainakin lämmöllä. Äitini kun oli vähän...hankala ihminen.
No nämä äitienpäivät vain tuovat niin paljon muistoja mieleen.

Lue lisää

äitiin varmaan jotenkin korostuu aina äitienpäivän aikaan. Jos muistot eivät ole hyvät niin surmielisyys saa otteen??

Itselläni on myös aika etäiset välit äitiini johtuen erilaisista näkemyksistämme hengellisissä asioissa. Eivät välimme huonot ole, mutta meillä ei vain ole kovin paljon yhteistä, kylässäkäynnit ovat lähinnä sellaisia kohteliaisuuskäyntejä.

TaikisN kirjoitti:

äitiin varmaan jotenkin korostuu aina äitienpäivän aikaan. Jos muistot eivät ole hyvät niin surmielisyys saa otteen??

Itselläni on myös aika etäiset välit äitiini johtuen erilaisista näkemyksistämme hengellisissä asioissa. Eivät välimme huonot ole, mutta meillä ei vain ole kovin paljon yhteistä, kylässäkäynnit ovat lähinnä sellaisia kohteliaisuuskäyntejä.

Lue lisää

Kuten kerroin, oma äitini kuoli 70 luvulla. Isäni äiti kuoli 20-luvulla ja äitini äiti kuoli 60-luvulla. Olen melkoisen orpo ollut siis kauan. Ex-mieheni äiti tosin oli läheinen ja osin vieläkin, mutta eri sukua.

Ehkä näistä johtuen en osaa äitiyteen liittää mitään glooriaa. Omille lapsilleni olen luvannut olla läsnä niin kauan kun pystyssä pysyn.

Sinikka Nopolan sanoin: Ei tehrä tästä nyt numeroo

vasso-Q kirjoitti:

Kuten kerroin, oma äitini kuoli 70 luvulla. Isäni äiti kuoli 20-luvulla ja äitini äiti kuoli 60-luvulla. Olen melkoisen orpo ollut siis kauan. Ex-mieheni äiti tosin oli läheinen ja osin vieläkin, mutta eri sukua.

Ehkä näistä johtuen en osaa äitiyteen liittää mitään glooriaa. Omille lapsilleni olen luvannut olla läsnä niin kauan kun pystyssä pysyn.

Sinikka Nopolan sanoin: Ei tehrä tästä nyt numeroo

Lue lisää

kyllä hyvinkin arkipäiväistä, glooria siitä on kaukana ainakin pienten lasten äideillä :)) Mutta kieltämättä oli mukavaa saada niitä itsetehtyjä kortteja lapsilta aikoinaan. Olen säilyttänyt kortit lipaston laatikossa ja joskus katsellaan niitä yhdessä nyt aikuisten lasteni kanssa. Arvaa vaan että ovat hilpeitä hetkiä. Ihan salaa saatan kuitenkin pyyhkäistä silmäkulmaa niin ettei muut riemultaan huomaa :)

Äitienpäivän kaupallisuus ei tunnu hyvältä minusta.

TaikisN kirjoitti:

kyllä hyvinkin arkipäiväistä, glooria siitä on kaukana ainakin pienten lasten äideillä :)) Mutta kieltämättä oli mukavaa saada niitä itsetehtyjä kortteja lapsilta aikoinaan. Olen säilyttänyt kortit lipaston laatikossa ja joskus katsellaan niitä yhdessä nyt aikuisten lasteni kanssa. Arvaa vaan että ovat hilpeitä hetkiä. Ihan salaa saatan kuitenkin pyyhkäistä silmäkulmaa niin ettei muut riemultaan huomaa :)

Äitienpäivän kaupallisuus ei tunnu hyvältä minusta.

Lue lisää

että muutkin on niitä lasten kortteja säästellyt. Itsellänikin on iso kirjekuori niitä kortteja tallella, mutta en ole vielä sitä äitienpäivänä tai muulloinkaan avannut. Ehkä odotan siihen hetkeen kun heidän omat lapsensa ovat niitä tehneet.

TaikisN kirjoitti:

kyllä hyvinkin arkipäiväistä, glooria siitä on kaukana ainakin pienten lasten äideillä :)) Mutta kieltämättä oli mukavaa saada niitä itsetehtyjä kortteja lapsilta aikoinaan. Olen säilyttänyt kortit lipaston laatikossa ja joskus katsellaan niitä yhdessä nyt aikuisten lasteni kanssa. Arvaa vaan että ovat hilpeitä hetkiä. Ihan salaa saatan kuitenkin pyyhkäistä silmäkulmaa niin ettei muut riemultaan huomaa :)

Äitienpäivän kaupallisuus ei tunnu hyvältä minusta.

Lue lisää

Äitiyteen liittyy ihania muistoja kuten esim. nuo kortit. Silloin kun minä olin lapsi (fraasi) käytiin aina siskon kanssa poimimassa valkovuokkoja äidille. Isä osti äitienpäiväruusun, jonka äiti istutti kukkapenkkiin jossa se melko nopeasti kuoli. Äitini ei ollut juurikaan puutarhuri.

Oma mielestäni paras kirje, jonka olen omalta lapseltani saanut ei liity äitienpäivään mitenkään. Hän noin 10-vuotiaan käsialalla kirjoitti ja kirjeen päällä oli pulla: Kun syöt tämän, muistat, että poikasi ei huku harjoituksissa. Anna kissoille ruokaa. Terveisin poikasi. Ja siis poika harrasti sukellusta niihin aikoihin.

äitiään muistella silloin mieluummin kun hän elää. Kaikilla ei vaan ehkä ole ne välin niin mainiossa kunnossa, mutta onneksi sinulla on. :))

Nittaminax kirjoitti:

äitiään muistella silloin mieluummin kun hän elää. Kaikilla ei vaan ehkä ole ne välin niin mainiossa kunnossa, mutta onneksi sinulla on. :))

Muistelen omaa äitiäin hänen kuolemasta on puolitoista vuotta.http://www.youtube.com/watch?v=Yw26fw4hKHo&feature=related
Lapsenlapseni tulee kakulle ja leikkimään sitä touhua riitää ,niin on sukkelat jalat
ja innostus elämään.

17 kirjoitti:

Muistelen omaa äitiäin hänen kuolemasta on puolitoista vuotta.http://www.youtube.com/watch?v=Yw26fw4hKHo&feature=related
Lapsenlapseni tulee kakulle ja leikkimään sitä touhua riitää ,niin on sukkelat jalat
ja innostus elämään.

Lue lisää

Yhteinen ruoka-kahvitushetki lasten kanssa kun kaikki vielä lähellä asuvat. Minusta olisi aika kolkkoa jolleivät tulisi. Tänään juuri päätettiin, ettei lahjoja vaan leppoisaa yhdessäoloa. Itsekin aikoinani omaa äitiäni muistin ja vaikka etäisyys oli pitkäkin, kävin mahdollisuuksien mukaan.
Mikä on sen luonnollisempi suhde kuin suhde omiin lapsiin, sellaista ei toista ole, en tarkoita kuitenkaan tyhjänpäiväistä hössöttämistä ja holhoamista. Auttaminen puolin ja toisin on ihan luonnollista, eivät lapset ole lakanneet olemasta "lapsia" minulle vaikka ovat jo aikuisia, yksi melkein. Itse niin luulin kun itse olen kotoa aikaisin lähtenyt eikä paljon perään soiteltu, kai se oli silloin tapana, en tiedä eikä koskaan minulle selviäkään.

mekin kokoonnuimme isoäidin luokse silloin kun hän vielä eli. Nyt ei enää ole ketään kenen luokse äitienpäivää voisi mennä viettämään.

Nittaminax kirjoitti:

mekin kokoonnuimme isoäidin luokse silloin kun hän vielä eli. Nyt ei enää ole ketään kenen luokse äitienpäivää voisi mennä viettämään.

silloin kun äitini eli. Nyt kokoonnumme minun luokseni ja kun minusta aika jättää niin uskon tyttärieni jatkavan perinnettämme. Pääsen sitten itse muisteltavien kasvavaan joukkoon. Eikös se näin yleensä mene?

Onnellinen Isoäiti kirjoitti:

silloin kun äitini eli. Nyt kokoonnumme minun luokseni ja kun minusta aika jättää niin uskon tyttärieni jatkavan perinnettämme. Pääsen sitten itse muisteltavien kasvavaan joukkoon. Eikös se näin yleensä mene?

Lue lisää

menee, seuraavasta tyttärestä tulee sen sukuhaaran matriarkka. Oma äitini ei kyllä koskaan sitä kerennyt nauttimaan.

jonnekkin bittiavaruuteen, no tämä ainakin tuli perille. Ihan uteliaisuuttani kysyn, että miksi pidät vanhempiesi sormuksia sormissasi. En muista koskaan kuulleeni sellaisesta tavasta. Eikö ne yleensä ole jonkun piirongin laatikossa muistona.

Nittaminax kirjoitti:

jonnekkin bittiavaruuteen, no tämä ainakin tuli perille. Ihan uteliaisuuttani kysyn, että miksi pidät vanhempiesi sormuksia sormissasi. En muista koskaan kuulleeni sellaisesta tavasta. Eikö ne yleensä ole jonkun piirongin laatikossa muistona.

Lue lisää

Onhan niitä ihmisillä kaikenlaisia luurankoja kaapissa. Mutta minulla äitini muisto ei ole kaapissa, vaan haluan muistaa häntä koska tahansa ja muito elää kansani ihan päivittäin. Äidin sormukset ovat sukuperintöä jota kannan ylpeästi ja hänen kirjoneule villatakkinsa lämmittää minua, niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Vastaus tuli näin myöhään kun en ole ehtinyt koneelle. Google herjaa, ettei kirjanmerkit ja sivuhistoriat ole käytössä, sen siitä taas sai kun unohti koneensa hetkeksi...

miljoona kirjoitti:

Onhan niitä ihmisillä kaikenlaisia luurankoja kaapissa. Mutta minulla äitini muisto ei ole kaapissa, vaan haluan muistaa häntä koska tahansa ja muito elää kansani ihan päivittäin. Äidin sormukset ovat sukuperintöä jota kannan ylpeästi ja hänen kirjoneule villatakkinsa lämmittää minua, niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Vastaus tuli näin myöhään kun en ole ehtinyt koneelle. Google herjaa, ettei kirjanmerkit ja sivuhistoriat ole käytössä, sen siitä taas sai kun unohti koneensa hetkeksi...

Lue lisää

että tarkoitit vihkisormuksia. :) Juu on mullakin mummolta ja anopilta saatuja sormuksia sormissa joita mieluummin käyttää kuin piironkiin laittaa. :)

Mä tajua tosta guuglen herjaamisasta mitään, kun toistaiseksi mulle ole niin käynyt.

Nittaminax kirjoitti:

että tarkoitit vihkisormuksia. :) Juu on mullakin mummolta ja anopilta saatuja sormuksia sormissa joita mieluummin käyttää kuin piironkiin laittaa. :)

Mä tajua tosta guuglen herjaamisasta mitään, kun toistaiseksi mulle ole niin käynyt.

Lue lisää

Kyllä ne on vihkisormuksiakin. Siirtyvät sitten tyttärelleni.

Mä sain nää, vaikka olen toiseksi vanhin tytär, koska vanhin sain mummoni sormuksen ja se on vielä vanhempi kun mun saamani sormukset.

Ihmettelin mä hiukan, kun velipojat toivat nää kaikki minulle, ja nuoremmat eivät olleet halunneet näistä yhtään. Arvelivat varmaan saaneensa jotain muuta enemmän kun mä, luulisin. Mutta hyvä näin olen ylpeä sormusten kantaja ja oikealle menivät, kun en säilyttele kaapissa vaan osaan käyttää niitä päivittäin. Ja perinnön jakajistakaan ei ole ongelmia, kun on vaan yksi ja hänellä vaan yksi lapsi...

miljoona kirjoitti:

Kyllä ne on vihkisormuksiakin. Siirtyvät sitten tyttärelleni.

Mä sain nää, vaikka olen toiseksi vanhin tytär, koska vanhin sain mummoni sormuksen ja se on vielä vanhempi kun mun saamani sormukset.

Ihmettelin mä hiukan, kun velipojat toivat nää kaikki minulle, ja nuoremmat eivät olleet halunneet näistä yhtään. Arvelivat varmaan saaneensa jotain muuta enemmän kun mä, luulisin. Mutta hyvä näin olen ylpeä sormusten kantaja ja oikealle menivät, kun en säilyttele kaapissa vaan osaan käyttää niitä päivittäin. Ja perinnön jakajistakaan ei ole ongelmia, kun on vaan yksi ja hänellä vaan yksi lapsi...

Lue lisää

kiikutin ne sormukset kultaliikkeeseen ja möin pois. Ne kun oli toisesta avioliitosta ja liian isoja muutenkin omaan sormeeni. Olivat vielä sellasia 80-luvun ns. muoti sormuksia jossa oli jotain ihme kuvioita. Rumat sanon minä.

Niitä oikeita sormuksia jotka olisin halunnut itselleni, siis isäni ja äitini avioliitosta, ei löytynyt mistään.

Nittaminax kirjoitti:

kiikutin ne sormukset kultaliikkeeseen ja möin pois. Ne kun oli toisesta avioliitosta ja liian isoja muutenkin omaan sormeeni. Olivat vielä sellasia 80-luvun ns. muoti sormuksia jossa oli jotain ihme kuvioita. Rumat sanon minä.

Niitä oikeita sormuksia jotka olisin halunnut itselleni, siis isäni ja äitini avioliitosta, ei löytynyt mistään.

Lue lisää

että ne on kadonneet. Mä liitin vihkisormukset yhteen ja pienennytin ja niiden lisäksi sain vielä sinisafiirin, heidän safiirihäiden kunniaksi. Ja kihlasormuksen parina on timanttisormus. Pelkkinä kihla ja vihkisormuksina ne oisivatkin hassuja, siinä olet oikeassa...

Lahjoja minäkään edes haluaisi, mitä niillä tekisi tässä iässä, johan kaikkea on muutenkin.

Mummille, mammalle, mummolle... vai mikä ajattelit sitten olla? Terveisin yksi mummu vaan.

miljoona kirjoitti:

Mummille, mammalle, mummolle... vai mikä ajattelit sitten olla? Terveisin yksi mummu vaan.

miu on mummi ;-)

ensimmäistä kertaa kuulen tuollaisen mittaustavan lapsen ultrasta. Mitäköhän se noin niinku suomeksi tarkoittaa. Eli kuinka vanha sikiö mahtaa silloin olla.

Nittaminax kirjoitti:

ensimmäistä kertaa kuulen tuollaisen mittaustavan lapsen ultrasta. Mitäköhän se noin niinku suomeksi tarkoittaa. Eli kuinka vanha sikiö mahtaa silloin olla.

sinä moni oleellisempi juttu tarkasteltavana, mutta sattui niin sopivasti jalkapohja varpaineen siihen, ettei tilaisuutta ottaa sitkin lukua 'kannattanut' ohittaa .... ;-)

ilman äitiä tuntuu varmaan oudolta ja hämmentävältä. Vanhat traditiot muuttuvat kerta heitolla ja tilalle tulee uusi.

kuollutta ketjua roskalla.

HTZA kirjoitti:

kuollutta ketjua roskalla.

aika sentään ????
Viestini oli ihan aito kommentti aiheeseen ja pitkän harkinnan tulos. Nyt vasta näitä luin.

Mistä moinen taholtasi?

muminka kirjoitti:

aika sentään ????
Viestini oli ihan aito kommentti aiheeseen ja pitkän harkinnan tulos. Nyt vasta näitä luin.

Mistä moinen taholtasi?

puolestasi, et ansainnut tuollaista ilkeämielistä vastausta viestiisi. Tunnen myötähäpeää hänen puolestaan joka ei osaa hävetä töksäyttelyjään.

laulusta tuli mieleeni kuinka oma äitini joka äitienpäivä soitti puhelimen välityksellä sen "äideistä parhain" omalle äidilleen. Miten mä en muista koskaan kuulleeni tota Irwinin kappaletta. Sehän oli hieno vaikka alakuloiselta kuulosti. :))

HTZA kirjoitti:

kuollutta ketjua roskalla.

pirua se sulle kuuluu mitä kukin johonkin ketjuun kirjottaa ja milloin. Sä alat kohta ärsyttämään mua todella.

HTZA kirjoitti:

kuollutta ketjua roskalla.

sitten teet niin?

on täysin ala-arvoinen.

sinne kahvipalstalle itkemään omaa kurjuuttasi.

samaa mieltä

kuitenkin karjalanneitoa. Muistuttaa kovasti verenpisaraa. Guugletin myöskin hortensian ja kovin oli komea kukka sekin, mutta kestääkö sitten ulkona pitkään, niin siis jos sen haluaa istuttaa. Minä kun noista kukista mitään tiedä. :)

Nittaminax kirjoitti:

kuitenkin karjalanneitoa. Muistuttaa kovasti verenpisaraa. Guugletin myöskin hortensian ja kovin oli komea kukka sekin, mutta kestääkö sitten ulkona pitkään, niin siis jos sen haluaa istuttaa. Minä kun noista kukista mitään tiedä. :)

Lue lisää

on ihan eri kukka kuin karjalanneito, iso ja komea, mutta vaativa, ei sovi löperölle hoitajalle.
En tiedä onko hortensiaa ulkokukaksi tarkoitettukaan, pensaat ovat erikseen, niitäkin on erilaisia hortensioita.

yksi neljästä kirjoitti:

on ihan eri kukka kuin karjalanneito, iso ja komea, mutta vaativa, ei sovi löperölle hoitajalle.
En tiedä onko hortensiaa ulkokukaksi tarkoitettukaan, pensaat ovat erikseen, niitäkin on erilaisia hortensioita.

Lue lisää

enhän minä nyt siitä puhunutkaan..karjalanneidosta ja hortensiasta, et sama kukka . No antaa olla. :))

Nittaminax kirjoitti:

enhän minä nyt siitä puhunutkaan..karjalanneidosta ja hortensiasta, et sama kukka . No antaa olla. :))

sorry vaan :))

yksi neljästä kirjoitti:

on ihan eri kukka kuin karjalanneito, iso ja komea, mutta vaativa, ei sovi löperölle hoitajalle.
En tiedä onko hortensiaa ulkokukaksi tarkoitettukaan, pensaat ovat erikseen, niitäkin on erilaisia hortensioita.

Lue lisää

ON alunperin ulkokukka.
kasvaa edelleenkin keskieuropassa vain ulkona

18734446 kirjoitti:

ON alunperin ulkokukka.
kasvaa edelleenkin keskieuropassa vain ulkona

sinisestä sellaisesta, tulee mieleen äitienpäivä, lähes 50 vuotta sitten. Kun isä se kainalossaan tuli kotiin, hieman ohranjyvä silmässään, tien laidasta toiseen siksakaten.
Seurasi naispuhujan saarna ym, ja minun ja äidin lipettiin lähtö, illan päätteeksi.

Mitä nyt oikeesti mahdoit tarkoittaa kirjoituksellasi.

tietenkin meidän asia, mutta uskon että emme ole ainoita joilla tilanne voi olla joku noista aloituksessa mainituista tilanteista. Kenelle mun tai meidän pitäisi anteeksi antaa.
En minä aloituksessa tarkoittanut että meillä olisi kaikki nuo tilanteet.
Saiko siitä sellasen kuvan? Voi minnuu...

nautin ja ovat vielä tavallaan ekolokisiakin, siis uusiutuvaa tavaraa eikä kaupallista humpuukia. :)

mun pitäisi leipoa, itsellenikö?

Sch . Minulle tuli kutsu valmiiseen pöytään.Aaamukaffit join vielä yksinään ja nautin tästä hiljaiselosta.

17 kirjoitti:

Sch . Minulle tuli kutsu valmiiseen pöytään.Aaamukaffit join vielä yksinään ja nautin tästä hiljaiselosta.

tarkoittaa tuo lyhenne sch? Juu, hiljaista on todellakin, myös meillä. Tiedä sitten mikä rumpa alkaa päivänmittaan. Tai siis tiedän, mutta ei vielä.

Äitiäni muistan joka päivä,haudan laitoin talven jäljiltä kuntoon,ruusunkin vein!Minulle tämä päivä on aika masentava,ollut vuosikymmeniä,minä kun en ole äiti!Tyhjä syli tyhjä sydän!Onneksi ei sentään tuokaan ole totta,lapsia on aina syliini riittänyt,vaikka sitä omaa en koskaan saanut!Onneksi veljeni lapset ovat olleet erittäin "tuottoisia" . Tänään suvun nuorin saa nimensä näin elämä jatkuu,omaan osaani olen toki täysin sopeutunut,joskus vain,varsinkin näin Äitienpäivänä,pieni kaiho täyttää mielen!Onnea kaikille Suomen Äideille!Nauttikaa osastanne!

Tuulevitar kirjoitti:

Äitiäni muistan joka päivä,haudan laitoin talven jäljiltä kuntoon,ruusunkin vein!Minulle tämä päivä on aika masentava,ollut vuosikymmeniä,minä kun en ole äiti!Tyhjä syli tyhjä sydän!Onneksi ei sentään tuokaan ole totta,lapsia on aina syliini riittänyt,vaikka sitä omaa en koskaan saanut!Onneksi veljeni lapset ovat olleet erittäin "tuottoisia" . Tänään suvun nuorin saa nimensä näin elämä jatkuu,omaan osaani olen toki täysin sopeutunut,joskus vain,varsinkin näin Äitienpäivänä,pieni kaiho täyttää mielen!Onnea kaikille Suomen Äideille!Nauttikaa osastanne!

Lue lisää

totta ettei kaikille ole sitä äitiyden iloa suotu, mutta onneksi olet voinut iloita muista lapsista. Kiitos toivotuksistasi :))

Nittaminax kirjoitti:

tarkoittaa tuo lyhenne sch? Juu, hiljaista on todellakin, myös meillä. Tiedä sitten mikä rumpa alkaa päivänmittaan. Tai siis tiedän, mutta ei vielä.

sch = ollaan vain hissukseen.Ei mitään henkilökohtaista ,jatka vain kirjottelua.
ps... hyvää alkavaa äitienpäivää vain sinne .

Tuulevitar kirjoitti:

Äitiäni muistan joka päivä,haudan laitoin talven jäljiltä kuntoon,ruusunkin vein!Minulle tämä päivä on aika masentava,ollut vuosikymmeniä,minä kun en ole äiti!Tyhjä syli tyhjä sydän!Onneksi ei sentään tuokaan ole totta,lapsia on aina syliini riittänyt,vaikka sitä omaa en koskaan saanut!Onneksi veljeni lapset ovat olleet erittäin "tuottoisia" . Tänään suvun nuorin saa nimensä näin elämä jatkuu,omaan osaani olen toki täysin sopeutunut,joskus vain,varsinkin näin Äitienpäivänä,pieni kaiho täyttää mielen!Onnea kaikille Suomen Äideille!Nauttikaa osastanne!

Lue lisää

Tämäkin päivä menee ohi koita jaksaa tämän päivän yli .
Hyvä asia kun on tuota pikku väkeä ympärilläsi.
Pyyhkisin surun sydämmestäsi, mutta emme voi kuin elää osaamme.

otit kantaa, kiitos muistutuksesta.

voi unohtaa, mutta miten häntä sitten muistelee näin äitienpäivänä, onkin jo eri juttu.

Nittaminax kirjoitti:

voi unohtaa, mutta miten häntä sitten muistelee näin äitienpäivänä, onkin jo eri juttu.

ruusukimput ja kynttilät hautausmaille näin muisteltiin omia äitejämme ja on se äiti ollut mielessä tänäänkin mutta tämmöistä tää elämä on toiset kuolee ja toiset syntyy tärkeintä tälle päivälle on se että olen itse äiti ja tyttäreni tulee tekeen meille pizzaa kohtapuoliin vuodenpäästä hän on myös äiti jos kaikki menee hyvin eikä tule mitään takapakkia näin se elämä kulkee eteenpäin tietenkin antaisin mitä vaan kun saisin oman äitini takaisin ja voisin viettää hänen kanssaan tätä päivää mutta kuolema on kuitenkin niin peruuttamaton juttu että se ei anna ketään takaisin vuodet onneks laimentaa ikävää aina ei kosketa niin kovaa hyvää äitienpäivää kaikille.

viivatiina kirjoitti:

ruusukimput ja kynttilät hautausmaille näin muisteltiin omia äitejämme ja on se äiti ollut mielessä tänäänkin mutta tämmöistä tää elämä on toiset kuolee ja toiset syntyy tärkeintä tälle päivälle on se että olen itse äiti ja tyttäreni tulee tekeen meille pizzaa kohtapuoliin vuodenpäästä hän on myös äiti jos kaikki menee hyvin eikä tule mitään takapakkia näin se elämä kulkee eteenpäin tietenkin antaisin mitä vaan kun saisin oman äitini takaisin ja voisin viettää hänen kanssaan tätä päivää mutta kuolema on kuitenkin niin peruuttamaton juttu että se ei anna ketään takaisin vuodet onneks laimentaa ikävää aina ei kosketa niin kovaa hyvää äitienpäivää kaikille.

Lue lisää

pystytä viemään ukon äidin haudalle mitään kun se on niin kaukana. Toivottavasti sisarukset vievät sinne kukat kun asuvat melkein vieressä.

täydellinen lapsieni silmissä aina siihen seitsemänteen ikäluokkaan asti tai jotain, kunnes ne huomas etten mä kaikkia tiiäkkään. No toi oli leikkiä. :))